Kopwe Iseis Pwisin En Lon Än Kot We Tong!
“Ami mi achengicheng, . . oupwe iseis pwisin ämi lon ewe tongen Kot, . . . ngeni ewe manau esemuch.”—JUDE 20, 21.
JIOWA a fokkun tongei chon fönüfan pwe a fangelo Nöün we älaemön pwe iteiten aramas mi anganga ar lükü repwe küna manau esemuch. (Jon 3:16) A ifa amwararen ach meefi ena esin tong! Ika en emön chon angang ngeni Jiowa ka wesewesen mochen pwapwaesini ena esin tong tori feilfeilo chök.
2 Ewe chon käeö Juta a pwäri ifa ussun kopwe nonnom lon än Kot we tong. A makkei: “Nge ami mi achengicheng, oupwe pwisin aukemieta won ami luku mi fakkun fel chapur, oupwe iotek lon ewe Ngun mi Fel; oupwe iseis pwisin ami lon ewe tongen Kot, oupwe witiwiti umoumochun ach Samol Jises Kraist ngeni ewe manau esemuch.” (Juta 20, 21) Om käkkäeö ewe Paipel me afalafala ewe kapas allim repwe aüfichietä om “luku mi fokkun fel chapur”; weween om lükü ekkewe afalafalen Kraist. Pwe kopwe nonnom lon än Kot we tong, a lamot kopwe iotek ‘lon ewe ngün mi fel,’ are manauom epwe nom fän manamanan we. A pwal lamot kopwe anganga om lükü asorun än Jises Kraist we möön kepich fän iten om kopwe küna manau esemuch.—1 Jon 4:10.
3 Ekkoch chon lükü loom rese likiitü fän än Kot we tong. Popun pun ra fen filatä le aleni ewe alen tipis, ir rese chüen Chon Pwäratä Jiowa. Met kopwe tongeni föri pwe esap pwal fis ngonuk ena? Kopwe ekiekifichi ekkewe pworaus mwirin ei pwe repwe älisuk pwe kosap tipis me kopwe iseis pwisin en lon än Kot we tong.
Pwäratä Om Tong Ngeni Kot
4 Pwäratä om tong ngeni Kot ren om älleäsochisi i. (Mattu 22:37) Iei makkeien ewe aposel Jon: “Pun iei weween ewe tongen Kot, pwe sipwe alleasochisi an kewe alluk, o an kewe alluk rese mo chourek.” (1 Jon 5:3) Om äkkälleäsochisi Kot iteitan epwe apöchökkülok om kopwe ü ngeni sossot me om kopwe meefi pwapwa. Ewe sou mak kölfel a erä:“Mi feioch ewe mwan mi esap fetal lon pungupungun aramas mi ingau, . . . nge a fakkun pwapwaiti allukun ewe SAMOL.”—Kölfel 1:1, 2.
5 Om tong ngeni Jiowa epwe eppetuk seni om föri tipis epwe aitengaüa i. Akur a iotek: “Kosap mwüt ngeniei ai üpwe wöüngau ika wöümong, nge kopwe chök ngeniei enei mongö iteiten rän. Pun are üpwe fokun mötüla, üpwe tongeni amamäsinuk o apasa, “Iö na ewe Samol mi Lapalap?” Nge ika üpwe wöüngau, üpwe solä o atoto itengau won iten ai Kot.” (Än Salomon Fos 30:1, 8, 9) Kopwe achocho pwe kesap atoto ‘itengau won iten Kot’ ren om föri och mettoch epwe küna esiit are turunufas ren. Nge, fansoun meinisin kopwe achocho le föri minne mi wenechar epwe alinga i.—Kölfel 86:12.
6 Kopwe iotek iteitan ngeni Semom mi tong woon läng ren älillis pwe kopwe ü ngeni sossotun om kopwe föri tipis. (Mattu 6:13; Rom 12:12) Äkkälleäsochisi än Kot we fön pwe esap wor och epwe pinei om kewe iotek. (1 Piter 3:7) Ika kopwe filatä om kopwe tipis, kopwe feiengaü pun Jiowa epwe pinei an ekkewe chon ü ngeni arap ngeni ussun chök eü küchü mi malül pwe ar iotek esap tori i. (Kölün Kechü 3:42-44) Iwe, kopwe tipetekison me iotek pwe kesap föri och mettoch epwe angei sonuk wisom le arap ngeni Kot ren iotek.—2 Korint 13:7.
Pwäratä Om Tong Ngeni Nöün Kot We
7 Kopwe pwäratä om tong ngeni Jises Kraist ren om älleäsochisi an kewe allük, pun ren ei föfför epwe älisuk le oput ewe alen tipis. Alon Jises: “Are oupwe alleasochisi ai kewe alluk, oupwe nonnom lon ai tong, usun chok ngang ua fen alleasochisi allukun Semei we, o ua nonnom lon an tong.” (Jon 15:10) Ifa ussun om apwönüetä allükün Jises epwe älisuk om kopwe nonnom lon än Kot we tong?
8 Om äteneki än Jises kewe kapas epwe älisuk le manaueni eü manau mi limöch. Än Kot Allük ngeni chon Israel a era: “Kosap lisowu mwääl.” (Ekistos 20:14) Nge Jises a affata eü kapasen emmwen seni ena allük lupwen a apasa: “Ir meinisin mi nennengeni emon fefin o mochenia ngeni, ra fen lisou ngeni ren letiper.” (Mattu 5:27, 28) Ewe aposel Peter a apasa pwe ekkoch lon ewe mwichefel loom mei wor “meser mi ur ren lisou” me “ra otupu ngunun” ekkewe mi tipemwaramwar. (2 Piter 2:14) Ren an esap pwal fis ngonuk ena, kopwe sü seni tipisin lisowu mwääl ren om tongei me älleäsochisi Kot me Kraist me om tipeppos le tümünü om ririöch ngeniir.
Mut Ngeni än Jiowa we Ngün Epwe Emmwenuk
9 Kopwe iotek fän iten än Kot ngün mi fel, me mut ngeni an epwe emmwenuk. (Luk 11:13; Kalesia 5:19-25) Ika ka chök föfföri tipis, Kot epwe tongeni angei sonuk an we ngün. Mwirin än Tafit a tipis ngeni Patsipa, a siö ngeni Kot: “Kosap asueilo seni mwen mesom, are uwei seniei om we Ngun mi Fel.” (Kölfel 51:11) Pokiten King Saul ese aier seni an we tipis, a pöüt seni än Kot we ngün. Saul a tipis pokiten an eäni ewe asoren kek me ese nielo meinisin ekkewe sip me ätemwänin kow, me ewe kingen chon Amalek. Seni ena fansoun, Jiowa a angei seni Saul an we ngün mi fel.—1 Samuel 13:1-14; 15:1-35; 16:14-23.
10 Pöütalo om tipeni chök föfförün tipis. Ewe aposel Paul a makkei: “Pun are sia chok tipeni föförün tipis mwirin ach sinei o etiwa ewe enlet, iwe, esap chuen wor asor fan asengesin tipis.” (Ipru 10:26-31) A ifa attongen manauom ika ka fen filatä om kopwe chök föfföri tipis!
Pwäratä Tong Mi Enlet Ngeni Ekkewe Ekkoch
11 Om tongei aramas epwe eppetuk seni om föri föfförün lisowu mwääl. (Mattu 22:39) Ena esin tong epwe amwökütuk om kopwe tümünü pwe esap letipom esap michiuk om kopwe soläni föngün pwülüwan emön. Ena föfför epwe tongeni emmweni ngonuk ewe tipisin lisowu mwääl. (Än Salomon Fos 4:23; Jeremia 4:14; 17:9, 10) Äppirü Job, emön mi wenechar, ese mut ngeni pwisin I an epwe nennengeni emön föpwül fän mocheisou lükün pwülüwan we.—Hiop 31:1.
12 Om pwäratä süföl fän iten pinin ewe kotun pwüpwülü epwe tongeni älisuk om kopwe sü seni tipis watte. Kot a aota ewe pwüpwülü mi wor süfölün me ewe föfför lefilen mwän me fefin fän iten an epwe nöünatiu aramas. (Keneses 1:26-28) Kopwe chechchemeni pwe ekkewe pisekin fän mesen mwän me fefin ra förütä fän iten nöünöütiuen aramas, ir mi pin. Ina minne, ekkewe chon lisowu ra älleäsolapa Kot, ra älimengaüa ewe föfförün lisowu, rese süföliti pinin ewe kotun pwüpwülü, me ra tipis ngeni pwisin inisiir. (1 Korint 6:18) Nge än emön tong ngeni Kot me aramas fitifengen me än älleäsochisi Kot epwe tümünü emön seni och föfför mi tongeni katowu seni ewe mwichefelin chon Kraist.
13 A lamot sipwe nemeni ekiekich ach sisap tipeni tipis pwe sisap äletipengaüa attongach kewe. Än Salomon Fos 29:3 a apasa: “Eman mi chiechi ngeni fefin mi amömö inisir fän iten lisou a fangesoroula wöün.” Emön mi lisowu mwääl nge ese aier a atai an ririöch ngeni Kot me an riri ngeni an famili. Ina minne pwülüwan we ese tipis epwe wor an pwüng an epwe tongeni imu seni i. (Mattu 19:9) Ese lifilifil iön na a tipis, ewe mwän are ewe fefin, epwe tongeni fis käimufesen mi atoto riäfföü watte ngeni ewe emön mi ese tipis pwal ngeni nöür kewe me ekkoch aramas. Kese kan tipeeü ngeni pwe ach silei ngaüen föfförün lisowu mwääl epwe amwökütükich ach sipwe ü ngeni ei föfför?
14 Pokiten esor möön ewe tipisin lisowu mwääl, sipwe fokkun sü seni ei föfför mi fokkun ngaü. Än Salomon Fos 6:30-35 a äitingenikich pwe aramas ra tongeni meefi attongan emön chon solä mi solä anan möngö pokiten an echik, iwe nge aramas ra turunufasei chon lisowu mwääl pokiten letipan a ngaü. A chök “püsin afeiengaua inisin [are, manauan].” Fän allükün Moses, emönnewe epwe ninnilo. (Lifitikos 20:10) Emön a tipisini tipisin lisowu mwääl pokiten an apwönüetä pwisin an mochenia a efisatä riäfföü ngeni ekkewe ekkoch, iwe nge, ika ena chon lisowu mwääl ese aier esap tongeni nonnom lon än Kot we tong nge I epwe katowu seni ewe mwichefelin Chon Kraist mi limöch.
Amwöchü eü Mwelien Letip mi Limöch
15 Sisap tongeni mut ngeni mwelien letipach an epwe ünün pokiten tipis ika sia mochen nonnom lon än Kot we tong. A ffat pwe sisap manaueni manauen chon fönüfan mi ngaü, me a lamot sipwe filiöch ussun chiechiach, ekkewe sia kan älleäni, me ekkewe minen kukunou. Paul a öüröürakich: “Lon ekewe fansoun mürin ekoch aramas repwe pöütala ar lükülük, repwe rongorong ngeni ekewe ngün mi chofona o aleasochis ngeni aitien ekewe anün rochopwak. Ekei sokun kapasen kait ra chöüfeil ren ekewe chon chofona mi atuputup, mwelien letiper a mä, ra usun itä nge ra kar ren efoch mächä mi fokun sarara.” (1 Timoti 4:1, 2) Eü mwelien letip a “usun itä nge [a] kar ren efoch mächä mi fokun sarara,” ussun chök lemool kar, esap chüen meefi och are ussun itä nge a mä. Ena sokkun mwelien letip esap chüen öüröüra kich ach sipwe sü seni ekkewe chon rikilo me seni ekkewe lapalap epwe oturukapakichelo lon ach lükü.
16 Ach küna manau a longolong woon ach eäni eü mwelien letip mi limöch. (1 Piter 3:21) Ren ach lükü chään Jises we a niniitiu, a fen limiti mwelien letipach seni ekkewe föfförün mälo, ‘pwe sipwe angang ngeni ewe Kot mi manau.’ (Ipru 9:13, 14) Ika sia filatä ach sipwe tipis, mwelien letipach epwe fen limengaü, iwe, ese chüen fichiitikich ach sipwe aramas mi fel fän iten än Kot we angang. (Taitus 1:15) Iwe nge ren än Jiowa älillis, sia tongeni eäni eü mwelien letip mi limöch.
Ekkoch Mettoch Sipwe Föri Pwe Sipwe Sü Seni Föfför mi Ngaü
17 Kopwe ‘fokun alleasochisi’ Jiowa ren unusen lelukom ussun Kalep lon fansoun Israel. (Tuteronomi 1:34-36) Föfföri met Kot a kütta sonuk nge kosap möngö seni “chepelin ekkewe timon.” (1 Korint 10:21) Kopwe fokkun oputa ewe föfförün rikilo. Äkkäeä ewe möngöön ngün mi kawor chök woon än Jiowa we chepel, iwe, kese tongeni tupulo ren ekkewe sense mi mwaken are ekkewe timon. (Efisus 6:12; Juta 3, 4) Afota om ekiek woon ekkewe mettochun ngün ren om käkkäeö Paipel, fiffiti mwich me ewe angangen afalafal. Kopwe wesewesen pwapwa ika kopwe unusen älleäsochisi Jiowa me alapalo om angang fän iten ewe Samol.—1 Korint 15:58.
18 Kopwe uppos le ‘fel ngeni Kot ren mennin o niuokus’ (Ipru 12:28) Om niuokkusiti Jiowa epwe amwökütuk pwe kesap rikirikfetäl. Epwe älisuk om akkapwönüetä ewe fön seni Piter fän iten chienan kewe mi kepit: “Are ami oua eita ngeni sememi ewe emon mi apungu iteiten aramas usun ar kewe fofor, nge sap lifilifil aramas, iwe, oupwe fefetal lon niuokus fansoun ami siamu lon fonufan.”—1 Piter 1:17.
19 Akkapwönüetä iteitan met ka käkkäeö seni än Kot we Kapas. Ei epwe älisuk om kopwe sü seni tipis watte pokiten kopwe föri pwe en emön lein “ir ekkewe ra fen akaoren ngeni ir pwe repwe tongeni esinna lefilen minne mi murinno o minne mi ingau.” (Ipru 5:14) Kese chüen tümününgaü lon om fos me föfför nge kopwe le nenelo pwe ka feffetäl ussun aramas mi tipatchem, “achocho ngeni lon ei fansoun” lon ekkeei rän mi chök ingaü. “Oupwe wewe ren meeta letipen ewe Samol,” me kopwe föfföri ena.—Efisus 5:15-17; 2 Piter 3:17.
20 Kosap wasi leenien ewe mochenia, weween kosap mocheniaiti pisekin emön. Eü me lein ekkewe allük engol a apasa: “Kosap mocheniaiti imwen chon arum, kosap pwal mochenia ngeni pwülüen chon arum are ngeni nöün chon angang mwän me chon angang fefin, kosap pwal mocheniaiti nöün kow me nöün aas are meinisin mine chon arum a eäni.” (Ekistos 20:17) Ei allük a eü minen tümün fän iten imwen emön, pwülüwan, nöün kewe chon angang, nöün kewe man, me met ekkan. Nge ewe a kon lamot alon Jises pwe mochenia a älimengaüa aramas.—Mark 7:20-23.
21 Tümünüöchü pwe mochenia esap emmwenuk ngeni tipis. Ewe chon käeö Jemes a makkei: “Nge iteiten aramas a kuna sosot lupwen an mochenia-ingau a emmweni o otupu i. Iwe, mwirin ewe mochenia-ingau a pwopwo, epwe nounatiu tipis; nge mwirin tipis a mamarita, epwe nounatiu malo.” (Jemes 1:14, 15) Awewe chök, ika emön a ünüpuch me lom, emönewe epwe tongeni filatä pwe esap wor ünümen sakau lon imwan. Eli emön Chon Kraist epwe tongeni siwili an we leenien angang are an we angang fän iten an epwe tümünü i seni ewe sossotun lisowu mwääl.—Än Salomon Fos 6:23-28.
22 Kosap pwal ipweip ewe äeüin ipw lon ewe alen tipis. Kosap pwal sotun epwisi emön are isenalong lon om ekiek ekiekin mi limengaü pun epwe emmwen ngeni föfförün lisowu mwääl. Än emön akapasa chok ekis kapas chofona epwe apöchökküla i an epwe alapalo an kapas chofona, iwe mwirin epwe tongeni emmwen ngeni ewe tipisin kapas chofona. Än emön sossolä inaamwo ika kükkün chök epwe tongeni atai mwelien letipan tori an epwele tongeni soläni ekkewe pisek watte. Än emön mutatä ekiekin ekkewe chon rikilo an epwe tolong lon ekiekin inaamwo ika ekis chök epwe pwal tongeni emmweni emönna ngeni emön chon rikilo.—Än Salomon Fos 11:9; Pwarata 21:8.
Ifa Ussun Ika Ka Fen Tipis?
23 Aramas meinisin rese unusöch. (Än Salomon Afalafal 7:20) Nge ika ka fen tipis watte, ka tongeni küna aurur seni än King Solomon we iotek lupwen a fis efinünen än Jiowa we imwenfel. Solomon a iotek ngeni Kot: “Kopwe aüselinga ar iotek. Iwe, are eman chök aramas ika noum aramasen Israel meinisin ra tüngor o aitiela pour ngeni ei imwenfel, ese lifilifil met sokun iotek ika tüngor ra eäni, pun iteiten eman me eman a silei riaföün püsin lelukan, mürin kopwe aüselingeer me läng ewe ia ka nom ie. Kopwe amusala ar tipis o liwini ngeni eman me eman ükükün an föför, pun en ka silei leluker, ewer, (en echök ka silei leluken aramas meinisin).”—2 Kronika 6:29, 30.
24 Ewer, Kot a silei masouan ewe letip me a omusalo tipisin emön. Än Salomon Fos 28:13 a apasa: “Eman aramas mi aopala an tipis esap fefeita lon manauan, nge eman mi pwarata o likitala, Kot epwe umoumoch ngeni.” Ren än emön aier le pwäratä me likitalo an we tipis, emön epwe küna ümöümöch seni Kot. Nge, ika ka apwangapwang lon pekin ngün, pwal met epwe tongeni älisuk pwe kopwe nonnom lon än Kot we tong?
Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?
• Ifa ussun sipwe tongeni iseis pwisin kich lon än Kot we tong?
• Ifa ussun ach tong ngeni Kot me Kraist a älisikich ach sipwe oputa eü alen tipis?
• Pwata ach enletin tongei aramas a pineikich seni föfförün lisou mwääl?
• Met sipwe föri pwe sisap föri föfför mi ngaü?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
1, 2. Ifa ussun kopwe tongeni nonnom lon än Kot we tong?
3. Pwata ekkoch rese chüen Chon Pwäratä Jiowa?
4. Ifa lamoten ach älleäsochisi Kot?
5. Om tong ngeni Jiowa epwe amwökütük om kopwe föri met?
6. Met epwe fis ika kopwe filatä om kopwe föri tipis?
7, 8. Ifa ussun om älleäsochisi än Jises we fön epwe älisuk le oput eü manau mi limengaü?
9. Met epwe tongeni fis ngeni ewe ngün mi fel a nom ren emön ika emönna a chök föfföri tipis?
10. Pwata kopwe pöütalo om tipeni chök föfförün tipis?
11, 12. Ifa ussun tong me süföl epwe eppeti emön seni föfförün lisowu mwääl?
13. A ifa ussun emön chon lisowu mwääl a “fangesoroula wöün”?
14. Menni lesen mi weneiti föfföringaü sipwe tongeni käeö seni Än Salomon Fos 6:30-35?
15. Ifa ussun eü mwelien letip a “usun itä nge [a] kar ren efoch mächä mi fokun sarara”?
16. Pwata a lamot ach sipwe eäni eü mwelien letip mi limöch?
17. Ifa feiöchün ach sipwe ‘fokun älleäsochisi’ Jiowa ren unusen lelukan?
18. Ifa ussun om niuokkusiti Jiowa a kkü om föfför?
19. Pwata kopwe akkapwönüetä iteitan ekkewe mettoch ka käkkäeö seni än Kot we Kapas?
20. Pwata sisap mochenia?
21, 22. Ikkefa ekkewe mettoch emön Chon Kraist epwe föri pwe esap föri tipis?
23, 24. Ifa ewe aurur emön a tongeni küna seni 2 Kronika 6:29, 30 me Än Salomon Fos 28:13?
[Lios lon pekin taropwe 7]
Jutas a äitikich ifa ussun sipwe iseis pwisin kich lon än Kot we tong
[Lios lon pekin taropwe 9]
Lupwen a tatiu eü pwüpwülü a tongeni wato riaffou watte ngeni emönnewe ese tipis me ngeni nöür kewe
[Lios lon pekin taropwe 10]
Ussun Kalep, ka mmolnetä le ‘fokun alleasochisi’ Jiowa ren unusen lelukom?
[Lios lon pekin taropwe 11]
Kopwe iotek iteitan fän iten älillis le ü ngeni sossot