Joulukuu

Pystyykö Jehova herättämään kuolleet? Ehdottomasti pystyy. Hän on ”Kaikkivaltias” (Ilm. 1:8). Mikään vihollinen ei ole hänelle liian voimakas, ei edes kuolema (1. Kor. 15:26). Jehova pystyy herättämään kuolleet myös siksi, että hänellä on rajaton muisti. Hän kutsuu jokaista tähteä nimeltä (Jes. 40:26). Hän ei unohda myöskään niitä ihmisiä, jotka ovat kuolleet (Job 14:13; Luuk. 20:38). Hän pystyy helposti muistamaan heistä pienimmätkin yksityiskohdat, kuten heidän geneettisen koodinsa, elämänkokemuksensa ja muistonsa. Se että Jehovalla on halua ja voimaa herättää ihmisiä kuolleista, on voimakas syy uskoa ylösnousemukseen. Vielä yksi syy on se, että tällaisia ihmeitä on tapahtunut aiemminkin. Raamatun aikoina Jehova antoi joillekin ihmisille, kuten Jeesukselle, voimaa herättää kuolleita. w23.04 16:7–9

Jos me esitämme asiamme lempeästi ja hienotunteisesti, on todennäköisempää, että meitä kuunnellaan ja keskustelu jatkuu. Joskus joku voi haluta vain väitellä kanssamme tai pilkata sitä, mihin uskomme, ja silloin meidän ei ole mikään pakko jatkaa keskustelua (Sananl. 26:4). Useimmilla ei kuitenkaan ole tällaisia aikeita, ja monet saattavat olla aidosti kiinnostuneita siitä, mitä ajattelemme. Lempeyden kehittäminen on tosiaan palkitseva tavoite. Muista rukoilla Jehovalta voimaa niin että voit olla lempeä, kun vastaat hankaliin kysymyksiin tai kun sinua kritisoidaan aiheettomasti. Lempeys voi olla ratkaiseva tekijä, joka estää mielipide-eroja kärjistymästä riidoiksi. Se voi jopa saada toiset ajattelemaan uudella tavalla Jehovan todistajista tai Raamatusta. Siispä kun uskonkäsityksiäsi kyseenalaistetaan, ole ”aina valmis puolustautumaan”, mutta tee se ”lempeästi ja hyvin kunnioittavasti” (1. Piet. 3:15). Lempeydessä on voimaa! w23.09 39:18–19

Mietitään neljää tapaa olla kärsivällinen. Ensimmäiseksi kärsivällinen ihminen ei suutu helposti. Hän pysyy rauhallisena ja hillitsee itsensä silloinkin, kun häntä ärsytetään, eikä hän kohtele toisia tylysti, vaikka hän olisi stressaantunut. (2. Moos. 34:6.) Toiseksi kärsivällinen ihminen odottaa rauhassa. Hän ei ärsyynny tai tule levottomaksi, jos joku asia kestää odotettua pidempään. (Matt. 18:26, 27.) Kolmanneksi kärsivällinen ihminen ei tee asioita hätäisesti. Kun kärsivällisellä ihmisellä on jokin tärkeä tehtävä, hän ei hätäile sen aloittamisessa eikä yritä liian kovalla kiireellä saada sitä valmiiksi. Sen sijaan hän suunnittelee huolella, mitä aikoo tehdä, ja järjestää sitten riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Neljänneksi kärsivällinen ihminen kestää vaikeuksia valittamatta. Hän pyrkii keskittymään niihin asioihin, jotka ovat elämässä hyvin (Kol. 1:11). On tärkeää, että yritämme olla kärsivällisiä näillä kaikilla tavoilla. w23.08 35:3–6

Yksi tärkeä syy suojella kuvaannollista sydäntämme on se, että Jehova tutkii sydämet. Hän toisin sanoen katsoo pintaa syvemmälle ja huomaa sen, millaisia todella olemme sisimmältämme. Hänestä tuntuu hyvältä, kun täytämme mielemme häneltä tulevalla viisaudella, joka johtaa ikuiseen elämään (Joh. 4:14). Silloin ei jää tilaa moraalisesti ja hengellisesti myrkyllisille ajatuksille, joita Saatana ja hänen maailmansa levittävät (1. Joh. 5:18, 19). Mitä lähemmäs Jehovaa pääsemme, sitä enemmän rakastamme ja kunnioitamme häntä. Silloin ajatuskin väärin tekemisestä tuntuu meistä pahalta. Marta-niminen sisar Kroatiasta kertoo, miltä hänestä tuntui, kun häntä houkuteltiin seksuaaliseen moraalittomuuteen: ”Minusta oli vaikea ajatella selkeästi, koska tarjous tuntui kieltämättä houkuttelevalta. Mutta Jehovan pelko suojeli minua.” Marta selittää miettineensä niitä huonoja seurauksia, joihin väärä ratkaisu johtaisi. Meidänkin kannattaa tehdä samoin. w23.06 28:3–4

Jeesus tiesi, että Jehovan tarkoitus on pyhittää nimensä eli puhdistaa se kaikesta sille aiheutetusta häpeästä. Siksi hän opetti seuraajiaan rukoilemaan: ”Meidän Isämme, joka olet taivaassa, olkoon sinun nimesi pyhitetty.” (Matt. 6:9.) Jeesus ymmärsi, että mikään ei ole tärkeämpää kuin Jehovan nimen pyhittäminen. Kaikkien täytyy valita puolensa sitä koskevassa kysymyksessä. Kukaan koko kaikkeudessa ei ole tehnyt tämän asian eteen enemmän kuin Jeesus. Mutta mistä hänen vihollisensa syyttivät häntä, kun häntä tultiin pidättämään? Jumalanpilkasta. Jeesukselle mikään synti ei varmasti olisi ollut vastenmielisempi kuin se, että hän olisi häpäissyt Isänsä nimeä. Tieto siitä, että häntä syytettäisiin tällaisesta rikoksesta ja hänet tuomittaisiin siitä, aiheutti hänelle ”suurta tuskaa”. (Luuk. 22:41–44.) w24.02 6:11

Meidän täytyy rakastaa Jehovaa ja Jeesusta enemmän kuin sukulaisia ja perheenjäseniä (Matt. 10:37). Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että voisimme laiminlyödä perhevastuita Jehovan palveluksen takia. Päinvastoin meidän pitää tehdä oma osamme perheessä, jotta Jehova ja Jeesus hyväksyisivät meidät. (1. Tim. 5:4, 8.) Silloin olemme myös onnellisempia. Jehova on suunnitellut perheet niin, että ne voivat hyvin, kun mies ja vaimo rakastavat ja kunnioittavat toisiaan, vanhemmat rakastavat ja opettavat lapsiaan ja lapset tottelevat vanhempiaan (Ef. 5:33; 6:1, 4). Kaikkien perheenjäsenten tulisi etsiä ohjeita Raamatusta eikä nojata liikaa omiin tunteisiin, kulttuuriin tai siihen, mitä tämän maailman asiantuntijat sanovat. Julkaisuistamme on paljon hyötyä. Niissä on käytännön vinkkejä siitä, miten Raamatun periaatteita voi soveltaa omaan elämään. w23.08 36:6–7

Sisarten on hyvä opetella käytännön taitoja. Joistain asioista, jotka opitaan jo nuorena, voi olla heille hyötyä läpi elämän. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitoa kannattaa vahvistaa. Joissain kulttuureissa on sellainen näkemys, että naisten ei tarvitse osata lukea ja kirjoittaa, mutta ne ovat erittäin tärkeitä taitoja kaikille kristityille. (1. Tim. 4:13.) Opettele siis lukemaan ja kirjoittamaan hyvin, vaikka se olisi jostain syystä vaikeaakin. Näistä taidoista on paljon hyötyä työelämässä. Kun ymmärrät kirkkaasti sen, mitä luet Raamatusta, sinun on helpompi mietiskellä sitä ja opettaa myös toisia. Mikä tärkeintä, pääset lähemmäs Jehovaa. (1. Tim. 4:15.) w23.12 52:10–11

Pyydä Jehovalta apua kiusausten vastustamiseen. Koska olemme epätäydellisiä, joudumme jatkuvasti vastustamaan kiusausta tehdä väärin. Saatana yrittää tehdä siitä mahdollisimman vaikeaa. Hän käyttää tässä esimerkiksi sellaista viihdettä, joka herättää vääränlaisia ajatuksia. Ne taas voisivat tehdä meistä epäpuhtaita Jehovan silmissä ja johtaa vakavaan syntiin. (Mark. 7:21–23; Jaak. 1:14, 15.) Tarvitsemme Jehovan apua, jotta voisimme vastustaa kiusausta tehdä väärin. Mallirukouksessa Jeesus neuvoi pyytämään: ”Auta meitä, ettemme antaisi periksi kiusaukselle, ja pelasta meidät Paholaiselta.” (Matt. 6:13.) Jehova haluaa auttaa meitä, mutta meidän täytyy ensin pyytää häneltä apua ja sitten toimia rukoustemme mukaisesti. w23.05 20:15–17

Kun molemmille puolisoille on tärkeää se, mitä Jehova ajattelee, he noudattavat mielellään hänen ohjeitaan. Se taas ehkäisee ja auttaa selvittämään ongelmia, jotka voisivat johtaa rakkauden hiipumiseen. Hengellinen ihminen haluaa myös jäljitellä Jehovaa ja kehittää siksi itsessään esimerkiksi huomaavaisuutta, kärsivällisyyttä ja anteeksiantavaisuutta (Ef. 4:32–5:1). Tällaiset ominaisuudet ruokkivat rakkautta avioliitossa. Lena, joka on ollut naimisissa yli 25 vuotta, sanoo: ”Hengellistä ihmistä on helppo rakastaa ja kunnioittaa.” Kun Jehovan piti aikoinaan valita Daavidin sukuun kuuluva pariskunta Messiaan vanhemmiksi, hän päätti valita Joosefin ja Marian, vaikka hänellä olisi ollut monia muitakin vaihtoehtoja. Miksi juuri heidät? Heillä kummallakin oli läheinen suhde Jehovaan, ja hän tiesi, että he rakentaisivat avioliittonsa tuon suhteen ympärille. w23.05 23:3–4

Johtajamme Jeesus on täydellinen, mutta ne veljet, jotka edustavat häntä maan päällä, eivät ole. Totteleminen voi olla meille erityisen haastavaa silloin, kun he pyytävät meiltä jotain sellaista, mitä emme haluaisi tehdä. Se ei ollut aina helppoa Pietarillekaan. Kun enkeli käski hänen syödä eläimiä, jotka olivat Mooseksen lain mukaan epäpuhtaita, hän kieltäytyi kolme kertaa. (Apt. 10:9–16.) Miksi? Hän oli tottunut toimimaan eri tavalla, eivätkä uudet ohjeet tuntuneet hänestä järkeviltä. Toisaalta Paavali totteli, kun Jerusalemin vanhimmat neuvoivat häntä ottamaan neljä miestä mukaansa temppeliin ja peseytymään siellä puhdistusmenojen mukaan. Näin kaikki näkisivät, että hän kunnioittaa lakia. Paavali tiesi hyvin, että kristityt eivät ole enää Mooseksen lain alaisia, eikä hän ollut tehnyt mitään väärää. Silti hän noudatti saamaansa ohjetta epäröimättä. ”Seuraavana päivänä Paavali otti miehet mukaansa” ja ”peseytyi heidän kanssaan puhdistusmenojen mukaan”. (Apt. 21:23, 24, 26.) Paavalin tottelevaisuus vaikutti siihen, että seurakunta pysyi yhtenäisenä (Room. 14:19, 21). w23.10 42:15–16

Äkkiseltään voisi tuntua, ettei pelolla ole mitään tekemistä ystävyyden kanssa. Kuitenkin niiden, jotka haluavat olla Jehovan läheisiä ystäviä, täytyy ”pelätä häntä”. Olemmepa palvelleet Jehovaa miten kauan tahansa, meidän täytyy pelätä häntä. Mutta mitä Jehovan pelko tarkoittaa? Ihminen, joka pelkää Jehovaa oikealla tavalla, rakastaa häntä ja varoo tekemästä mitään, mikä vahingoittaisi suhdetta häneen. Jeesuksella oli tällaista jumalanpelkoa (Hepr. 5:7). Hän ei pelännyt Jehovaa sairaalloisesti (Jes. 11:2, 3). Sen sijaan hän rakasti Isäänsä sydämestään ja halusi totella häntä (Joh. 14:21, 31). Mekin kunnioitamme syvästi Jehovaa ja ihailemme häntä, koska hän on rakastava, viisas, oikeudenmukainen ja voimakas. Hän rakastaa meitä, ja valintamme vaikuttavat hänen tunteisiinsa. Voimme joko tuottaa hänelle surua tai tehdä hänet iloiseksi (Ps. 78:41; Sananl. 27:11). w23.06 27:1–2, 5

Menestys sai Ussian unohtamaan, että Jehova oli hänen voittojensa ja rikkautensa takana. Mitä opimme? Meidän pitäisi muistaa, että kaikki hyvät asiat omassa elämässämme ja Jehovan palveluksessa ovat lähtöisin häneltä. Siksi emme kehuskele sillä, mitä saamme aikaan, vaan myönnämme, että se on Jehovan ansiota. (1. Kor. 4:7.) Meidän täytyy myös hyväksyä se, että olemme epätäydellisiä ja tarvitsemme oikaisua. Eräs yli 60-vuotias veli kirjoitti näin: ”En ota itseäni enää liian vakavasti. Välillä tulen tehneeksi lapsellisia virheitä ja saan niistä neuvontaa, mutta en jää murehtimaan menneitä vaan jatkan eteenpäin.” Ne jotka tottelevat Jehovaa ja suhtautuvat itseensä nöyrästi, ovat kaikkein onnellisimpia (Sananl. 22:4). w23.09 38:10–11

Varhaiskristityt tarvitsivat kestävyyttä. Heillä oli elämässään samanlaisia ongelmia kuin kaikilla muillakin ihmisillä, ja lisää haasteita tuli siitä, että he olivat Jehovan palvelijoita. Juutalaisten uskonnolliset johtajat, Rooman viranomaiset ja joissain tapauksissa jopa omat perheenjäsenet vastustivat heitä (Matt. 10:21). Seurakunnissa heidän täytyi joskus taistella luopioiden vaikutusta ja vääriä opetuksia vastaan, jotka olisivat voineet jakaa veljiä ja sisaria erimielisiksi ryhmiksi (Apt. 20:29, 30). He kuitenkin selvisivät tästä kaikesta (Ilm. 2:3). Heille oli paljon apua siitä, että he miettivät Raamatun henkilöitä, jotka olivat olleet kestäviä, esimerkiksi Jobia (Jaak. 5:10, 11). He rukoilivat Jehovalta voimaa (Apt. 4:29–31). Lisäksi he pitivät mielessä sen, mitä hyvää heidän kestävyydestään seuraisi (Apt. 5:41). Meillekin on apua siitä, että tutkimme Raamatussa ja julkaisuissamme olevia esimerkkejä kestävyydestä ja mietiskelemme niitä. w23.07 29:5–6

Jehova ja Jeesus eivät luovuta meidän suhteemme. Pietarin elämässä oli ratkaiseva hetki, kun hän oli kieltänyt Jeesuksen. Luovuttaisiko hän vai jatkaisiko hän Jeesuksen opetuslapsena? Jeesus kertoi Pietarille rukoilleensa Jehovalta, ettei Pietarin usko pettäisi, ja sanoi luottavansa siihen, että Pietari vielä vahvistaisi veljiään. (Luuk. 22:31, 32.) Jeesuksen sanojen muisteleminen on varmasti lohduttanut Pietaria. Kun meillä on jokin vaikea tilanne, Jehova voi vanhinten avulla kannustaa meitä, niin että voimme pysyä uskollisena (Ef. 4:8, 11). Jehova huolehti Pietarista ja muista apostoleista aineellisesti, ja hän huolehtii samoin meistäkin, jos hänen palvelemisensa on elämässämme tärkeimmällä sijalla. w23.09 40:14–15

Jehova huomaa pienetkin hyvät teot, joita teemme toisille. Hän arvostaa niitä kovasti ja pitää velvollisuutenaan maksaa ne meille takaisin. Jos olet joutunut luopumaan vanhimman tai avustavan palvelijan tehtävistä, Jehova ei ole unohtanut hyvää työtäsi ja rakkautta, jota silloin osoitit (1. Kor. 15:58). Hän näkee myös sen, miten osoitat rakkautta tällä hetkellä. Jehova haluaa meidän kaikkien kasvattavan rakkautta häneen ja toisiin. Rakkautemme Jehovaan kasvaa, kun luemme Raamattua, mietimme lukemaamme ja puhumme hänelle rukouksessa. Osoitamme, että rakastamme veljiä ja sisaria, kun autamme heitä käytännön asioissa. Sitä mukaa kun rakkautemme kasvaa, suhteemme Jehovaan ja seurakunnan ystäviin syvenee. Ja siitä on meille iloa ikuisesti! w23.07 30:11, 13, 18

Jokaisen täytyy tehdä omat ratkaisunsa terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Raamatussa on joitain harvoja nimenomaisia lakeja, jotka vaikuttavat siihen, millaista terveydenhoitoa valitsemme. Siinä kielletään esimerkiksi veren käyttö ja spiritismi. (Apt. 15:20; Gal. 5:19, 20.) Kristityn pitää päättää muut asiat itse. Vaikka olisimme kuinka vakuuttuneita jonkin hoitomuodon toimivuudesta, meidän täytyy aina muistaa kunnioittaa toisten valinnanvapautta. Kannattaa pitää mielessä seuraavat Raamatun periaatteet: 1) Ainoastaan Jumalan valtakunta poistaa pysyvästi kaikki terveysongelmat (Jes. 33:24). 2) Jokaisen täytyy olla ”täysin varma” siitä, mikä on hänelle parhaaksi, ennen kuin tekee ratkaisun (Room. 14:5). 3) Ei pidä tuomita toisia eikä loukata heidän omaatuntoaan (Room. 14:13). 4) Kristityt rakastavat toisiaan, ja siksi seurakunnan rauha ja yhteishenki ovat heille tärkeämpiä kuin henkilökohtaiset mielipiteet (Room. 14:15, 19, 20). w23.07 32:15

Arvostatko sinä suhdettasi Jehovaan? Aivan varmasti. Lukemattomat muutkin ovat tunteneet samoin jo muinaisista ajoista asti. (Ps. 104:33, 34.) Monet ovat myös halunneet tehdä uhrauksia Jehovan palveluksen hyväksi. Tällaisia olivat aikoinaan Israelissa nasiirit eli ”vihityt”. Se oli osuva ilmaus kuvaamaan israelilaisia, jotka olivat halukkaita tekemään uhrauksia ja palvelemaan Jehovaa erityisellä tavalla. Mooseksen lain alaisuudessa miehen tai naisen oli mahdollista antaa erikoislupaus Jehovalle ja elää jonkin aikaa nasiirina. (4. Moos. 6:1, 2.) Jos teki tällaisen juhlallisen lupauksen, joutui noudattamaan joitakin sääntöjä, jotka eivät koskeneet muita israelilaisia. Mikä sitten sai jotkut israelilaiset tekemään nasiirilupauksen? Todennäköisesti se, että he rakastivat Jehovaa syvästi ja olivat kiitollisia kaikesta, mitä hän oli tehnyt heidän hyväkseen. (5. Moos. 6:5; 16:17.) w24.02 7:1–2

Heprean sana, joka Raamatussa käännetään ”uskollisuudeksi” tai ”uskolliseksi rakkaudeksi”, välittää ajatuksen lämpimästä kiintymyksestä. Sillä kuvaillaan usein sitä, miten Jehova suhtautuu ystäviinsä. Hänen palvelijansa ovat samalla tavalla uskollisia toisilleen (2. Sam. 9:6, 7). Danielin elämästä opimme, että uskollisuutta on mahdollista vahvistaa ajan mittaan. Danielin uskollisuutta Jehovalle koeteltiin koko hänen elämänsä ajan. Yksi suurimmista koetuksista tuli, kun hän oli jo yli 90-vuotias. Jotkut hovin virkamiehistä vihasivat Danielia, eivätkä he kunnioittaneet hänen Jumalaansa. Niinpä he juonittelivat saadakseen Danielin hengiltä. He saivat kuninkaan hyväksymään lain, joka pakottaisi Danielin valitsemaan, onko hän uskollinen Jumalalle vai kuninkaalle. Daniel olisi voinut osoittaa uskollisuutensa kuninkaalle, jos hän olisi lopettanut Jehovan rukoilemisen 30 päiväksi. Hän ei kuitenkaan suostunut siihen. (Dan. 6:12–15, 20–22.) w23.08 33:10–12

Jehova haluaa, että rakastamme veljiä ja sisaria, vaikkei se aina olisikaan helppoa. Jos joku loukkaa meitä, meidän pitäisi lähtökohtaisesti ajatella, että hän kyllä haluaa noudattaa Raamatun periaatteita mutta oli vain ajattelematon (Sananl. 12:18). Jehova rakastaa uskollisia palvelijoitaan heidän epätäydellisyydestään huolimatta. Hän pysyy ystävänämme, vaikka teemme virheitä, eikä hän kanna meille kaunaa. (Ps. 103:9.) Jehovan esimerkki kannustaa meitäkin antamaan toisille anteeksi (Ef. 4:32–5:1). Meidän täytyy pysyä lähellä veljiä ja sisaria myös siksi, että tämän aikakauden loppu lähestyy. Entistä ankarampaa vainoa on odotettavissa, ja saatamme jopa joutua vankilaan uskomme takia. Jos niin käy, veljien ja sisarten merkitys korostuu entisestään (Sananl. 17:17). w24.03 11:6–7

Raamatussa kerrotaan monista nuorista, jotka oppivat tuntemaan Jehovan, pääsivät lähelle häntä ja saivat elää onnellisen elämän. Yksi heistä on Daavid. Hän päätti jo nuorena palvella Jehovaa, ja myöhemmin hänestä tuli hyvä kuningas. (1. Kun. 3:6; 9:4, 5; 14:8.) Daavidin elämän tutkiminen voi kannustaa sinuakin palvelemaan Jehovaa uskollisesti. Voisit tutustua paremmin myös siihen, mitä kaikkea tapahtui Markukselle tai Timoteukselle. Heidän uransa Jehovan palveluksessa alkoi jo nuorena. He tekivät Jehovan iloiseksi. Valinnat, joita teet nyt, vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Kun luotat Jehovaan etkä omaan ymmärrykseesi, hän auttaa sinua kulkemaan oikeaan suuntaan. Elämästäsi voi tulla onnellista ja palkitsevaa. Jehova rakastaa sinua ja arvostaa kaikkea, mitä teet hänen hyväkseen. Voisiko elämää käyttää paremmin kuin palvelemalla häntä? w23.09 38:18–19

Paavali joutui huomaamaan, että veljet ja sisaret ovat epätäydellisiä. Häneen esimerkiksi suhtauduttiin epäluuloisesti pian sen jälkeen, kun hän oli liittynyt kristilliseen seurakuntaan. (Apt. 9:26.) Myöhemmin jotkut puhuivat hänestä pahaa selän takana tarkoituksenaan pilata hänen maineensa (2. Kor. 10:10). Hän näki erään vastuuasemassa olevan veljen tekevän huonon ratkaisun, joka saattoi horjuttaa joidenkin uskoa (Gal. 2:11, 12). Lisäksi Paavalin läheinen toveri Markus tuotti hänelle ison pettymyksen (Apt. 15:37, 38). Mikä tahansa näistä tilanteista olisi voinut saada Paavalin katkaisemaan välit häntä loukanneisiin ystäviin. Kaikesta huolimatta hän suhtautui positiivisesti veljiin ja sisariin ja jatkoi innokkaasti Jehovan palvelemista. Miten hän pystyi siihen? Paavali rakasti veljiä ja sisaria, ja siksi hän pystyi keskittymään heidän epätäydellisyytensä sijasta heidän hyviin puoliinsa. Rakkaus auttoi häntä myös noudattamaan sitä, mitä sanotaan tämän päivän tekstissä. w24.03 11:4–5

Monet Raamatun kertomukset korostavat lempeyden arvoa. Kun Iisak asettui asumaan filistealaisten alueelle Gerariin, muut asukkaat olivat hänelle kateellisia ja tukkivat hänen isänsä palvelijoiden kaivamat kaivot. Iisak ei pitänyt kiinni omista oikeuksistaan kynsin hampain vaan muutti kauemmas ja kaivoi uusia kaivoja. (1. Moos. 26:12–18.) Sitten filistealaiset väittivät, että Iisakin löytämä vesi kuului heille. He yrittivät haastaa riitaa, mutta Iisak rakensi rauhaa. (1. Moos. 26:19–25.) Miksi hän onnistui siinä? Hänen vanhempiensa esimerkistä oli varmasti apua. Abraham rakasti rauhaa, ja Saara tunnettiin ”tyynestä ja lempeästä hengestä”. (1. Piet. 3:4–6; 1. Moos. 21:22–34.) w23.09 39:4

Jehova lähetti Poikansa Jeesuksen maan päälle kertomaan ihmisille Jumalan valtakunnasta ja antamaan elämänsä lunnaiksi, jotta synti ja kuolema voitaisiin poistaa. Sitten Jeesus sai ylösnousemuksen taivaaseen, ja hänet kruunattiin Jumalan valtakunnan kuninkaaksi. Raamatun pääteema on se, miten Jehovan nimi saatetaan kunniaan. Siihen liittyy läheisesti se, että hän toteuttaa maata koskevan tarkoituksensa valtakunnan välityksellä, jonka kuningas on Jeesus Kristus. Jehovan tarkoitus ei koskaan muutu. Hän on luvannut, että se toteutuu takuuvarmasti. (Jes. 46:10, alav.; Hepr. 6:17, 18.) Aikanaan maasta tulee paratiisi, jossa elää Aadamin ja Eevan täydellisiä jälkeläisiä. He toimivat aina oikein ja saavat ”nauttia elämästä ikuisesti” (Ps. 22:26). Jehovan lopullinen tarkoitus on kuitenkin vielä laajempi. Hän aikoo ”koota yhteen kaiken, mitä on taivaassa ja mitä on maan päällä”. Silloin kaikki Jehovan älylliset luomukset ovat yhtä perhettä ja kannattavat hänen valtaansa. (Ef. 1:8–11.) Eikö olekin huikeaa, miten Jehova saa toteutettua tarkoituksensa? w23.10 44:7–8

Kun juutalaiset lähtivät Babylonista ja palasivat Jerusalemiin, elämä siellä oli taloudellisesti ja poliittisesti epävakaata ja heidän työtään vastustettiin. Siksi joidenkin oli vaikea keskittyä temppelin rakentamiseen. Niinpä Jehova lähetti profeetat Haggain ja Sakarjan innostamaan kansaa rakennustyöhön (Hagg. 1:1; Sak. 1:1). He onnistuivatkin tehtävässään hyvin. Noin 50 vuotta myöhemmin juutalaiset olivat kuitenkin taas rohkaisun tarpeessa. Silloin Esra, Mooseksen lain taitava jäljentäjä, tuli Babylonista Jerusalemiin tavoitteenaan kannustaa juutalaisia palvelemaan Jehovaa innokkaasti (Esra 7:1, 6). Haggain ja Sakarjan profetiat auttoivat Jumalan kansaa menneisyydessä kestämään vastustusta. Ne voivat auttaa meitäkin näinä epävarmoina aikoina. (Sananl. 22:19.) w23.11 48:2–3

Mistä rakkautemme ystäviä kohtaan näkyy? Esimerkiksi siitä, että lohdutamme heitä. Myötätunto auttaa meitä lohduttamaan jatkuvasti toisiamme. (1. Tess. 4:18.) Entä miten voimme pitää rakkautemme vahvana? Se onnistuu, kun yritämme antaa anteeksi toistemme virheet, vaikka se olisikin vaikeaa. Miksi rakkautta tarvitaan erityisesti nyt? Pietari sanoi, että ”kaiken loppu on tullut lähelle”, ja lisäsi: ”Sen vuoksi – – rakastakaa toisianne palavasti.” (1. Piet. 4:7, 8.) Mitä on odotettavissa, kun tämän pahan maailman loppu lähenee? Jeesus muistutti seuraajiaan: ”Kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni vuoksi.” (Matt. 24:9.) Jotta voisimme kestää tällaisen vihan, meidän täytyy pysyä lähellä toisiamme. Saatana ei onnistu kääntämään meitä toisiamme vastaan, kun meitä yhdistää rakkaus (Fil. 2:1, 2). w23.11 47:18–19

Raamatun totuudessa on valtavasti voimaa. Kun opetamme ihmisiä tuntemaan Jehovan paremmin, he alkavat vähitellen arvostaa hänen hienoja ominaisuuksiaan ja lakkaavat uskomasta Saatanan valheisiin. Hänen suunnaton voimansa herättää heissä kunnioitusta (Jes. 40:26). He huomaavat, että hän on täydellisen oikeudenmukainen (5. Moos. 32:4). Hänen rajaton viisautensa tekee heihin vaikutuksen (Jes. 55:9; Room. 11:33). Heistä on rauhoittavaa tietää, että hän on rakkaus (1. Joh. 4:8). Sitä mukaa kun he pääsevät lähemmäksi Jehovaa, he saavat varman toivon elää ikuisesti hänen lapsinaan. Meillä on suuri kunnia olla Jehovan työtovereita ja auttaa ihmisiä tuntemaan hänet (1. Kor. 3:5). w24.02 6:15

Jos olet raamattukurssioppilas tai jos olet kasvanut todistajaperheessä, oletko miettinyt kasteella käymistä? Se on hyvä tavoite. Ennen kastetta täytyy vihkiytyä Jehovalle. Miten Jehovalle vihkiytyminen tapahtuu käytännössä? Vihkiytyessäsi pidät rukouksen, jossa lupaat Jehovalle, että palvot vain häntä ja hänen tahtonsa on tärkein asia elämässäsi. Toisin sanoen lupaat rakastaa häntä ”koko sydämestäsi, koko sielustasi, koko mielelläsi ja koko voimallasi” (Mark. 12:30). Vihkiytyminen on sinun ja Jehovan välinen asia. Kaste taas on julkinen tapahtuma, joka osoittaa muillekin, että olet vihkiytynyt Jehovalle. Vihkiytymislupaukseen ei pitäisi suhtautua kevyesti. Jehova odottaa, että pidät sen, ja se on varmasti sinullakin tavoitteena. (Saarn. 5:4.) w24.03 9:2, 5

Jokaisessa avioliitossa on omat vaikeutensa. Raamatussa sanotaan suoraan, että naimisissa olevilla tulee olemaan ”ahdistusta elämässään” (1. Kor. 7:28). Mistä se johtuu? Avioliitto yhdistää kaksi epätäydellistä ihmistä, joilla on erilaiset luonteet ja mieltymykset. He voivat tulla erilaisista taustoista ja jopa eri kulttuureista. Joskus esiin nousee sellaisia luonteenpiirteitä, jotka eivät olleet havaittavissa vielä seurusteluaikana. Kaikki tämä voi aiheuttaa jännitteitä avioliittoon. Puolisot saattavat alkaa syytellä toisiaan sen sijaan, että myöntäisivät omat virheensä ja yrittäisivät ratkaista ongelmat yhdessä. Erilleen muuttaminen tai avioero voi alkaa näyttää parhaalta ratkaisulta. Mutta onko se sitä? Ei ole. Jehova haluaa, että mies ja vaimo pysyvät yhdessä, vaikka heidän olisi vaikea tulla toimeen keskenään. w24.03 11:8, 11

Vihkiytymisen ja kasteen jälkeen toivosi ikuisesta elämästä maan päällä on vahvistunut, kun olet saanut lisää tietoa ja edistynyt hengellisesti (Hepr. 5:13–6:1). Olet todennäköisesti käynyt läpi Roomalaiskirjeen 5:2–4:ssä kuvaillun prosessin. Kestit eteesi tulevat koettelemukset ja tunsit Jehovan hyväksynnän. Koska tiesit, että Jehova on sinuun tyytyväinen, tiesit myös, että hän palkitsee sinut, ja näin toivostasi tuli vahvempi kuin alussa. Nyt se on sinulle konkreettisempi ja henkilökohtaisempi ja sillä on voimakkaampi vaikutus elämääsi. Oikeastaan se vaikuttaa elämäsi jokaiseen osa-alueeseen, esimerkiksi siihen, miten kohtelet perhettäsi, millaisia ratkaisuja teet ja miten käytät aikaasi. Kun Paavali oli kertonut, että Jehovan hyväksyntä saa aikaan toivon, hän lisäsi vielä jotain tärkeää. Hän vakuutti, että toivomme tulee toteutumaan. (Room. 15:13.) w23.12 51:16–19

Elämän synkimpinä hetkinä tunteemme, ajatuksemme ja reaktiomme ovat tuskin yhtä tasapainoisia kuin normaalisti. Tunteemme saattavat heitellä ääripäästä toiseen. Miten Jehova auttaa meitä silloin kun tällaiset tunteet tulvivat ylitsemme? Hän on luvannut vakauttaa elämäämme. Myrskyssä laiva voi alkaa keinua vaarallisesti puolelta toiselle. Tämän ehkäisemiseksi monissa laivoissa on evävakaimet eli veden pinnan alla olevat ulokkeet laivan molemmilla puolilla. Ne vähentävät laivan keinuntaa ja edistävät näin turvallisuutta ja matkustusmukavuutta. Monet vakaimet toimivat parhaiten silloin kun laiva on liikkeessä. Samaan tapaan Jehova vakauttaa meitä, kun jatkamme eteenpäin hänen palveluksessaan vaikeinakin aikoina. w24.01 3:7–8

Kun sinua pelottaa, voisit keskittyä siihen, mitä Jehova on jo tehnyt. Mieti esimerkiksi hänen luomistekojaan, vaikkapa lintuja ja kukkia. Niitä ei ole tehty hänen kuvikseen, eivätkä ne pysty palvelemaan häntä. Kun katselet tarkkaan niitä ja huomaat, miten hyvää huolta Jehova silti pitää niistä, opit luottamaan enemmän siihen, että hän huolehtii sinustakin. (Matt. 6:25–32.) Ajattele myös, miten Jehova on auttanut palvelijoitaan. Voisit perehtyä johonkin Raamatun henkilöön, jolla oli huomattavan luja usko, tai lukea jonkun nykyaikana eläneen Jehovan palvelijan kokemuksia. Mieti myös, miten Jehova on jo huolehtinut sinusta. Miten hän veti sinut lähelleen? (Joh. 6:44.) Miten hän on vastannut rukouksiisi? (1. Joh. 5:14.) Miten erilaista elämäsi on sen ansiosta, että hän on järjestänyt lunnaat? (Ef. 1:7; Hepr. 4:14–16.) w24.01 1:6, 17