Veri
Määritelmä: Todella suurenmoinen neste, joka kiertää ihmisten ja useimpien monisoluisten eläinten suonistossa. Se toimittaa ravintoa ja happea, kuljettaa pois jätteet ja sillä on tärkeä tehtävä elimistön suojelemisessa tartunnalta. Veri liittyy niin läheisesti elintoimintoihin, että Raamatun mukaan ”lihan sielu on veressä” (3. Moos. 17:11). Koska Jehova on elämän Lähde, hän on antanut selvät ohjeet siitä, miten verta voidaan käyttää.
Kristittyjä käsketään ’karttamaan verta’
Apt. 15:28, 29: ”Pyhä henki ja me [kristillisen seurakunnan hallintoelin] olemme nähneet hyväksi olla lisäämättä teille enempää taakkaa kuin nämä välttämättömät: että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja sitä, mikä on kuristettua [tai: tapettu laskematta sen verta], sekä haureutta. Jos te pysytte huolellisesti erossa näistä, niin tulette menestymään. Hyvää vointia teille!” (Veren syöminen rinnastetaan tässä epäjumalanpalvelukseen ja haureuteen, joihin meidän ei tulisi haluta osallistua.)
Eläimen lihaa voi syödä, mutta ei sen verta
1. Moos. 9:3, 4: ”Jokainen liikkuva, elossa oleva eläin olkoon teille ravinnoksi. Minä annan sen kaiken teille kuten vihreät kasvitkin. Ainoastaan lihaa sieluineen – verineen – ette saa syödä.”
Veri tulisi vuodattaa asianmukaisesti pois jokaisesta ravinnoksi käytettävästä eläimestä. Kuristettu tai ansaan kuollut tai kuolleena löydetty eläin ei ole sopivaa ravinnoksi. (Apt. 15:19, 20; vrt. 3. Moos. 17:13–16.) Ei tulisi myöskään syödä ruokaa, johon on lisätty kokoverta tai vaikka vain jotakin veren aineosaa.
Jumala on hyväksynyt veren käytön vain uhritarkoituksiin
3. Moos. 17:11, 12: ”Lihan sielu on veressä, ja minä olen pannut sen alttarille teidän hyväksenne tuottamaan sovituksen sielullenne, sillä sovituksen tuottaa veri siinä olevan sielun perusteella. Siksi olen sanonut Israelin pojille: ’Yksikään sielu teistä ei saa syödä verta, eikä yhdenkään keskuudessanne asustavan muukalaisasukkaan pidä syödä verta.’” (Kaikki Mooseksen lain alaiset eläinuhrit esikuvasivat Jeesuksen Kristuksen yhtä uhria.)
Hepr. 9:11–14, 22: ”Kun Kristus tuli – – ylimmäiseksi papiksi, – – niin hän meni, ei vuohien ja nuorten sonnien verta mukanaan, vaan oma verensä mukanaan kerta kaikkiaan pyhään paikkaan ja hankki meille ikuisen vapautuksen. Sillä jos vuohien ja sonnien veri ja hiehon tuhka saastuneiden päälle vihmottuna pyhittää aina lihan puhtauteen asti, niin kuinka paljon enemmän Kristuksen veri, hänen joka ikuisen hengen välityksellä uhrasi itsensä virheettömänä Jumalalle, tuleekaan puhdistamaan meidän omantuntomme kuolleista teoista suorittaaksemme pyhää palvelusta elävälle Jumalalle? – – ellei verta vuodateta, ei anteeksiantoa tapahdu.”
Ef. 1:7: ”Hänen [Jeesuksen Kristuksen] välityksellään meillä on vapautus lunnaiden perusteella hänen verensä kautta, niin, hairahdustemme anteeksianto hänen ansaitsemattoman hyvyytensä rikkauden mukaan.”
Miten ne, jotka väittivät olevansa kristittyjä ensimmäisillä vuosisadoilla, ymmärsivät verta koskevat Raamatun käskyt?
Tertullianus (n. 160–230): ”Joutukoot luonnottomat tapanne häpeään kristittyjen edessä. Meillä ei ole eläintenkään verta aterioillamme, sillä ne koostuvat tavallisesta ruoasta. – – Kristittyjen oikeudenkäynneissä te [pakanalliset roomalaiset] tarjoatte heille makkaroita, jotka ovat täynnä verta. Olette tietenkin varsin hyvin selvillä siitä, että juuri se, millä yritätte saada heidät poikkeamaan oikealta tieltä, on heille laitonta. Kun kerran olette varmoja siitä, että he kavahtavat eläimen verta, niin kuinka te uskotte heidän himoitsevan ihmisverta?” (Tertullian, Apologetical Works, and Minucius Felix, Octavius, engl. käänt. Emily Daly, New York 1950, s. 33.)
Minucius Felix (200-luku): ”Niin paljon me kavahdamme ihmisverta, ettemme käytä edes syötävien eläinten verta ruoassamme.” (The Ante-Nicene Fathers, toim. A. Roberts ja J. Donaldson, Grand Rapids, Michigan, USA, 1956, IV osa, s. 192.)
Verensiirrot
Sisältääkö Raamatun kielto ihmisveren?
Sisältää. Apostolien tekojen 15:29 käskee ’karttamaan verta’. Se ei puhu ainoastaan eläinten veren karttamisesta. (Vrt. 3. Moos. 17:10, joka kielsi syömästä ”verta, millaista hyvänsä”.)
Merkitseekö verensiirto todellisuudessa samaa kuin veren syöminen?
Kun potilas ei sairaalassa voi syödä suun kautta, hänelle annetaan ravintoa suoneen. Noudattaisiko henkilö, joka ei koskaan ota verta suuhunsa, mutta hyväksyy verensiirron, todellisuudessa käskyä ’karttaa verta’? (Apt. 15:29.) Ajatelkaamme vertailun vuoksi miestä, jota lääkäri kehottaa karttamaan alkoholia. Noudattaisiko hän kehotusta, jos hän lakkaisi juomasta alkoholia, mutta antaisi panna sitä suoraan suoniinsa?
Onko verestä kieltäytyvällä potilaalla mitään vaihtoehtoisia hoitomuotoja?
Usein keittosuolaliuosta, Ringerin laktaattiliuosta ja dekstraaniliuosta voidaan käyttää kohottamaan plasmavolyymia eli -tilavuutta, ja näitä on saatavissa lähes kaikissa nykyaikaisissa sairaaloissa. Usein voidaan näitä aineita käyttämällä välttyä verensiirtoihin liittyviltä vaaroilta. Canadian Anaesthetists’ Society Journal (tammikuu 1975, s. 12) sanoo: ”Verensiirtojen riskit ovat plasmankorvikkeiden etuja: niitä käyttämällä vältytään bakteeri- ja virusinfektiolta, verensiirtoreaktioilta ja Rh-immunisaatiolta.” Jehovan todistajilla ei ole uskonnollisista syistä mitään verettömien plasmavolyymin kohottajien käyttöä vastaan.
Jehovan todistajat saavat todellisuudessa parempaa lääkärinhoitoa, koska he eivät ota verta. Eräs American Journal of Obstetrics and Gynecology (1.6.1968, s. 395) -lehdessä kirjoittanut lääkäri tunnusti: ”Leikkaustilanne, jossa ei ole verensiirron mahdollisuutta, panee kirurgin epäilemättä parantamaan työtään. Hän on hieman innokkaampi sulkemaan jokaisen vuotavan verisuonen.”
Kaikenlaisia leikkauksia voidaan suorittaa menestyksellisesti ilman verensiirtoja. Tähän sisältyvät avoimet sydänleikkaukset, aivoleikkaukset, jäsenten amputointi ja syövän vahingoittamien elinten poistaminen. New York State Journal of Medicine (15.10.1972, s. 2527) -lehdessä kirjoittanut tri Philip Roen sanoi: ”Emme ole epäröineet suorittaa joka ainoaa tarpeelliseksi katsottua kirurgista toimenpidettä veren käyttöä koskevasta kiellosta huolimatta.” Texasin sydäninstituutissa työskentelevä tri Denton Cooley sanoi: ”Tulokset, joita saimme [verettömien plasmavolyymin kohottajien käytöstä] Jehovan todistajilla, olivat niin vaikuttavia, että me aloimme käyttää tätä menetelmää kaikkiin sydänpotilaisiimme.” (San Diego Union, 27.12.1970, s. A-10.) ”Koska Jehovan todistajien uskonto kieltää verensiirrot, kehitettiin alun perin tuon lahkon aikuisia jäseniä varten menetelmä avoimien sydänleikkauksien suorittamiseksi ilman verensiirtoa, mutta nyt sitä on turvallisesti sovellettu kaikenikäisten lasten monimutkaisiin sydänleikkauksiin.” (Cardiovascular News, helmikuu 1984, s. 5.)
Joku voi sanoa:
”Te annatte lastenne kuolla, koska kieltäydytte verensiirroista. Minusta se on kauheaa”
Voisit vastata: ”Mutta me annamme tehdä heille sellaisia nestesiirtoja, jotka ovat turvallisempia. Me hyväksymme sellaiset nesteet, jotka eivät aiheuta esimerkiksi aidsin, maksatulehduksen ja malarian saamisen vaaraa. Me haluamme lapsillemme parasta hoitoa, kuten uskon kenen tahansa rakkaudellisen isän tai äidin haluavan.” Sitten voisit kenties lisätä: 1) ”Vakavan verenhukan sattuessa on tärkeintä palauttaa nestetilavuus entiselleen. Epäilemättä tiedätte, että verestämme on yli 50 prosenttia vettä, ja sen lisäksi siinä on puna- ja valkosoluja ja niin edelleen. Kun ihminen menettää paljon verta, elimistö itse lähettää liikkeelle suuren määrän verisoluja ja nopeuttaa uusien verisolujen tuotantoa. Mutta on tarpeellista säilyttää nestetilavuus. Plasmatilavuuden kohottajia, jotka eivät sisällä verta, voidaan käyttää tuon tarpeen täyttämiseksi, ja me hyväksymme ne.” 2) ”Tuhannet ihmiset ovat käyttäneet plasmatilavuuden kohottajia erinomaisin tuloksin.” 3) ”Meille vieläkin tärkeämpää on se, mitä itse Raamattu sanoo Apostolien tekojen 15:28, 29:ssä.”
Tai voisit sanoa: ”Voin ymmärtää asenteenne. Kuvittelette varmaan omaa lastanne samaan tilanteeseen. Epäilemättä me vanhempina tekisimme kaiken mahdollisen lapsemme hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jos siis joku teidän tai minun kaltaisistani kieltäisi jonkinlaisen lääkärinhoidon lapseltaan, niin siihen täytyisi varmasti olla jokin pakottava syy.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Ajatteletteko, että se, mitä Jumalan sana sanoo täällä Apostolien tekojen 15:28, 29:ssä, saattaisi vaikuttaa joidenkuiden vanhempien asenteeseen?” 2) ”Kysymys on siis siitä, onko meillä tarpeeksi uskoa, että teemme niin kuin Jumala käskee.”
”Tehän ette hyväksy verensiirtoja”
Voisit vastata: ”Sanomalehdissä on julkaistu kertomuksia tapauksista, joissa todistajien on uskottu olevan vaarassa kuolla, jos he eivät ota verta. Sekö oli mielessänne? .... Miksi meillä on tällainen asenne?” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Rakastatteko vaimoanne [miestänne] niin paljon, että haluaisitte vaarantaa henkenne hänen puolestaan? .... Jotkut vaarantavat henkensä myös maansa puolesta, ja heitä pidetään sankareina. On kuitenkin olemassa joku, joka on suurempi kuin kukaan tai mikään täällä maan päällä, ja hän on Jumala. Vaarantaisitteko henkenne rakkaudesta häneen ja uskollisuudesta hänen hallitusvaltaansa kohtaan?” 2) ”Tässä on todellisuudessa kysymys uskollisuudesta Jumalaa kohtaan. Juuri Jumalan sana kehottaa meitä karttamaan verta (Apt. 15:28, 29).”
Tai voisit sanoa: ”Nykyään on monia yleisiä tapoja, joita Jehovan todistajat karttavat, esimerkiksi valehteleminen, aviorikos, varastaminen, tupakointi ja, kuten mainitsitte, veren käyttö. Miksi? Koska me annamme Jumalan sanan ohjata elämäämme.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Oletteko tiennyt, että Raamattu käskee meitä ’karttamaan verta’? Näyttäisin sen mielelläni teille. (Apt. 15:28, 29.)” 2) ”Kenties muistatte, että Jumala sanoi ensimmäisille vanhemmillemme, Aadamille ja Eevalle, että he voisivat syödä kaikista Eedenin puista yhtä lukuun ottamatta. He olivat kuitenkin tottelemattomia, söivät tuota kiellettyä hedelmää ja menettivät kaiken. Se oli hyvin epäviisasta. Nyt ei tietenkään ole olemassa mitään puuta, jonka hedelmä on kielletty. Mutta Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen Jumala esitti ihmiskunnalle jälleen erään kiellon. Tällä kertaa se koski verta. (1. Moos. 9:3, 4.)” 3) ”Todellisuudessa on siis kysymys siitä, onko meillä uskoa Jumalaan. Jos tottelemme häntä, niin edessämme on odote elää ikuisesti täydellisyydessä hänen Valtakuntansa alaisuudessa. Vaikka kuolisimmekin, hän vakuuttaa, että saamme ylösnousemuksen.”
”Entä jos lääkäri sanoo: ’Ilman verensiirtoa te kuolette’?”
Voisit vastata: ”Jos tilanne on tosiaan niin vakava, niin voiko lääkäri taata, että potilas ei kuole, jos hänelle annetaan verta?” Sitten voisit ehkä lisätä: ”On kuitenkin joku, joka voi antaa ihmiselle elämän uudelleen, ja se on Jumala. Eikö olisi huono ratkaisu kääntää selkänsä Jumalalle rikkomalla hänen lakinsa, kun on kuolemanvaarassa? Minulla on luja usko Jumalaan. Onko teillä? Hänen Sanansa lupaa ylösnousemuksen niille, jotka uskovat hänen Poikaansa. Uskotteko sen? (Joh. 11:25.)”
Tai voisit sanoa: ”Se voi merkitä sitä, ettei hän itse tiedä, kuinka tapauksen voi hoitaa käyttämättä verta. Me yritämme, mikäli mahdollista, saada hänet ottamaan yhteyttä sellaiseen lääkäriin, jolla on tarpeellinen kokemus, tai käytämme jonkun toisen lääkärin palveluksia.”