Niireke Wira Apinaatamu Aakhalana Etthu Enivikaniha Okhala Ekumi Nuumala Okhwa?
ATTHU anceene anikupali wira mwerutthuni mwahu yookhala etthu enivikaniha okhala ekumi nuumala okhwa. Awo anuupuwela wira wookhwaani etthu ela ennihiya erutthu. Okhala wira muupuwelelo ola khoreere omwara-mwareya, atthu anceene annitikinihiwa vaavo vanisuwela aya wira Biibiliya khoniixuttiha eyo hataa vakhaani. Nto moovarihana ni Nuulumo na Muluku, exeeni enniiraneela vaavo vanikhwa ahu?
MOOTA BIIBILIYA SINIRUMEELA AWE NUULUMO NOOWI NÉ·FESH NI PSY·KHÉ
Pooti wira munnuupuwela wi wanipacerya Biibiliya aalempwale erumeeliwaka elavulelo ya eHeeberi ni eKriki. Nuulumo na eHeeberi noowi neʹphesh ni nuulumo na eKriki noowi psy·kheʹ, aBiibiliya akina a Emakhuwa masuu ala ataphuleliwe okhala mutthu, mwaamunama, okumi ni iphumu. Moolumo oowi né·fesh ni psy·khé mmukhalelo aya woovirikana anniphwanyaneya mBiibiliya ikwaha sowiiraka 800, nto, antaphulela okhala (1) atthu, (2) inamaa, aahiiso (3) okumi wa atthu walaa inamaa. Nrowee nthokorerye soolepa sikina sinirumeela mikhalelo iya miraruu soovirikana.
Atthu. ‘Nowé atekaka ekalawa, atthu [psy·khé] vakhani, athunu n’araru pahi, yahikela mukalawani-mmo, khòpoliwa mmàsini’. (1 Pedru 3:20) Eversiikulu ela, nuulumo na eKriki noowi psy·kheʹ nitapuleliwee okhala atthu, eyo piiyo, Nowee, amwaarawe, an’awe aaxilopwana araruu ni axaaraya. Eliivuru ya Okhuma 1:5, ennihimya sa emusi ya Yakobe wira: “Atthu othene a nloko na Yakobe, yaronwe wEjitu, yari atthu miloko mithanu na mili”. Aayo anamwane a Yakobe, yaari 70. Matakiheryo makina a mBiibiliya anooniherya wira moolumo oowi né·fesh ni psy·khé anihimmwa atthu, aniphwanyaneya mu Okhuma 12:4; Yoxuwa 11:11; aRoma 13:1 ni 2 Pedru 2:14.
Inamaa. Voohimya sa opattuxiwa wa itthu, Biibiliya onihimya so: “Muluku ahìra-tho: Mmàsini sàtteke itthu ikumi [né·fesh], nave vatthayani osulusulu evaveke axinuni. Siso vahìraneya. Muluku ahìra-tho: Mulaponi sitotholaneke itthu ikumi [né·fesh] sa khula enamuna: inama sa vaté n’iye sinìpurula n’inama sa mutakhwani, khula enama muxovo aya. Siso vahìraneya”. (Maphattuwelo 1:20, 24) Iversiikulu iya, ihopa, axipalame, inamaa sa vatee ni inamaa sa mutakhwani sotheene siniitthaneliwa nsuu nimosaa na eHeeberi neʹphesh. Inamaa sinniitthaniwa-tho okhala né·fesh mMaphattuwelo 9:10; Onamukuttho 11:10, 46.
Okumi wa mutthu. Ikwaha sikina moolumo oowi né·fesh ni psy·khé, antaphulela okumi wa mutthu. Yehova aahimuhimeerya Moise wira: “Muroke, mutthikele wEjitu: othene ale yaphavela owivani, àkhwasa”. (Okhuma 4:19) Khalai ene, vaavo Rakheli aarina awe maxakha a oyara “ahinatthi ohiya murima [né·fesh]”, aahinvaha nsina mwanawe. (Maphattuwelo 35:16-19) Nkathokoreryani-tho masuu a Yesu oowi: “Miyo ka makampusi òrera murima. Makampusi òrera murima onnileva ekumi [psy·khé] awe mwaha wa ipwittipwitthi sawe”. (Yohani 10:11) Yesu aahivaha okumi awe, aahiiso psy·khé, wira aakhaliherye apinaatamu. Iversiikulu iya sa Biibiliya, moolumo oowi né·fesh ni psy·khé, antaphulela tthiri okumi wa mutthu. Aakhala matakiheryo makina mBiibiliya, anooniherya wira moolumo oowi né·fesh ni psy·khé, ti okumi wa mutthu, soolepa iyo sirii mu Makhulupale 5:18; Matheyo 10:39; Yohani 15:13 ni 1 Yohani 3:16.
Mwavikaniha osoma Nuulumo na Muluku, munrowa woona wira Biibiliya otheene khorina hataa nipuro nimosaa vanihimya awe wira moolumo oowi né·fesh ni psy·khé antaphulela ‘etthu ehinikhwa’. Moovirikana ni vo, Biibiliya onihimya wira né·fesh etthu enikhwa. (Ezekiyeli 18:20) Tivonto, Biibiliya onihimya wira mutthu aahiiso né·fesh onnookhwa, khiivo etthu enihala eri ekumi.—Musuweli 9:5,10.
MOOTA BIIBILIYA SINIRUMEELA AWE MOOLUMO OOWI RÚ·ACH NI PNEÚ·MA
Nuulumo na eHeeberi ruʹach ni nuulumo na eKriki pneu’ma, aBiibiliya akina ataphuleliwee ni moolumo oowi ekumi, aahiiso iphumu. Ilavulelo saarumeeliwe olempwaka Biibiliya sinooniherya wira rú·ach ni pneú·ma, sintaphulela okhala ikuruu siniiriha itthu sa valaponi okhala sikumi. Mwa ntakiheryo, Esalimo 104:29 elavulaka sa Yehova enihimya wira: “Mwakuxa iphumu [rú·ach] saya, sinnokhwa, sitthikelaka muntthupini mwakhumalyaya”. Nwehee-tho ele Luka 8:55 enihimya awe wira: “Eroho [pneú·ma] awe yahimuhokolowela, owo khuvenya nananoru”. Iversiikulu iya, moolumo oowi rú·ach ni pneú·ma anitaphulela ikuruu siniiriha erutthu okhala ekumi. Voohikhala ikuruu iyo, erutthu ti yookhwa. Tivonto, mBiibiliyani nuulumo noowi rú·ach khinnitaphuleliwa okhala iphumu paahi, masi-tho okumi. Mwa ntakiheryo, voohimya sa Epula ya Mutaaseke mmahiku a Nowee, eliivuru ya Maphattuwelo 6:17 enihimya so: “Miyo kinkela orupiha epula ya mutáseke, yeyo enrowa opwetexa vathí-va itthu sothene sikumi [rú·ach]: sothene siri mulaponi-mu sinomala”. (Maphattuwelo 7:15, 22) Moolumo oowi rú·ach ni pneú·ma anitaphulela ikuruu siniiriha itthu sotheene sinimumula, okhala sikumi.
Wira erutthu ekhalee ekumi enitthuneya [rú·ach aahiiso pneú·ma], moolikanasa ni vo, wira raadio olavule vanitthuneya electricidade. Wira nlikanyiherye mwaha owo, nkahaya muupuwele sa raadio oniheliwa ipiilya. Vaavo vanihela anyu ipiilya muraadioni, ni khiyamutthukula, energia eri mpiilyani ennimwiiriha raadio olavula saariye etthu ekumi. Voohikhala ipiilya, raadio khonlavula-tho. Etthu emosaru enniiraneya vaavo muthinto mukina a raadio vanikumihiwa aya efiiyu elupanne ni electricidade. Moolikana mmo, erutthu enitthuneya ikuruu sa okumi wira evikaniheke okhala ekumi. Ntoko electricidade, iphumu [rú·ach aahiiso pneú·ma] khisinsuwela-tho etthu ni khisinwerya wuupuwela. Khisirina mukhalelo onooneya. Masi voohikhala iphumu iyo, aahiiso ikuruu sa okumi, erutthu ahu ‘ennokhwa etthikelaka muntthupini mwakhumalyaya’, ntoko nasalimo saahimmye awe.
Olavulaka sa okhwa wa pinaatamu, Musuweli 12:7 onihimya wira: “Mahiku awo, erutthu anyu, eri ntthupi, enohokolowela muntthupini mwakhummyaya, vano iphumu [rú·ach] sanyu sinotthikela wa Muluku”. Vaavo iphumu, aahiiso ikuruu sa okumi, vanihiya aya erutthu, erutthu ennookhwa ni ennihokolowela muntthupini, nipuro naakhummya aya. Moolikana mmo, ikuruu sa okumi sinitthikela okhummya aya, wa Muluku. (Yobi 34:14, 15; Esalimo 36:10) Ela khentaphulela wira ikuruu sa okumi sineetta mukwaha sirowaka wirimu. Ohiya vo, entaphulela wira mutthu ori otheene okhwiiye yoolipelela awe ya okumi wa muhoolo enlipa ni Yehova Muluku. Aahiiso niire so, okumi wa mutthu owo osukiwee ni Muluku. Paahi ni ikuruu sa Muluku, mutthu ole okhwiiye onoowerya okhala-tho mukumi.
Nto, moota vanikhala aya voohakalaliha osuwela masuu awo oowi Muluku onrowa waahihimuxa tthiri atthu otheene yaale “ari mmahiye”! (Yohani 5:28, 29) Okathi owo wa ohihimuwa, Yehova onrowa waavaha erutthu esyaa ale anirupa mookhwaani, ni owiiriha okhala akumi aavahaka iphumu, aahiiso ikuruu sa okumi. Nto moota vanrowa aya okhala voohakalaliha!
Akhala wira muniphavela wiixutta sikina voohimya sa moota Biibiliya sinirumeela awe moolumo oowi né·fesh ni psy·khé, hataa moolumo oowi rú·ach ni pneú·ma, munoophwanya sooleliwa sa faita mu eliivuru, Raciocínios à Base das Escrituras, ipaaxina 32-6 ni ipaaxina 142-6, yoolaleiwa ni Anamoona a Yehova.