Vakai ki he Māmaní
Fakatatau ki he savea ʻe taha, ko e peseti ʻe 10.3 nai ʻo e kakai tangata ʻi Pelēsilá ʻoku nau tōʻongaʻaki ʻa e fehokotaki fakasinó ʻi he vahaʻa ʻo e taʻu 15 ki he 64, kuo nau ʻosi fehokotaki fakasino mo e kakai laka hake he toko tahá ʻa ia kuo nau fetaulaki ʻi he ʻinitanetí ʻi he māhina ʻe 12 kuo ʻosí.—POTUNGĀUE MOʻUI ʻA PELĒSILÁ.
Ko e ʻŌseni ʻĀketiká kuo fuoloa mai hono ʻufiʻufi ʻe he ngaahi konga ʻaisi lalahi ʻo aʻu hono matolú ki he mita ʻe 80. “Ko e ngaahi konga ʻaisi ko ia naʻe faʻu he laui taʻú . . . kuo meimei puli fakaʻaufuli, ko e maliu fakaʻohovale ko iá te ne ʻai ke faingofua ange ai ke maʻu ha halanga vaka ki he polé.”—REUTERS NEWS SERVICE, KĀNATA.
Kuo fanongonongo ʻe Mosikou mo e Vatikanó ʻa e fokotuʻu ʻa hona vā fakatipilomētika.—RIA NOVOSTI, LŪSIA.
Ko e Kilimanjaro, ʻa e moʻunga māʻolunga taha ʻo ʻAfiliká, “kuo mole ʻa e peseti ʻe 26 ʻo hono ʻufiʻufi ʻaisí mei he 2000 ʻo aʻu mai ki he 2007.”—DAILY NATION, KENIĀ.
Fakakaukau Fakatāutaha kae Loto-Mafasia
Fakatatau ki he kau fakatotoló, ko Pilitānia ʻa e “sōsaieti fakakaukau fakatāutaha lahi taha ia ʻi he māmaní, ʻo fakamahuʻingaʻi pē ʻa kita tonu kae tuku ʻa e fakalūkufuá,” ko e fakamatala ia ʻa e Daily Telegraph ʻa Lonitoní. Ko ha toe fakatotolo ʻe taha naʻe ʻiloʻi ai ko e kau Pilitāniá naʻa nau tofanga ʻi he niʻihi ʻo e ngaahi tuʻunga māʻolunga taha ʻo e loto-mafasiá mo e loto-moʻuá. Ko e kau mataotao ʻe niʻihi ʻoku nau tui ʻoku ʻi ai ʻene felāveʻi ʻa e meʻá ni. ʻOku fakahoa ʻi he ngaahi fakatotoló ʻa e ngaahi sōsaietí, hangē ko ia ʻoku maʻu ʻi he māmani ʻo e Uēsité, ki he ngaahi sōsaieti ʻo Siaina mo Taiuaní. ʻI Siaina mo Taiuani, ko e tō ʻa e fakamamafa lahi angé ki he feongoongoi ʻi he sōsaietí kae ʻikai ko e tuʻunga fakatāutahá ʻoku ngalingali ke maluʻi ai ʻa e kakaí mei he palopalema fakaʻatamaí. ʻI he Uēsité, ko e “sōsaieti siokitá . . . ʻoku nau ʻai kitautolu ke tau loto-mafasia,” ko e lau ia ʻa e Telegraph.
Mali ʻa e Kau Fakasōtomá ʻi he Siasi ʻo Suētení
ʻI ʻOkatopa 2009, naʻe tali ai ʻe he Siasi Lūtelo ʻo Suētení ʻa e mali fai ʻe he siasí ʻa e kau fakasōtomá. Ne fakahoko e filí hili hono ohi ʻe he fale alea ʻo Suētení ha lao ki he mali ha fefine mo ha fefine pe tangata mo ha tangata ʻi ha ngaahi māhina siʻi ki muʻa ai. “ʻOku ʻuhinga ení ko e Siasi ʻo Suētení ʻa e taha ʻo e ngaahi fuofua siasi tefito ʻi he māmaní ke ʻalu kehe mei he fakakaukau tukufakaholo ki he malí ko ha haʻi ia ʻi he vahaʻa ʻo ha tangata mo ha fefine,” ko e lau ia ʻa e nusipepa ko e Dagens Nyheter.
Ko e Lea Fē ʻOku Tangi Ai ʻa e Fanga Kiʻi Pēpeé?
Mei he ʻaho hono ua pē ʻo ʻenau moʻuí, ʻoku tangi ʻa e fanga kiʻi pēpeé ki he tō ʻo ʻenau lea tuʻufonuá, fakatatau ki he kau fakatotolo mei he ʻUnivēsiti Würzburg, ʻi Siamane. Naʻe hiki ʻe he kau fakatotoló ʻa e tangi ʻa e fanga kiʻi pēpē toki fāʻeleʻi Falanisē ʻe toko 30 mo e pēpē Siamane ʻe toko 30, ʻo fakafuofuaʻi e lahi ʻo e fetōʻaki, ongo mo e māʻolunga ʻo e tangí. Ko e tangi ʻa e fanga kiʻi pēpē Falaniseé ʻoku faʻa kamata māʻulalo ia ʻo hikihiki tō hake honau leʻó, ka ko e fanga kiʻi pēpē Siamané ʻoku nau faʻa kamata māʻolunga ʻo faai hifo ki lalo. ʻI he ongo tuʻungá fakatouʻosi, ko e kau pēpeé ʻoku nau faʻifaʻitakiʻi ai ʻa e sīpinga tō ʻo e lea ʻo ʻenau ongo mātuʻá. Ko ia ai, ʻoku fai e tui ko e fakalakalaka ʻa e leá ʻoku kamata ia ʻi manava pea ko e lea ʻa ha pēpē ʻoku kamata ia mei heʻene fuofua tangí.