LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • Fili ʻe Sīsū ʻa Saula
    Ngaahi Lēsoni ʻe Lava Ke Ke Ako mei he Tohi Tapú
    • Tapa ha maama ngingila takatakai ʻia Saula

      LĒSONI 96

      Fili ʻe Sīsū ʻa Saula

      Ko Saulá ko ha tangata Loma ia naʻe fāʻeleʻi ʻi Tāsusi. Ko ha Fālesi ia ʻa ia naʻe poto ʻaupito ʻi he Lao ʻa e kau Siú, pea naʻá ne fehiʻa ʻi he kau Kalisitiané. Naʻá ne toho ʻa e kau tangata mo e kau fefine Kalisitiané mei honau ngaahi ʻapí ʻo lī ki he pilīsoné. Naʻe aʻu ʻo ne tuʻu ʻo siofi hono tolomakaʻi ʻo mate ʻe ha fuʻu kakai ʻiteʻita ʻa e ākonga ko Sitīvení.

      Ka naʻe ʻikai ke fiemālie pē ʻa Saula ʻi hono puke ʻa e kau Kalisitiane ʻi Selusalemá. Naʻá ne kole ki he taulaʻeiki lahí ke fakaʻatā ia ke ne ʻalu ki he kolo ko Tāmasikusí koeʻuhi ke ne kumi ʻo puke ʻa e kau Kalisitiane ʻi aí. ʻI he ofi atu ʻa Saula ki he koló, naʻe tapa fakafokifā ha maama ngingila takatakai ʻiate ia, pea naʻá ne tō ki lalo. Naʻá ne fanongo ki ha leʻo ʻoku pehē mai: ‘ʻE Saula, ko e hā ʻokú ke fakatangaʻi ai aú?’ Naʻe ʻeke ange ʻe Saula: ‘Ko hai koe?’ Naʻe tali mai: ‘Ko au Sīsū. ʻAlu ki Tāmasikusi, pea te ke ʻilo ai ʻa e meʻa kuo pau ke ke faí.’ ʻI he taimi pē ko iá, naʻe kui ʻa Saula, pea naʻe pau ke taki ʻa hono nimá ʻo ʻave ki he koló.

      Naʻe ʻi ai ha Kalisitiane faitōnunga ko ʻAnanaia ʻi Tāmasikusi. Naʻe tala ange kiate ia ʻe Sīsū ʻi ha vīsone: ‘ʻAlu ki he fale ʻo Siutasí ʻi he hala ʻoku ui ko Hangatonu, peá ke kumi ki ai ʻa Saula.’ Naʻe pehē ʻe ʻAnanaia: ‘ʻEiki, ʻoku ou ʻilo ʻa e meʻa kotoa fekauʻaki mo e tangata ko iá! ʻOkú ne lī ki he pilīsoné ʻa hoʻo kau ākongá!’ Ka naʻe pehē ange ʻe Sīsū: ‘ʻAlu kiate ia. Kuó u fili ʻa Saula ke ne malangaʻi ʻa e ongoongo leleí ki he ngaahi puleʻanga lahi.’

      Kui ʻa Saula hili ʻene sio ki ha maama ngingila

      Ko ia naʻe maʻu ʻe ʻAnanaia ʻa Saula peá ne tala ange kiate ia: ‘ʻE Saula, ko hoku tokoua, kuo fekauʻi mai au ʻe Sīsū ke u fakaʻā ho matá.’ ʻI he taimi pē ko iá, naʻe toe lava ke sio ʻa Saula. Naʻá ne ako fekauʻaki mo Sīsū pea muimui ʻiate ia. ʻI heʻene papitaiso ko eni ʻo hoko ko ha Kalisitiané, naʻe kamata ke malanga ʻa Saula ʻi he ngaahi sinakoké, fakataha mo hono ngaahi kaungā-Kalisitiané. ʻOku lava ke ke sioloto atu ki he ʻohovale ʻa e kau Siú ʻi heʻenau sio ki hono akoʻi ʻe Saula ʻa e kakaí ʻo fekauʻaki mo Sīsuú? Naʻa nau pehē: ‘ʻIkai ko e tangata tatau eni mo ia naʻá ne faʻa kumi ʻo puke ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú?’

      Naʻe malanga ʻa Saula ʻi he taʻu ʻe tolu ki he kakai naʻe nofo ʻi Tāmasikusí. Naʻe fehiʻa ʻa e kau Siú ʻia Saula pea nau palani ke tāmateʻi ia. Ka naʻe ʻilo ʻe he fanga tokouá ʻa e faʻufaʻu ko iá pea tokoniʻi ʻa Saula ke ne hola. Naʻa nau faʻo ia ʻi ha kato pea tukutuku hifo ʻi ha foʻi ava ʻi he ʻā ʻo e koló.

      ʻI he ʻalu ʻa Saula ki Selusalemá, naʻá ne feinga ke feohi mo e fanga tokoua ʻi aí. Ka naʻa nau ilifia ʻiate ia. Naʻe ʻomi leva ʻe ha ākonga anga-ʻofa ko Panepasa ʻa Saula ki he kau ʻapositoló ʻo fakapapauʻi ange kiate kinautolu kuo liliu moʻoni ʻa Saula. Naʻe kamata ke malangaʻi faivelenga ʻe Saula ʻa e ongoongo leleí fakataha mo e fakatahaʻanga ʻi Selusalemá. Ki mui ai, naʻe ui ai ia ko Paula.

      “Naʻe haʻu ʻa Kalaisi Sīsū ki he māmaní ke fakahaofi ʻa e kau angahalá. ʻI he faʻahingá ni, ʻoku ou tuʻu-ki-muʻa ai au.”​—1 Tīmote 1:15

      Fehuʻi: Ko e hā naʻe ilifia ai ʻa e kau Kalisitiané ʻia Saulá? Ko e hā naʻá ne liliu aí?

      Ngāue 7:54–8:3; 9:1-28; 13:9; 21:40–22:15; Loma 1:1; Kalētia 1:11-18

  • Maʻu ʻe Koliniusi ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní
    Ngaahi Lēsoni ʻe Lava Ke Ke Ako mei he Tohi Tapú
    • Talitali lelei ʻe Koliniusi ʻa Pita ki hono ʻapí

      LĒSONI 97

      Maʻu ʻe Koliniusi ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní

      Naʻe ʻi ai ha ʻōfisa mahuʻinga ʻa e kau tau Lomá ʻi Sesalia ko hono hingoá ko Koliniusi. Neongo naʻe ʻikai ko ha Siu ia, naʻe fakaʻapaʻapaʻi ia ʻe he kau Siú. Naʻá ne tokoniʻi loto-lelei ʻa e kakai masiva mo faingataʻaʻiá. Naʻe tui ʻa Koliniusi kia Sihova pea naʻá ne lotu maʻu pē kiate ia. ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe hā ai ha ʻāngelo kia Koliniusi ʻo ne pehē: ‘Kuo fanongo ʻa e ʻOtuá ki hoʻo ngaahi lotú. Fekauʻi he taimí ni ha kau tangata ke nau ō ki he kolo ko Siopá, ʻa ia ʻoku nofo ai ʻa Pita, pea kole kiate ia ke ne haʻu kiate koe.’ Naʻe fekauʻi ʻi he taimi pē ko iá ʻe Koliniusi ha kau tangata ʻe toko tolu ke nau ō ki Siopa, naʻe ʻi he maile nai ʻe 30 ki he tongá.

      Lolotonga ení, naʻe maʻu ʻe Pita ha vīsone ʻi Siopa. Naʻá ne sio ki he fanga manu naʻe ʻikai ngofua ke kai ʻe he kau Siú, peá ne fanongo ki ha leʻo ʻokú ne tala ange kiate ia ke ne kai ia. Naʻe ʻikai ke tali ia ʻe Pita, ʻo ne pehē: ‘Ka kuo ʻikai ʻaupito ke u kai ha manu taʻemaʻa ʻi he kotoa ʻeku moʻuí.’ Naʻe tala ange leva ʻe he leʻó kiate ia: ‘ʻOua ʻe ui ʻoku taʻemaʻa ʻa e fanga manu ko ení. Kuo ʻai kinautolu ʻe he ʻOtuá ke nau maʻa.’ Naʻe toe tala ai kia Pita: ‘ʻOku ʻi ai ʻa e kau tangata ʻe toko tolu ʻi ho matapaá. ʻAlu mo kinautolu.’ Naʻe ʻalu ʻa Pita ki he matapaá ʻo ʻeke ki he kau tangatá ʻa e ʻuhinga ʻo ʻenau ʻi aí. Naʻa nau tali ange: ‘Kuo fekauʻi mai kimautolu ʻe Koliniusi, ko ha ʻōfisa ʻa e kau tau Lomá. ʻOkú ne fiemaʻu ke ke haʻu ki Sesalia ki hono falé.’ Naʻe fakaafeʻi ʻe Pita ʻa e kau tangatá ke nau nofo ʻi he pō ko iá ko ʻene kau fakaafe ʻi hono ʻapí. ʻI he ʻaho hono hokó, naʻá ne ʻalu ai mo kinautolu ki Sesalia, fakataha mo e fanga tokoua ʻe niʻihi mei Siopa.

      ʻI he sio ʻa Koliniusi kia Pitá, naʻá ne tūʻulutui. Ka naʻe pehē ange ʻe Pita: ‘Tuʻu hake! Ko ha tangata pē au ʻo hangē ko koé. Naʻe tala mai ʻe he ʻOtuá ke u haʻu ki ho falé, neongo ʻoku ʻikai ke ʻalu ʻa e kau Siú ki he ʻapi ʻo e kau Senitailé. Ko eni tala mai muʻa ʻa e ʻuhinga naʻá ke fekau mai ai ke u haʻú.’

      Naʻe tala ange ʻe Koliniusi kia Pita: ‘ʻI he ʻaho ʻe fā kuohilí naʻá ku lotu ai ki he ʻOtuá, pea naʻe tala mai ʻe ha ʻāngelo ke u fekau atu ke ke haʻu. Akoʻi mai muʻa kiate kimautolu ʻa e folofola ʻa Sihová.’ Naʻe pehē ange ʻe Pita: ‘Kuó u ʻiloʻi ʻoku ʻikai ke filifilimānako ʻa e ʻOtuá. ʻOkú ne tali ha taha pē ʻoku loto ke lotu kiate ia.’ Naʻe akoʻi ʻe Pita kiate kinautolu ʻa e ngaahi meʻa lahi fekauʻaki mo Sīsū. Naʻe hoko mai leva ʻa e laumālie māʻoniʻoní kia Koliniusi mo e faʻahinga naʻe ʻi ai mo iá, pea naʻa nau papitaiso kotoa.

      “ʻI he puleʻanga kotoa pē, ko e tangata ko ia ʻoku manavahē [ki he ʻOtuá] mo fai ʻa e meʻa ʻoku totonú, ʻokú ne tali ia.”​—Ngāue 10:35

      Fehuʻi: Ko e hā naʻe ʻikai ke tali ai ʻe Pita ke ne kai ʻa e fanga manu taʻemaʻá? Ko e hā naʻe tala ai ʻe Sihova kia Pita ke ne ʻalu ki he fale ʻo ha Senitailé?

      Ngāue 10:1-48

ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
Hū ki Tu‘a
Hū ki Loto
  • Faka-Tonga
  • Share
  • Sai‘ia
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
  • Polisī Fakafo‘ituitui
  • Privacy Setting
  • JW.ORG
  • Hū ki Loto
Share