Än Kraist Nonnom—Met Weween Ngonuk?
“Meta esissillen om nonnom pwal ekkewe ränin le sopwoloon ei ototen fönüfan?”—MAT. 24:3, NW.
1. Ifa ewe kapas eis nöün Jises kewe aposel ra eisini?
ARAPAKKAN ruu ngerou ier loom, fömön nöün Jises kewe aposel ra pworausfengen me nöür we Masta woon ewe Chukun Olif. Ra eisini: “Ineet epwe fis ekkeei mettoch, o meta esissillen om nonnom pwal ekkewe ränin le sopwoloon ei ototen fönüfan?” (Mt. 24:3, NW) Lon ena kapas eis, ekkewe aposel ra nöünöü ruu pworaus mi lamot, “om nonnom” me “ekkewe ränin le sopwoloon ei ototen fönüfan.” Met weween ekkena pworaus?
2. Met wesewesen weween “ekkewe ränin le sopwoloon”?
2 Sipwe akkom kapas ussun ewe oruuen kinikin, “ekkewe ränin le sopwoloon” mi afföü seni ewe fosun Krik syn·teʹlei·a. Lon ewe New World Translation, ena kapas a chök afföü ngeni “ekkewe ränin le sopwoloon,” nge eü fosun Krik mi kkan ngeni, te’los, a afföü ngeni “much.” Sipwe aweweei sokkofesennin ekkeei ruu kapas ren eü kapas awewe ussun än emön afalafal lon ewe Kingdom Hall. Le sopwun ewe afalafal a wewe ngeni ewe säingoon kinikinin lupwen ewe chon afalafal a ächema ngeni chon aüseling menlapen an afalafal me ifa ussun an a weneitiir. Le muchün a fis lupwen ewe chon afalafal a tötiu seni ewe leenien afalafal. Iwe, pwal ina chök ussun, me ren ewe Paipel, “ekkewe ränin le sopwoloon ei ototen fönüfan” a wewe ngeni ewe fansoun me mwan tori wesewesen muchuloon.
3. Ikkefa ekkoch mettoch repwe fis atun än Jises nonnom?
3 Met weween ewe kapas “nonnom” ekkewe aposel ra eisini Jises ussun? A afföü seni ewe kapasen Krik pa·rou·siʹa.a Än Kraist pa·rou·siʹa, are nonnom, a poputä atun Jises a wiseni ewe wis King lon läng lon 1914 me a sopwosopwolo tori ewe “riäfföü mi lapalap,” atun epwe feito pwe epwe nielo ekkewe mi ngaü. (Mt. 24:21) Chommong sokkopaten mettoch repwe fis atun än Jises nonnom, awewe chök, “ekkewe ränin le sopwoloon” ei ototen fönüfan mi ingaü, ioifengennin ekkewe mi filitä, me ar manausefällitä ngeni manau lon läng. (2 Tim. 3:1; 1 Kor. 15:23; 1 Tes. 4:15-17; 2 Tes. 2:1) Sipwe tongeni erä pwe ewe fansoun mi wewe ngeni “ekkewe ränin le sopwoloon ei ototen fönüfan” (syn·teʹlei·a) ra fisippök me än Kraist nonnom (pa·rou·siʹa).
Eü Fansoun mi Ttam
4. Ifa ussun sipwe apöpöfengenni än Jises nonnom me minne a fis lon fansoun Noa?
4 Pokiten ewe kapas pa·rou·siʹa a wewe ngeni eü fansoun mi ttam, a tipeeü ngeni minne Jises a apasa ussun an nonnom. (Älleäni Mattu 24:37-39.) Nengeni pwe Jises ese apöpööi an nonnom ngeni ewe fansoun mwochomwoch lupwen a fis ewe Noter lon ränin Noa we. Iwe nge, a apöpööi an nonnom ngeni ewe fansoun mi langattam mi fetäl ngeni ewe Noter. A kapachelong ewe fansoun Noa a falei ewe waimw me föri ewe angangen afalafal, tori fansoun an a fisitä ewe Noter. Ekkena mettoch ra fis lon ükükün fite, fite ier. Pwal ina chök ussun, epwe fis chommong mettoch lon fansoun än Kraist nonnom tori ewe riäfföü mi lapalap.—2 Tes. 1:6-9.
5. Ifa ussun ekkewe pworaus lon Pwäratä sopwun 6 ra pwäri pwe än Jises nonnom a wewe ngeni eü fansoun mi langattam?
5 Pwal ekkoch oesini lon Paipel ra pwäri pwe än Kraist nonnom esap chök wewe ngeni atun epwe feito pwe epwe nielo ekkewe mi ngaü nge a pwal wewe ngeni eü fansoun mi langattam me mwan. Lon ewe puken Pwäratä, Jises a wawa emön oris mi pwech me a angei epa mwärin king. (Älleäni Pwäratä 6:1-8.) Mwirin an angei epa mwärin King lon 1914, Jises “a tou, pwe epwe pworacho, o pwal pworacho.” Ewe pworaus a erä pwe ekkewe ra tapwelo mwirin Jises ra wawa oris mi sokkofesen anüwer. Lon oesini, ra liosuetä maun, lengita, me mälapalap, iwe, ekkena mettoch meinisin ra fis lon ena fansoun mi langattam a iteni “ekkewe ränin le sopwoloon.” Iei sia kükküna pwönüetään ena oesini lon ränin manauach.
6. Met Pwäratä sopwun 12 a älisikich le weweiti ussun än Kraist nonnom?
6 Pwäratä sopwun 12 a äiti ngenikich pwal ekkoch pworaus mi titchik ussun förütiuen än Kot we Mwu lon läng. Sia älleäni ussun eü maun lon ena leeni mi monomon. Maikiel a wewe ngeni Jises Kraist lon wisan we lon läng me nöün kewe chonläng ra maun ngeni ewe Tefil me nöün kewe timon. Iwe, Setan ewe Tefil me nöün kewe timon ra koturutiu woon fönüfan. Me ren ewe pworaus, lon ena atun ewe Tefil a fokkun lingeringer, “pun a sinei pwe an we fansoun a chok mochomoch.” (Älleäni Pwäratä 12:7-12.) A ffataffatöch pwe mwirin förütiuen än Kraist Mwu lon läng, epwe fis eü fansoun mi sillelo ren lapeloon “riäfföü” ngeni chon fönüfan.
7. Met ewe oruuen kölfel a kapas ussun, me met epwe tufich?
7 Ewe oruuen kölfel a pwal oesini ussun än Jises poputäni an nemenemen King woon Chuuk Saion lon läng. (Älleäni Kölfel 2:5-9; 110:1, 2.) Iwe nge, ena kölfel a pwal pwäri pwe epwe wor eü fansoun epwe suuk ngeni ekkewe sou nemenemen fönüfan, fengen me nöür kewe aramas, pwe repwe tongeni anomuur fän nemenien Kraist. A wor kapasen fön ngeniir ar repwe “tipatchemelo” me “miritilo.” Ewer, lon ena fansoun, “mi feioch ir meinisin mi opelong lon i [Kot]” ren ar repwe angang ngeni Jiowa me nöün we King mi seikitä. Ina minne, lupwen Jises epwe nonnom lon wisan we, wisen king, ekkewe sou nemenemen fönüfan me nöür kewe aramas repwe tongeni siwili manauer.—Kölf. 2:10-12.
Esilla ewe Esissil
8, 9. Iö kewe repwe esilla esissillen än Kraist nonnom me weweiti?
8 Lupwen ekkewe Farisi ra eisini Jises ineet ewe Mwu epwe war, Jises a pölüeniir pwe esap waroto ren ekkewe esissil aramas “repwe kuna.” (Luk 17:20, 21) Chon lükülükümmang resap weweiti. Itä pwata repwe tongeni weweiti? Rese üch mwo esilla pwe Jises epwe wisen King lon fansoun mwer. Iwe, iö epwe esilla esissillen än Kraist nonnom me weweiti lamotan?
9 Jises a pwal erä pwe nöün kewe chon käeö repwe küna ewe esissil ussun chök ar repwe küna “fifi a fila seni läng o asarama fanüfan seni epek tori epek.” (Älleäni Luk 17:24-29.) Ewe pworaus lon Mattu 24:23-27 a affata pwe Jises a kapas ussun esissillen än nonnom.
Ewe Täppin mi Küna ewe Esissil
10, 11. (a) Ifa ewe awewe a piin katowu ussun ewe “täppin” Jises a kapas ussun lon Mattu 24:34? (b) Ese mwääl nöün Jises kewe chon käeö repwe weweiti pwe iö kewe repwe kapachelong lon ena “täppin”?
10 Me loom, ei chassi a aweweei pwe lon fansoun ekkewe aposel, “ei täppin” lon Mattu 24:34 a wewe ngeni “pilon [Jises] kewe chon Jus rese lükü.”b Ussun itä nge a pwüng ena awewe pun lape ngeni fansoun lupwen Jises a nöünöü ewe kapas “täppin,” a weneiti eü mwichen aramas ese öch. A pwal nöünöü en esin kapas, ussun choweän “ingaü” me “tipis” le aweweei ussun ena täppin. (Mt. 12:39; 17:17; Mark 8:38) Ina minne, ei chassi a piin aweweei pwe lon pwönüetään ena pworaus, Jises a kapas ussun ewe “täppin” aramas mi ngaü mi lükülükümmang, iir kewe repwe küna esissillen “sopwoloon ei ototen mettoch woon fönüfan” (syn·teʹlei a) me repwe chüen manau atun ei otot mi ngaü epwe muchulo (teʹlos).
11 Pwüngün pwe lupwen Jises a nöünöü ewe kapas “täppin” lon och weween ese öch, a kapas ngeni are ussun ekkewe aramas mi ingaü lon ränin we. Nge a itä ina weween alon lon Mattu 24:34? Chechchemeni pwe fömön nöün Jises kewe ra “imulo” ren i. (Mt. 24:3) Pokiten Jises ese kapas ussun napanapangaüen “ei täppin” lupwen a fos ngeniir, ese mwääl ekkewe aposel ra weweiti pwe iir me pwal chiechier kewe chon käeö, ra kapachelong lon ena “täppin” esap morolo “mwen an ekkeei mettoch meinisin repwe fisita.”
12. Ekkewe wokisin mwan me mwirin Mattu 24:34 ra pwäri pwe lupwen Jises a nöünöü ewe kapas “täppin,” a weneiti iö?
12 Ena awewe a alongolong woon met? Ach ekilonei ekkewe wokisin mwan me mwirin. Alon Jises mi mak lon Mattu 24:32, 33 a apasa: “Iwe, oupwe kaeo seni ewe ira fik, lupwen palan a potete o chön a puk, oupwe sinei pwe a arap ngeni ras. Iei usun pwal ami, lupwen oupwe kuna ekkeei mettoch meinisin, oupwe meefi pwe a arapoto, orun chok asam.” (Apöpöfengenni me Mark 13:28-30; Luk 21:30-32) Iwe, lon Mattu 24:34, sia älleäni: “Enlet, upwe apasa ngenikemi, pwe ei tappin aramas esap morelo mwen an ekkeei mettoch meinisin epwe fisita.”
13, 14. Met popun sipwe tongeni erä pwe ewe “täppin” Jises a kapas ussun a wewe ngeni nöün kewe chon käeö?
13 Jises a apasa pwe nöün kewe chon käeö, ekkewe repwap kepit ren ngün mi fel, repwe wewefichiti minne a fis lupwen repwe küna “ekkeei mettoch meinisin” ar repwe fisitä. Ina minne, ese mwääl Jises a kapas ussun nöün kewe chon käeö lupwen a apasa: “Ei tappin aramas esap morelo mwen an ekkeei mettoch meinisin epwe fisita.”
14 Nöün Jises kewe chon käeö repwe sokko seni ekkewe rese lükü, pun resap chök küna ewe esissil, nge repwe pwal weweiti lamotan. Repwe “kaeo” seni kinikinin ena esissil me “silei” enletin weween. Repwe mirititi pwe “[i] a arapoto, orun chok asam.” Inaamwo ika ekkewe chon Jus mi lükülükümmang me pwal ekkewe chon Kraist mi kepit mi tuppwöl ra küna pwönüetään alon Jises le atun manauen ekkewe aposel, nge ekkewe mi kepit chök lon ena fansoun ra tongeni käeö seni minne a fis me weweöchüiti minne ra küna.
15. (a) Lon ach ei fansoun, iö kewe ra wewe ngeni ewe “täppin” Jises a kapas ussun? (b) Pwata sisap tongeni silei aükükün ttamen “ei täppin”? (Nengeni ewe pwor lon pekin taropwe 29.)
15 Ikenäi, chokkewe rese weweiti enletin än Kot kapas ra meefi pwe esor “ekkewe esissil aramas repwe küna,” esissillen än Jises nonnom. Ra ekieki pwe mettoch meinisin mi ussun we chök. (2 Pit. 3:4) Iwe nge, pwiin Kraist kewe mi kepit, ewe mwichen aramas Jon a liosuetä lon ach ei fansoun, ra esilla ena esissil ussun chök repwe esilla fiifi mi fiilo, iwe, ra weweöchüiti. Ena mwichen chon kepit ra wewe ngeni ewe “täppin” aramas esap morolo “me mwen an mettoch meinisin epwe fisita.”c A ämeef ngenikich pwe ekkoch pwiin Kraist kewe mi kepit repwe chüen manau woon fönüfan lupwen ewe riäfföü mi lapalap mi fen oesini epwe poputä.
“Oupwe Mammasa”
16. Met nöün Kraist kewe chon käeö meinisin repwe fokkun föri?
16 Ese naf ach sipwe chök esilla ewe esissil. Jises a pwal apasa: “Iwe, minne upwe apasa ngenikemi, upwe pwal apasa ngeni aramas meinisin, Oupwe mamasa.” (Mark 13:37) Ei mettoch a fokkun lamot ngenikich meinisin ese lifilifil ika kich chon kepit are chon ewe mwich mi lapalap. Lap seni 90 ier ra fen lo seni fansoun Jises a poputä an nemenemen King lon läng lon 1914. Eli epwe weires, nge a fokkun lamot ach sipwe ammolnatä me mammasa. Epwe älisikich le föri ena ika sipwe weweiti pwe Kraist a fen nonnom le monomon me a wiseni ewe wis Kingen ewe Mwu. A pwal ächema ngenikich pwe ekiselo chök, epwe feito pwe epwe nielo ekkewe chon oput i “lon klok mi [sisap] ekieki.”—Luk 12:40.
17. Met ach weweiti ei pworaus epwe ämeef ngenikich, me met sipwe tipeppos le föri?
17 Ach weweöchüiti pworausen än Kraist nonnom a kan ämeef ngenikich atapwalapwalen ach ei fansoun. Sia silei pwe Jises a fen nonnom me a nennemenem le monomon ussun King lon läng seni 1914. Arapakkan chök epwe feito pwe epwe nielo ekkewe mi ngaü me efisi siwil mi lapalap woon unusen fönüfan. Ina minne, iei lap seni me loom, sipwe tipeppos me tinikken le föfföri ewe angang Jises a oesini ussun lupwen a erä: “Iwe, ei kapas allim usun ewe mu epwe esineifeili won unusen fonufan, pwe epwe pwar ngeni einang meinisin. Iwe, a ina sopolon [teʹlos].”—Mt. 24:14.
[Pwóróus fan]
a Sia küna weween pa·rou·siʹa seni sokkofesennin än Paul kapas ussun an “nonnom” me an “toau seni” chiechian kewe lon 2 Korint 10:10, 11 me Filipai 2:12. Ren titchikin ei pworaus, nengeni ewe puk Insight on the Scriptures, (Mirititi Masouen ewe Paipel), Volume 2, pekin taropwe 676-9.
b Nengeni The Watchtower, November 1, 1995, pekin taropwe 11-15, 19, 30, 31.
c Eli ei täppin a löllö ngeni ewe fansoun ewe äeüin längipwi lon ewe puken Pwäratä a pwönütä. (Pwar. 1:10–3:22) Ena kinikinin ränin ewe Samol a poputä lon 1914 tori fansoun ewe säingonoon me lein ekkewe mi kepit mi tuppwöl epwe mälo me manausefäl.—Nengeni Revelation—Its Grand Climax At Hand (Puken Pwäratä—A Chök Arapoto Sopwoloon mi Lap!) pekin taropwe 24, parakraf 4.
Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?
• Ifa ussun sia silei pwe än Jises nonnom, ina eü fansoun mi ekis ttam?
• Iö kewe repwe esilla me weweiti esissillen än Jises nonnom?
• Iö kewe ra wewe ngeni ewe täppin aramas lon Mattu 24:34 lon ach ei fansoun?
• Met popun sisap tongeni silei aükükün ttamen “ei täppin”?
[Sasing lón pekin taropwe 29]
Kich mi Tongeni Silei Aükükün Ttamen “Ei Täppin”?
[Pwóór lón pekin taropwe 29]
Ewe kapas “täppin” a kan wewe ngeni aramas mi sokkopat ierir nge ra manaupök lon eü chök fansoun are atun och pworaus a fisitä. Awewe chök, Ekistos 1:6, NW a erenikich: “Mürin, Josef me pwin kana ra mälo, pwal chon ena täppin meinisin.” A sokkofesen ierin Josef me ierin pwiin kewe, nge ra küna ekkoch mettoch mi fisitä lon ena chök fansoun ra manaupök. A kapachelong lon “ena täppin” ekkoch pwiin Josef kewe mi uputiu mwen Josef. Ekkoch leir ra manau mwirin mäloon Josef. (Ken. 50:24) Ekkoch lon “ena täppin,” awewe chök Benjamin, ra uputiu mwirin uputiuen Josef me ra chüen manau mwirin än we a mälo.
Iwe, lupwen ewe kapas “täppin” a weneiti ekkoch aramas mi manaupök lon eü fansoun, sisap tongeni silei aükükün ttamen ena fansoun, chilon chök, epwe wor muchuloon me esap kon ttam. Ina popun, lupwen Jises a nöünöü ena kapas “ei täppin” ussun an a mak lon Mattu 24:34, ese äiti ngeni nöün kewe chon käeö ifa ussun repwe tongeni silei ineet “ekkewe ränin le sopwoloon” repwe muchulo. Iwe nge, Jises a menlapei ewe pworaus pwe resap silei ena “rän are fansoun.”—2 Tim. 3:1; Mt. 24:36.
[Sasing lón pekin taropwe 26]
Mwirin an a wiliti King lon 1914, Jises a “feilo pworacho”
[Sasing lón pekin taropwe 28]
“Ei täppin aramas esap morelo mwen an ekkeei mettoch meinisin epwe fisita”