Ño ni raba mäträre kwin

1. ¿Nirekwe mäträdre ni madabätä aune ñobätä?

NITRE ruäre kräke tä nemen nuäre mäträkäre ni madabätä akwa ni ruäre ie ja ñan ruin kwin ie ye nuainkäre. Akwa bä kabre nikwe kukwe ye nuaindre mäträdre ni madabätä. ¿Se ñobätä nuainta? Jesukwe niebare ja tare köböire nitre ja tötikaka kwe ye rabai gare (Juan 13:35). Ja mräkätre tare nikwe yebätä nita mäträre bätätre. Biblia kätä ne niere “mäträta töi bökänbiti” ye köböire “ja ketata kwin jabe” (Prov. 27:9).

2. ¿Dre nuain tädre gare kwin nitre umbre ie aune ñobätä? (Recuadro “Gätä bämän ngrabare yete mäträdre ño kwin” ye mikadre ñärärä).

² Jehová aune Jesús sribi ütiäte mikani nitre umbre konkrekasionte ye kisete, rabadre töbike kwin käne mäträkäre kwin ja mräkätrebätä (1 Ped. 5:​2, 3). ¿Ye nuainta ño? Kukwe kädrieta konkrekasion yete yebiti Biblia tä dre niere ye mikadre täte tätre mike gare. Aune tädre blite ja mräkätre itire itire ben mäträkärebätä. Arato nitre tä niken mento konkrekasionbätä yebätä tätre mäträre. ¿Nitre umbre aune ni jökrä ni raba mäträre ño kwin ni madabätä?

3. a) ¿Ni raba dre nuainne mäträkäre bäri kwin? (Isaías 9:6; recuadro “Ja ngwen Jesús ye kwrere mäträta ni madabätä ngwane” ye mikadre ñärärä). b) ¿Drebätä ja kitai kukwe ja tötikara nekänti?

³ Nita ja kite Bibliabätä ngwane nitre kirabe käkwe mäträbare ño kwin ye rabai gare nie. Iti ye abokän Jesús ara, niara kukwe kwin ye bämikani yebätä niara kädekata “Mäträkä Kwin” (ñäkädre Isaías 9:6 yebätä).a Mäträmananta jabätäte nie o ñaka mäträmana jabätä nie akwa ye ngwane, ni raba dre nuainne, ñongwane bäri kwin blitadre o nikwe dre niedi yebätä ari blite kukwe ja tötikara nebätä.

NI ITI TÄ MÄTRÄMANA JABÄTÄ NIE NGWANE

4, 5. ¿Ni iti tä mäträmana jabätä nie ye ngwane nikwe dre ngwandretari jai? Bämike keteiti.

⁴ Ni iti jatadre mäträmana jabätä nie ngwane, ¿dre nuaindre? Blitadre kwe nibe ye ngwane ja rabai ruin kwin nie aune dreta nüke ni töite käne ye ni tö niebätä ie. Akwa bäri kwin ni raba töbike aune ngwentari jai: “¿Bokänä kukwe gare krubäte tie niarabätä dimikakäre?”. Akwa ruäre ngwane ni mada raba mäträre bäri kwin bätä ni kräke aune raba dimike yei driedre.

⁵ Ani bämike keteiti. Ja ketamuko nikwe bätä bren tare tädre, batibé niedre kwe nie kräkä keta kabre raba niara dimike ye känänbarera kwe aune meden bäri kwin niara kräke ye nikwe niedre ie ye tä ribere nie. Nikwe dre nuaindre ye tärä gare nie, akwa ni ñan doctor kukwe ñan gare krubäte nie bren yebätä, aisete bäri kwin ni rikadre niara ngwena doctor ie kukwe gare bäri kwin yekänti.

6. ¿Ñobätä bäri kwin nikwe kukwe ngibiadre bätärekä käne ni jämi mäträre ni itibätä ngwane?

⁶ Kukwe keteiti nüke gare kwin nie yebätä ni raba ni mada dimike kwin. Akwa käne ni raba nemen töbiketari aune ñan ni töita ño ye niere käne. Proverbios 15:28 tä niere ye kwrere, “Ni kukwe kwin nuainkä ye tä töbiketari kwin käne ja brukwäte blitakäre”. Kukwe gare nie akwa bäri kwin ni raba kä denkä jai ja kitakäre bäri kukwe yebätä, oradre aune töbikadretaribätä. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, Jehová töita ño ye nikwe mikai gare ni madai. Kukwe ye kwrere nakaninkä Natán yebätä ye ari mike gare jai.

7. ¿Dre raba nemen gare nie Natán yebätä?

⁷ Rey David tö namani templo sribebätä Jehová kräke ye ngwantaribare kwe ni Ngöbö kukwei niekä Natán ie ngwane, kukwe ye namani tuin kwin Natán ie yebätä jän niebare kwe ie. Akwa Jehová ñan tö namani David tuai templo ye sribere. Jehová töi nämäne ño kukwe yebätä ye Natankwe ngwandretari käne ie näre, ñan nuainbare kwe (1 Crón. 17:​1-4). Kukwe nebätä dre nemen ja töi kräke nie, ni iti käkwe mäträba jabätä nie ye ngwane, ngwen törö jai “ni jökrä käkwe ñaka ja kada mikadre juto blitakäre jötrö ngwarbe” (Sant. 1:19).

8. ¿Kukwe meden madabätä nikwe töbikadre käne mäträkäre?

⁸ ¿Kukwe meden madabätä ni rabadre töbiketari käne mäträkäre ni madabätä? Nikwe ñan töbikai käne mäträkäre ye ngwane, ni raba kukwe niere ni madai ye ererebätä kukwe diain kwe jai ngwane, ja känenkäre kukwe tare raba nemen bare aune ni ara ngite kukwe yebätä. Ye medenbätä, ni jämi mäträre ye känenkri, dre niedi nikwe yebätä ni töbikadre kwin.

MÄTRÄTA NI MADABÄTÄ RIBE ÑAKA NIE YE NGWANE

9. ¿Ni umbre jämi mäträre ja mräkä itibätä ye känenkri rabadre dre mike gare jai? (Gálatas 6:1).

⁹ Ruäre ngwane, ni iti tä kite niken ji blobiti ye ngwane, nitre umbre konkrekasionte ie tä nemen mäträdrebätä, Gálatas 6:1 tä niere ye erere (ñäkädrebätä). Nota de estudio keteiti tä mike gare, “ni iti jämi ja mike ngite blo krubäte akwa tärä niken ji blobiti yebätä blitata Bersikulo nekänti”. Ye ngwane metrere, nitre umbre konkrekasion jie ngwanka ye rabadre dimike ne kwe rabadre näinta ji ja nire metre kokwäre yekwäre (Sant. 5:​19, 20). Akwa metrere, mäträkäre yekäre ja mräkä ye nikena ji blobiti ye nitre umbre mikadre gare kwin käne jai, akwa töi tä tötikani ño Bibliabätä ye ñan aibätä rikai mäträre. Metrere, ni itire itire ie kukwe tä diandre jai töi tä tötikani ño Bibliabätä ye ererebätä Jehovakwe kukwe ye mikani ni kisete (Rom. 14:​1-4). Erametre, ja mräkä ye tärä ja mike ngite tärä nemen gare kwin ye ngwane, ¿ni umbre konkrekasionte käkwe dre nuaindre mäträkäre kwinbätä?

10-12. ¿Ñan mäträmana jabätä akwa ni umbre rabadre niken mäträre ngwane dre nuaindre kwe? Bämike keteiti (üai mikadre ñärärä).

¹⁰ Ni iti jämi ja di kärere o mäträmana jabätä nitre umbre ie ngwane ñan tä nemen nuäre nitre umbre kräke blitakäre kukwe yebätä ni yebe. Ñobätä ñan aune, Pablokwe niebare ni iti tä niken ji blobiti ye ñaka gain jabätä akwa dimikadre niken ji metre ye kokwäre. Nitre umbre konkrekasionte käkwe mäträdre ni itibätä ye känenkri rabadre kukwe ruäre nuainne ne kwe ni yebätä mäträdre ye kadre ngäbiti töi kwinbiti kwe.

¹¹ Ari kukwe bämike ni nüra nökaka yebätä. Kä ribi tibien nüra nökakäre yebätä rabadre kä ükete temen ne kwe nüra rabadre nirien kwin. Ye bitikäre, tä nüra nökö. Mrä mada, tä ñö metekäbiti. Ye kwrere arato, nitre umbre konkrekasionte käkwe “kä ükadrete temen” jämi mäträre ni itibätä ye känenkri, ja mräkä umbre ye töi jäme aune tä ni mada tarere yebätä tädre gare nitre ie. Ye köböire nirebätä mäträdi kwe ye käkwe niara kukwei kai ngäbiti kwin. Aune ñongwane kä bäri kwin blitakäre ye känändre kwe kukwe kwin niekäre ie, kä tärä kwen ie blitakäre ngwane, ja mräkä ye tare kwe aune töita bökänbätä yebätä tö blitai chi ben niedre kwe ie.

¹² Ni jökrä ngite yebätä nita ja mike ngite aune ni töi ükadrete ye ribeta jai ye niedre kwe ja mräkä iti ye ie ngwane, tä “kä tibien ye ükete temen” ye kwrere (Rom. 3:23). Töbikadre kwin käne aune mikadre ütiäte kwe jai aune medente kukwe naninte ie ye rabadre mike gare kwin Biblia yebiti. Ja mikani ngite kwe ye rükadre gare ie ngwane, ja mräkä ye käkwe dre nuaindre ja töi kwitakäre ye ni umbre käkwe niedre kukwe nuärebiti ie, ye abokän “nüra nökata” ye kwrere. Mrä mada, kwin niedre kwe ja mräkä iti ye tä dre nuainne yebätä, arato rabadre orare ben “ñö metakata” ye kwrere (Sant. 5:15).

13. ¿Ni itibätä mäträta ye nüke gare ie ye rabadre gare ni umbre ie yekäre dre nuaindre kwe?

¹³ Ruäre ngwane, ni umbre ji ngwanka konkrekasionte tä kukwe niere mäträkäre ye raba nüke gare jene ja mräkä bätä mäträta yei. Akwa kukwe ño nie tö nibi ja mräkä ie erere nü gare ie ye mikakäre gare jai ¿dre nuaindre ni umbre yekwe? Rabadre kukwe ngwentari ie ne kwe mäträta kwebätä ye ererebätä ja mräkä yekwe dre nuaindre ja töi ükatekäre ye rabadrera gare ie (Ecl. 12:11).

KÄ BÄRI KWIN MÄTRÄKÄRE AUNE NUAINDRE KWIN

14. ¿Ni tädre rubun ye ngwane mäträdre ni itibätä ye ñobätä ñaka kwin?

¹⁴ Ni jökrä ngite ye medenbätä ni raba jondron ruäre nuainne o kukwe niere ni mada mikakäre rubun ja kräke (Col. 3:13). Arato ruäre ngwane, ni raba nemen rubun ni mada kräke nieta Bibliakwe (Efes. 4:26). Akwa nita rubun ye ngwane, bäri kwin nikwe ñaka mäträdre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune, “Ngöbö töi ño ye erere ñaka blitadi ” (Sant. 1:20). Mäträdi ni madabätä nita rubun ye ngwane, metrere kukwe kwin ñaka rabai nemen bare. Ni iti ñäkäkä tare nie ye ie ja ruin ño nie ye nikwe ñaka niedre ie ye ñan ai gärätä. Ni töi rabadrera jäme ye ngwane, blitadre ye bäri kwin. Dre raba nemen gare nie Elihú, käkwe mäträbare Jobätä yebätä ye ani mike gare jai.

15. ¿Dre nemen gare nie Elihú yebätä? (Üai mikadre ñärärä).

¹⁵ Ja ketamuko ngwarbe nimä Jobkwe nämäne ñäke tare Job ie ye ngwane, Job nämäne ñäke ja dokwäre ye tuani Elihúkwe. Ye ngwane, namani tuin bobre ie akwa Job ñaka blitabare kwin Jehovabätä ngwane namani rubun kräke. Akwa Job ngübabare bätärekä kwe, aisete kä nükani ie blitakäre ngwane mäträbare kwebätä töi jämebiti aune Job mikani tuin ütiäte kwe jai (Job 32:2; 33:​1-7). ¿Kukwe yebätä dre nemen gare nie? Nikwe mäträdre kä debe näre aune nuaindre kwin ye abokän: ñongwane mäträdre ye ngübadre ye bäri kwin, ñodre mikadre ütiäte jai aune tare nikwe ye bämikadre (Ecl. 3:​1, 7).

MÄTRÄDRE JANKUNU KWIN AUNE NIKWE KADRE NGÄBITI KÄ JUTOBITI

16. ¿Dre nemen gare mäi Salmo 32:8 yebätä?

¹⁶ Jehová täi mäträre nibätä ngwane, okwä täi nibätä ye nieta texto kukwe ja tötikara nebätä yekwe (ñäkädre Salmo 32:8 yebätä).b ¿Ye dre gärätä? Ye abokän, tä mäträre nibätä ngwane tä biarebe ni dimikakäre dre niebare kwe nie ye nikwe mikadre täte yekäre. ¡Kukwe kwin Jehovata bämike ni kräke! Ye erere arato, nikwe mäträi ni madabätä ye ngwane ñan tuadremetre kaibe, ñakare aune dimikadre jankunu ne kwe nikwe mäträkärebätä ye mikadre täte kwe yekäre.

17. ¿Ni umbre konkrekasionte tä mäträre metre ta Biblia yebiti ni itibätä yebätä dre nie raba? (Isaías 32:​1, 2).

¹⁷ Kä nengwane mäträdre jabätä kwärikwäri ye ütiäte krubäte (2 Tim. 3:1). Nitre umbre tä Biblia yebiti mäträre metre ta nibätä ye abokän “tä nemen ñö nen kä nötare yete ta” ye kwrere ni kräke (ñäkädre Isaías 32:​1, 2 yebätä).c Dre kukwe nua tö nikwe ye garera ja ketamuko kwin nikwe ie akwa yebiti ta tä ja di ngwen mäträre tö kwinbiti nibätä yebätä nita debe bien ie. Ñobätä ñan aune kukwe nieta kwe ye abokän tä nemen ütiäte krubäte “manzana orore mikani blato ütiäte te” ye kwrere nikrä (Prov. 25:11). Ni rabadre käre mäträre töi jämebiti aune mäträta nibätä kadre ngäbiti kä jutobiti yekäre ni rabadre ja töi mike kwin käre.