Nändre jankunu tödeka yebiti

1. ¿Ñobätä kä nämäne juto Pablobätä nämäne töbiketari dre nuainbarera kwe yebätä ngwane?

APÓSTOL Pablo ye kräke kä namanina braibe ne kwe murie ketadre ye nämänena gare ie. Yebätä niarakwe dre nuainbarera Jehová kräke yebätä nämäne töbiketari ye nämäne kä mike juto krubätebätä. Ñobätä ñan aune kukwe ne niebare kwe: “Tikwe ja di mikani sribikäre kuin Jesukrä. Sribi jökrä biani nuendre tie ti Dänkienkwe, ye abko tikwe nuenbarera jökrä” (2 Tim. 4:​6-8). Pablokwe ja töi mikani sribire Jehová kräke yebätä kukwe kwin diani nuaindre kwe jai ye nämäne gare kwin ie aune ye nämäne kä mike juto krubäte Jehovabätä ye nämäne gare ie. Ye erere arato ni raba kukwe kwin den nuaindre jai aune Jehová raba ni kai ngäbiti, akwa ¿nuaindre ño?

2. ¿Dre gärä nämäne Pablokwe kukwe niebare kwe 2 Corintios 5:7 yete?

² Pablokwe blitabare jabätä aune nitre kristiano ja ngwanka metre madabätä ngwane niebare kwe: “Ñobätä ñan aune nita näin tödeka yebiti, aune ñaka ni okwä yebiti” (2 Cor. 5:7 TNM). ¿Dre nie tö namani kwe kukwe nebiti? Nita näin nieta Bibliabätä ngwane, nita dikekä ño ye ñan ai gärätä ñakare aune nita nüne o ja ngwen ño yebätä blitata. Ni iti tä näin dre tuin ie ye ererebätä ngwane tä kukwe den nuaindre jai dre tuin kwin ie, dre kukwe nuata kwe, aune ja ruin ño ie yebätä. Aune ni iti tä näin tödeka yebiti nieta ngwane kukwe dianta nuaindre kwe jai ye abokän Jehová töita ño ye ererebätä. Jehovakwe kukwe kwin mike nemen bare yebiti tä tö ngwen kwatibe ye tä bämike kukwe nuainta kwe yebiti aune kukwe ja jie ngwankäre ye mikadre täte kwe ye ngwane kukwe ye kwin niara ara kräke ye gare ie (Sal. 119:66; Heb. 11:6).

3. ¿Nänta tödeka yebiti ngwane kukwe kwin raba nemen nikwe? (2 Corintios 4:18).

³ Ruäre ngwane nita kukwe den nuaindre jai kukwe tuin nie o kukwe tä nüke gare ño nie yebätä. Akwa, nikwe kukwe ütiäte diain nuaindre jai ye ngwane dre tuin nie ye aibebätä kukwe diandre nuaindre jai ngwane, ñaka rabai bare kwin nie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune dre kukwe nuata nikwe o dre tuin nie ye ñaka metre käre. Ne madakäre, dre tuin nie ye ererebätä nikwe kukwe diain nuaindre jai ngwane, Jehovata dre ribere o tä mäträre nibätä ye ni raba käi kwitekä jabiti (Ecl. 11:9; Mat. 24:​37-39). Akwa nikwe nändi tödekata nikwe ye ererebätä ngwane, jondron meden meden tuin debe ni Dänkien ie ye ererebätä nikwe kukwe diandi nuaindre jai (Efes. 5:10). Jehovata mäträre nibätä ye erere nikwe mikai täte ngwane kä täi juto nibätä aune ni töi täi jäme (Sal. 16:​8, 9; Is. 48:​17, 18). Nikwe näin jankunu tödeka yebiti ngwane, ni raba nüne kärekäre (lea 2 ñäkädre 2 Corintios 4:18 yebätä).

4. ¿Nita näin tödeka yebiti o ni okwä yebiti ye ñokänti raba nemen gare nie?

⁴ ¿Nita näin tödeka yebiti o ni okwä yebiti raba nemen gare ño nie? Ni raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Tita kukwe den nuaindre jai ye ngwane, drebätä tita ja töi mike? ¿Jondron tuin tie yebätä o tita tö ngwen Jehovai aune kukwe ja jie ngwankäre kwe yei yebätä?”. Drebätä nikwe sribidi, nirekwe nikwe ja mäkäite, aune kukwe bianta juta Ngöbökwe nie ja jie ngwankäre ye ngwane nita näin tödeka yebiti ye ni raba bämike ño yebätä ja kitai kukwe ja tötikara nebätä. Kukwe keteitire keteitire yebätä kukwe ruäre ütiäte krubäte nikwe ngwandre törö jai kukwe ütiäte dian nuaindre jai ye ngwane, ye rabai gare nie.

SRIBI DIANTA JAI YE NGWANE

5. ¿Nita sribi den jai ye ngwane ngwian aibe bätä töbikadre?

⁵ Ni töta nemen ja ngübai aune ni mräkätre ngübai yebätä sribi kwin tädre nikwe ye ie ni tö, ye nierare (Ecl. 7:12; 1 Tim. 5:8). Ruäre ngwane, nitre tä sribire yebiti raba ja ngübare köbö kwatire kwatire aune raba ngwian ye ükekrö kä ja känenkäre kräke. Sribi ruäre känti ngwian ganainta ere ye köböire dre ribeta jai köbö kwatire kwatire ye raba nemen nikwe aune ngwian raba nemente nie. Aune ye üka raba jakrä ja känenkäre kräke. Sribi madabätä abokän ngwian ñan ganain krubäte yebätä dre dre ribeta jai köbö kwatire kwatire kräke ye aibe kräke raba nemen täte. Nikwe ngwian ganaindi nuäi yebätä töbikata ni jämi sribi käi ngäbiti ngwane ye ütiäte krubäte. Akwa nikwe ja töi mikai bäri ngwian ganaindi nuäi yebätä ngwane, nita näin dre tuin kwin nie ye aibebätä.

6. ¿Nita näin tödeka ye ererebätä ye ni raba bämike ño nita sribi den nuaindre jai ye ngwane? (Hebreos 13:5).

⁶ Nita näin tödeka ye ererebätä ngwane nikwe sribidi ye köböire nikwe ja ketai ño jankunu Jehovabe yebätä töbikai. Kukwe ne ngwentari jai: “¿Kukwe o jondron kräke Jehová brukwä ye ribeta nuaindre sribi yekänti? ¿Sribi ye köböire kukwe ja üaire ye ñan rabai nuäre ti kräke nuainkäre? ¿Sribi ye köböire ti raba ti mräkätre mikete kä ruäre te?” (Prov. 6:​16-19; Filip. 1:10). Jän niedi kukwe ngwantarita ruäre nebätä ngwane, bäri kwin ñaka sribi ye kadre ngäbiti ñan rabadre nuäre sribi kwandre nie yebiti ta. Nita kukwe ütiäte den nuaindre jai ye ngwane nita tö ngwen kwatibe Jehovabiti ye nikwe bämikai ngwane, nita näin tödeka ye ererebiti aune nita dre ribere jai ye erere Jehová biandi nie yebiti nita tö ngwen ye bämikai (Mat. 6:33; ñäkädre Hebreos 13:5 yebätä).

7, 8. ¿Ja mräkä iti nünanka Sudamérica nämäne näin tödeka ye ererebätä ye bämikani ño kwe? (Üai mikadre ñärärä).

⁷ Ja mräkä Javier nünanka Sudaméricaaye kräke kukwe diandre nuaindre jai tödekata ye ererebätä ye nämäne ütiäte krubäte kräke. Niara tä niere: “Empresa te ti nämä sribire yete sribi keteiti drieba abokän känti ngwian biain kabre aune ti raba nemen ni ütiäte kwrere aune ja rabai ruin kwin tie, ti tö nämä ye erere”. Akwa niara tö nämä ja mikabätä prekursor arato. Niara tä niere jankunu: “Sribi ye nuainkäre kukwe ruäre ngwantariba tie akwa ye känenkri dre kwin ti kräke ye nämä gare Jehovai ye nämäne gare tie. Yebätä kukwe ngwantari jämi tie ye känenkri tikwe oraba Jehovai. Ti tö rababa sribi nuain kwin krubäte akwa sribi ye köböite kukwe ja üaire ye tikwe ñaka nuaindi yei ti ñaka tö rababa jire”.

⁸ Javier tä mike gare: “Bä kabre tikwe sribidi hora biti bäri nieba tie kukwe ngwantari nämä tie sribikäre ye ngwane. Ni kukwe ngwantarikä tie ütiäte tikwe bämikaba ie akwa ti ñan raba sribi ye kai ngäbiti kukwe ja üaire nuain nämä tikwe yebätä ye tikwe mikaba gare ie”. Javier ñaka sribi ye kani ngäbiti aune bämän nikani krobu ta ye bitikäre ja mikani kwe prekursor. Ye bitikäre mada kä ye arabe näire sribi raba niara tuenmetre ja mike prekursor ye kwani ie. Niara tä niere: “Jehovakwe orasion tikwe kukwe nuaba aune sribi raba ti tuenmetre prekursor nuainne ye bianba kwe tie. Ti raba sribire aune ti raba kukwe ja üaire nuainne bätä ja mräkätre dimike yebätä kä ta juto krubäte tibätä”.

9. ¿Kukwe namani bare Trésorbätä yebätä dre nemen gare nie?

⁹ Nita sribire yebätä ni ñan tä näin tödeka ye ererebätä rabadre gare jabätä nie ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Kukwe namani bare Trésorbätä ye ani mike gare jai. Ja mräkä ne nünanka juta Congo. Niara tä niere: “Ti tö nämä sribi ye erere kwanba tie. Ti nämä ngwian ganainne bämä jire biti bäri sribi käne ye kräke aune ti mika nämä tuin ütiäte jai”. Akwa Trésor nämä gätä juen bä kabre ja bäre ñobätä ñan aune niara nämä sribire hora biti bäri yebätä. Aune kukwe ruäre ñaka kwin nuain nämä empresa yete ye niarakwe ñaka niedre ribe nämä ie. Trésor tö nämä sribi tuaimetre, akwa sribi mada ñan kwandreta ie ye nämä mike töbike. ¿Drekwe niara dimikani? “Sribi ñan tikwe akwa käre Jehovakwe ti ngübai ye rükaba gare tie, kukwe nieta Habacuc 3:​17-19 yebätä, yekwe ti dimikaba krubäte. Aisete tikwe sribi ye tuanmetreba”. Niara tä niere: “Ni tö ngwian ganain krubäte yebätä ni täi juto biarebe kukwe ñokwä nuainkäre sribikäre ñodre, ni ñan kä diainkä jai ni mräkätre kräke bätä kukwe ja üaire nuainkäre, ye jefe kwatí tä nütüre. Tita ja kete jankunu Jehovabe aune kä nemente tie ti mräkätre kräke yebätä käta juto tibätä. Ja känenkäre Jehovakwe ti dimikani köböire sribi kwin kwanba tie. Yebiti ti raba ti mräkätre ngübare aune sribire jankunu Jehová kräke. Ruäre ngwane ngwian ñaka krubäte nikwe akwa nita Jehová mike täte ngwane, niara tä ni ngübare kwin”. Arato niara tä kukwe niere nie ye nita tö ngwen aune kukwe käbämikata kwe nie yei ngwane, nikwe jankunu tödekai ie aune niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke.

NIREBE NIKWE JA MÄKÄITE

10. ¿Ni iti tä näin jondron tuin ie ye aibe jiebiti ye nemen gare ño, ni ño ben ja mäkäite kwe ye ngwane?

¹⁰ Ja mika gure ye regalo Jehovakwe biani nie, yebätä nierare ni tö ja mäkätebätä. Ja ngwai iti okwäta ja mräkä itibätä ye ngwane, ni ye töi ño, bä ño, tä ja ngwen ño, jondron tärä krubäte kwe, tä mräkätre ngibiare ño, aune tä niara mike tuin ño jai ye tä miketari ñärärä. b Kukwe miri gare ne aibebätä meri testiko iti käkwe ja töi mikadre ye ngwane, niara tä näin jondron tuin okwä ie o dre tuin ie ye aibe jiebiti nie raba.

11. ¿Nirebe nikwe ja mäkäite ye ngwane nita tödeke ye nita bämike ño? (1 Corintios 7:39).

¹¹ Ja mräkätre merire aune brare tä ja di ngwen ja ngwen metre Jehovai ye käi juto krubätebätä. Ja mikadre gure yebätä Jehová tä töbike ño ye ie tä jie ngwamana. Ñodre mäträta ne kwrere, ni ye “nena ünän” ngwane raba ja kukwe muko känene (1 Cor. 7:36). Arato Ngöbökwe töi kwin keta kabre kädekaninte ye erere tä ja ngwen o ñakare ye tä mike ñärärä (Prov. 31:​10-13, 26-28; Efes. 5:33; 1 Tim. 5:8). Ne madakäre ni ñan testiko tä ja töi mike bätä ngwane tä kukwe nieta 1 Corintios 7:39 (ñäkädrebätä). Ye ie ja jie ngwamana, yete nieta ‘ni tödekaka Ngöböbiti aibe ben ja mikadre gure’. Aisete ja di ngwen jankunu näin tödeke yebiti aune ja ruin ño nie ye nüke gare kwin Jehovai ye ererebätä ni dimikai kwe (Sal. 55:22).

12. ¿Kukwe namani bare Rosabätä yebätä dre nemen gare mäi ja töi kräke?

¹² Meri testiko nünanka Colombia kädekata Rosa yebätä ani blite. Sribibätä ni brare iti ñan testiko ye ie niara namani tuin ja bä aune yebätä tö namani mikai gare jai. Aune Rosa ie ni brare ye namani tuin kwin arato. Niara tä niere: “Ni ye rababa tuin kwin tie, niara nämä nitre nünanka niara käite ye dimike ja töi jeñebiti aune niara nämä ja ngübare kwin aune ñan kukwe blo nuainne. Ne madakäre nämä ti mike tuin ütiäte jai. Ni ye kwrere ben ti tö nämä ja mäkäite akwa niara ñan Testiko”. Niara tä niere jankunu: “Ti ñan tö rababa ñakare niere ie, ñobätä ñan aune niara nämä tuin kwin tie. Ne madakäre ja nämä ruin kaibe tie aune ti tö nämä ja mäkätebätä. Ni iti ben ti tö nämä ja mäkäite ye kwrere ñaka nämä kwen tie konkrekasionte”. Ja nämä nemen ruin ño ie yebätä niara ñaka ja töi mikani, ñakare aune nämäne ja kete Jehovabe ye namani bäri ütiäte kräke aune kukwe diain kwe jai köböire dre raba nemen bare yebätä töbikabare kwe. Aisete ja töi mikani kwe ñaka blite ni ñan testiko yebe mada aune ja töi mikani kwe sribire bäri Jehová kräke. Kä rikaba braibe ta ngwane ti nübaiba Kwela Nitre Gobran Ngöbökwe Kukwei Driekä kräke yebätä aune nengwane tita sribire prekursora especial erere. Rosa tä niere: “Jehovata kä juto kwe ye bien tie”. Ni tö dre ie ye nikwe ñaka nuaindre ye ñan nuäre, akwa nikwe nändre jankunu tödeka nikwe yebiti ye bäri ütiäte.

JUTA NGÖBÖKWE TÄ KUKWE BIEN JA JIE NGWANKÄRE NIE

13. ¿Dre tuin ni iti ie ye ererebätä tä ja ngwen, tä bämike ño kukwe bianta ie ja jie ngwankäre ye ngwane?

¹³ Bä kabre kukwe bianta ja jie ngwankäre nie. Ñodre nitre umbre, nitre circuito tuabitikä, ja mräkätre sukursalte o Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ye tä kukwe bien nie mikakäre täte, köböire nikwe Jehová mikadre täte jankunu. Akwa kukwe bianta mikakäre täte nie ye ñan raba nüke gare nie ngwane, ¿dre nuaindre? ¿Kukwe ruärebätä kukwe bianta nie ye ñan kwin yebätä ja töi mikadre? ¿O ja mräkätre tä kukwe bien mikakäre täte ye ie kukwe tä nainte yebätä ja töi mikadre? Nikwe ja töi mika ne erere ngwane, nita näin ja okwäbiti.

14. ¿Kukwe bianta jai jie ngwankäre nie ye ngwane nita tödeke ye nita bämike ño? (Hebreos 13:17).

¹⁴ Nita näin tödeka ye ererebiti ngwane, juta kwe ye niarata jie ngwen yebiti ni raba tödeke kwatibe aune dre bäri kwin ni kräke ye gare kwin ie yei tö ngwanta. Ye medenbätä kukwe bianta jai jie ngwankäre kwe nie ye nita mike täte bengwairebe aune töi jämebiti (ñäkädre Hebreos 13:17 yebätä). Ja mikadi täte ngwane, konkrekasion täi keteitibe ye nüke gare nie (Efes. 4:​2, 3). Nane ja mräkätre ji ngwanka ye ie kukwe tä nainte tuin nie akwa nikwe mikai täte ngwane, Jehová kukwe kwin mike nemen bare ni kräke ye ie nita tö ngwen (1 Sam. 15:22). Aune kukwe ruäre tä nainte ja mräkätre ie tä tuin ie ngwane kä debe näre te tä töi ükete ye ngwandre törö jai (Miq. 7:7).

15, 16. ¿Dre käkwe Kevin dimikani jankunu näin tödeke yebiti? (Üai mikadre ñärärä).

¹⁵ Tödekata ye köböire kukwe kwin tä nemen bare ye kukwe keteiti tä mike gare. Kä Perú yete nitre kwatí tä blite suliare. Akwa nitre kwatí tä blite kukwe kwetre yebiti. Ñodre, kukwe quechua yebiti. Kä kwatí te ja mräkätre blitaka quechua ye nämäne nitre blitaka kukwe yebiti ye känene. Akwa kä nikani ta ye ngwane, gobran juta yete käkwe kukwe ükaninte jene köböire ñan namanina nuäre kräketre nitre ye känänkäre (Rom. 13:1). Ye ngwane nitre blite quechua ye ño kwandi ietre ye namanintre ngwentari jai. Akwa kukwe biani mrä ja jie ngwankäre ietre ye mikani täte kwetre ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräketre aune nitre blite quechua ye kwaninta kwatí ietre.

¹⁶ Kukwe mrä ükaninte mikakäre täte ye ñan namani nuäre Kevin kräke. Niara ni umbre ji ngwanka konkrekasion quechua yete. Niara tä niere: “¿Nitre blite quechua ye kwandre ño nunye? ye ti rababa ngwentari jai”. Akwa, ¿Dre nuainbare Kevinkwe? Niara tä miketa gare: “Kukwe nieta Proverbios 3:5 aune kukwe namani bare Moisebätä yebätä tikwe töbikaba. Yete nitre israelita ye diandrekä kä Egipto ye ribebare Jehovakwe Moisés ie aune rabadre niken ngwena Mren Tain yete ta. Kukwe ñan nuäre ribebare Jehovakwe Moisés ie akwa Moisekwe Jehová mikani täte ye köböire kukwe ñan tuabare nuainbare Jehovakwe ye rükaba gare tie” (Éx. 14:​1, 2, 9-11, 21, 22). Kukwe biani mikakäre täte ye Kevinkwe ja töi mikani mike täte. ¿Ye köböire dre kwin namani bare? Niara tä niere: “Jehovakwe kukwe kwin keta kabre mikaba nemen bare nun kräke. Käne nun nämä dikekä mente blitakäre ni iti o nibu blite quechua yebe. Akwa nengwane nunta kukwe driere kä keteiti känti aune yete nitre kwatí blite quechua tä nüne. Ye köböire nunta blita kömike, nitre tuinbiti, aune nitre tötike Bibliabätä. Aune nengwane nitre kwatí blitataka quechua tä nüke gätäbätä”. Kukwe nebiti nemen gare metre nie, nita tödeke nita bämike ye köböire Jehovata kukwe kwin keta kabre mike nemen bare ni kräke.

17. ¿Dre nibi gare nie kukwe ja tötikara nebätä?

¹⁷ Kukwe ketamäbätä nikwe nändre ño tödeka ye ererebätä ye nibira gare nie. Aune ye erere nikwe nuaindre jankunu kukwe ño erere känti. Ñodre, drebätä nikwe ja näkwitai, nikwe ja tötikai jankunu kwela krite o monsotre ngübai yebätä nikwe kukwe dian jai ye ngwane. Jehovata mäträre nibätä, nita ja kete ben, aune niarakwe ni ngübai tä käbämike nie ye nikwe ngwandre törö jai nita kukwe ütiäte den nuaindre jai ye ngwane. Ye köböire dre tuin nie ye ererebätä nikwe ñaka näin ñakare aune nikwe nändi kärekäre Jehová Ngöbö nikwe ye käbiti nememe mrä (Miq. 4:5).