Pwata Sokkun Riäfföü Meinisin Repwele Muchulo
“Ewe achau, an föför ra unusen mürina.”—TUTERONOMI 32:4.
KA PWAPWAESINI om anchangei manau lon paratis? Eli ka küna om pwisin säifetäl woon ei fönüfan mi amwarar me käeö ussun ekkewe chommong sokkopaten mönümanau. Are ka ekieki ussun om pwapwa atun ami oupwe angangfengen me chiechiom kewe le atakeni unusen fönüfan pwe epwe wilisefäliti eü mälämäl. Are eli ka kan ekieki ussun om kopwe tongeni lipwäköchülo lon pekin chünga, föri liosun imw, köl are nikättik, are pwal ekkoch mettoch ka mochen käeö nge a nafangaü fansoun iei. Iwe, ese mwääl ka aücheani ewe äpilükülükün om kopwe manaueni minne ewe Paipel a eita ngeni “ewe manau mi enlet”—ewe manau me ren otaen Jiowa, weween, manau esemuch.—1 Timoti 6:19.
2 Ina eü minen apwapwa me eü wis mi sokkolo aüchean ach sipwe esile ngeni aramas ena äpilükülük allim seni lon Paipel, ika met? Iwe nge, chommong ra pöönalo ena äpilükülük. Ra meefi pwe esap tongeni fis, are ina lüküen chök ekkewe mi lükülükchopwa. Eli a weires ar repwe lükü pwe mei wor ewe Kot mi pwonei manau esemuch lon Paratis. Pwata? Ekkoch ra osukosuk ren ekkewe mettoch mi ngaü. Ra meefi pwe ika a wor emön Kot me a unusen pöchökkül me tong, sisap tongeni aweweei woren minne mi ngaü me riäfföü woon fönüfan. Ra ekieki pwe esap tongeni wor emön Kot mi mutatä minne mi ngaü—nge ika a wor emön Kot, ese unusen pöchökkül are ese kan tongekich. Me ren ekkoch, mei pwüng ena sokkun ekiek. Setan a mmen sipeöch le achunalo ekiekin aramas.—2 Korint 4:4.
3 Kich Chon Pwäratä Jiowa sipwe tongeni älisi aramas mi tupulo ren Setan me tipatchemen ei fönüfan. (1 Korint 1:20; 3:19) Sia weweiti ewe popun chommong rese lükü än Paipel kewe pwon. Rese chök silei Jiowa. Eli rese silei itan are aüchean itan we, me ese naf ar silei ussun napanapan kewe are an a fen akkapwönüetä an kewe pwon seni chök me loom tori iei. Sia feiöch ren ena sokkun sile. Fän ekkoch, epwe mürinnö ngenikich ach sipwe enniwili ifa ussun sipwe tongeni älisi aramas mi “nonnom lon rochopwak” pwe repwe küna pölüen eü kapas eis a mmen weires ar repwe pölüeni, “Pwata Kot a mutatä minne mi ngaü me riäfföü?” (Efisus 4:18) Akkom, sipwe ekieki ifa ussun sipwe tongeni isetiu longolongun ach pölüeniöchü ena kapas eis. Mwirin, sipwe käeö ifa ussun an a pwälo napanapen Jiowa kewe lon an awesi minne mi ngaü.
Kütta Ifa Ussun Sipwe Pölüeniöchü ewe Kapas Eis
4 Lupwen emön epwe eis ussun ewe popun Kot a mutatä riäfföü, met sipwe erä? Eli sipwe mwittir aweweei, poputä seni minne a fis lon ewe mälämälen Ichen. Fän ekkoch epwe mürinnö. Iwe nge, iei eü mettoch sipwe mochen äfänni. Eli epwe lamot ach sipwe akkom ammolnatä ewe alen älisi emönnewe an epwe ngüüri pölüen ewe kapas eis. (Än Salomon Fos 25:11; Kolose 4:6) Iwe, sipwe käeö ülüngät mettoch sipwe föri me mwen ach sipwe pölüeni ewe kapas eis.
5 Äeüin, ika emön a fokkun osukosuk ussun chöüfetällin minne mi ngaü woon fönüfan, eli a fen fis ngeni pwisin i are emön attongan we och mettoch mi ngaü. Ina minne, eli epwe mürinnö ach sipwe poputä ren ach sipwe pwäratä enletin ach tongei. Ewe aposel Paul a fönöü Chon Kraist: “Oupwe eti chokewe mi kechü le kechü.” (Rom 12:15) Ach pwäri tong, are “meefi meefian” epwe tongeni achchüngü letipen emönnewe. (1 Piter 3:8) Ika a silei pwe sia weweiti an osukosuk, epwe tipemecheres le aüseling ngeni minne sipwe apasa.
6 Oruuan, sipwe ereni pwe a öch an eäni ei kapas eis. Titipen ekkoch aramas pwe ika ra osukosuk ren ei sokkun kapas eis, a wewe ngeni pwe ra lükülükümmang are süfölüngaü ngeni Kot. Eli ra pwal mwo nge rongorong ena esin pworaus seni emön nöüwisen lamalam. Iwe nge, fän chommong, esor ngaüen än emön eäni ena sokkun kapas eis. Ekkoch aramas mi tuppwöl mi mak pworauser lon ewe Paipel ra pwal eäni ena esin kapas eis. Awewe chök, ewe sou makkei kölfel Tafit a eis: “Pwata ka chok ukkuta ikenan mi touau, SAMOL? Pwata ka opokelo lon fansoun riaffou?” (Kölfel 10:1) Pwal ina chök ussun, ewe soufos Apakuk a eis: “Ai Samol mi Lapalap, ifa ükükün fansoun ai üpwe siö ngonuk pwe kopwe awora om alilis, nge kopwap aüselinga? Ifa ükükün fansoun ai üpwe siö ngonuk fän iten ewe angangen mwänewüs, nge kopwap amanauakem? Pwota ka föri pwe üa küna ei sokun weires? Pwota ka tongeni nenengeni ei sokun föför mi ngau? Feiengau me angangen mwänewüs ra nonom mwei, fiu me änini ra fis ekis meinisin.”—Apakuk 1:2, 3.
7 Tafit me Apakuk ra tuppwöl me a watte ar süföliti Kot. Itä ra küna apwüng pokiten ar eäni ekkena esin kapas eis? Aapw, nge Jiowa a fen mochen ar repwe makkei ar kewe kapas eis lon an we Kapas. Ikenäi, eli emön mi letipechou ren chöüfetällin minne mi ngaü a wesewesen echik lon pekin ngün, weween, a kükkütta pölüen ewe sokkun kapas eis ewe Paipel chök a tongeni pölüeni. Chechchemeni pwe Jises a erä ra feiöch ir mi wöüngaü lon pekin ngün, are “meefi ar osupwang lon pekin ngun.” (Mattu 5:3) A ifa me watteen aüchean wisach ach sipwe älisi ena sokkun aramas pwe repwe küna ewe pwapwa Jises a pwonetiu me loom!
8 Aülüngätin, fän ekkoch epwe lamot ach sipwe älisi emönnewe an epwe weweiti pwe ekkewe mettoch mi ngaü mi chöüfetäl woon fönüfan rese popu seni Kot. Chommong aramas ra rongorong pwe Kot a nemeni ei fönüfan, me seni chök me loom, Kot a fen akkota meinisin minne epwe fis ngenikich, me a wor popun mi monomon pwe sisap tongeni weweiti an a mutatä riäfföün aramas. Mi chök chofona ekkena sokkun afalafal. Ra efisi än aramas süfölüngaüeiti Kot me ämeef ngeniir pwe riäfföün fönüfan a popu seni Kot. Ina minne, sipwe nöünöü än Kot we Kapas le awenechara ar ekiek. (2 Timoti 3:16) Setan ewe Tefil, i sou nemenemen ei ototen fönüfan mi ngaü, nge sap Jiowa. (1 Jon 5:19) Jiowa ese filatä met epwe fis ngeni aramas, nge a mut ngeni emön me emön an epwe filatä lefilen minne a mürinnö me minne mi ngaü, me lefilen minne mi pwüng me minne mi mwääl. (Tuteronomi 30:19) Iwe, esap fis fän eü pwe minne mi ngaü a popu seni Jiowa; a oput minne mi ngaü me a tongei ir kewe mi küna riäfföü-mwääl.—Hiop 34:10; Än Salomon Fos 6:16-19; 1 Piter 5:7.
9 Lupwen ka fen isetiu ekkena esin longolong, eli kopwe küna pwe ewe chon aüseling epwe tipemecheres le käeö ewe popun Kot a mutatä riäfföü an epwe sopwosopwolo. Ren an epwe älisuk, “ewe chon angang mi tuppwel o tipatchem” a akkawora fitu puk mi älillisöch. (Mattu 24:45-47) Awewe chök, lon ewe mwichelap a fis lon 2005/06, itelapan “Älleäsochis mi Fich ngeni Kot,” a katowu echö taropwe itelapan Sokkun Riäfföü Meinisin Repwele Muchulo! Ika a wor ei taropwe lon kapasen fönüom, pwata kese pwisin käeö masouan? Pwal eü, eü sopwun lon ewe puk What Does the Bible Really Teach? (Met Wesewesen Äitien Paipel?) mi katowu lon 157 fosun fönüfan, a pölüeni ena kapas eis mi lamot. Iwe, kopwe unusen nöünöüöchü ekkena puk. Ra awewefichi ekkewe mettoch mi efisatä ewe popun alongolongun kapwüng a piitä lon Ichen me pwata Jiowa a filatä an epwe aleni ena al le pwäkini ewe osukosuk. Pwal ekieki mwo pwe atun kopwe käeö ngeni emön ei pworaus, kopwe pwäri ngeni ewe sile mi lamot seni meinisin. Ina ewe sile ussun Jiowa me napanapan kewe mi amwarar.
Ännefota Napanapen Jiowa kewe
10 Atun kopwe älisi aramas le weweiti ewe popun Jiowa a mut ngeni aramas ar repwe pwisin nemenemeniir fän etipetipaen Setan, sotun menlapei napanapen Jiowa kewe mi amwarar. Chommong aramas ra silei pwe Kot a manaman; ra kan rongorong än aramas eita ngeni ewe Kot mi Unusen Pöchökkül. Iwe nge, eli epwe weires ngeniir ar repwe weweiti ewe popun ese äeä an manaman mi lapalap pwe epwe mwittir amuchalo pwüngüngaü me riäfföü. Ese mwääl rese kon lien weweiti pwal ekkoch napanapen Jiowa kewe, awewe chök, an fel, pwüng, tipatchem, me tong. A unusöch me pwal itepök me rüüepek lupwen a äkkäeüin pwäratä napanapan kana. Ina minne ewe Paipel a apasa: “An föför ra unusen mürina.” (Tuteronomi 32:4) Ifa ussun kopwe tongeni menlapei ekkeei napanap atun kopwe pölüeni ekkewe kapas eis mi kan piitä ussun ei popun alongolongun kapwüng? Sipwe käeö ekkoch pworaus.
11 Jiowa esap chök tongeni omusalo tipisin Atam me If? Aapw, Jiowa esap chök omusalo tipisiir. Atam me If ra unusöch, iwe, ra pwisin filatä pwe repwe pöönalo än Jiowa we nemenem, nge ra ngüüri än Setan emmwen. Iwe, sise mäirü pwe ekkena chon ü ngeni Kot rese aier. Iwe nge, lupwen aramas repwe kapas eis ussun ewe popun Jiowa ese omusalo tipisiir, eli ra wesewesen mochen silei ewe popun Jiowa ese chök ekis äpena choun an allük ngeniir me mutatä tipis me än aramas lükümach ngeni. Pölüen ena kapas eis a riri ngeni eü napanap mi aüchea me lein napanapen Jiowa kewe—weween, an fel.—Ekistos 28:36; 39:30.
12 Fän chommong ewe Paipel a menlapei än Jiowa fel. Iwe nge, chokisikis chök woon ei fönüfan mi ngaü ra weweiti ena napanap. Jiowa a unusen limelimöch, me a imulo seni tipis meinisin. (Aisea 6:3; 59:2) I a fen akkota pwe epwe omusalo me unusen amoielo tipisin aramas, nge esap mut ngeni tipis an epwe nomofochelo. Ika Jiowa epwe mut ngeni tipis an epwe nomofochelo, esap wor ach äpilükülük allim fän iten mwachkkan. (Än Salomon Fos 14:12) Lon ewe fansoun epwe filatä, Jiowa epwe försefälli förian kewe meinisin pwe repwe fel. Epwe wesewesen fis pun ina letipen ewe Emön mi Fel.
13 Itä Jiowa ese chök tongeni nielo ekkena chon ü ngeni lon Ichen me popusefällitä? A wor an manaman pwe epwe tongeni föri; arapakkan chök, epwe äeä ena manaman pwe epwe nielo meinisin ekkewe aramas mi ngaü. Eli ekkoch repwe ekieki, ‘Pwata ese niirelo lupwen ra chök ülümön chon tipis? Esap pinei chöüfetällin tipis me meinisin ekkewe osukosuk sia kükküna woon fönüfan?’ Pwata Jiowa ese filatä ena al? Tuteronomi 32:4 a apasa: “An kewe al meinisin ra pwüng.” Jiowa a ekilapei ewe napanap pwüngöch. Enlet, “[Jiowa] a tongei minne mi pung.” (Kölfel 37:28) Pokiten an tongei pwüngöch, Jiowa ese nielo ekkewe chon ü ngeni lon Ichen. Pwata?
14 Än Setan ü ngeni Kot a epiietä eü kapas eis ussun pwüngün än Kot nemenem. Än Jiowa we pwüngöch a wewe ngeni an epwe pölüeni än Setan we kapas eis. Inaamwo ika mi fich ngeniir ar repwe mwittir ninniilo, nge esap pölüeniöchü ewe kapas eis. Epwe awora pisekin pwäratä pwe Jiowa a unusen manaman, nge ese wor tipemwaramwaren pöchökkülen an manaman. Pwal och, Jiowa a fen esile ngeni Atam me If minne letipan are an kokkot. Repwe nöünöü me aüralo fönüfan, limetiöchü, me nemeni förien Kot kewe woon fönüfan. (Keneses 1:28) Ika Jiowa a mwittir nielo Atam me If, epwe chök sopwongaü an kokkot ngeni aramas. Iwe, än Jiowa we pwüngöch esap mutatä ena mettoch, pun fansoun meinisin epwe pwönütä an kokkot.—Aisea 55:10, 11.
15 Mei wor pwal emön lon läng are woon fönüfan a tipatchem lap seni Jiowa pwe epwe tongeni pwäkini ewe föfförün ü ngeni? Eli ekkoch aramas repwe pwärawu pwisin ar kewe “minen pwäkini” ewe föfförün ü ngeni Kot lon Ichen. Iwe nge, rese itä apasa pwe ra tipatchem lap seni Kot? Eli esap seni ngaüen letiper, nge rese chök wewefichiti Jiowa me an tipatchem mi lingemwarar. Lon an mak ngeni ekkewe Chon Kraist lon Rom, ewe aposel Paul a kapas ussun alolloonun än Kot tipatchem, pachelong ewe “monomon mi fel” ussun än Jiowa we kokkotun äeä ewe Mwuun Messaia pwe epwe epichalo aramas mi tuppwöl me epinalo Itan we mi fel. Met meefien Paul ussun tipatchemen ewe Kot mi föratä ei kokkot? Ewe aposel a awesalo nöün we taropwe ren ekkeei kapas: “Kot chok mi tipatchem epwe ling ren Jises Kraist feilfeilo chok! Amen.”—Rom 11:25; 16:25-27.
16 Paul a weweiti pwe “Kot [Jiowa] chok mi tipatchem,” weween, a tipatchem seni meinisin. Iö me lein aramas rese unusöch repwe tongeni ekieki pwe ar alen ataweei osukosuk epwe mürinnö seni alen Jiowa, pwal mwo nge ewe osukosuk mi weires seni meinisin ussun pwüngün än Kot nemenem? Iwe, a lamot ach sipwe älisi aramas pwe repwe fitikich le mwareiti ewe Kot mi “tipatchem.” (Hiop 9:4) Ika sipwe alapalo ach weweiti än Jiowa tipatchem, epwe pwal lapelo ach lükülük pwe a mürinnö seni meinisin napanapen an ataweei osukosuk.—Än Salomon Fos 3:5, 6.
Aücheani Napanapen Jiowa mi Lapalap Seni Meinisin
17 “Kot mi tong.” (1 Jon 4:8) Ren ekkena kapas, ewe Paipel a menlapei napanapen Jiowa we mi lapalap me mürinnö seni meinisin, me ewe mi fokkun aururu ir kewe mi osukosuk ren minne mi ngaü. Fansoun meinisin Jiowa a pwäratä tong lon an föfföri minne epwe amoielo pwününgaüen tipis. Tong a amwökütü Jiowa an epwe awora ngeni mwirimwirin Atam me If kewe äpilükülük allim. (Ken. 3:15) Kot a mutatä ngeniir ar repwe arap ngeni lon iotek, me a atufichi ar repwe ririöch ngeni I. Tong a amwökütü Kot pwe epwe awora eü möön kepich mi suuki ewe alen omusomusen tipis me än aramas angeisefälli manau mi unusöch, manau esemuch. (Jon 3:16) Tong a amwökütü i pwe epwe mosonottam ngeni aramas, iwe, a awora ngeni aramas tufichin ar repwe pöönalo Setan me filatä pwe Jiowa epwe nöür Sou Nemenem.—2 Piter 3:9.
18 Eü ier me mwan, emön nöüwisen lamalam a afalafala aramas mi mwichfengen fän iten ächechchemenien eü kitetter watte pokiten föfföringaüen chon furio, iwe, a apasa: “Sise sile ewe popun Kot a mutatä minne mi ngaü me riäfföü ar repwe chök sopwosopwolo.” Solapan! Sise fen feiöch pun sia mirititi ei pworaus? (Tuteronomi 29:29) Iwe, pokiten Jiowa a fokkun mirit, pwüngöch, me tong, sia silei pwe arapakkan chök, epwe amuchalo riäfföü meinisin. Enlet, a fen pwonetiu pwe epwe föri. (Pwarata 21:3, 4) Iwe nge, ifa äpilükülükün ir kewe mi fen mälo seni loom loom tori ikenäi? Itä esor ar äpilükülük allim pokiten napanapen än Jiowa ataweei ewe osukosuk lon Ichen? Aapw. Tong a amwökütü i pwe epwe awora ngeniir äpilükülük allim ren ewe manausefäl. Ina itelapen ewe pworaus mwirin ei.
Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?
• Met sipwe tongeni apasa ngeni emön mi eis ussun ewe popun Kot a mutatä riäfföü?
• Ifa ussun än Jiowa we fel me an pwüngöch ra pwäpwälo lon an föfför ngeni ekkewe chon ü ngeni lon Ichen?
• Pwata sia mochen älisi aramas pwe repwe alapalo ar weweiti än Jiowa we tong?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
1, 2. (a) Pwata ka aücheani ewe äpilükülükün manau esemuch? (b) Met a pinei chommong seni ar repwe lükü ewe Kot mi pwonei minne mi amwarar fän iten mwach kkan?
3. Sipwe tongeni älisi aramas le pölüeni menni kapas eis mi weires, iwe, pwata a tufich ngenikich?
4, 5. Eli met sipwe akkom föri lupwen emön epwe eis ussun ewe popun Kot a mutatä riäfföü? Aweweei mwo.
6, 7. Pwata sipwe ereni emön mi letip-wenechar pwe a öch an eäni eü kapas eis woon eü pworausen Paipel a osukosuk ren?
8. Ifa ekkoch ekiekmwääl a ämeef ngeni aramas pwe riäfföü a popu seni Kot, me ifa ussun sipwe tongeni älisiir?
9. Ikkefa ekkoch puk “ewe chon angang mi tuppwol o tipatchem” a awora pwe repwe älisi aramas le weweiti ewe popun Jiowa Kot a mutatä riäfföü?
10. Pwata a weires ngeni chommong ar repwe weweiti ewe popun Kot a mutatä riäfföü, me ifa ewe sile epwe tongeni älisiir?
11, 12. (a) Pwata Jiowa ese tongeni omusalo tipisin Atam me If? (b) Pwata Jiowa esap mut ngeni tipis an epwe nomofochelo?
13, 14. Pwata Jiowa a filatä pwe esap nielo ekkewe chon ü ngeni lon Ichen?
15, 16. Ika aramas repwe apasawu pwal eü “minen pwäkini” ewe osukosuk a piitä lon Ichen, ifa ussun sipwe tongeni älisiir?
17. A ifa ussun lapeloon ar weweöchüiti än Jiowa we tong epwe älisi ir kewe mi osukosuk ren än Kot mutatä riäfföü?
18. Sia feiöch pun sia mirititi met, me met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin ei?
[Lios lon pekin taropwe 3]
Sotun älisi ekkewe mi osukosuk ren ewe riäfföü mi fiffis woon fönüfan
[Lios lon pekin taropwe 5]
Ekkewe chon tuppwöl Tafit me Apakuk ra eäni kapas eis ngeni Kot seni wenecharen letiper