Marraskuu

Vanhemmat voivat auttaa lapsiaan valmistamaan heidän ikäisilleen sopivia vastauksia. Silloinkin kun käsitellään vakavampia aiheita, kuten avio-ongelmia tai moraaliseen puhtauteen liittyviä asioita, aineistossa on todennäköisesti myös joitain sellaisia kappaleita, joihin lapsi pystyy vastaamaan. Lisäksi on hyvä selittää lapselle, miksi aina ei saa vastausvuoroa. Näin hän ei pety, jos joku toinen saa vastausvuoron silloin kun hän viittaa. (1. Tim. 6:18.) Kun valmistaudumme vastaamaan, tavoitteemme on tuoda kunniaa Jehovalle ja rohkaista toisia (Sananl. 25:11). Vastauksissa voimme välillä kertoa lyhyesti henkilökohtaisia kokemuksia, mutta meidän on hyvä varoa kiinnittämästä liikaa huomiota itseemme (Sananl. 27:2; 2. Kor. 10:18). Meidän tulisi suunnata huomio ennen kaikkea Jehovaan, hänen Sanaansa ja hänen kansaansa (Ilm. 4:11). w23.04 18:17–18

Tarvitsemme rakkautta, jotta voimme pysyä hereillä ja järkevinä (Matt. 22:37–39). Koska rakastamme Jehovaa, jatkamme kenttätyötä, vaikka siitä koituisi meille vaikeuksia (2. Tim. 1:7, 8). Rakastamme myös alueen ihmisiä, ja siksi kerromme totuudesta ovelta ovelle ja tarvittaessa puhelimitse tai kirjeitse. Emme luovu toivosta, koska tiedämme, että ihmiset voivat muuttua ja alkaa toimia oikein. (Hes. 18:27, 28.) Rakastamme veljiä ja sisaria, ja siksi rohkaisemme toisiamme ja vahvistamme toisiamme (1. Tess. 5:11). Aivan kuten sotilaat pysyvät taistelussa toistensa rinnalla, mekin olemme toistemme tukena. Emme koskaan loukkaa veljiä ja sisaria tieten tahtoen emmekä maksa pahaa pahalla. (1. Tess. 5:13, 15.) Rakkaus näkyy myös siitä, että kunnioitamme veljiä, joilla on vastuutehtäviä seurakunnassa (1. Tess. 5:12). w23.06 26:6, 10–11

Yksi tapa vahvistaa uskoa on miettiä lunnaita. Lunnaat ovat tae siitä, että Jehova täyttää lupauksensa. Kun mietimme sitä, miksi ne annettiin ja miten suuri uhraus se oli Jehovalle, luottamuksemme ikuiseen elämään paratiisissa vahvistuu. Miksi voidaan sanoa näin? Ajattele, mitä Jehova oli valmis tekemään hyväksemme. Hän lähetti rakkaan Poikansa ja parhaan ystävänsä maan päälle, jossa tämä syntyi täydelliseksi ihmiseksi. Jeesuksen elämä ihmisenä oli kaikkea muuta kuin helppo. Hänellä oli monenlaisia vaikeuksia, ja lopulta hän joutui kärsimään ja kokemaan tuskallisen kuoleman. Voimme vain kuvitella, miten iso uhraus se oli Jehovalle. Jehova ei olisi ikinä antanut Pojalleen tapahtua sellaista vain siksi, että meillä olisi vähän parempi mutta hyvin lyhyt elämä. (Joh. 3:16; 1. Piet. 1:18, 19.) Jehova on maksanut niin kalliin hinnan, että hän ei jätä lupaustaan ikuisesta elämästä täyttämättä. w23.04 19:8–9

Haluaako Jehova herättää kuolleet? Siitä ei ole epäilystäkään. Hän ohjasi monia Raamatun kirjoittajia merkitsemään muistiin hänen lupauksensa tulevasta ylösnousemuksesta (Jes. 26:19; Ilm. 20:11–13). Kun Jehova lupaa jotain, hän myös toteuttaa sen (Joos. 23:14). Hän odottaa kovasti sitä, että saa herättää kuolleet eloon. Job oli varma, että jos hän kuolee, Jehova kaipaa häntä ja haluaa hänen elävän uudelleen (Job 14:14, 15, alav.). Jehova kaipaa samalla tavalla kaikkia kuolleita palvelijoitaan. Hän haluaa, että he saavat taas elää terveinä ja onnellisina. Mutta miten käy niille miljardeille ihmisille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia tuntemaan Jehovaa? Hän haluaa herättää kuolleista myös heidät. (Apt. 24:15.) Hän toivoo, että heistä tulee hänen ystäviään ja että he voivat elää ikuisesti maan päällä (Joh. 3:16). w23.04 16:5–6

Miten voit vahvistaa toivoasi? Jos sinulla on toivo elää ikuisesti maan päällä, lue Raamatun kuvauksia paratiisista ja mietiskele niitä (Jes. 25:8; 32:16–18). Käytä aikaa sen ajattelemiseen, millaista elämäsi uudessa maailmassa tulee olemaan. Kun meillä on toivo kirkkaana mielessä, ongelmamme voivat alkaa tuntua ”hetkellisiltä ja kevyiltä” (2. Kor. 4:17). Toivo, jonka Jehova on antanut meille, tekee meistä vahvoja. Jehova voimistaa meitä muillakin tavoilla. Siispä kun sinusta tuntuu vaikealta hoitaa jokin tehtävä, selviytyä haastavasta tilanteesta tai säilyttää ilo, puhu Jehovalle suoraan rukouksessa ja selvitä Raamatusta ja julkaisuista, mitä hän ajattelee asiasta. Ota myös vastaan apua ystäviltä. Silloin saat Jehovalta niin paljon voimaa kuin tarvitset ja voit ”kestää kaiken kärsivällisesti ja iloiten” (Kol. 1:11). w23.10 43:19–20

Meillä on monia syitä kiittää Jehovaa rukouksissamme. Voimme kiittää häntä kaikesta siitä, mitä meillä on, koska jokainen hyvä lahja tulee häneltä (Jaak. 1:17). Voimme kertoa hänelle esimerkiksi, miten paljon arvostamme maapallon kauneutta ja ihmeellistä luontoa. Meidän on hyvä kiittää häntä myös elämästämme, perheestämme, ystävistämme ja toivostamme. Yksi suuri kiitollisuuden aihe on se, että Jehova antaa meidän olla ystäviään. Meidän täytyy ehkä pysähtyä miettimään, mitä syitä meillä on olla kiitollisia Jehovalle. Elämme kiittämättömässä maailmassa. Monesti ihmiset ajattelevat sitä, mitä he voisivat saada, ja unohtavat olla kiitollisia siitä, mitä heillä jo on. Jos tällainen asenne pääsisi tarttumaan meihin, rukouksemme voisivat alkaa koostua pelkistä pyynnöistä. Jotta niin ei kävisi, meidän täytyy kasvattaa kiitollisuutta kaikkea sitä kohtaan, mitä Jehova tekee hyväksemme, ja oppia ilmaisemaan kiitollisuutemme. (Luuk. 6:45.) w23.05 20:8–9

Jehova on meidän Isämme ja rakastaa meitä. Siksi hänestä tuntuu pahalta, kun hän näkee meidän kärsivän (Jes. 63:9). Vaikka hän ei estä meitä kokemasta vaikeita tilanteita, joita voidaan verrata jokiin tai tuleen, hän auttaa meitä kulkemaan niiden läpi ja varmistaa, etteivät ne aiheuta meille pysyvää vahinkoa (Jes. 43:2). Jehova antaa meille myös mielellään pyhää henkeään, jotta voimme kestää (Luuk. 11:13; Fil. 4:13). Voimme siis olla varmoja siitä, että saamme Jehovalta kaiken tarpeellisen, niin että voimme jatkaa hänen palvelemistaan uskollisesti. Jehova odottaa, että luotamme häneen (Hepr. 11:6). Joskus meillä on ehkä niin vaikeita tilanteita, että eteenpäin jatkaminen tuntuu täysin mahdottomalta. Silloin voi tulla mieleen, mahtaako Jehova auttaa meitä ollenkaan. Psalmissa kuitenkin vakuutetaan, että Jumalan voimalla voimme ”kiivetä yli muurin” (Ps. 18:29). Ethän siis epäile Jehovan tukea. Voit luottaa täysin siihen, että hän vastaa rukouksiisi. (Jaak. 1:6, 7.) w23.11 49:8–9

Tämän päivän teksti kuvailee rakkautta kauniisti. Näistä sanoista voidaan päätellä, että avioliitossa on mahdollista kehittää sellaista rakkautta, joka ei koskaan lopu kesken. Puolisoiden täytyy tehdä työtä sen hyväksi, että rakkaus kestäisi läpi elämän. Nuotio voi palaa loputtomasti, mutta vain jos siihen lisätään puita. Muussa tapauksessa liekki aikanaan sammuu. Samalla tavalla miehen ja vaimon välinen rakkaus voi säilyä jopa ikuisesti, mutta vain jos he pitävät huolta parisuhteestaan. Puolisoista voi kuitenkin joskus tuntua, että rakkaus on hiipumassa, varsinkin jos suhdetta kuormittavat taloushuolet, terveysongelmat tai lasten kasvattamiseen liittyvät paineet. Kun puolisot tekevät töitä sen eteen, että heillä on läheinen suhde Jehovaan, ”Jahin liekki” voi palaa jatkuvasti. w23.05 23:1–3

Miten meistäkin voi tulla rohkeita? Vanhemmat voivat kyllä opettaa meille rohkeutta, mutta emme voi periä sitä heiltä. Rohkeutta voi harjoitella niin kuin uusia taitoja. Yksi tapa tulla jossain paremmaksi on seurata tarkkaan opettajaa ja tehdä itse perässä. Samalla tavalla rohkeutta voi oppia seuraamalla niitä, jotka ovat rohkeita, ja ottamalla heistä mallia. Meidän täytyy Danielin tavoin tuntea Raamattu hyvin ja rakentaa läheinen suhde Jehovaan puhumalla hänelle usein ja sydämestämme. Meidän on myös tärkeää vakuuttua siitä, että Jehova auttaa meitä aina. Silloin voimme olla rohkeita, kun uskoamme koetellaan. Rohkeita ihmisiä usein kunnioitetaan. He voivat myös tehdä totuudesta vetoavampaa vilpittömille ihmisille. Rohkeutta kannattaa selvästikin kehittää. w23.08 33:2, 8–9

Sanalla ”varmistautua” käännettyä kreikan sanaa käytettiin, kun puhuttiin arvokkaiden metallien aitouden testaamisesta. Meidän täytyy siis ikään kuin testata kaikki, mitä kuulemme tai luemme, niin että huomaamme, onko se aitoa. Tämä on meille vielä tärkeämpää nyt kun suuri ahdinko lähenee. Emme niele purematta kaikkea, mitä luemme tai kuulemme, vaan vertaamme sitä siihen, mitä Raamattu ja Jehovan järjestö ovat sanoneet. Silloin demonien valheet eivät vaikuta meihin. (Sananl. 14:15; 1. Tim. 4:1.) Tiedämme, että Jumalan kansa selviytyy suuren ahdingon läpi, mutta yksilöinä emme voi olla varmoja, mitä huominen tuo tullessaan (Jaak. 4:14). Yksi asia on kuitenkin selvä. Säilymmepä elossa suuresta ahdingosta tai kuolemme ennen sitä, saamme ikuisen elämän, jos pysymme uskollisina Jehovalle. Pidä tämä toivo mielessä ja pysy valmiina Jehovan päivään! w23.06 26:15–16

Emme vielä tiedä, miten jotkin Raamatun ennustukset tulevat toteutumaan (Dan. 12:8, 9). Kaikki ne tulevat kuitenkin toteutumaan, vaikka emme vielä täysin ymmärtäisi, miten ne toteutuvat. Jehova paljastaa meille aina juuri oikeaan aikaan sen, mitä meidän täytyy tietää. Pian ihmiset sanovat: ”Rauha ja turvallisuus!” (1. Tess. 5:3.) Sitten poliittiset vallat kääntyvät väärää uskontoa vastaan ja tuhoavat sen (Ilm. 17:16, 17). Seuraavaksi ne hyökkäävät Jumalan kansaa vastaan (Hes. 38:18, 19). Se johtaa Harmageddonin sotaan (Ilm. 16:14, 16). On varmaa, että nämä tapahtumat ovat hyvin lähellä. Nyt meidän on aika osoittaa arvostuksemme Jehovaa kohtaan perehtymällä Raamatun profetioihin ja auttamalla toisiakin ymmärtämään niitä. w23.08 34:19–20

Kun Paavali puhui kolmesta tärkeästä ominaisuudesta – uskosta, toivosta ja rakkaudesta – hän sanoi, että ”suurin näistä on rakkaus” (1. Kor. 13:13). Mistä se johtuu? Tulevaisuudessa meidän ei enää tarvitse uskoa Jehovan lupauksiin uudesta maailmasta eikä toivoa, että ne toteutuvat, koska ne ovat jo todellisuutta. Toisaalta rakkaudesta ei koskaan tule tarpeetonta. Itse asiassa rakkautemme Jehovaan ja toisiin ihmisiin tulee kasvamaan ikuisesti. Siitä meidät tunnistetaan aidoiksi kristityiksi. Jeesus sanoi: ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Joh. 13:35.) Rakkaus on myös ”täydellinen yhdysside” (Kol. 3:14). Johannes mainitsi vielä yhden tärkeän syyn, kun hän kirjoitti: ”Sen, joka rakastaa Jumalaa, täytyy rakastaa myös veljeään.” (1. Joh. 4:21.) Veljien ja sisarten rakastaminen on siis osoitus rakkaudesta Jehovaa kohtaan. w23.11 47:1, 3

Jehovan palvelijoiden elämää verrataan Raamatussa juoksukilpailuun. Ne jotka pääsevät maaliin asti, saavat palkinnoksi ikuisen elämän. (2. Tim. 4:7, 8.) Meidän täytyy jatkaa juoksemista päättäväisesti, koska maaliviiva on nyt lähempänä kuin milloinkaan. Paavali kertoi, miten selviytyä tästä kilpailusta voittajana. Hän sanoi, että meidän ”tulee heittää pois jokainen paino ja – – juosta kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu”. Paavali ei tarkoittanut, ettei Jehovan palvelijan tarvitsisi kantaa minkäänlaista kuormaa. Sen sijaan meidän täytyy hankkiutua eroon kaikista tarpeettomista painolasteista, koska ne voisivat haitata juoksuamme ja saada meidät väsymään. On tärkeää huomata ylimääräiset taakat ja heittää ne nopeasti pois. Jos kuitenkin luopuisimme jostain sellaisesta, mikä meidän kuuluu kantaa, emme saisi jatkaa juoksukilpailussa (2. Tim. 2:5). w23.08 36:1–2

Järkevä ihminen kunnioittaa toisten mielipiteitä. Esimerkiksi jotkut sisaret haluavat meikata, toiset eivät. Jotkut ystävät käyttävät kohtuullisesti alkoholia, kun taas toiset eivät käytä sitä lainkaan. Me kaikki haluamme pysyä terveinä, mutta huolehdimme terveydestämme eri keinoilla. Jos olisimme liian vahvasti sitä mieltä, että oma mielipiteemme on kaikkein paras, saattaisimme helposti alkaa tuputtaa sitä toisille ja aiheuttaa erimielisyyksiä seurakunnassa. (1. Kor. 8:9; 10:23, 24.) Jehova ei ole antanut meille esimerkiksi pukeutumisesta tiukkoja sääntöjä vaan yleisluontoisia periaatteita. Meidän tulee pukeutua tavalla, joka tuo kunniaa Jehovalle, ja olla järkeviä, vaatimattomia ja arvostelukykyisiä. (1. Tim. 2:9, 10.) Haluamme, ettei ulkoasumme herätä tarpeetonta huomiota. Lisäksi Raamatun periaatteet estävät vanhimpia tekemästä pukeutumisesta ja hiustyyleistä omia sääntöjä. w23.07 32:13–14

Jehova opettaa meille, miten tulevaisuutemme voi olla onnellinen. Ne jotka ottavat vastaan ”typerän naisen” kutsun, yrittävät saada elämäänsä iloa moraalittomista asioista. Heidän tulevaisuutensa on ”haudan syvyyksissä” (Sananl. 9:13, 17, 18). Niiden jotka kuuntelevat ”tosi viisauden” ääntä, käy huomattavasti paremmin (Sananl. 9:1). Opimme rakastamaan sitä, mitä Jehova rakastaa, ja vihaamaan sitä, mitä hän vihaa (Ps. 97:10). Saamme myös kutsua muita hyötymään ”tosi viisaudesta”. Ikään kuin huudamme ”kaupungin kukkuloilta: ’Kaikki kokemattomat, tulkaa tänne.’” Tosi viisaudesta on pysyvää hyötyä sekä meille että niille, jotka kuuntelevat meitä. Sen ansiosta voimme kulkea eteenpäin ”ymmärryksen tietä” ja elää ikuisesti. (Sananl. 9:3, 4, 6.) w23.06 28:17–18

Jännittääkö sinua, jos työ- tai koulukaverisi kysyy sinulta jotain siitä, mihin uskot? Et ole ainoa. Näissä tilanteissa on kuitenkin se hyvä puoli, että ne antavat sinulle mahdollisuuden ymmärtää tuon toisen ajatuksia, mikä taas voi auttaa kertomaan hänelle hyvää uutista. Välillä jotkut voivat esittää kysymyksiä haastavaan sävyyn siksi, että he ovat saaneet väärää tietoa uskonnostamme (Apt. 28:22). Lisäksi elämme ”viimeisiä päiviä”, joten ei ole yllättävää, että monet ovat ”haluttomia tekemään sovintoa” tai jopa ”raivoisia” (2. Tim. 3:1, 3). Miten voit pysyä rauhallisena ja olla tahdikas, kun puolustat uskonkäsityksiäsi? Lempeydestä on paljon apua. Lempeä ihminen ei hermostu silloinkaan, kun tilanne on turhauttava tai hän ei oikein tiedä, miten pitäisi vastata. w23.09 39:1–2

Saamme usein neuvoja, jotka suojelevat meitä esimerkiksi materialismilta ja tilanteilta, joissa olisi suuri riski rikkoa Jehovan lakeja. Niiden noudattamisesta on hyvät seuraukset. (Jes. 48:17, 18; 1. Tim. 6:9, 10.) Jehova epäilemättä opastaa meitä ihmisedustajiensa välityksellä myös suuren ahdingon aikana ja Jeesuksen tuhatvuotisella hallituskaudella. Noudatammeko silloin noita ohjeita? Se on huomattavasti helpompaa, jos opettelemme noudattamaan ohjeita nyt. Päätä siksi toimia aina Jehovalta tulevien ohjeiden mukaan – silloinkin kun niitä antavat veljet, jotka hän on nimittänyt valvomaan meitä (Jes. 32:1, 2; Hepr. 13:17). Meillä on kaikki syyt luottaa Jehovan opastukseen, koska hän johdattaa meitä turvallisesti ohi hengellisten vaarojen kohti uutta maailmaa, jossa saamme elää ikuisesti. w24.02 8:17–18

Paavalilla oli kiinnostava elämä Jehovan palveluksessa, mutta hänellä oli myös paljon vaikeuksia. Hän joutui usein matkustamaan pitkiä matkoja, eikä se ollut siihen aikaan helppoa ja mukavaa. Hän oli matkoillaan joskus ”vaaroissa jokien vuoksi” ja ”vaaroissa maantierosvojen vuoksi”. Vastustajat kohtelivat häntä väkivaltaisesti monta kertaa. (2. Kor. 11:23–27.) Lisäksi ystävät seurakunnissa eivät aina arvostaneet sitä, mitä hän teki heidän hyväkseen (2. Kor. 10:10; Fil. 4:15). Mikä auttoi Paavalia jatkamaan Jehovan palvelemista? Raamatun tutkiminen ja omat kokemukset olivat opettaneet hänelle paljon siitä, millainen Jehova on. Hän oli huomannut, että Jehova rakastaa häntä (Room. 8:38, 39; Ef. 2:4, 5). Paavalin oma rakkaus Jehovaan oli kasvanut ja vahvistunut, ja se sai hänet palvelemaan veljiä ja sisaria sinnikkäästi (Hepr. 6:10). w23.07 30:5–6

Useimmat ovat samaa mieltä siitä, että jonkinlaista hallintoa tarvitaan ja ainakin joitain vallanpitäjien asettamia lakeja täytyy totella. Samaan aikaan he voivat olla vastahakoisia noudattamaan lakeja, jotka tuntuvat epäoikeudenmukaisilta tai liian raskailta. Raamatussa tunnustetaan, että ihmisten hallitukset aiheuttavat kärsimystä, ovat Saatanan valvonnassa ja lähestyvät loppuaan (Ps. 110:5, 6; Saarn. 8:9; Luuk. 4:5, 6). Siinä sanotaan myös, että ”se, joka vastustaa esivaltaa, on asennoitunut Jumalan järjestelyä vastaan”. Jehova on antanut viranomaisille valtaa niin että järjestys pysyy yllä, ja siksi meidän on oikein totella heitä. Niinpä annamme ”jokaiselle sen, mikä hänelle kuuluu”. Tähän sisältyy esimerkiksi se, että maksamme verot, osoitamme kunnioitusta ja olemme tottelevaisia. (Room. 13:1–7.) Jokin laki voi kyllä vaikuttaa meistä kohtuuttomalta tai liian rasittavalta, mutta haluamme totella Jehovaa. Siksi noudatamme kaikkia lakeja, jotka eivät ole ristiriidassa hänen käskyjensä kanssa (Apt. 5:29). w23.10 42:9–10

Simsonin syntymän aikaan filistealaiset hallitsivat ja sortivat Israelin kansaa (Tuom. 13:1). Heidän julma hallintonsa aiheutti paljon kärsimystä israelilaisille. Siksi Jehova valitsi Simsonin erikoistehtävään: hänen piti johtaa Israelin pelastamista filistealaisten käsistä (Tuom. 13:5). Onnistuakseen tässä vaikeassa tehtävässä Simsonin täytyi luottaa täysin Jehovaan. Kerran filistealaiset sotilaat tulivat vangitsemaan Simsonia Lehiin, joka oli luultavasti Juudassa. Juudan miehet olivat niin peloissaan, että he päättivät itse sitoa Simsonin kahdella uudella köydellä ja luovuttaa hänet filistealaisille. (Tuom. 15:9–13.) Köydet eivät kuitenkaan pidätelleet Simsonia, koska ”Jehovan henki antoi hänelle voimaa”. Sitten hän ”löysi aasiorin tuoreen leukaluun”, otti sen ja löi sillä kuoliaaksi tuhat filistealaista miestä. (Tuom. 15:14–16.) w23.09 37:3–4

Raamatussa Jehova on vähitellen paljastanut, mikä hänen ”ikuinen tarkoituksensa” on. Hän pääsee valitsemaansa määränpäähän tavalla tai toisella, tapahtuupa matkan varrella mitä tahansa, koska hän ”on tehnyt kaiken palvelemaan – – tarkoitustaan” (Sananl. 16:4). Jehovan tarkoituksen toteutumisesta seuraa hyviä asioita, jotka pysyvät ikuisesti. Mikä Jehovan tarkoitus sitten on, ja mitä hän on tehnyt sen toteuttamiseksi? Jehova kertoi Aadamille ja Eevalle, mitä varten hän oli luonut ihmiset. Hän sanoi: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää, täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne ja vallitkaa – – eläimiä.” (1. Moos. 1:28.) Ongelmia kuitenkin ilmaantui. Aadam ja Eeva kapinoivat, ja sen seurauksena ihmisistä tuli syntisiä. Se ei silti estänyt Jehovaa toteuttamasta tarkoitustaan. Vain reitti, jota hän käyttäisi päästäkseen siihen, muuttui. Hän päätti heti, että hän perustaisi taivaaseen valtakunnan, jonka avulla hän toteuttaisi maata ja ihmisiä koskevan alkuperäisen tarkoituksensa (Matt. 25:34). w23.10 44:6–7

Jehova auttaa meitä jatkamaan eteenpäin. Se ei välttämättä ole meille helppoa, varsinkaan jos taistelemme jotain sitkeää heikkoutta vastaan. Joskus voi tuntua, että meidän taistelumme on vielä ankarampi kuin Pietarin. Jehova kuitenkin antaa meille tarvittavaa voimaa (Ps. 94:18, 19). Esimerkiksi eräs veli eli homoseksuaalista elämää monta vuotta ennen totuuden oppimista. Vaikka hän jätti moraalittoman käytöksen taakseen, väärät halut eivät täysin jättäneet häntä rauhaan. Veli kertoo, mistä oli hänelle apua: ”Jehova vahvistaa minua.” Tämä veli on huomannut, että pyhän hengen avulla on aina mahdollista totella Jehovaa ja jatkaa hänen palvelemistaan. Hän sanoo vielä: ”Jehova on voinut käyttää minua, ja epätäydellisyyksistäni huolimatta hän vahvistaa minua jatkuvasti.” w23.09 40:12

Hengellinen edistyminen ja kypsäksi veljeksi kasvaminen ei tapahdu itsestään. On tärkeää valita hyviä roolimalleja, kehittää ajattelukykyä, olla luotettava, opetella hyödyllisiä taitoja ja valmistautua tulevaan. Tuntuuko sinusta, että edessä on aivan liikaa työtä? Se voi lannistaa, mutta älä luovuta. Sinä pystyt siihen. Muista, että Jehova auttaa sinua aina mielellään ja myös veljet ja sisaret ovat tukenasi (Jes. 41:10, 13). Sinua odottaa onnellinen ja kiinnostava elämä, kun kasvat kypsäksi, Jehovan mielen mukaiseksi veljeksi. Te nuoret veljet olette rakkaita koko seurakunnalle. Jehova näkee sen, mitä teette, ja palkitsee teidät. w23.12 53:19–20

Kuvittele, että olette ystävien kanssa viettämässä iltaa. Teillä on mukavaa yhdessä, ja päätät ottaa muistoksi ryhmäkuvan. Otat pari ylimääräistäkin kuvaa siltä varalta, että ensimmäinen ei onnistu. Sitten huomaat, että yhdessä kuvassa veljellä on hapan ilme. Poistat sen, koska sinulla on jo kaksi kuvaa, joissa kaikki hymyilevät. Muistomme ovat samanlaisia kuin nuo kuvat. Olemme kokeneet enimmäkseen hyviä hetkiä veljien ja sisarten kanssa. Jossain tilanteessa joku voi kuitenkin sanoa tai tehdä jotain epäystävällistä. Mitä sellaiselle muistolle pitäisi tehdä? Voisitko poistaa sen aivan niin kuin poistaisit epäonnistuneen kuvan? (Ef. 4:32.) Voimme aivan hyvin unohtaa ikävän muiston, koska olemme kokeneet monia hyviä hetkiä tuon ystävän kanssa. Niitä kannattaa muistella. w23.11 47:16–17

Tämän päivän tekstijakeessa käytetyt kreikan sanat sisältävät ajatuksen siitä, että tulisi pukeutua kunnioittavasti ja ottaa huomioon toisten tunteet ja mielipiteet. On todella arvostettavaa, että hengellisesti kypsät sisaret pukeutuvat juuri tällä tavalla. Kristityt sisaret tarvitsevat myös arvostelukykyä. Sillä tarkoitetaan sitä, että osaa punnita asioita, erottaa oikean väärästä ja sitten valita, mikä on viisain tapa toimia. Mietitään Abigailin esimerkkiä. Hänen miehensä teki huonon ratkaisun, joka oli vähällä johtaa traagisiin seurauksiin. Abigail kuitenkin puuttui tilanteeseen nopeasti, ja hänen hyvä tilannetajunsa pelasti monien hengen. (1. Sam. 25:14–23, 32–35.) Arvostelukykyinen ihminen tietää, milloin puhua ja milloin olla hiljaa. Hän myös osaa olla tasapainoinen, kun hän on kiinnostunut toisista ja siitä, mitä heille kuuluu. (1. Tess. 4:11.) w23.12 52:8–9

Paavali kirjoitti Roomassa asuville veljille ja sisarille, jotka olivat saaneet tietoa Jehovasta ja Jeesuksesta. Heidän uskonsa oli kasvanut, ja heistä oli tullut kristittyjä. Niinpä heidät oli ”julistettu vanhurskaiksi [”syyttömiksi”, alav.] uskon johdosta”, ja Jehova oli voidellut heidät pyhällä hengellä (Room. 5:1). He olivat saaneet hienon ja varman tulevaisuudentoivon. Paavali kirjoitti myöhemmin Efesoksessa asuville voidelluille kristityille, että heillä oli toivo saada pyhille tarkoitettu ”perintö” (Ef. 1:18). Kolossalaiskirjeessä hän mainitsi, missä tuo toivo toteutuisi. Se olisi voidelluille kristityille ”varattuna taivaassa” (Kol. 1:4, 5). Voideltujen toivona on siis saada ylösnousemus taivaaseen, missä he tulevat elämään ikuisesti ja hallitsemaan yhdessä Jeesuksen kanssa (1. Tess. 4:13–17; Ilm. 20:6). w23.12 51:4–5

Alkuperäinen kreikan sana, joka on tekstijakeessa käännetty ”varjelemiseksi”, on sotilastermi. Sitä käytettiin esimerkiksi kuvailemaan, miten sotilaat vartioivat kaupunkia ja suojelivat sitä hyökkäyksiltä. Kaupungin asukkaat nukkuivat yönsä rauhassa, kun he tiesivät, että sotilaat olivat vartiopaikoillaan. Vastaavasti kun Jumalan rauha vartioi sydäntämme ja mieltämme, tiedämme olevamme turvassa ja voimme olla levollisin mielin (Ps. 4:8). Vaikka tilanteemme ei heti muuttuisikaan, voimme silti saada mielenrauhan, kuten Hannan esimerkki todistaa (1. Sam. 1:16–18). Kun meillä on rauhallisempi olo, meidän on helpompi ajatella selkeästi ja tehdä hyviä päätöksiä. Mitä voimme tehdä? Kun kohtaat vaikeuksia, voit ikään kuin kutsua vartijat paikalle rukoilemalla Jumalan rauhaa (Luuk. 11:9; 1. Tess. 5:17). Jos sinun elämässäsi tulee eteen kriisi, rukoile paljon, niin saat kokea, miten Jumalan rauha suojelee mieltäsi ja sydäntäsi (Room. 12:12). w24.01 3:5–6

Jeesus oli valmis kestämään äärimmäistä kidutusta, pilkkaa ja vääriä syytöksiä, jotta hän voisi pyhittää Jehovan nimen. Hänellä ei ollut mitään hävettävää, koska hän oli ollut Isälleen kaikessa uskollinen. (Hepr. 12:2.) Noina viimeisinä vaikeina hetkinä hän tiesi, että Saatana hyökkäsi suoraan häntä vastaan ja yritti murtaa hänet (Luuk. 22:2–4; 23:33, 34). Tuo hyökkäys kuitenkin epäonnistui surkeasti. Jeesus todisti, että Saatana on valehtelija ja että Jehovalla on uskollisia palvelijoita, jotka eivät luovuta vaikeimmissakaan koettelemuksissa. Haluatko, että kuninkaamme Jeesus on sinuun tyytyväinen? Seuraa siinä tapauksessa hänen jalanjälkiään ylistämällä Jehovan nimeä ja auttamalla toisia tuntemaan hänet paremmin (1. Piet. 2:21). Silloin sinäkin teet Jehovan iloiseksi ja todistat, että Saatana on vastenmielinen valehtelija. w24.02 6:11–13

Viimeisten viiden vuoden aikana yli miljoona ihmistä on kastettu Jehovan todistajaksi. Kun vihkiydyt Jehovalle, päätät, että olet Jeesuksen opetuslapsi ja että Jumalan tahdon tekeminen on kaikkein tärkeintä elämässäsi. Mitä vihkiytyminen sitten edellyttää? Jeesus sanoi: ”Jos joku haluaa tulla minun perässäni, hänen täytyy kieltää itsensä.” (Matt. 16:24.) Tässä käytetty kreikan kielen ilmaus voidaan kääntää myös: ”Hänen täytyy sanoa ei itselleen.” Jehovan vihkiytyneen palvelijan täytyy tosiaan kieltäytyä kaikesta sellaisesta, mikä on vastoin Jehovan tahtoa. (2. Kor. 5:14, 15.) Hän sanoo ei esimerkiksi ”syntisen ihmisluonnon teoille”, kuten seksuaaliselle moraalittomuudelle (Gal. 5:19–21; 1. Kor. 6:18). Tekevätkö tällaiset rajoitukset elämästä ikävää ja ilotonta? Eivät, jos rakastat Jehovaa ja olet varma, että hänen lakinsa ovat omaksi parhaaksesi (Ps. 119:97; Jes. 48:17, 18). w24.03 9:1, 4

Jehova antaa pyhää henkeä niille, jotka hän hyväksyy (Matt. 12:18). Voisit miettiä, onko sinulla ominaisuuksia, jotka kuuluvat pyhän hengen hedelmään. Onko sinusta esimerkiksi tullut kärsivällisempi toisia kohtaan sitä mukaa kuin olet oppinut tuntemaan Jehovan paremmin? Mitä selvemmin hengen hedelmän eri piirteet näkyvät sinusta, sitä enemmän syytä sinulla on luottaa Jehovan hyväksyntään. Jehova antaa lunnaiden perusteella synnit anteeksi niille, jotka hän hyväksyy (1. Tim. 2:5, 6). Mitä jos meistä tuntuu, että Jehova ei voi mitenkään hyväksyä meitä, vaikka uskomme lunnaisiin ja meidät on kastettu? Muista, että omat tunteemme ovat joskus epäluotettavia, mutta Jehovaan voi aina luottaa. Hän pitää lunnaisiin uskovia ihmisiä syyttöminä ja lupaa palkita heidät. (Ps. 5:12; Room. 3:26.) w24.03 13:15, 17