31 YATICHÄWI
CANCIÓN 111 Wali kusisitäpjjtanwa
¿Kunas kusisitäñatak yanaptʼistaspa?
“Nayajj kunaymanin uñjaskasas kunatï utjkitu ukampik kusisitäñjja yateqjjtwa” (FILIP. 4:11, nota).
¿KUNSA YATJJATAÑÄNI?
Jiwasatï yuspärasirïñäni, humilde chuymanïñäni, kuntï jutïrin katoqkañäni uka toqets lupʼirakiñäni ukhajja, jukʼamp kusisitäñäniwa.
1. ¿Maynejj kusisitäki ukhajj kunjamasa, ukat kunas jan cheqpach kusisiñäki?
¿KHITINAKATÏ kusisitäpki ukanakajj kunjamäpjjesa? Kunanaktï Jehová Diosat katoqawayapki ukanakarojj wali valoranit uñjapjje, kunanakapatï jan utjki ukanakat janiw llakisipkiti. Ukampis maynejj kunjamtï jakaski ukampejj kusisitakïchi ukhajja, janiw ukajj cheqpach kusisiñäkiti. Ukat sipansa, Diosar serviñan jukʼampinak lurañatakiw chʼamachasiñapa (Rom. 12:1; 1 Tim. 3:1). Munki uka asignacionanak janisay jankʼak katoqkchinejja, kusisitakïñapawa.
2. Kunanakatï utjkistu ukanakamp jan kusisitäkstan ukhajj ¿kuna jan walinakarus purtʼassna?
2 Kunanakatï utjkistu ukanakamp jan kusisitäkstan ukhajja, jachʼa juchanakaruw purtʼassna. Sañäni, inas yaqhepanakajj jan necesitapki ukanak alasiñatakejj walja horanak trabajipjjchispa. Yaqhep jilat kullakanakajja, qollq lunthatasiñaru, kuntï wal munapki ukanak lunthatasiñaruw purtʼasiwayapjje. Jupanakajj inas akham amuyapjjchïna: “Akajj nayarupuniw waktʼaskitu”, “Janiw jukʼamp suyañajajj wakiskiti”, “Aka qollq jamasat maytʼasï, ukat kuttʼayaskäwa” sasa. Ukampis ukanakajj lunthatasiñamp sasiwa, sutipar qʼañuchatap laykojja, Jehová Diosajj ukham lunthatasiñanak uñisiwa (Prov. 30:9). Yaqhep jilat kullakanakajj mä asignación jan katoqasajja, chuyma ustʼatäsin Jehová Diosatwa jitheqtawayapjje (Gál. 6:9). ¿Kunjamatsa Diosan mä serviripajj ukhamar purtʼasispa? Inas jupajj jukʼat jukʼat jan kusisitäjjchïnti, ukatwa ukhamar purtʼasispa.
3. ¿Kunsa Filipenses 4:11, 12 textot yateqsna?
3 Kunanakatï utjkistu ukanakamp kusisitäñajj inas chʼamakïchispa, ukampis kusisitäñ yateqsnawa. Apóstol Pablojj akham sänwa: “Nayajj kunaymanin uñjaskasas kunatï utjkitu ukampik kusisitäñjja yateqjjtwa” sasa (Filipenses 4:11, 12 liytʼäta). Preso katuntatäsaw Pablojj uka arunak qellqäna, ukampis kusisitakïskänwa. ¿Kunsa yateqsna? Apóstol Pablon arunakapatsa, kuna jan walintï uñjaskäna ukats akwa yateqsna: chʼamächi ukhas kunatï utjkistu ukampejj kusisitäsnawa. Jichhajj kunaymanin uñjaskasajj kunjamsa kusisitäñ yateqsna ukwa aka yatichäwin kimsa toqet uñjaskañäni.
YUSPÄRASIRÏPJJANÄNI
4. ¿Kunjamsa yuspärasirïñajj kusisitäñatak yanaptʼistu? (1 Tesalonicenses 5:18).
4 Yuspärasirïñajj jukʼamp kusisitäñatakiw yanaptʼistu (1 Tesalonicenses 5:18 liytʼäta). Kunanakatï jakañatak wakiski ukanakat yuspärasirïñäni ukhajja, jan utjkistu ukanakat janiw llakiskañäniti. Kuna asignacionansa jichhajj Jehová Diosar servisktan uk wali valoranit uñjañäni ukhajja, uka asignacionasamp sum phoqañatakiw chʼamachasiñäni, janiw gustkistu uka asignación katoqañat añch pienskañäniti. ¡Uka razonanakatwa Jehová Diosar oracionan yuspärañatak Bibliajj chʼamañchpachïstu! Yuspärasirïñajja Diosan sumankañap katoqañatakiw yanaptʼistu, “uka sumankañapasti kuntï jaqejj amuyki ukat sipansa jukʼampiwa” (Filip. 4:6, 7).
5. ¿Kunanakatsa israelitanakajj yuspärasirïpjjañapäna? (Dibujo uñjjattʼarakïta).
5 Israelitanakat parltʼañäni, Egipto markat mistusin wasaran jakañajj jupanakatakejj chʼamakïpachänwa, ukatwa walja kut Jehová Diosar quejasipjjpachäna, kuna laykutejj kuna manqʼañanakatï Egipto markan utjkäna ukanakwa wal munapjjäna (Núm. 11:4-6). Ukampis taqe kunanaktï Jehová Diosajj jupanak layku lurawayki uk valoranit uñjapjjaspäna ukhajja, kusisitäpjjaspänwa. ¿Kunanaksa Jehová Diosajj jupanak layk luräna? Jehová Diosajj israelitanakarojja, Egipto markar 10 plaganakamp jan waltʼayasaw irpsunïna, jupanakajj uka markan esclavöpjjänwa, wali tʼaqesiyatäpjjarakïnwa. Ukat uka markat mistusipkäna ukhajja, “egipcionakaruw saqueysupjjäna”, walja qollqe, qori, isinakwa apasipjjäna (Éx. 12:35, 36). Ukatjja, Jehová Diosajj chʼamapampiw mar Rojo qot payar jaljtayäna, ukhamat israelitanakajj faraonan ejercitopat escapapjjañapataki. Wasarnam sarasipkäna ukhajja, sapürurakiw jupanakar maná tʼantʼa churäna. ¿Kunatsa israelitanakajj maná tʼantʼat quejasipjjpachäna? Janiw manqʼa jan utjatapat quejasipkänti, jan ukasti kunanakatï jupanakan utjkäna ukanakat jan yuspärasirïpjjatapatwa quejasipjjäna.
¿Kunatsa israelitanakajj jan kusisitäpkäna? (Párrafo 5).
6. ¿Kunas yuspärasirïñatak yanaptʼistani?
6 Yuspärasirïñatakejj akanakaw yanaptʼistani: maya, kunanakatï kusisiykistu ukanakat sapür lupʼiñatakiw tiemp apstʼasiñasa. Ukanakat lupʼisajj paya jan ukajj kimsa qellqtʼassna (Lam. 3:22, 23). Paya, jiwas layk mä kuns lurapki ukanakat sapüruw mayninakar yuspärañasa, jukʼampis Jehová Diosaruw yuspärañasa (Sal. 75:1). Kimsa, yuspärasir amigonakanïñasawa. Ukhamatwa jupanakjam yuspärasirirakïñäni, jan yuspärasir amigonakanïsna ukhajja, ukhamarakëjjsnawa (Deut. 1:26-28; 2 Tim. 3:1, 2, 5). Ukhamajj kunanakatï jan utjkistu ukanakat jan llakisiñatakejja, yuspärasirïñasawa.
7. ¿Kunas Aci sat kullakarojj jukʼamp kusisitäñatakejj yanaptʼäna?
7 Indonesia markankir Aci kullakat parltʼañäni. Jupajj akham siwa: “COVID-19 pandemia utjkäna uka tiemponjja, mayni jilat kullakanakamp igualayasisajj janiw kusisitäjjayätti” sasa (Gál. 6:4). ¿Kunas kusisitäñatakejj jupar yanaptʼäna? Kullakajj akham saskakiwa: “Kuna bendicionanaksa sapür katoqayäta ukat Diosan markapankasajj kunja kusisitäyätsa ukanakatwa piensayäta. Uka toqenakat piensasajj Jehová Diosaruw wal yuspärayäta, jukʼamp kusisitäjjarakiyätwa” sasa. Kunjamtï jakasktan ukampitï jan kusisitäkstan ukhajja, Aci kullakan experienciapaw yanaptʼistaspa.
HUMILDE CHUYMANÏPJJAÑÄNI
8. ¿Kunas Baruc chachar pasäna?
8 Jeremías profetan Baruc secretariopat parltʼañäni, mä tiempojj jupajj janiw kusisitäjjänti. Jeremiasan secretariopjamajja, israelitanakarojj Diosar jan istʼasipjjatapat juchañchäw arunakwa sañapäna, ukajj jupatakejj chʼamakïpachänwa. Mä tiempojja, kuna luräwtï Jehová Diosajj jupar churkäna ukar chuym uchañat sipansa, kuntï jupajj lurañ munkäna ukatakwa llakisjjäna. Ukatwa Jehová Diosajj Jeremías profetap toqejj jupar akham säna: “Kunatï jachʼäki ukwa jumatak thaqasktajja. Jan ukanak jukʼamp thaqjjamti” sasa (Jer. 45:3-5). Mä arun Jehová Diosajj jupar akham saskänwa: “Kunatï utjktam ukampejj kusisitakïñamawa” sasa. Baruc chachajj Jehová Diosarojj istʼänwa, ukhamatwa jupan amigopäskakïna.
9. 1 Corintios 4:6, 7 textojj ¿kunsa yatichistu? (Fotonak uñjjattʼarakïta).
9 Inas maynejj mä kuns sum lurtʼirïtapatsa, wali trabajtʼirïtapatsa, Jehová Diosar walja maranak servitapats mä asignación katoqañajj juparus waktʼkaspa ukham amuychispa. Ukat inas yaqhanakak uka asignación katoqjjapjjchispa. Ukhamäspa ukhajj ¿kunas mä cristianorojj jan aynachtʼañatak yanaptʼaspa? Kuntï Pablojj 1 Corintios 4:6, 7 (liytʼäta) texton siskäna uk amuytʼañaw yanaptʼaspa. Inas maynejj mä kuns sum lurañ yatchi, jan ukajj mä asignación katoqarakchi, taqe ukanakajj Jehová Diosan mä regalopawa, jupajj khuyaptʼayasiñapatwa ukanak churistu (Rom. 12:3, 6; Efes. 2:8, 9).
Jehová Diosan khuyapayasiñapatwa mä kuns yattanjja. (Párrafo 9).b
10. ¿Kunas humilde chuymanïñatak yanaptʼistani?
10 Kunanaktï Jesusajj lurkäna ukanakat lupʼiñaw humilde chuymanïñatak yanaptʼistani. Jesusajj mä arumajj apostolonakapan kayunakap jareqkäna ukat amuytʼañäni. Apóstol Juanajj akhamwa qellqäna: ‘Jesusasti alajjpachankir Awkejj taqe kun jupan amparapar katuyatapsa, Diosat jutatapsa, Diosan ukar sarjjañap yatkchïnsa, discipulonakan kayunakap jareqañwa qalltäna’ sasa (Juan 13:3-5). Jesusajja, apostolonakajaw nayan kayunakajj jareqapjjañapa sasajj janiw amuykänti. Diosan Yoqapjamajj janirakiw mä suma utanïñsa, qollqenïñsa taqe kunanïñs thaqkänti (Luc. 9:58). Jupajj humilde chuymanïnwa, ukatwa kunatï jupan utjkäna ukampejj kusisitak jakasïna, taqenitakis wali yateqaskañapuniwa (Juan 13:15).
11. ¿Kunas Dennis jilatarojj jukʼamp kusisitäñatakejj yanaptʼäna?
11 Países Bajos markankir Dennis jilatajja, Jesusjam humilde chuymanïñatakiw chʼamachasi, ukampis awisajj jupatakejj chʼamakiwa. Jupajj akham siwa: “Nayajj munkta uka asignación yaqhar churapki ukhajja, nayaw katoqañajäna sasaw awisajj colertʼasirïta. Ukham jikjjatasisajja, humilde chuymanïñatwa yatjjatta. Kawknïr textonakas humildëñatak yanaptʼitaspa uk ratuk jikjjatañatakejja, JW Library® aplicacionan chimptʼat textonakaw utjitu, ukhamat wasitat liytʼañataki. Humilde chuymanïñat parlki uka discursonakajj celularajan descargataw utjarakitu, sapa kutiw uka discursonak istʼta.a Akwa yateqawaytjja: taqe kuns Jehová Diosar jachʼañchañatakiw lurañasa, janiw jiwas pachpar jachʼañchasiñatak lurañasäkiti. Mä asignacionajj Jehová Diosatwa juti, juparakiw ukamp phoqañatakis yanaptʼistu” sasa. Mä asignación jan katoqasajj jilatjam jikjjatasirakstan ukhajja, jukʼamp humildëñatakiw chʼamachasiñasa. Ukhamatwa Jehová Diosampejj jukʼamp sum apasiñäni, kusisitarakiñäniwa (Sant. 4:6, 8).
KUNTÏ JUTÏRIN KATOQKANÄNI UKA TOQET LUPʼIPJJAÑÄNI
12. ¿Kunatï utjkistu ukamp kusisitäñatakejj kunas yanaptʼistu? (Isaías 65:21-25).
12 Kuntï Jehová Diosajj jutïritak arsuwayki uka toqet lupʼiñäni ukhajja, kunjamtï jakasktan ukampejj kusisitakïñäniwa. Kunjamtï Isaías libron siskejja, akapachan kunayman jan walinakanwa uñjastanjja, uk Jehová Diosajj sum yati, ukatwa jupajj taqe ukanak chhaqtayañ arsuwayi (Isaías 65:21-25 liytʼäta). Paraisonjja taqeniw suma utanakanïñäni, suma trabajonakanïñäni, wali chʼamañchtʼkiri suma manqʼanakwa manqʼasirakiñäni. Kuna jan walich nayarusa jan ukajj wawanakajarus paskani sasajj janipuniw llakisjjañäniti (Is. 32:17, 18; Ezeq. 34:25). Diosan uka suma promesanakapajj niyaw phoqasini.
13. ¿Kunjamanakan uñjasisas kuntï jutïrin katoqkañäni uka suytʼäwisat lupʼiñasa?
13 Kuntï jutïrin katoqkañäni uka suytʼäwisat lupʼiñasapuniwa, kuna laykutejj ‘qhepa urunakan’ jakatasatjja, kunayman jan walinakanwa uñjastanjja (2 Tim. 3:1). Taqe uka jan walinakar saykatañasatakejja, Jehová Diosajj sapüruw ewjjtʼistu, chʼamañchtʼistu, yanaptʼarakistu (Sal. 145:14). Ukhamarus jan walinakan aguantañasatakejj mä suytʼäw churarakistu. Kunatï jakasiñatak wakiski ukanak jikjjatañatakejj inas wal trabajiñasächi, ukampis ukajj janiw wiñayatakïkaniti. Paraisonjja, kuntï necesitktan ukat sipans jukʼampwa Jehová Diosajj churistani (Sal. 9:18; 72:12-14). Maysa toqetjja, inas mä jan wali usump sapür tʼaqesiskstan, jan ukajj llaki usump aynachtʼasktan. Ukampis janiw wiñayajj ukham tʼaqeskañäniti, Diosan arsutaparjamajja, janiw usunakasa jiwañas utj-jjaniti (Apoc. 21:3, 4). Kunanaktï Diosajj arsuwayki ukanak suytʼañajja, kunjamtï jichhürun jakasktan ukat jan sint llakisiñatakiw yanaptʼistani. Ukhamajj ina chʼusat tʼaqesiyatäsasa, usutäsasa, mä familiaran jiwatapatsa jan ukajj yaqha jan walinakan uñjasisasa, kusisitaw jakassna. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Kuna laykutejj kuna jan walinakansay uñjaskchiñänejja, ukanakajj ‘mä qhawqha tiempotakikïniwa’, paraisonjja tʼaqesiñajj janipuniw utj-jjaniti (2 Cor. 4:17, 18).
14. Jutïrin Diosan promesanakapajj phoqasipuniniwa sasin confiyañatakejj ¿kunas yanaptʼistani?
14 Jehová Diosan promesanakapajj phoqasipuniniwa sasin taqe chuym confiyañatakejj ¿kunas yanaptʼistani? Niyas paraisonkjjsna ukham amuyasiñaw yanaptʼistani. Jiwasatï jukʼa qollqenikïtasat wal llakisstan ukhajja, kunjamsa paraison jakasiñäni ukwa lupʼiñasa, ukan janiw qollqesa, manusiñanakasa ni pobren jakasiñas utj-jjaniti. Mä asignación jan katoqatasat chuyma ustʼat jikjjatasstan ukhajja, Jehová Diosar waranqa waranqa maranak sirvjjañäni, perfectöjjarakiñäni ukhajj janiw ukanakajj llakisiyjjestaniti, uka toqetwa lupʼiraksna (1 Tim. 6:19). Kunayman jan walinakan uñjasitasatjja, kunjamsa paraison jakasiñäni uka toqet lupʼiñajj chʼamakïspawa. Ukampis jutïrit lupʼiñatakitï chʼamachasiñäni ukhajja, qheparojj facilakëjjaniwa.
15. ¿Kunsa Christina kullakat yateqsna?
15 Párrafo 11 ukan parlaniwayktan uka Dennis jilatan Christina esposapat parltʼañäni. Jupajj akham siwa: “Jan chʼaman jaytjasiri mä jan wali usunïtwa, urut urutjamajj jukʼamp jan walikëjjtwa, ukhamätapat janiw sarnaqañ puedjjti, silla de ruedampikiw sarnaqta. Jilapartejj ikiñankjjakiraktwa, uka usojj wal cuerpojj usuyitu. Mä urojja, doctorajj usumat janiw waliptkätati sasaw sitäna, uk istʼasajja ‘kunjamsa nayajj jutïrin jakasï uk janiw jupajj yatkiti’ sasaw jankʼak amuyayäta. Jutir urunakat lupʼiñaw jan sint llakisiñatak yanaptʼitu. Aka mundon jan wali usujampis tʼaqesiwaykchëjja, ¡jutïrin wali sumaw jakasjjäjja!” sasa.
“JUPAR AJJSARAPKI UKANAKAROJJ JANIW KUNAS FALTKITI”
16. ¿Kunatsa Davidajj Diosar ajjsarapki ukanakarojj janiw kunas faltkiti sasin sispachäna?
16 Kusisitakis jakasiskstanjja, jan walinakan uñjasikipuniñäniwa. David reyit parltʼañäni. Jupan kimsa wawanakapaw jiwäna, ina chʼusat juchañchataw uñjasïna, traicionapjjarakïnwa, walja maranakaw juparojj jiwayañatak arknaqapjjarakïna. Ukhamanakan uñjaskasas kusisitakïskänwa. Jupajj akham sänwa: “[Diosar] ajjsarapki ukanakarojj janiw kunas faltkiti” sasa (Sal. 34:9, 10). ¿Kunatsa ukham sispachäna? Akwa jupajj yatïna: jan walinakans uñjaskchiñänejja, kuntï necesitktan uk Jehová Diosajj churapunistaniwa (Sal. 145:16). Kuna jan walinakansay uñjaskchiñänejja, Jehová Diosajj jiwasampipunïniwa, uk amtañaw Davidjam kusisitakïskañatak yanaptʼistani.
17. ¿Kunatsa kusisitäñ munta?
17 Jehová Diosajj kusisitäñaswa muni (Sal. 131:1, 2). Niyakejjay kunsa kusisitäñatak lurañasa uk yateqawaystanjja, yuspärasirïñataki, humilde chuymanïñataki, kuntï jutïrin katoqkañäni uka toqet lupʼiñatak chʼamachasiñäni. Ukhamatwa “kunatï utjkitu ukampik kusisitäñjja yateqjjtwa” sasin sañäni (Filip. 4:11, nota).
CANCIÓN 118 Jumar jukʼamp confiyañ yanaptʼapjjeta
a Jw.org cheqan Diosar adorañataki alwa tantachäwi sat seccionanjja, aka video uñtasma: ¿Humildëñäniti jan ukajj jachʼa jachʼa tukurïñänicha?
b FOTONAKAT QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä jilataw maquinanakar mantenimiento luraski, lengua de señas yateqeri mä kullakaw mä asamblean entrevistatäski, mä jilataw discurso arstʼaski.