-
Toe Moʻui ʻa Sīsū!Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
-
-
Vahe 128
Toe Moʻui ʻa Sīsū!
ʻI HE ʻilo ʻe he kau fefiné naʻe ʻikai ke ʻi ai ha taha ʻi he fonualoto ʻo Sīsuú, naʻe lele ʻa Mele Makitaline ke ne tala ange kia Pita mo Sione. Kae kehe, ko e toenga ʻo e kau fefiné ʻoku hā mahino naʻa nau nofo pē ʻi he fonualotó. Fuoloa siʻi pē naʻe ʻasi mai leva ha ʻāngelo ʻo fakaafeʻi kinautolu ki loto.
ʻI hení naʻe sio ʻa e kau fefiné ki ha toe ʻāngelo ʻe taha, pea naʻe pehē ange kiate kinautolu ʻe he taha ʻo e ongo ʻāngeló: “ʻOua naʻa manavahē, he ʻoku ou ʻilo ko hoʻomou kumi ʻa Sīsū naʻe tutukí. ʻOku ʻikai te ne ʻi heni, he kuó ne toetuʻu, ʻo hangē ko ʻene leaʻakí. Ōmai ʻo mamata ki he potu naʻá ne toka aí. Pea mou ō ke vave ʻo tala ki heʻene kau akó, ʻo pehē, kuó ne toetuʻu mei he pekiá.” Ko ia naʻe lele atu ʻa e kau fafine ko ʻení ʻi he manavahē pea mo e fiefia lahi.
ʻI he taimi ko iá, naʻe maʻu ʻe Mele ʻa Pita mo Sione, peá ne fakamatala kiate kinaua: “Kuo nau ʻave ʻa e ʻEikí mei he fonualotó, pea ʻoku ʻikai te mau ʻilo pe kuo nau tuku ia ki fē.” Tuai e kemo naʻe lele atu ʻa e ongo ʻaposetoló. Naʻe veʻe vave ange ʻa Sione—he ʻoku hā mahino naʻe kei taʻu siʻi ange—pea naʻá ne ʻuluaki aʻu ki he fonualotó. ʻI he taimi ko ʻení, naʻe ʻosi mavahe ʻa e kau fefiné ia, ko ia naʻe ʻikai ke ʻi ai ha taha ia ai. Naʻe tulolo ʻa Sione ʻo ne fakasio ki he loto fonualotó peá ne sio ai ki he ngaahi konga tupenu lalavá, ka naʻá ne tuʻu pē ʻi tuʻa.
ʻI he aʻu atu ʻa Pitá, naʻe ʻikai te ne teteki ka ne hū atu ki loto. Naʻá ne sio ki he ngaahi lalavá naʻe tuku ai pea mo e tupenu foki naʻe ngāueʻaki ki hono kofuʻaki ʻa e ʻulu ʻo Sīsuú. Naʻe takatakai pē ʻo tuku ki he feituʻu pē ʻe taha. Naʻe toki hū atu foki mo Sione ki he fonualotó, pea naʻá ne tui ki he fakamatala ʻa Melé. Ka naʻe ʻikai ke fakakaukau fakatouʻosi ʻa Pita mo Sione ʻo pehē kuo ʻosi fokotuʻu ʻa Sīsū mei he maté, neongo naʻe tā tuʻo lahi ʻa ʻEne tala kiate kinautolu te Ne toetuʻu. Naʻe foki ʻa e toko ua ko ʻení ki ʻapi mo e puputuʻu, ka ko Mele, ʻa ia naʻá ne toe foki mai ki he fonualotó, naʻe nofo pē ia ai.
Lolotonga iá, naʻe fakavavevave atu ʻa e kau fafine kehé ke tala ki he kau ākongá kuo ʻosi fokotuʻu ʻa Sīsū mei he maté, ʻo hangē ko ia naʻe fekau ange ʻe he ongo ʻāngeló ke nau faí. Lolotonga ʻa ʻenau lele atu ʻi he vave taha naʻa nau malavá, naʻe fetaulaki ʻa Sīsū mo kinautolu peá ne pehē ange: “Siʻotoʻofa atu!” Naʻa nau tō atu ki hono vaʻé ʻo fakaʻapaʻapa kiate ia. Ko ia, naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOua ʻe manavahē! Mole pē ʻo fakahā ki siʻoku ngaahi tokouá, ke nau ʻalu ki Kāleli; pea ko e potu ko iá te nau mamata ai kiate au.”
Ki muʻa atú, ʻi he hoko ʻa e mofuiké pea mo e hā mai ʻa e ongo ʻāngeló, naʻe tuʻu moʻutāfuʻua pē ʻa e kau sōtia naʻe leʻó ʻo nau hangē ha kau tangata maté. ʻI heʻenau toki ake haké, naʻa nau ʻalu leva ki he koló ʻo fakahā ki he houʻeiki taulaʻeikí ʻa e meʻa naʻe hokó. ʻI he ʻosi ʻenau fakataha naʻe fai mo e “kau mātuʻa” ʻo e kau Siú, naʻe fai ʻa e fili ke feingaʻi ke lōmia hifo ʻa e meʻa naʻe hokó ʻaki hano totongiʻi fakafufū ʻa e kau sōtiá. Naʻe fakahinohino kiate kinautolu: “Ko hoʻomou leá ʻeni, ‘Naʻe haʻu poʻuli ʻene kau akó, ʻo nau kaihaʻasi ia lolotonga ʻemau mohé.’”
Koeʻuhi naʻe tautea mate nai ʻa e kau sōtia Loma naʻe mohe ʻi honau leʻoʻangá, naʻe talaʻofa ʻe he kau taulaʻeikí: “Kapau ʻe fakaʻilo ia [ʻa e fakamatala ʻo kau ki hoʻomou mohé] ki he kōvaná, te mau fakahehemaʻi ia, ka mou ʻataʻatā.” Koeʻuhi ko e lahi fau ʻo e totongi fufū ko ʻení, naʻe fai pē ʻe he kau sōtiá ʻo fakatatau ki he fakahinohino kiate kinautolú. Ko hono olá, ko e fakamatala loi ʻo fekauʻaki mo hono kaihaʻasi ʻo e sino ʻo Sīsuú naʻe ʻilolahia ia ʻi he lotolotonga ʻo e kau Siú.
Ko Mele Makitaline, ʻa ia naʻá ne nofo pē he fonualotó, naʻe lōmekina ia ʻe heʻene loto-mamahí. Kuo ʻi fē nai ʻa Sīsū? Naʻá ne tulolo ke ne sio ki loto ki he fonualotó, pea naʻá ne sio ki he ongo ʻāngelo teunga hinehina, naʻá na toe ʻasi mai! Naʻe tangutu ʻa e taha ʻi he ʻulú pea ko e taha ko ē ʻi he vaʻé ʻi he potu naʻe tokoto ai ʻa e sino ʻo Sīsuú. “ʻE fefine, ko e hā ʻokú ke tangi aí?” ko ʻena fehuʻí mai ia.
“Kuo nau ʻave siʻoku ʻEikí,” ko e tali ia ʻa Melé, “pea ʻoku ʻikai te u ʻilo pe kuo nau tuku ia ʻi fē.” Pea naʻá ne tafoki hake ʻo sio ki ha tokotaha ʻa ia naʻá ne toe fai ʻa e fehuʻi: “ʻE fefine, ko e hā ʻokú ke tangi aí?” Pea toe ʻeke ange foki ʻe he tokotaha ko ʻení: “Ko hai ʻokú ke kumi ki aí?”
ʻI he fakakaukau ʻa Mele ko e tokotaha ko ʻení ko e tauhi-ngoue ia ʻo e ngoue naʻe tuʻu ai ʻa e fonualotó, naʻá ne pehē kiate ia: “Tangataʻeiki, kapau ko koe kuó ke ʻave iá, tala mai ʻa e potu kuó ke tuku ia ki aí, pea te u ʻave ia ʻe au.”
“Mele!” ko e lea mai ia ʻa e tokotahá. Pea naʻá ne ʻilo leva, ʻi he founga maheni naʻá ne leaʻaki ki aí, ko Sīsū ia. “Rab·boʹni!” (ʻoku ʻuhinga ko e “Faiako!”) ko e kalanga ia ʻa Melé. ʻI he fiefia taʻefakangatangata, naʻá ne piki kiate ia. Ka naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻOua naʻa ala kiate au. He kuo teʻeki ke u ʻalu hake ki he Tamaí. Ka ke ʻalu ki siʻoku ngaahi tokouá, ʻo lea ki ai ʻo pehē, ‘Ko ʻeku ʻalu hake ʻeni ki heʻeku Tamaí pea ko hoʻomou Tamai, pea ki hoku ʻOtuá pea ko homou ʻOtua.’”
Naʻe lele leva ʻa Mele ki he feituʻu naʻe fakataha ki ai ʻa e kau ʻaposetoló mo e kaungā-ākongá. Naʻá ne tānaki atu ʻa ʻene fakamatalá ki he fakamatala naʻe ʻosi ʻoatu ʻe he kau fafine kehé ʻo kau ki heʻenau sio kia Sīsū kuo ʻosi fokotuʻu ia mei he maté. Ka, ko e kau tangata ko ʻení, ʻa ia naʻe ʻikai te nau tui ki he kau fefiné, ʻoku hā mahino naʻe ʻikai te nau tui foki kia Mele. Mātiu 28:3-15; Maake 16:5-8; Luke 24:4-12; Sione 20:2-18.
▪ ʻI he hili hono ʻilo ʻoku ʻikai ke ʻi he fonualotó ha tahá, ko e hā naʻe fai ʻe Mele Makitaliné, pea ko e hā naʻe hokosia ʻe he kau fafine kehé?
▪ Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fai ʻe Pita mo Sione ʻi he ʻikai te na ʻilo ha tokotaha ʻi he fonualotó?
▪ Ko e hā naʻe hokosia ʻe he kau fefine kehé he lolotonga ʻenau fononga ke tala ki he kau ākongá ʻa e toetuʻu ʻa Sīsuú?
▪ Ko e hā naʻe hoko ki he kau sōtia leʻó, pea ko e hā ʻa e tali ki heʻenau fakamatala ki he kau taulaʻeikí?
▪ Ko e hā naʻe hoko ʻi he nofo toko taha pē ʻa Mele Makitaline he fonualotó, pea ko e hā ʻa e anga ʻo e fakakaukau ʻa e kau ākongá ki he ngaahi fakamatala ʻa e kau fefiné?
-
-
Ngaahi Hā Lahi AngeKo e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
-
-
Vahe 129
Ngaahi Hā Lahi Ange
NAʻE kei loto-mamahi ʻa e kau ākongá. Naʻe ʻikai ke mahino kiate kinautolu ʻa e ʻuhinga ʻo e ʻikai ke ʻi ai ha taha ʻi he fonualotó, pea naʻe ʻikai te nau tui foki ki he ngaahi fakamatala ʻa e kau fefiné. Ko ia ʻi he konga ki mui ʻi he ʻaho Sāpaté, naʻe ʻalu ai mei Selusalema ki ʻEmeasi ʻa Kaliopasi mo e ākonga ʻe taha, ko hono mamaʻó naʻe kilomita ʻe hongofulu-mā-taha nai.
Lolotonga ʻa ʻena fonongá, ʻi heʻena fetalanoaʻaki ʻo kau ki he ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi he ʻahó, naʻe kau atu ha tokotaha sola kiate kinaua. “Ko e hā nai ʻa e ngaahi meʻa ʻokú mo fekīhiaki ai ʻi hoʻomo oó ni?” ko ʻene fehuʻí ange ia.
Naʻe tuʻu ʻa e ongo ākongá, naʻá na fofonga mamahi, pea tali ange ʻe Kaliopasi: “Tā ko e sola ʻapē koe ʻi Selusalema, ʻo ke nofo toko taha, ʻi hoʻo taʻeʻilo ʻa e ngaahi meʻa kuo hoko ʻi he ngaahi ʻaho ko ʻení”? Naʻá ne ʻeke: “ʻA e hā koā?”
“ʻA e ngaahi meʻa ʻoku kau kia Sīsū mei Nasaletí,” ko ʻena talí ia. “ʻA hono tuku ange foki ʻe he houʻeiki taulaʻeikí, mo e kau pule ʻomautolú, ke fakamāumatea, mo nau tutuki ia. Ka ko kimautolu naʻa mau falala tuʻu, ko ʻeni ia ʻa e tangata naʻe poloʻi ke ne huhuʻi ʻa ʻIsilelí.”
Naʻe fakamatala ʻe Kaliopasi mo hono kaungāfonongá ʻa e ngaahi meʻa fakaʻohovale naʻe hoko ʻi he ʻahó—ʻa e fakamatala ʻo kau ki he hā fakaeʻotua pē ʻa e ongo ʻāngeló mo e ʻikai ke ʻi ai ha taha ʻi he fonualotó—ka naʻá na vete atu ʻa ʻena puputuʻu ʻo fekauʻaki mo e ʻuhinga ʻo e ngaahi meʻa ko ʻení. Naʻe valoki ange ʻa e solá ʻo pehē: “ʻA e kau taʻeloto, pea tōʻohi ke tui ki he ngaahi meʻa naʻe leaʻaki ʻe he kau palōfitá! ʻIkai naʻe pau ke mamahi pehē ʻa e Mīsaiá, ka ne hoko ki heʻene lāngilangiʻia?” Pea naʻá ne fakamatala ange kiate kinaua ʻa e ngaahi konga mei he potutohi toputapu ʻa ia ʻoku kau ki he Kalaisí.
Faifai atu pē naʻa nau ofi atu ki ʻEmeasi, pea naʻe ʻai ʻe he solá ke hoko atu pē ia ʻene fonongá. ʻI heʻena kei fie fanongo peé, naʻe kole ange ʻa e ongo ākongá: “Afe mai ā mo kimaua, he kuo efiafi ʻeni.” Ko ia naʻá ne nofo ke nau kai. ʻI heʻene fai ha lotu mo pakipaki ʻa e maá ʻo ʻoatu kiate kinauá, naʻá na toki ʻilo ai ko Sīsū moʻoni ia naʻe fakasino mai ʻaki ʻa e sino fakakakano. Ka naʻá ne toe puli leva ia.
Naʻá na toki ʻilo heni ʻa e ʻuhinga naʻe fuʻu lahi ai ʻa e ʻilo ʻa e solá! “Hono ʻikai ne vela hota lotó,” ko ʻena fepehēʻakí ia, “lolotonga ʻene talanoa mai ʻi he halá, mo ʻene vete kiate kitaua ʻa e Tohitapú”? Tuai e kemo, naʻá na tuʻu hake ʻo ʻalu fakavave ʻo foki ki Selusalema ki he kau ʻaposetoló mo kinautolu naʻa nau fakatahataha aí. Ki muʻa ke lea atu ʻa Kaliopasi mo hono kaungāfonongá, naʻe fakamatala fakatoʻoaloto mai ʻa kinautolu ʻo pehē: “Kuo toetuʻu moʻoni ʻa e ʻEikí, pea kuo hā kia Saimone!” Pea naʻe fakahā leva ʻe he ongo toko uá ni ʻa e anga ʻo e hā ʻa Sīsū kiate kinauá. Naʻe tuʻo fā ʻaki ʻeni he lolotonga ʻo e ʻahó ʻa ʻene hā ki he faʻahinga kehekehe ʻo ʻene kau ākongá.
Naʻe hā fakafokifā ʻa Sīsū ko hono tuʻo nimá ia neongo naʻe lokaʻi ʻa e ngaahi matapaá koeʻuhi ko e ilifia ʻa e kau ākongá ki he kakai Siú, naʻá ne hū atu, ʻo tuʻu ʻi honau lotolotongá tonu ʻo ne pehē: “Ke mou maʻu ʻa e melinó.” Naʻa nau manavahē ʻaupito, he ko ʻenau mahalo kuo nau sio ki ha faʻahikehe. Ko ia, ʻi heʻene fakamatala ko ia naʻe ʻikai ko ha tuʻuola iá, naʻe pehē ai ʻe Sīsū: “Ko e hā ʻoku mou puputuʻu aí, pea ko e hā ʻoku ake ai ʻa e ngaahi fifili pehē ʻi homou lotó? Vakai mai ki hoku ongo nimá ni, mo hoku vaʻé, ko au moʻoni ia; fāfā au ʻo ʻilo, he ʻoku ʻikai kakano mo hui ha faʻahikehe, ʻo hangē ko ia ʻoku mou sio ai ʻiate aú.” Ka, naʻa nau kei toumoua pē ke tui.
Ke tokoniʻi kinautolu ke nau ʻiloʻi ko Sīsū moʻoni pē ia, naʻá ne ʻeke: “ʻOku ai haʻamou meʻakai heni?” ʻI he hili ʻene maʻu ha konga ika tunu ʻo kai iá, naʻá ne pehē: “Ko ʻeku ngaahi lea ē naʻá ku fai kiate kimoutolu ʻi heʻeku kei nofo mo kimoutolú [ki muʻa heʻeku pekiá], ʻo pehē, kuo pau ke hoko ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kuo tohi kiate au ʻi he lao ʻa Mōsesé, mo e Tohi Palōfitá, mo e Tohi Sāmé.”
Ko hono moʻoní, ko e meʻa naʻá ne faí naʻe tatau mo ha ako Tohitapu mo kinautolu, pea naʻe hokohoko atu hono akoʻi ʻe Sīsuú: “Naʻe pehē pē hono tohí, ʻe feia ʻa e Kalaisí, pea te ne toetuʻu mei he pekiá ʻi hono ʻaho tolú, pea ʻe malangaʻaki ʻi hono hingoá ʻa e fakatomalá mo e fakamolemole angahalá ki he kakai kotoa pē, ʻo kamata mei Selusalema, ko kimoutolu ko e kau fakamoʻoni ki he ngaahi meʻá ni.”
ʻI ha faʻahinga ʻuhinga, naʻe ʻikai ke kau ai ʻa Tōmasi ki he fakataha mātuʻaki mahuʻinga he efiafi Sāpate ko ʻení. Ko ia ʻi he lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho naʻe hoko maí, naʻe tala fiefia ʻe he niʻihi kehe ko ʻení kiate ia: “Kuo mau mamata ki he ʻEikí!”
“Ka ʻikai te u sio ʻi hono ongo nimá ki he mata faʻó,” ko e fakamatematē ange ia ʻa Tōmasí, “ʻo u velo hoku tuhú ni ki he mata faʻó, mo velo hoku nimá ki hono vakavaká, ʻe ʻikai ʻaupito te u tui.”
Sai, ʻi he ʻosi ʻa e ʻaho ʻe valu mei ai, naʻe toe fakataha ai ʻa e kau ākongá ʻi he loto falé. Naʻe ʻi ai mo kinautolu ʻi he taimi ko iá ʻa Tōmasi. Neongo naʻe lokaʻi ʻa e ngaahi matapaá, naʻe toe hā ʻa Sīsū ʻo ne tuʻu ʻi honau lotolotongá mo ne pehē: “Ke mou maʻu ʻa e melinó.” Pea naʻá ne hanga kia Tōmasi, ʻo ne fakaafeʻi ia: “ʻAi mai ho tuhú na, ʻo vakai hoku ongo nimá ni, pea ʻai mai ho nimá na, ʻo velo ki hoku vakavaká ni, pea ʻoua te ke hoko ko e taʻetui.”
“Ko hoku ʻEikí pē, mo hoku ʻOtuá!” ko e kalanga ia ʻa Tōmasí.
“Kuó ke tui koā koeʻuhi kuó ke mamata kiate au?” ko e fehuʻi ange ia ʻa Sīsuú. “Monūʻiaā ka ko kinautolu ne ʻikai mamata, ka nau tui pē.” Luke 24:11, 13-48; Sione 20:19-29.
▪ Ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi naʻe ʻeke ʻe ha sola ki he ongo ākongá ʻi he hala ki ʻEmeasí?
▪ Ko e hā naʻe leaʻaki ʻe he solá ʻo fakatupu ai ʻa e vela ʻi he loto ʻo e ongo ākongá?
▪ Naʻe ʻilo fēfē ʻe he ongo ākongá ʻa e tokotaha ko ia ko e solá?
▪ ʻI he foki ʻa Kaliopasi mo hono kaungāfonongá ki Selusalemá, ko e hā ʻa e ongoongo fakafiefia naʻá na fanongo ki aí?
▪ Ko e hā ʻa e hā hono tuʻo nima naʻe fai ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá, pea ko e hā naʻe hoko he lolotonga iá?
▪ Ko e hā naʻe hoko ʻi he ʻosi ʻa e ʻaho ʻe valu mei he hā hono tuʻo nima ʻa Sīsuú, pea naʻe anga-fēfē ʻa e toki tui ʻa Tōmasi kuo moʻui ʻa Sīsuú?
-