22 YATICHÄWI
CANCIÓN 15 ¡Diosan jilïr Yoqapar jachʼañchapjjañäni!
¿Kunatsa Diosan sutipajj Jesusatak wali importantejja?
“Nayaw sutim jupanakar uñtʼayta, sutim uñtʼayaskakïwa” (JUAN 17:26).
¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?
Kunjamsa Jesusajj Diosan sutip uñtʼayäna, jachʼañchäna, arjjatarakïna ukanakwa yatjjatañäni.
1, 2. 1) Janïr jiwayapkäna uka arumajj ¿kunsa Jesusajj luräna? 2) ¿Kawkïr jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchasiskani?
33 MARAN jueves 14 de nisán urojja, jupat jan jitheqtiri apostolonakapampiw Jesusajj mä cena manqtʼasïna. Jupan aljantatäñapatakisa, juchañchatäñapatakisa, tʼaqesiyatäñapatakisa, jiwayatäñapatakis mä jukʼakiw faltjjäna. Ukatwa Jesusajj manqtʼasiñ tukuyatarojj chʼamañchtʼkir arunakamp apostolonakapat despidtʼasjjäna. Ukat niya taqeni sarjjañampëjjapjjäna ukhajja, Jesusajj taqe chuymaw mä oración luräna. Uka oracionapajj Juan capítulo 17 ukan qellqatawa.
2 Aka yatichäwinjja, aka pä jisktʼanakaruw qhanañchasiskani: Jesusajj oraskäna ukhajj ¿kuna toqetsa llakisïna? Aka oraqenkkäna ukhajj ¿kunas Jesusatakejj jukʼamp importantënjja?
“NAYAW SUTIM JUPANAKAR UÑTʼAYTA”
3. ¿Jesusajj Diosan sutipat kamsänsa, ukat uk sasajj kamsañsa munaskäna? (Juan 17:6, 26).
3 Oracionapan Jesusajj akham sasaw Jehová Diosar säna: “Nayaw sutim jupanakar uñtʼayta” sasa. Cheqas ukajj jupatak wali importantënwa, ukatwa discipulonakaparojj Diosan sutip uñtʼayatapat pay kut parläna (Juan 17:6, 26 liytʼäta). Ukampis uka toqet parlasajj ¿kamsañs munaskäna? ¿Diosan Jehová sutinïtap discipulonakapar yatichatapatti parlaskäna? Janiw ukat parlkänti. Niyakejjay jupanakajj judiöpjjchïnjja, Diosan sutip sum yatipjjäna, niya 7.000 kutirakiw Hebreo Arut Qellqatanakan Diosan sutipajj uñstäna. Ukhamajj janiw Diosan sutip yatichañat parlkänti, jan ukasti Jehová Diosajj kunjam Diosasa uk jupanakar yatichatapatwa parlaskäna. Mä arunjja, Diosajj kuna amtanisa, kunanaksa luri, kunjam chuymanisa ukanakwa jupanakar yatichäna. Niyakejjay Jesusajj Jehová Diosar wali sum uñtʼchïnjja, janiw khitis jupjamajj Jehová Diosat taqe ukanak jupanakar yatichkaspänti.
4, 5. 1) Kunjamatsa maynin sutipajj jukʼamp importanter tukuspa uk qhanañchtʼam. 2) ¿Kunjamatsa apostolonakatakejj Diosan Jehová sutipajj jukʼamp importantejjäna?
4 Congregacionaman mä ancianojj David satäkaspasa, ukat doctoräkaspas ukham amuytʼañäni. Inas juparojj walja maranak uñtʼaraksta. Ukat mä urojja, niya jiwañan uñjasisajj mä doctoran yanaptʼapwa munarakisma. Kawkjantï jilatajj trabajki uka hospitalaruw apapjjarakiristam, jilatajj jankʼakiw jumar yanaptʼasajj vidam salvarakiristam. ¿Jumar ukham yanaptʼatapat jukʼampejjay uka jilatar munasismajja? Sutip istʼasajj kuntï juma layku lurki ukwa amtarakisma. Ukhamajj David jilatajja, janiw jumatakejj congregacionamankir mä ancianokëjjaspati, jan ukasti vidam salviri mä doctorarjamaw uñj-jjarakisma.
5 Jesusan discipulonakapampejj niya ukhamarakïnwa, jupanakajj Diosan sutip yatipjjchïnsa, Jesusaw jupanakarojj Jehová sutini Diosar sum uñtʼapjjañapatak yanaptʼäna. Ukhamatwa Diosan sutipajj jupanakatakejj jukʼamp importantëjjäna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Kuna laykutejj Awkipajj kunjam chuymanisa ukajja, Jesusan arsutapana luratapanwa qhan uñjasïna. Kunjamsa Jesusajj jaqenakar uñjäna yaticharakïna uk uñjasajja, apostolonakajj jukʼamp sumwa Jehová Diosar uñtʼapjjäna (Juan 14:9; 17:3).
‘NAYAR CHURKISTA UKA SUTIM LAYKU’
6. Nayar churkista uka sutim layku sasajj ¿kamsañsa Jesusajj munaskäna? (Juan 17:11, 12).
6 Discipulonakapat parlkasinjja, Jesusajj akham sasaw Jehová Diosar oracionan säna: “Santo Awki, nayar churkista uka sutim laykuy jupanakar uñjam, ukhamat jupanakajj mayakïpjjañapataki, kunjamtï jumampi nayampejj mayakïktan ukhama” sasa (Juan 17:11, 12 liytʼäta). Ukampejj ¿kamsañs munaskäna? ¿Jesusat Jehová sutinëjjañapäna? Janiw uk sañ munkänti. Jesusajj Diosan sutipat oracionapan parlkäna ukhajja, “sutim layku” sasaw säna. Janiw Jesusajj ukat aksarojj “Jehová” satäñapäkänti. Ukhamajj nayar churkista uka sutim layku sasajj ¿kamsañs munaskäna? Taqe kunat sipansa, Jesusajj Jehová Diosan representantepänwa, jupa lantiw parlarakïna. Awkipan sutipjjaruw jutäna, sutipjjaruw musparkañ milagronak lurarakïna (Juan 5:43; 10:25). Ukhamarus Jesusan sutipajj “Jehová Diosaw Salvacionajja” sañ muni, ukhamajj Jesusan sutipajj Diosan Jehová sutipwa aparaki.
7. Kunjamsa Jesusajj Jehová Diosan sutipjjar parläna uk qhanañchtʼam.
7 Jesusajj kunjamsa Jehová Diosan representantepäna uk amuytʼañatakejja, mä gobernantet parltʼañäni. Jupajj mayniruw embajadorapäñapataki jan ukajj representantepäñapatak ajlli, jupa lanti parlañapatakiw autoridad churaraki. Ukat aksarojja, embajadorajj parlki ukhajj pachpa gobernantes parlkaspa ukhamawa. Jesusampejj ukhamarakiwa, Jehová Diosaw juparojj representantepjam uttʼayi, jupan sutipjjar parlañapatakiw autoridad churaraki (Mat. 21:9; Luc. 13:35).
8. Jesusajj janïr aka oraqer jutkäna ukhajj ¿kunjamsa Diosan sutip apatap uñachtʼayäna? (Éxodo 23:20, 21).
8 Bibliarjamajja Jesusajj Aruwa, kuna laykutejj Jehová Diosaw Jesús toqejj angelanakarusa, jaqenakarus kuntï yatipjjañapäki kuntï lurapjjañapäki ukanak yatiyi (Juan 1:1-3). Israelitanakajj wasarnam sarasipkäna ukhajja, jupanakar irpkäna jarkʼaqarakïna uka angelajj inas Jesusächïna. Diosaw uka angelar khitäna. ¿Kunatsa israelitanakajj uka angelar istʼapjjañapäna? Jehová Diosajj “nayan sutij apatap layku” sasaw qhanañchäna (Éxodo 23:20, 21 liytʼäta).a Cheqas Jesusaw Jehová Diosan representatepajja, jupaw taqet sipans Diosar arjjati, sutips jachʼañcharaki, ukatwa Jehová Diosajj jupat ukham säna.
“AWKIY, SUTIM JACHʼAÑCHAM”
9. Jesusatakejj Diosan sutipajj wali importantënwa sasajj ¿kunatsa sissna?
9 Kunjamtï uñjaniwayktanjja, Jesusajj janïr aka oraqer jutkäna ukhatpachaw Diosan sutip wali importantet uñjäna. Aka oraqenkkäna ukhas ukhamwa sutip uñjarakïna. Diosan sutipajj jupatak kunja importantesa ukjja, taqe luratanakapanwa uñachtʼayäna. Jesusajj aka oraqen lurañap janïr tukuykasajja, akham sasaw Jehová Diosar mayïna: “Awkiy, sutim jachʼañcham” sasa. Awkipajj jankʼakiw alajjpachat mä jachʼa arump jaysanïna: “Nayajj sutij jachʼañchtwa, wasitats jachʼañchaskakïwa” sasa (Juan 12:28).
10, 11. 1) ¿Kunjamsa Jesusajj Diosan sutip jachʼar aptäna? (Dibujo uñjjattʼarakïta). 2) ¿Kunatsa Diosan sutipajj jachʼañchatäñapa, arjjatatäñaparaki?
10 Jesusajj Awkipan sutip jachʼaruw aptarakïna, ¿kunjamsa uk luräna? Mä toqetjja, Jehová Diosajj kunja suma chuymanisa kuna musparkañanaksa luri ukanakatwa yaqhanakar parläna. Ukampis janiw sutip jachʼar aptañatakejj ukanakak lurkänti. Jesusajj Diosan Santo sutinïtapwa uñachtʼayañapäna, uka sutip arjjatañaparakïnwa.b Ukajj jupatak wali importantënwa, ukatwa discipulonakaparojj akham sasin orasipjjañapatak yatichäna: “Alajjpachankir nanakan Awkija, sutimajj jachʼañchatäpan [jan ukajj santot uñjatäpan]” sasa (Mat. 6:9, notapampi).
11 ¿Kunatsa Diosan sutipajj jachʼañchatäñapa, arjjatatäñaparaki? Kuna laykutejj Edén jardinanwa Supayajj Jehová Diosar kʼarintäna, Diosajj kʼarïkaspasa, Adanampi Evampirojj kunatï sumaki ukats jarkʼkaspa ukhamwa parläna (Gén. 3:1-5). Ukham kʼarisisajja, Jehová Diosajj janis mä kuns wal lurkaspa ukhamwa Supayajj amuyayarakïna. Supayan ukham kʼarisitapatjja, Jehová Diosarojj jan wali Diosatwa uñjayaskäna. Job chachajj jakkäna uka urunakanjja, jaqenakajj interés laykukis Jehová Diosar servipkaspa ukhamwa Supayajj parlarakïna. Uka kʼarisirejja, jaqenakajj janis Jehová Diosar cheqpachapun munasipkaspa, ukatsa jan waltʼäwinakan uñjasisajj jupar jan sirvjjapjjaspa ukhamwa parlarakïna (Job 1:9-11; 2:4). Ukhamajj Jehová Diosati jan ukajj Supayach cheq parlaski uk uñachtʼayañatakejj tiempow munasïna.
Diosan sutip jachʼañchañajj kunja wakiskirisa ukwa Jesusajj discipulonakapar yatichäna. (Párrafo 10).
“VIDAJ CHURTA”
12. Jehová Diosan sutipar wal munasitap laykojj ¿kun lurañatakis Jesusajj dispuestokïna?
12 Niyakejjay Jesusajj Awkipar walpun munaschïnjja, Awkipan sutip jachʼañchañatakisa arjjatañatakis kunatï wakiski ukanakwa lurañ munäna. Ukatwa jupajj “vidaj churta” sasin säna (Juan 10:17, 18). Cheqas ukhamänwa, jupajj Diosan sutip laykojj jiwañatakis dispuestokïnwa.c Perfecto lurtʼatäpkäna uka Adanampi Evampi nayrïr chacha warmejja, Jehová Diosar istʼañat sipans Supayaruw istʼapjjäna. Ukampis Jesusajj aka oraqer jutañatakisa, Jehová Diosar wal munasitap uñachtʼayañatakis dispuestokïnwa, ukatwa taqe kunans jupar istʼäna (Heb. 4:15; 5:7-10). Mä lawan tʼaqesisajj Diosat jan jitheqtasaw jiwarakïna (Heb. 12:2). Ukhamatwa qhawqsa Jehová Diosarusa sutiparus munasïna uk uñachtʼayäna.
13. ¿Kunatsa Jesusakejj Supayan kʼarïtap uñachtʼayaspäna? (Dibujo uñjjattʼarakïta).
13 Jesusajj taqe luratanakapampejja, Supayan kʼarïtapa Jehová Diosan jan kʼarïtapwa uñachtʼayäna (Juan 8:44). Janiw khitis Jesusjamajj Jehová Diosar wali sum uñtʼkiti. Supayajj Jehová Diosar kʼarintkäna ukanakat mä jukʼakis cheqäspäna ukhajja, Jesusajj uk yatispänwa. Ukampis Jesusajj Diosan sutip arjjatapunirïnwa, mä arunjja suma Diosätap arjjatapunirïnwa. Jehová Diosajj Jesusar apanukkaspas ukhamäkchïnsa, wali munasiri Awkipar jan istʼañat sipansa, jupat jan jitheqtas jiwañatakejj dispuestokïnwa (Mat. 27:46).d
Jesusajj taqe luratanakapampejja, Supayan kʼarïtapa Jehová Diosan jan kʼarïtapwa uñachtʼayäna. (Párrafo 13).
“KUNA LURAÑTÏ CHURKISTA UK NAYAJJ TUKUYTWA”
14. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jupat jan jitheqtatapat Jesusar bendisïna?
14 Janïr jiwayapkäna uka arumajja, Jesusajj akham sasaw säna: “Kuna lurañtï churkista uk nayajj tukuytwa” sasa. Jesusajj janiw akat payachaskänti: Jehová Diosajj jupat jan jitheqtatapat bendisispänwa (Juan 17:4, 5). Cheqas ukhamänwa, Jehová Diosajj janiw Jesusarojj sepulturan jaytkänti (Hech. 2:23, 24). Juparojj jaktayänwa, mä suma puesto alajjpachan churarakïna (Filip. 2:8, 9). Walja maranak qhepatjja, Jesusajj Diosan Reinopanwa Reyit apnaqjjäna. ¿Kunsa uka Reinojj lurañapäna? Discipulonakapar orasiñ yatichkäna ukhajja, Jesusajj akham sasaw qhanañchäna: “Reinomajj jutpan. Munañamajj luratäpan, kunjamtï alajjpachan luraski ukhamarak aka oraqens luraspan” sasa (Mat. 6:10).
15. ¿Kunanakampsa Jesusajj lurani?
15 Mä jukʼa tiempompitjja, Jesusajj Diosan enemigonakap contraw nuwasini, Armagedonanwa enemigonakapar tukjarakini (Apoc. 16:14, 16; 19:11-16). Ukjjarusti Supayarojj “mikʼayaruw” jaqontani, ukanwa Supayajj jistʼantatäni, janirakiw kun lurañs puedkaniti (Apoc. 20:1-3). Ukjjarojj Waranqa Maranakaw Reyit Apnaqani, ukapachaw Jesusajj aka oraqer sumankañ apanini, jaqenakarojj perfectöpjjañapatakiw yanaptʼani. Jiwatanakarus jaktayaniwa, mä Paraisoruw aka oraqpach tukuyarakini. ¡Ukapachaw Jehová Diosan amtapajj sumpach phoqasini! (Apoc. 21:1-4).
16. ¿Jesusajj Waranqa Maranak Reyit Apnaqañ tukuyjjani ukhajj kunjam jakasiñas utjani?
16 Jesusajj Waranqa Maranak Reyit Apnaqañ tukuyjjani ukhajja, juchasa pantjasiñas chhaqtjjaniwa. Jesusan sacrificiot loqtasitapjjarojja, janirakiw juchanakapat jaqenakan perdón mayisipjjañapajj wakisjjaniti. Jehová Diosar jakʼachasiñatakisa, janirakiw jaqenak lant mä parlirisa ni sacerdotenakas wakisjjaniti. Jiwañäki uka “qhepïri enemigojj tukjatäjjaniwa”, jiwatanakajj jaktanjjapjjaniwa, oraqpachan jakirinakas perfectöjjapjjarakiniwa (1 Cor. 15:25, 26).
17, 18. 1) Jesusajj Waranqa Maranak Apnaqañ tukuyjjani ukhajj ¿kunas pasani? 2) Jesusajj apnaqañ tukuyjjani ukhajj ¿kunsa lurani? (1 Corintios 15:24, 28; dibujo uñjjattʼarakïta).
17 ¿Jesusajj Waranqa Maranak Reyit Apnaqañ tukuyjjani ukhajj kunampis pasani? Diosan sutipajj jachʼañchatäñapati janicha ukat janiw khitis payachasjjaniti. Edén jardinan Jehová Diosajj kʼarïkaspasa, janis suma apnaqerïkaspa, jaqenakarojj janis munaskaspa ukhamwa Supayajj parläna. Ukat aksarojja, Jehová Diosan servirinakapajj kutin kutiniw sutip jachʼañchapjje. Waranqa maranak pasatatjja, suma Diosätapajj uñachtʼayasjjaniwa. Alajjpachankir Awkisajj jiwasar wal munasitaps uñachtʼayarakiniwa.
18 Kunanaktï Supayajj Jehová Diosat parlkäna ukanakan kʼarïtap taqeniw yatipjjani. Jesusajj Reyit apnaqañ tukuyjjani ukhajj ¿kunsa lurani? Supayat yateqasisajj ¿Jehová Dios contrat saytʼani? ¡Janiw ukhamäkaniti! (1 Corintios 15:24, 28 liytʼäta). Jesusajj Awkiparuw Reinop kuttʼayjjani, jupamp apnaqatäjjarakiniwa. Jehová Diosar wal munasitap laykuw uk lurani, jupajj janiw Supayjamäkiti.
Jesusajj Waranqa Maranak Reyit Apnaqañ tukuyjjani ukhajja, Jehová Diosar Reinop kuttʼayañatakejj dispuestokïniwa. (Párrafo 18).
19. ¿Kunjamsa Jesusajj Diosan sutipar uñji?
19 Ukatwa Jehová Diosajj Yoqapar sutip churpachäna. Jesusajj representantepjamajj sumwa phoqarakïna. Ukhamajj ¿kunjamsa Jesusajj Diosan sutipar uñji? Jupatakejj Diosan sutipajj wali importantepuniwa. Diosan sutip layku jiwañatakejj dipuestokïnwa. Waranqa Maranak Reyit Apnaqañ tukuyjjani ukhasa, Jehová Diosar taqe kun kuttʼayañatakejj dispuestokirakïniwa. Jiwasajj ¿kunsa Jesusat yateqasisajj luraraksna? Ukajj jutïr yatichäwinwa qhanañchasiskani.
CANCIÓN 16 Ajllit Yoqapat Jehová Diosar jachʼañchañäni
a Yatiyäwinak apir angelanakajj utjarakïnwa, Jehová Dios lantiw parlapjjerïna. Ukatwa awisajj mä angelas Diosan sutipjjar parlkchejja, Jehová Diosas parlkaspa ukham parli (Gén. 18:1-33). Moisesarojj Jehová Diosaw leyip churäna sasins Biblian qhanañchkchejja, angelanak taypiw uk churi sasaw yaqhep versiculonakan qhanañcharaki (Lev. 27:34; Hech. 7:38, 53; Gál. 3:19; Heb. 2:2-4).
b AMTAÑATAKI: Santot uñjaña siski ukajja, jachʼañchaña, sagradot uñjaña, jan ukajj taqe chuym respetaña sañ muni. Sutip arjjataña siski ukajja, maynit jan wal parlapki ukajj kʼarïtap uñachtʼayaña, jan juchanïtap uñachtʼayaña, jan ukajj kʼarintapki ukar arjjataña, ukhamat jan juchanïtap uñachtʼayañataki sañ muni.
c Jesusan jiwatap laykojja, jaqenakajj wiñayatakiw jakapjjañapäna.
d “Aka revista liytʼirinakan jisktʼäwinakapa” siski uk liytʼäta, ukajj Yatiyañataki abril de 2021, páginas 30 y 31 revistankiwa.