Kopwe Kamwöchünnük Woon Pwüngün Enletin Om Tuppwöl?

“Tori ai mälo, usap fangetä ai tuppwöl.​—HIOP 27:5, NW.

1, 2. Met sipwe äkkämääraatä? Ikkefa ekkewe kapas eis sipwe käeö ussun?

SIPWE erä pwe ka nengeni liosun eü imw. Ka mäirü ren napanapöchün. Ka pwapwa ren om ekieki ifa ussun ewe imw epwe tongeni efeiöchükemi me om famili. Iwe nge, esor lamoten ena lios ika kese wesewesen aüetä ewe imw, imweni, me tümünüöchü.

² Pwal ina chök ussun, eli sia meefi pwe pwüngün enletin tuppwöl, eü napanap mi fokkun lamot me epwe efeiöchükich me attongach kewe. Nge ach ekieki öchün pwüngün enletin tuppwöl esap efeiöchükich ika sisap ämääraatä me kamwöchünnük woon. Fän chommong, a liwinimmong kaütään imw lon ach ei fansoun. (Luk 14:28, 29) Pwal ina chök ussun, äkkämääraatään pwüngün enletin tuppwöl a longolong woon watteen fansoun me achocho, nge a mmen aüchea. Ina minne, sipwe käeö ussun ekkeei ülüngät kapas eis: Ifa ussun sipwe tongeni pwäratä pwüngün enletin tuppwöl? Ifa ussun sipwe kamwöchünnük woon? Ika emön ese kamwöchünnük woon ren och fansoun, met epwe tongeni föri?

Ifa Ussun Sipwe Pwäratä Pwüngün Enletin Ach Tuppwöl?

3, 4. (a) Ifa ussun Jiowa a älisikich le ämääraatä pwüngün enletin tuppwöl? (b) Ifa ussun sipwe ussun chök Jises le ämääraatä pwüngün enletin tuppwöl?

³ Sia fen küna lon ewe lesen mwen ei pwe Jiowa a mutatä ach sipwe pwisin filatä ika sipwe pwäratä pwüngün enletin ach tuppwöl. Iwe nge, sise chök äläemön le ämääraatä ena napanap mi aüchea, pun Jiowa epwe liffang ngenikich an we ngün mi fel, ewe a älisikich le apwönüetä an kewe emmwen. (Luk 11:13) A pwal tüttümünü lüküen chokkewe mi achocho le pwäratä pwüngün enletin ar tuppwöl ngeni.​—SalF. 2:7.

⁴ Ifa ussun Jiowa a äiti ngenikich pwe sipwe amwöchünnükü pwüngün enletin ach tuppwöl? Äkkäeüin, ren an tinatiu Nöün we, Jises, ngeni fönüfan. Lon unusen manauan me föfförün kewe meinisin, Jises a älleasochisi Seman we lon läng, pwal mwo nge fän weires. “A chok alleasochik tori malo.” (Fil. 2:8, TF) A apasa ngeni Jiowa, “Sap letipei, pwe letipom epwe pwonueta.” (Luk 22:42) Sipwe pwisin eisinikich, ‘Ngang mi älleasochis ussun chök Jises?’ Ren ach achocho le älleasochis fän wenecharen letipach, sipwe tongeni pwäratä pwüngün enletin ach tuppwöl. Ekieki mwo ifa ussun älleasochis a äkkäeüin lamot lon ekkoch kinikinin manauach.

5, 6. (a) Ifa ussun Tafit a menlapei lamoten ach amwöchü pwüngün enletin tuppwöl, pwal mwo nge atun aramas resap künakich? (b) Ikenäi met sokkun sossot Chon Kraist repwe tongeni küna atun ra äläemön chök?

⁵ A lamot pwe sipwe älleasochisi Jiowa atun sia wesewesen äläemön chök. Tafit a ekieki lamoten pwüngün enletin tuppwöl atun an chök äläemön. (Älleani Kölfel 101:2.) Fän chommong, atun Tafit a wiseni wisen king, a nonnom lein chommong aramas mi attola i. (Apöpö ngeni Kölfel 26:12.) A lamot epwe pwäratä pwüngün enletin an tuppwöl lon ekkena fansoun, pun wisen ewe king an epwe isetiu eü leenien äppirü mi mürinnö ren nöün kewe aramas. (Tut. 17:18, 19) Iwe nge, Tafit a mirititi pwe a lamot an epwe enletin tuppwöl lon imwan we, atun an a chök äläemön. Nge sia pwal mirititi ena lesen?

⁶ Lon Kölfel 101:3, iei alon Tafit: “Usap isetiu mwen mesei och mettoch mi anioput.” Ikenäi, a mecheres sipwe isetiu mwen mesach mettoch mi lamotongaü, äkkäeüin, atun sia chök äläemön. Chommong ra küna sossot fän iten ewe Internet. A mecheres ngeni sasingin kapasingaü an epwe luki letipach. Nge itä ina eü föfförün älleasochis ngeni Kot, ewe mi emmweni Tafit an epwe makkei ena kapas? Sasingin kapasingaü a kan mwittir efisatä ekiekingaü me mocheniaingaü, elimengaüa mwelien letipach, aosukosuka pwüpwülü, me aingaüa meinisin.​—SalF. 4:23; 2 Kor. 7:1; 1 Tes. 4:3-5.

7. Ifa ewe kapasen emmwen epwe älisikich le amwöchünnükü pwüngün enletin ach tuppwöl atun sia chök äläemön?

⁷ Pwüngün pwe nöün Jiowa kewe chon angang resap wesewesen äläemön chök. Semach we a kan mammasakich fän tong. (Älleani Kölfel 11:4.) A ifa me watteen pwapwaan Jiowa lupwen a küna om ü ngeni sossot! Ren om föri ena, kopwe älleasochisi än Jises kapasen öüröür lon Mattu 5:28. Iwe, kopwe tipeppos pwe kesap nengeni ekkena sasingin kapasingaü mi sotunuk om kopwe föfföringaü. Kesap siwili om pwüngün enletin tuppwöl fän iten ewe föfförün nengeni sasingin kapasingaü are äkkälleani pworaus mi ässäü!

8, 9. (a) Ifa ewe sossot a tori Taniel me chienan kewe? (b) Ikenäi, ifa ussun ekkewe säräföön Chon Kraist ra apwapwaai Jiowa me chiechier kewe chon lükü?

⁸ Sipwe tongeni amwöchünnükü pwüngün enletin tuppwöl ren ach äkkälleasochisi Jiowa atun sia nonnom lein chon lükün. Ekieki mwo ussun Taniel me chienan kewe ülümön. Le ätiir, ra eolo lon Papilon. Ikewe ie, ra nonnom lein chon lükün rese silei Jiowa, iwe, ekkena fömön chon Ipru ra küna sossotun ar repwe möngö minne ese mumutä me ren allükün Kot. Eli epwe mecheres ngeni ekkena ät ar repwe ekieki chommong popun ar resap älleasochisi än Kot allük. Popun, pun semer kewe me iner, ekkewe mwän mi äsimaü, me ekkewe samol-fel resap tongeni küna minne ekkena fömön ät ra föri. Iö epwe silei? Jiowa pwisin. Ina minne, ra nüküchar me älleasochisi Kot inaamwo ika ra küna riäfföü me ra tongeni feiengaü.​—Tan. 1:3-9.

⁹ Woon unusen fönüfan, ekkewe säräföön Chon Pwarata Jiowa ra pwal nüküchar lon ar älleasochisi än Kot emmwen fän iten Chon Kraist me rese kkuf ren etipetipaen chon lükün. Lupwen ämi kana säräfö ouse angei säfeien opuchopuch, are fiti föfför mi akkachofesä, okkoun, lisowu-mwääl, me pwal ekkoch föfföringaü, oua älleasochisi Jiowa. Iwe, oua kamwöchünnük woon pwüngün enletin ämi tuppwöl. Oua pwisin efeiöchükemi, me oua apwapwaai Jiowa me chienemi kewe Chon Kraist!​—Kölf. 110:3.

10. (a) Ifa ussun ekiek mwäälin ekkoch säräfö ussun lisowu mwääl a fen emmweniirelong lon alen tipis? (b) Ifa ussun pwüngün enletin tuppwöl a kan emmweni föfförüch fän sossotun lisowu mwääl?

¹⁰ A pwal lamot ach sipwe älleasochisi ekkewe allük ussun lisowu mwääl me föfför mi limengaü. Ewe Paipel a pinei lisowu mwääl. Iwe nge, a mecheres an epwe ekkesiwil älleasochis ngeni älleasolap. Awewe chök, ekkoch säräfö ra äeä auer le urumotei pisekin fän mas are urumoteifengenniir, pokiten ra ekieki pwe ese kon lien ngaü ekkena föfför pun esap ina wesewesen lisowu. Ekkena säräfö ra mönüki are ra tunalo pwe meinisin ekkena föfför ra kapachelong lon ewe kapas ewe Paipel a nöünöü fän iten lisowu mwääl, iwe, repwe tongeni katowu ren ekkena föfför mi ngaü.a Nge met a ngaü seni ena, ra tunalo lamoten ar repwe pwäratä pwüngün enletin ar tuppwöl. Pokiten sia kan achocho le amwöchünnükü enletin ach tuppwöl, sisap künetipingen fän iten ach föfföringaü. Sisap sotuni le föri minne epwe emmwen ngeni tipis, nge mwirin, sia otupu pwisin kich pwe ese kon lien ngaü, pun sise mochen küna kapwüng. Sisap kon ekilapei kapwüngün ach föfföringaü me ren ewe mwichefel. Nge sia äkkäeüin ekieki met epwe apwapwaai Jiowa, weween, sipwe sü seni met epwe aletipengaua. Sisap ppii ika ifa ükükün sipwe tongeni arap ngeni tipis, nge sipwe atowauakich seni me “su seni lisou.” (1 Kor. 6:18) Epwe ina ussun sipwe pwäratä pwe kich chon amwöchünnükü pwüngün enletin ach tuppwöl.

Ifa Ussun Sipwe Tongeni Amwöchünnükü Pwüngün Enletin Tuppwöl?

11. Pwata a lamot eü me eü föfförün älleasochis? Eäni eü kapas awewe.

¹¹ Pwüngün enletin tuppwöl a longolong woon älleasochis, ina minne, sipwe tongeni amwöchünnükü enletin tuppwöl ren ach likiitü le älleasochis. A ussun itä nge eü chök föfförün älleasochis ese kon lien lamot. Iwe nge, ika ra kapachefengen chommong föfförün älleasochis, epwe pwäratä pwüngün enletin tuppwöl. Awewe chök: A ussun itä nge ese watte lamoten eföü chök plak, nge ika sipwe ssenatä chommong, iwe, sipwe tongeni aüetä eü imw mi mürinnö. Iwe, ren ach sossopwei ach föfförün älleasochis, sipwe tongeni amwöchünnükü pwüngün enletin ach tuppwöl.​—Luk 16:10.

12. Ifa ussun Tafit a isetiu eü leenien äppirü fän iten pwüngün enletin tuppwöl lupwen a küna weires me riäfföü mwääl?

¹² Ach pwüngün enletin tuppwöl a äkkäeüin pwälo lupwen sia likiitü fän weires, riäfföü mwääl, are pwüngüngaü. Ekieki mwo pworausen Tafit. Le alüwölün, a likiitü fän riäfföü seni emön king mi tupuni än Jiowa nemenem. Iwe nge, a pöüt seni King Saul än Jiowa chen, iwe, a fokkun lolowoiti Tafit, ewe Jiowa a echeni. Iwe nge, a sopwosopwolo nemenien Saul, me a nöünöü sounfiun Israel pwe repwe chechchei Tafit. A sopwosopwolo fite ier än Jiowa mutatä ena föfföringaü. Itä Tafit a song ngeni Kot? Itä a ekieki pwe esor lamoten an epwe likiitü? Aapw. A süföliti wisen Saul we, ewe mi kepit me ren Kot, ina minne, ese awata Saul, inaamwo ika a tongeni.​—1 Sam. 24:2-7.

13. Ika emön epwe ekiläsa letipach are elichippüngükich, ifa ussun sipwe tongeni kamwöchünnük woon pwüngün enletin ach tuppwöl?

¹³ Ikenäi, a fokkun aüchea ngenikich än Tafit we leenien äppirü! Kich chon eü mwicheich mi nom woon unusen fönüfan, nge sise unusöch. Ina minne, emön pwiich a tongeni föfför-mwääl ngenikich are likitalo ewe enlet. Pwüngün pwe sia feiöch pun lon ei fansoun, esap tongeni ngaüolo unusen än Jiowa mwicheichen aramas. (Ais. 54:17) Iwe nge, sipwe fet ika emön pwiich a elichippüngükich are ekiläsa letipach? Ika sipwe amwöchü ach song ngeni emön chienach chon lükü, epwe tongeni atai pwüngün enletin ach tuppwöl ngeni Kot. Föfförün aramas esap ina eü popun sipwe song ngeni Kot are likitalo ewe alen tuppwöl ngeni. (Kölf. 119:165) Ach likiitü fän sossot epwe älisikich le amwöchünnükü pwüngün enletin ach tuppwöl.

14. Repwe fet chokkewe mi amwöchü ar tuppwöl ika epwe wor siwilin kokkotun ach mwicheich are aweween ekkoch afalafal?

¹⁴ Sia pwal pwäratä enletin ach tuppwöl ren ach sisap ngününgünü are kütta mwäälin chienach kewe. Epwe pwäratä ach tuppwöl ngeni Jiowa. Lon ach ei fansoun, a fokkun alapalo an ekkefeiöchü nöün kewe aramas. Iei lap seni loom, fel mi enlet a feffeitä woon fönüfan. (Ais. 2:2-4) Ika a wor siwilin aweween ekkoch wokisin lon Paipel are lon kokkotun ach angang, sipwe tipemecheres le etiwa. Sia fokkun pwapwa ren ekkewe pisekin ännet pwe saramen ewe enlet a lallapolo. (SalF. 4:18) Ika a weires ach sipwe weweiti och siwil, sipwe tingorei Jiowa an epwe älisikich le mirititi. Nge sipwe chök likiitü le älleasochis, me amwöchünnükü pwüngün enletin ach tuppwöl.

Met Epwe Fis ika Emön ese Amwöchünnükü Pwüngün Enletin An Tuppwöl?

15. Iö chök epwe tongeni atai pwüngün enletin om tuppwöl?

¹⁵ Ina eü kapas eis mi lamot ach sipwe ekieki, ika met? Ussun sia fen käeö lon ewe lesen mwen ei, enletin ach tuppwöl a wesewesen lamot. Ika sise amwöchü enletin ach tuppwöl, esap wor ach ririöch ngeni Jiowa are ach äpilükülük allim. Chechchemeni mwo: Emön chök epwe tongeni atai enletin om tuppwöl. Iö ena? Pwisin en. Jop a weweiti ena pworaus mi enlet. A apasa: “Tori ai mälo, ngang won inisi, üsap fangetä ai tuppwöl.” (Hiop 27:5, NW) Ika ka pwal tipeppos me fitipach ngeni Jiowa, esap pöüt sonuk pwüngün enletin om tuppwöl.​—Jem. 4:8.

16, 17. (a) Ika emön a turutiw lon tipis watte, epwe mwääl an epwe fet? (b) Ifa ewe alen pwüng?

¹⁶ Iwe nge, ekkoch rese amwöchünnükü pwüngün enletin ar tuppwöl. Ussun chök an a fis le manauen ekkewe aposel, ikenäi ekkoch ra ttur me föfföri föfförün tipis. Ika a ina ussum, ese wor om äpilükülük? Met kopwe tongeni föri? Sipwe akkomw ekieki met kesap föri. Lap ngeni aramas ra tükümalo ar föfförmwääl seni semer kewe me iner, chiener kewe Chon Kraist, are ekkewe elter. Iwe nge, ewe Paipel a ächchema ngenikich: “Eman aramas mi aopala an tipis esap fefeitä lon manauan, nge eman mi pwärätä o likitala, Kot epwe ümöümöch ngeni.” (SalF. 28:13) A fokkun mwääl ar sotun tükümalo ar kewe tipis, pun esor och mettoch epwe op seni Kot. (Älleani Ipru 4:13.) Ekkoch ra elingepin, ra tipin angang ngeni Jiowa lepwolen ar föfföri föfförün tipis. Emön mi elingepin ese enletin tuppwöl. Jiowa esap pwapwaiti än emön föfförün fel ika a tükümalo an tipis watte. A fen oput föfförün likotuputup.​—SalF. 21:27; Ais. 1:11-16.

¹⁷ Ika emön Chon Kraist a föfförmwääl, a ffat ewe alen pwüng. Epwe tingor älillisin ekkewe Chon Kraist elter. Jiowa a akkota pwe ekkewe elter repwe wisen älisi chokkewe mi apwangapwang lon pekin lükü. (Älleani Jemes 5:14.) Kesap niuokkusiti om kopwe küna kapasen fön are kapwüng, nge kopwe achocho pwe om lükü epwe pöchökkülsefäl. Awewe chök, itä emön mi mirit mi üri eü semwenichou esap angei oppos are reirei pun a metek? Epwe chök angei.​—Ipru 12:11.

18, 19. (a) Ifa ussun manauen Tafit a affata pwe sipwe tongeni angeisefälli ach pwüngün enletin tuppwöl? (b) A pposolo letipom pwe kopwe fetei pwüngün enletin om tuppwöl?

¹⁸ Sipwe tongeni lükü pwe emön mi tipis epwe tongeni unusen pöchökkülsefäl? Emön epwe tongeni angeisefälli pwüngün enletin an tuppwöl? Ekieki mwo ussun Tafit. A tipis watte. A nennengeni me mocheniaiti pwülüwen emön, a tipisin lisowu mwääl, me a akkota pwe ätewe epwe ninniilo. A weires ach sipwe ekieki pwe lon ena fansoun, Tafit emön mi enletin tuppwöl, ika met? Iwe nge, itä ese chüen wor an äpilükülük? A lamot ngeni Tafit kapasen fön me kapwüng, iwe, a küna. Iwe mwirin, pokiten an aiersefäl seni wenecharen letipan, Jiowa a ümöümöch ngeni. Tafit a käeö seni ena angangen emirit, me a achochosefäl pwe epwe enletin tuppwöl ren an äkkälleasochisi Kot. Enletin alon Än Salomon Fos 24:16 a pwäpwälo lon manauen Tafit, a erä: “Inamwo ika eman chon pwüng a turula fän fisu, a chök pwätäsefäl.” Iwe, ifa mwiriloon? Ekieki mwo minne Jiowa a ereni Salomon ussun Tafit mwirin an we a mälo. (Älleani 1 King 9:4.) Kot a chechchemeni pwe a wor än Tafit pwüngün enletin tuppwöl. Enlet, Jiowa a tongeni elimöchü chon tipis mi aier seni limengaüen tipis mi fokkun chou.​—Ais. 1:18.

¹⁹ Epwe pwäpwälo pwe ka enletin tuppwöl ren om älleasochis fiti tong. Likiitü fän tuppwöl, iwe, ika ka tipis watte, kopwe enletin aiersefäl. Ach pwüngün enletin tuppwöl a ussun chök eföü faü mi fokkun aüchea! Amwo emön me emön leich epwe äppirü än Tafit tipeppos, lupwen a erä: “Üa chök feffetäl fän pwüngün enletin ai tuppwöl.”​—Kölf. 26:11, NW.

[Footnote]

Ifa Pölüwen Ekkeei Kapas Eis?

• Ifa ussun kopwe tongeni pwäratä pwüngün enletin om tuppwöl?

• Ifa ussun kopwe tongeni amwöchü pwüngün enletin om tuppwöl?

• Ifa ussun emön epwe tongeni angeisefälli pwüngün enletin an tuppwöl?

[Pwóór lón pekin taropwe 20]

‘A Mmen Amwarar’

Emön fefin mi pwopwo a nimu an maram a apasa ekkena kapas asan lupwen a kapas ussun kirekiröchün me pwüngün enletin wenecharen emön fefin nge ese sissilei. Fitu awa mwirin an a towu me lon eü kafie, a silei pwe a mönüki an we pwes. A uwei 2,000 chala lon an we we pwes, esap ina ewe ükükün moni a kan ukkuwei. Iwe, a ereni emön chon makkei pworaus lon simpung: “A mmen fokkun watte ai lolilen.” Iwe nge, emön föpwül a küna ewe pwes me mwittir kütta minne an. Pokiten ese küna, a uwei ngeni ewe leenien polis, iwe, mwirin och fansoun, polis ra küna ewe fefin mi pwopwo minne an. Lon an kilisou, ewe fefin a apasa pwe “A mmen amwarar.” Pwata ewe föpwül a achocho le eniwili ewe moni? Ena pworaus lon ewe simpung a apasa pwe pokiten ena föpwül, i emön Chon Pwäratä Jiowa, a apasa pwe “an pwüngün enletin wenechar a popu seni ewe lamalam a määritä lon.”

[Sasing lón pekin taropwe 21]

Ekkan säräfö ra tongeni amwöchü pwüngün enletin ar tuppwöl fän sossot

[Sasing lón pekin taropwe 23]

Tafit ese enletin tuppwöl ren och fansoun, nge a pöchökkülsefälitä