Ifa Ussun Än Jises Mälo A Tongeni Amanauok
ARAPAKAN 2,000 ier loom, lon än Chon Jus we Pasofer lon ewe ier 33 C.E., emön mwän ese wor tipisin a mälo pwe aramas repwe tongeni küna manau. Iö na? Ina i Jises, ewe re Nasaret. Iö a tongeni küna feiöch seni ena föfför mi fokkun aüchea? Aramas meinisin. Eü wokisin lon Paipel chommong ra silei a kapas ussun ena asor mi selänikich: “Pwe a chok iei usun an Kot tongei fonufan, pwe a fangelo Noun we Alaemon pwe iteiten aramas meinisin mi luku i esap poutmwalilo, nge epwe kuna manau esemuch.”—Jon 3:16.
Inaamwo ika chommong ra silei ena wokisin, nge ekkoch chök ra weweiti. Ra pwisin eisiniir: ‘Pwata a lamot ngenikich än Jises möön kepich? Ifa ussun än emön aramas mälo a tongeni amanaua aramas seni mälofochofoch?’ A ffatöch än ewe Paipel pölüweniöchü ekkena kapas eis.
Ifa Ussun Mälo A Poputä le Nemenalo Aramas
Ekkoch ra lükü pwe aramas ra chök för pwe repwe manau fansoun mwochomwoch woon fönüfan, küna ekkoch osukosuk me pwal küna ekis pwapwa, iwe, mälo me feilo ngeni pwal eü leeni mi fokkun mürinnö. Me ren ena ekiek, mälo, eü kinikinin än Kot kokkot fän iten aramas. Iwe nge, ewe Paipel a äiti ngenikich pwe mälo a tori aramas fän iten pwal eü popun mi sokkolo. A erä: “Iei minne, usun chok tipis a tolong lon fonufan ren emon aramas, o pwal malo ren tipis; iei usun malo a pwal tori aramas meinisin, pun aramas meinisin ra tipis.” (Rom 5:12) Ei wokisin a äiti ngenikich pwe aramas ra mälo pokiten tipis. Nge iö mwo ewe “emön aramas” a efisi än aramas tipis me mälo?
The World Book Encyclopedia a erä pwe lape ngeni ekkewe sou tipatchem ra lükü pwe aramas meinisin ra popu seni emön chök, iwe, ewe Paipel a äiti ngenikich pwe ina i ewe “emon aramas.” Lon Keneses 1:27, sia älleäni: “Iei ussun Kot a föri aramas lon püsin lapalapan, eman mwän me eman fefin.” Ewe Paipel a apasa pwe ewe äeüin pean aramas, iir förien Kot mi nampa eü seni meinisin.
Lon ewe puken Keneses, a mak ekkoch pworausen manauen aramas mwirin än Jiowa Kot föratä ewe äemönün mwän. Iwe nge, Kot ese kapas ussun mälo, lükün chök ewe liwinin älleäsolap. (Keneses 2:16, 17) A mochen pwe aramas repwe manau woon ei fönüfan lon eü paratis mi lingöch me pwapwaesini pöchökküler tori feilfeilo. Ese mochen epwe toriir riäfföün chinnap me mälo. Nge ifa ussun mälo a poputä le samoluni aramas meinisin?
Keneses sopwun 3 a äiti ngenikich pwe ewe äeüin pean aramas ra filatä pwe repwe älleäsolap ngeni ewe Chon Fangoto Manau, Jiowa Kot. Ina popun, Kot a apwönüetä an we kokkot a chök ereniir me mwan. A ereni ewe mwän: “Pun pwül en, iei popun om kopwe wiliti pwül.” (Keneses 3:19) A pwönütä än Kot we kapas pwe ekkewe rüüemön aramas mi älleäsolap ra wesewesen mälo.
Iwe nge, ewe feiengaü ese chök kküü ewe äeüin pean aramas. Ar älleäsolap a ataielo än mwirimwirir kewe äpilükülükün manaueni manau mi unusöch. Jiowa a apachalong mwirimwirir kewe resaamwo uputiu lon an kokkot lupwen a ereni Atam me If: “Oupwe nöünöü o achommongakemi pwe fanüfan epwe masou remi o nom fän nemeniemi. Oupwe nemeni ekewe ikenen leset me ekewe mansüsü me mönün won unusen fanüfan.” (Keneses 1:28) Mwirin och fansoun, ewe famili epwe ouralo unusen fönüfan me pwapwaesini manauer nge resap mälo. Nge semelaper we Atam, ewe “emön aramas” a amömörolo ngeni tipis, iwe, sopwoloor, repwe chök mälo. Ewe aposel Paul, emön mwirimwirin ena äemönün mwän, a makkei: “Ngang ua nom lon pekin fituk, ussun chok nge tipis a fen möniei.”—Rom 7:14.
Ussun chök lon ach ei fansoun, furio ra fen atai ekkoch lios esap ar nge mi mömmong, me ese leä liwiniir, pwal ina chök ussun, Atam a wesewesen efeiengaüa me aingaüa aramas ren tipisin, nge iir förien Kot kewe mi fokkun amwarar. Nöün Atam kewe ra nöünöü, nöür kewe ra pwal nöünöü, iwe, a chök ina sopwosopwoloon. Eü me eü tettel ra uputiu, määritä, nöünöütiu, nge mwirin, ra pwal chök mälo. Pwata ra chök mälo meinisin? Pun iir meinisin mwirimwirin Atam. Ewe Paipel a erä: “Chommong aramas ra malo ren an emon tipis.” (Rom 5:15) Semwen, chinnap, mecheresin föri minne mi mwääl, me mälo, ikkeei ekkoch pwününgaüen än Atam afangemä pwisin chon an we famili. Kich pwal chon ena famili.
Lon nöün we taropwe ngeni chon Rom, ewe aposel Paul a mak ussun an chchüngü nonnomun aramas rese unusöch, pachelong pwisin i, me ach öttüresin fiffiu ngeni pwününgaüen tipisich kewe. A ngüngüres: “Ngang emon aramas mi chok riaffou! Io epwe angasaei seni ei inisin malo?” A öch ei kapas eis, ika met? Iö epwe seläni Paul me iir meinisin mi mochen ngaselo seni tipis me mälo? Pwisin Paul a pölüweni: “Kilisou ngeni Kot ren Jises Kraist ach Samol!” (Rom 7:14-25) Ewer, ewe Chon Förikich a fen akkota pwe epwe selänikich ren nöün we, Jises Kraist.
Wisen Jises Lon än Kot Angangen Seläni Aramas
Jises a aweweei wisan le seläni aramas seni tipis. A erä: “Usun ewe Nöün-Aramas . . . a feito pwe epwe fangelo manauan pwe epwe penmanauen aramas mi chommong.” (Mattu 20:28) Ifa ussun manauen Jises a wiliti eü möön kepich? Ifa ussun an mälo a efeiöchükich?
Ewe Paipel a aweweei pwe “esor tipisin” Jises me a “aimu seni chon tipis.” Lon unusen manauan, a älleäsochisi än Kot Allük. (Ipru 4:15; 7:26) Än Atam mälo, ina liwinin tipisin me an älleäsolap, nge esap ina ussun än Jises mälo. (Isikiel 18:4) Inaamwo ika ese fich ngeni Jises an epwe mälo, nge a tipeeü ngeni fän iten an epwe apwönüetä letipen Seman pwe epwe seläni aramas seni tipis me mälo. Ussun met a mak me asan, Jises a tipemecheres le “fangelo manauan pwe epwe penmanauen aramas.” Ren ewe tong esor täppin lon uruwoon aramas meinisin, Jises a filatä pwe ‘epwe mälo fän asengesin aramas meinisin.’—Ipru 2:9.
Manauen Jises we a fangolo mi chök wesewesen löllö ngeni manauen Atam we a pöüt seni atun a tipis. Met sopwoloon än Jises mälo? Jiowa a etiwa ena möön kepich “pwe usun chok penmanauen aramas meinisin.” (1 Timoti 2:6) Weween, Kot a äeä aücheaan manauen Jises we pwe epwe möönisefälli manauen aramas seni ar fötek lon tipis me mälo.
Fän chommong, ewe Paipel a kapas ussun än ewe Chon Föratä aramas föfförün tong chapur. Paul a ächema ngeni chon Kraist pwe ra “fen amomoto ren eu liwin.” (1 Korint 6:20; 7:23) Piter a makkei pwe Kot ese äeä kolt me silfer nge fen chchaan nöün we pwe epwe angasalo aramas seni ewe alen mälo. (1 Piter 1:18, 19) Ren än Jises we möön kepich, Jiowa a akkota pwe epwe seläni aramas seni mälofochofoch.
Kopwe Feiöch Ren än Kraist Möön Kepich?
Iei makkeien Jon ussun feiöchün än Kraist möön kepich: “Iei i [Jises Kraist] ewe minen omusamus ren ach tipis, nge sap ach chok, pwe pwal tipisin fonufan meinisin.” (1 Jon 2:2) Ewer, älillisin än Jises möön kepich a suuk ngeni aramas meinisin. Itä a wewe ngeni pwe epwe pükün fis än aramas meinisin küna feiöch seni ei asor mi fokkun aüchea? Aapw. Iir kewe mi mochen küna feiöch seni än Kraist asorun möön kepich resap chök witiwit pwe Kot epwe efeiöchüür. Nge a lamot epwe wor ar föfför.
Met Kot a mochen sipwe föri? Jon 3:36 a erenikich: “Iwe, a fen wor manau esemuch ren ewe mi luku ewe Nau, nge ewe ese alleäsochisi ewe Nau esap tongeni kuna manau, pun an Kot we liwinin ingau epwe chok nonnom won i.” Kot a awisa ngenikich pwe sipwe lükü än Kraist asor. Iwe, a wor pwal och. “Iwe, epwe chok iei usun ach sipwe meefi pwe sia fen sinei i: are sia alleasochisi an kewe alluk.” (1 Jon 2:3) A ffat pwe ika aramas repwe ngaselo seni tipis me mälo, repwe lükü än Kraist möön kepich me repwe älleäsochisi än Kraist kewe allük.
Sipwe tongeni pwäratä ach lükü me kilisou ren än Jises möön kepich ren ach sipwe fiti ächechchemenian, ussun Jises a allükü. Mwen an we a mälo, Jises a poputäni eü möngö mi liosuetä eü mettoch mi aüchea ren nöün kewe aposel mi tuppwöl, me a ereniir: “Oupwe fori iei usun pwe minen achechemeniei.” (Luk 22:19) Chon Pwäratä Jiowa ra wesewesen aücheaani ar chiechiöch ngeni Nöün Kot we, me ra älleäsochisi ena allük. Lon ei ier, ewe Ächechchemenien mäloon Jises Kraist epwe fis lon Ammol, March 22, mwirin tuputiuen ewe akkar. Äm aua etiwok pwe kopwe fiti ena mwich mi sokkolo aücheaan fän älleäsochisiin än Jises allük. Chon Pwäratä Jiowa lon leeniom we repwe tongeni esile ngonuk kulokun me ia epwe fis ie. Atun a fis ewe Ächechchem, kopwe alapalo om silei met kopwe föri fän iten än Kraist we möön kepich epwe angasokolo seni feiengaüen tipisin Atam.
Chokisikis chök ikenäi ra unusen weweiti me kilisou ren ewe asor mi lapalap Jiowa me Nöün we ra awora pwe repwe angaserelo seni kitetter. Iir kewe mi anganga ar lükü ena asor ra eäni eü pwapwa mi sokkolo aücheaan. Iei ewe pworaus ewe aposel Piter a mak ussun chiechian kewe Chon Kraist: “Oua chok luku [Jises], o pwapwaiti chapur ren ewe sokkun pwapwa mi sise tongeni apasa, o mi pwal ur ren ling. Iwe, iei le sopolon ami luku: oupwe angei amanauen ngunumi.” (1 Piter 1:8, 9) Ren om kopwe ämääraatä om tong ngeni Jises Kraist me lükü an we möön kepich, kopwe tongeni pwapwa chapur iei me ükküti om ngaselo seni tipis me mälo.
[Sasing lón pekin taropwe 5]
Jises a fangolo manauan pwe epwe amoielo pwününgaüen tipisin Atam
[Sasing lón pekin taropwe 6]
Ächechchemenien mäloon Jises Kraist epwe fis lon Ammol, March 22, 2008, mwirin tuputiuen ewe akkar