Fanga Kiʻi Koloa Mahuʻinga ʻo Niihau
MEI HE TOKOTAHA-TOHI ʻĀ HAKE! ʻI HAUAIʻI
ʻI HE faʻahitaʻu momoko kotoa pē, ʻoku fasi ai ʻa e ngaahi foʻi peau ʻi he hakohakó he matāfanga ʻo e “Motu Tapu” ʻo Hauaiʻi ko Niihau. ʻOku ʻomai ai ʻe he peaú ki he matātahi ʻe niʻihi ʻa e fanga kiʻi ngeʻesi ʻelili valevale lahi ʻaupito. Ko Niihau—ʻa ia ʻoku sikuea kilomita pē ʻe 180—ko e motu siʻisiʻi taha ia ʻi he ʻotu motu nofoʻi ʻe fitu ʻo Hauaiʻí. He feʻungamālie moʻoni ko hono maʻu ʻi he motu moʻunga afi ko ení ʻa e niʻihi ʻo e koloa mahuʻinga valevale taha ʻi he māmaní—ko e ngeʻesi fingota fakaʻofoʻofa ʻo Niihau.
ʻI he ʻikai tatau mo e motu kaungāʻapi ofi taha ki Niihau, ʻa Kauai, ko e kilomita ʻe 27 ia ki he tokelau-hahaké, ko Niihau ʻoku lahi tokalelei pea siʻi ai e ʻuhá. Ka ko e hā ʻoku ui ai ko e Motu Tapú? ʻOku puleʻi fakatāutaha ʻa Niihau pea ʻoku ʻikai tali ki ai ha kau ʻaʻahi taʻemaʻu ha ngofua. Ko e kau nofo nonga ʻo e motú ʻoku ʻikai hanau fale ʻuhila, hala ha tepi vai, ʻikai ha falekoloa pea ʻikai ha pōsiti ʻōfisi. ʻI ha feinga ke fakatolonga ʻenau anga fakafonua motuʻá, ko e kau Hauaiʻi tuʻufonua ʻe toko 230 pe ofi ki ai ʻoku nofo aí ʻoku nau fetuʻutaki pē ʻi he lea faka-Hauaiʻí. ʻI he taimi ʻoku ʻikai ai te nau tokangaʻi ha fanga sipi mo e fanga pulú, ko e tokolahi tahá ʻoku nau ngāue ki honau “keliʻanga koula” ko e fanga kiʻi ngeʻesi fingota valevalé.a
Lolotonga ʻa e ngaahi māhina mokomoko ʻo Hauaiʻí, ʻoku luelue ai pe heka pasikala ʻa e ngaahi fāmilí ʻi he ngaahi hala efuá ki he ngaahi matātahi maʻa pea mo e ngaahi fangaʻuta makamaka, ʻa ia ʻoku nau nofo ai he laui houa ʻi hono tufi ʻo e ngeʻesi fingotá. ʻI hono tānaki mai pē ʻo e ngeʻesi fingotá, ʻoku fola leva ia ʻi he malumalú ke mōmoa. Ki mui ai, ʻoku fili leva ia, ʻo fakakalakalasi, pea tui ʻaki ʻa e ngaahi kahoa fakaʻofoʻofa. ʻI he ngaahi motu ʻuluʻakauʻia angé, ko e lahi taha ʻo e ngaahi kahoá ʻoku ngaohi ia mei he matalaʻiʻakaú. ʻI Niihau ʻoku fetongi ai ʻe he ngeʻesi fingotá ʻa e “matalaʻiʻakaú.”
“Meʻa-Teuteu” mei Tahi
Kuo ngāueʻaki fuoloa ʻa e ngeʻesi fingotá ko e meʻa-teuteu ia ʻi Hauaiʻi. ʻI he konga ki mui ʻo e senituli hono 18, ko e kau kaivai kumi fonuá—ʻo kau ai ʻa Kapiteni Sēmisi Kuki—naʻa nau maʻu heni ʻa e ngaahi meʻa-teuteu ngeʻesi fingota pea naʻa nau tohi ʻo fekauʻaki mo ia ʻi heʻenau tohi loká. Naʻa nau toe foki mo e fanga kiʻi ngeʻesi fingota, ʻa ia ko e niʻihi ai ko e ʻomi nai mei Niihau. ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻe kamata ke hā ai ʻa e ngaahi kahoa matamatalelei ʻo Niihau ʻi hono tui ʻe he kakai fefine ʻiloa ʻo Hauaiʻí, ʻo kau ai ʻa e kau hulá pea naʻa mo e houʻeikí. ʻI he senituli hono 20, ʻi he ngāue ʻa e fanga kiʻi falekoloa meʻa-teuteú, ko e taki mamatá mo e kau sōtia naʻa nau fou ʻi Hauaiʻi lolotonga ʻa e Tau II ʻa Māmaní, naʻe maʻu ai ha māketi lahi ange ki he ngaahi “meʻa-teuteu” makehe ko ení. ʻI he ʻahó ni ko e ngaahi kahoa fakaʻofoʻofa ko ia naʻe teuteuʻaki ʻi ha taimi ʻe he houʻeiki ʻo Hauaiʻí ʻoku tui ia ʻe he faʻahinga ʻoku nau fakaʻofoʻofaʻia aí ʻi he ngaahi fonua kehekehe.
Ko e ngaahi ngeʻesi fingota ʻoku faʻa ngāueʻaki lahi taha ʻi hono tui ʻa e kahoa Niihau ʻoku ui ia ko e momi, laiki mo e kahelelani ʻi he lea faka-Hauaiʻí. Ko e kehekehe ʻi honau lanú mo e sīpingá ʻoku hoko ia ko ha pole fakafiefia ki he kau tui kahoá—tautefito ki he kakai fefiné—ʻa ia ʻoku nau tui fakalelei ʻaki ʻa e ngeʻesi fingotá ʻa e ngaahi kahoa fakaʻofoʻofa. ʻOku ngāueʻaki ʻa e kalasi kehekehe nai ʻe 20 ʻo e momi ʻa ia ʻoku fuololoa mo ngingila, ʻoku maʻu ʻi he lanu hinehina ngingila ʻo aʻu ki he melomelo mālohi. ʻI hono tui ki he sīpinga totongi mamafa ko e Lei Pikake, ko e hinapaki ʻa e momi mo ʻene tuʻovalevalé—ʻo milimita pē ʻe 10 hono lōloá—ʻoku tui mei ai ʻa e ngaahi kahoa ʻoku meimei hangē mai ha kahoa matalaʻi ʻōlive pe fisiʻimolí.
Ko e ngaahi kahoa ngingila ʻoku lōlahi pea hangē ha fanga kiʻi foʻi laisé ʻoku ui ko e laiki ʻoku faʻa teuteuʻaki ia ʻe he kau fefine mali ʻi Hauaiʻí. Ko e fanga kiʻi ngeʻesi fingota ngingila ko ení ʻoku kehekehe honau lanú mei he lanu hina ekiakí mo e kilimí ki he engeenga vaivai, pea ko e niʻihi ʻoku kiʻi matohi melomelo. Ko e ngeʻesi fingota kahelelani, ko e ui nai ia ki ha ʻeiki Hauaiʻi ʻi he kuonga muʻá, ʻi hono fuá ko ha milimita pē ʻe 5 ʻa hono lōloá. Ko e fanga kiʻi ngeʻesi fingota matamatalelei hangē ha ʻelili ko ení ko e ngeʻesi fingota faingataʻa taha ia hono tuí, pea ko e ngaahi kahoa ʻoku ngaohi mei aí ʻoku totongi mamafa tahá. ʻOku kehekehe honau lanú mei he lanu kulokula fakapoʻupoʻulí ki he lanu hāhāmolofia tahá, ko e lanu pingikī mālohi, ʻa ia ʻoku liunga tolu ʻa hono totongí ʻi he ngaahi kahoa lanu kehé.
Tui ʻo ha Kahoa Ngeʻesi Fingota Niihau
ʻI hono fili pē ʻe he tokotaha tui kahoá ha sīpingá, ʻokú ne toʻo leva ʻa e ʻoneʻone kotoa mei he ngeʻesi fingotá pea fakaavaava ia ʻaki ha kiʻi meʻa fakaava muʻa tōtao. Neongo ʻene ngāue tokanga mo pōtoʻí, ʻoku mafahi ʻa e ngeʻesi fingota ʻe 1 ʻi he ngeʻesi fingota ʻe 3. Ko ia ai, kuo pau ke ʻi ai ha fanga kiʻi ngeʻesi fingota lahi ange ke fakakakato ʻaki ʻa e kahoa ʻe tahá, ko ha ngāue ʻa ia ʻe fiemaʻu nai ki ai ha ngaahi taʻu! Ke tui ʻa e kahoá, ʻokú ne ngāueʻaki ha nailoni kuo fakafefekaʻi ʻaki ha meʻa fakapipiki mōmoa vave. ʻI he founga motuʻá, ʻoku tui ai ha ngeʻesi fingota valevale hangē ha foʻi fakamaʻú, ko ha kiʻi foʻi patapata pe ko ha puka, ki he ongo muiʻi nailoní, pea ʻoku tānaki atu ha foʻi pule ʻe taha pe ua ki he ongo ngataʻanga ʻoku nonoʻo ai ʻa e kahoá.
ʻOku meimei lahi tatau pē ʻa e ngaahi founga tui ʻo e kahoá mo e faʻahinga kehekehe ʻo e ngeʻesi fingotá. Ko e ngaahi sīpingá ʻoku kau ki ai ʻa e sīpinga anga-maheni ʻotu taha ʻo e ngaahi kahoa momi hinehina ʻoku kehekehe honau lōloá mei he senitimita ʻe 150 ki he 190, ko e ngaahi kahoa lōlahi ʻoku tui ʻaki ʻa e fanga kiʻi ngeʻesi kahelelani valevale ʻe laui ngeau, mo e meʻa-teuteu ki he ʻulú kuo tui ʻi he ngaahi sīpinga fakasiomita potupotutatau—ko e niʻihi ʻoku tui fakataha ai ʻa e ngeʻesi fingotá mo e tengaʻi ʻakaú. Ko e tui kahoá ko e ngāue lahi, ʻo fiemaʻu ki ai e taimi lahi pea ʻoku fakamamahi mata. Ka ko e kau tui kahoa maʻu fakakaukau foʻou mo kātaki lahi ʻo Niihau ʻoku nau ngaohi maʻu pē ʻa e ngaahi kahoa ʻoku faingataʻa mo fakaʻofoʻofa taʻehanotatau. ʻOku makehe ʻa e kahoa taki taha, pea ʻoku faingofua ai ke mahinoʻi ʻa e ʻuhinga ʻoku lava ai ke nau meimei mahuʻinga tatau mo e ngaahi makakoloa mahuʻingá pea mo e ngaahi meʻa-teuteu tukufakaholó, ʻa ia ko e niʻihi ai ʻoku paʻanga ʻe laui afe ʻa hono mahuʻingá.
Ko Niihau ʻoku ʻikai nai ʻakauʻia, ʻikai loko nofoʻi pea ʻoku tuʻu ʻo ʻikai loko ʻiloa ʻi ha tuliki mamaʻo ʻo Hauaiʻi. Ka ʻoku fai ʻa e fakamālō ki hono kau tui kahoa nima meaʻa maʻu fakakaukau foʻoú, he ʻoku lava ai ʻa e kakai ʻoku nofo mamaʻo mei he ngaahi matātahi laʻalaʻā ʻo Niihau ke maʻu ʻa e koloa mahuʻinga fakaʻofoʻofa ʻo e “Motu Tapú.”
[Fakamatala ʻi lalo]
a ʻOku toe maʻu ʻa e ngeʻesi fingota tatau ʻi he ʻotu motu kehe ʻo Hauaiʻí pea ʻi he ngaahi feituʻu kehe ʻi he Pasifikí, ka ko hono lahí mo hono tuʻungá ʻoku kehekehe ʻi he feituʻu ki he feituʻu.
[Fakatātā ʻi he peesi 24, 25]
Ko e ngeʻesi fingota kuo mōmoá ʻoku fili, ʻo fakakalakalasi pea tui ʻaki ʻa e ngaahi kahoa fakaʻofoʻofa
[Maʻuʻanga Tā]
© Robert Holmes
[Fakatātā ʻi he peesi 25]
Sīpinga vilovilo ʻo e ngeʻesi fingota “momi”
[Maʻuʻanga ʻo e Tā ʻi he peesi 24]
© drr.net