LECCIÓN 17
¿Ndixi ió ini Jesús?
Tátu̱ʼun ki̱ʼo kati̱ʼa chááka̱yó kuaʼa̱nyó saʼa̱ ndijaá ña̱ ni̱sakee ta ni̱saka̱ʼa̱n Jesús tá ni̱kixina nuu̱ Ñúʼu̱ Ndeʼi̱ yóʼo, kundaa̱ va̱ʼa chááka̱ iniyó ña̱ ñúchí ndiva̱ʼo ni̱saio inina ta kuyati chááka̱yó nuu̱na ta janí nuu̱ Tatána, Jeová. ¿Ndíki̱án kúú java ña̱ʼa va̱ʼa yóʼo ña̱ ñúchí ni̱naʼa̱ Jesús? Ta ¿ndíki̱án kuu keeyó jaá naʼa̱yó ña̱ ió iniyó tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Jesús?
1. ¿Ndixi naʼa̱ Jesús ña̱ ió inina tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Tatána?
Jesús sa̱ jaá ni̱saiována mil millón kuia̱ xíʼín Tatána indiví ta va̱ʼa ni̱sande̱ʼéna tátu̱ʼun ki̱ʼo ñúchí ió ini Tatána Jeová ta ndijaá ña̱yóʼo ni̱kati̱ʼana. Sa̱ʼá ña̱yóʼo, Jesús nákani inina ta kuu inina tátu̱ʼun ki̱ʼo Tatána ta janí kéena tátu̱ʼun ki̱ʼo kée Tatána (kaʼviní Juan 5:19). Miía̱ndaa̱, Jesús naʼa̱ va̱ʼana tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Tatána sa̱ʼá ña̱yóʼo ni̱kachina: “Tá ndéꞌé ndó yuꞌu̱, dá kía̱n nda̱ tatái̱ Ndios ndéꞌé ndó” (Juan 14:9). Sa̱ʼá ña̱yóʼo, tá ná kanaʼá va̱ʼa chááka̱ miíní Jesús, jaá kían saa̱ní kanaʼá va̱ʼa chááka̱ní Jeová. Tátu̱ʼun ña̱yóʼo, ña̱ ndiki̱ʼo ni̱sakiʼvi̱ ini Jesús saʼa̱ na̱yivi, naʼa̱ ña̱ ki̱ʼa jaá kíʼvi̱ ini Jeová saʼa̱ miíní.
2. ¿Ndixi ni̱naʼa̱ Jesús ña̱ kíʼvi̱ inina saʼa̱ Tatána?
Jesús ni̱kachi: “Yuꞌu̱ keei táto̱ꞌon ki̱ꞌo ni̱ saꞌanda tatá Ndios choon noo̱í, dá ná kandaa̱ ini ndidaá ña̱yuu ña̱ kóni̱ yuʼu̱ Ndios” (Juan 14:31). Tá ni̱saio Jesús nuu̱ Ñúʼu̱ Ndeʼi̱ yóʼo, ni̱naʼa̱na ña̱ kúni̱na Tatána va̱árá tu̱ndóʼó ni̱sakeean xíʼínna jaá kuití ni̱xinijo̱ʼona ña̱ káʼa̱n Tatána. Janí, Jesús ni̱sakutoó ndiva̱ʼona káʼa̱nna saʼa̱ Tatána ta sa̱chindeéna javaka̱ na̱yivi jaá saa̱na kanetáʼan va̱ʼana xíʼín Ndio̱s (Juan 14:23).
3. ¿Ndixi naʼa̱ Jesús ña̱ kíʼvi̱ inina saʼa̱ na̱yivi?
Tu̱ʼun Ndio̱s káchi ña̱ Jesús “kíʼvi̱ ndiva̱ʼo inina saʼa̱ na̱yivi” (Proverbios 8:31). Jesús ni̱naʼa̱na ña̱ ndinuʼu inina kíʼvi̱ inina saʼa̱ na̱yivi ta ni̱saxi̱ʼona ta̱ndeé ini nuu̱na ta ni̱sachindeéna na̱yivi. Ni̱sakeena milagro o̱ju̱ú sa̱va̱ʼa ña̱ ni̱naʼa̱na ña̱ ió ndee̱ nuu̱na, ni̱sakeenaña saʼa̱ ña̱ kíʼvi̱ inina saʼa̱ na̱yivi (Marcos 1:40-42). Va̱ʼa ni̱saio inina ta vií ni̱sakeena xíʼín nditáʼa̱n na̱yivi. Tu̱ʼun va̱ʼa ni̱saka̱ʼa̱nna sa̱naki̱ʼoña ta̱ndeé ini nuu̱ ndijaá na̱yivi na̱ ndaʼví ió ini ta xinijo̱ʼona ña̱ káʼa̱nna. Ta janí, ni̱xi̱ʼona miína ni̱ndoʼo inina nda̱ ni̱xiʼi̱vína saʼa̱ ña̱ kúni̱na ndijaá na̱yivi, jo kíʼvi̱ chááka̱ví inina saʼa̱ na̱yivi na̱ xinijo̱ʼo ña̱ jánaʼa̱na (kaʼviní Juan 15:13, 14).
NÁ KUNDAA̱ VA̱ʼA CHÁÁKA̱ INIYÓ SAʼA̱ TEMA YÓʼO
Ná kati̱ʼa va̱ʼa chááka̱yó saʼa̱ tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Jesús ta ná kande̱ʼéyó ndixi keeyó jaá naʼa̱yó ña̱ kíʼvi̱ iniyó ta va̱ʼa ió iniyó tátu̱ʼun ki̱ʼo kée Jesús.
4. Jesús kíʼvi̱ inina saʼa̱ Tatána
Xíʼín tátu̱ʼun ni̱kee Jesús, jánaʼa̱na nuu̱yó ndixi kaka̱taʼvi̱yó nuu̱ Ndio̱s ta káʼa̱nyó xíʼínna ña̱ kúni̱yóna. Kaʼvindó Lucas 6:12 ta janí Juan 15:10 xíʼín 17:26. Tá ni̱ndiʼi ni̱kaʼvindó iin iin texto, kanatúʼúnndó saʼa̱ ña̱ va̱xi yóʼo:
Tá ndéʼéyó ña̱ ni̱kee Jesús, ¿ndixi kuu keeyó jaá naʼa̱yó ña̱ kíʼvi̱ iniyó saʼa̱ Jeová?
Jesús ni̱sakiʼvi̱ inina saʼa̱ Tatána nakaa̱ indiví ta jaá kuití ni̱saxika̱taʼvi̱na nuu̱na.
5. Jesús ndíʼi inina saʼa̱ na̱ xiniñúʼún chindeéñana
Jesús ni̱sandiʼi chááka̱ inina saʼa̱ javaka̱ na̱yivi o̱ju̱ú saʼa̱ miína. Janí va̱árá kuitána, ni̱sakuchúunna tiempo na xíʼín ndee̱ ió nuu̱na jaá ni̱sachindeéna javaka̱na. Kaʼvindó Marcos 6:30-44 ta kanatúʼúnndó saʼa̱ ña̱ va̱xi yóʼo:
Tátu̱ʼun nakani ña̱yóʼo, ¿ndixi ni̱kee Jesús jaá ni̱naʼa̱na ña̱ ndíʼi inina saʼa̱ javaka̱na? (Kande̱ʼéndó versículo 31, 34, 41 xíʼín 42).
¿Ndiva̱ʼa ni̱chindeé Jesús na̱yivi yóʼo? (Kande̱ʼéndó versículo 34).
Tá Jesús naʼa̱na tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Tatána, ¿ndiku̱ú ña̱ jánaʼa̱ ndijaá ña̱yóʼo nuu̱ miíní saʼa̱ ndiki̱ʼo ió ini Jeová?
¿Ndixi keeyó jaá naʼa̱yó ña̱ ndíʼi iniyó saʼa̱ javaka̱na tátu̱ʼun ki̱ʼo ni̱sakee Jesús?
6. Jesús va̱ʼa ndiva̱ʼo inina
Jesús va̱ʼa ni̱saio inina va̱árá ko̱ kuaʼa̱ ña̱ʼa ni̱saio nuu̱na, ta xíka̱na nuu̱yó ña̱ ki̱ʼa jaá ná koo iniyó. Kaʼvindó Hechos 20:35, TNM ta kanatúʼúnndó saʼa̱ ña̱ va̱xi yóʼo:
Tátu̱ʼun ni̱kachi Jesús yóʼo, ¿ndiku̱ú ña̱ keeyó jaá kujii̱ iniyó?
Kande̱ʼéndó VIDEO ta kanatúʼúnndó saʼa̱ ña̱ va̱xi yóʼo:
¿Ndixi kuu keeyó jaá ki̱ʼoyó va̱árá ko̱ kuaʼa̱ ña̱ʼa ió nuu̱yó?
¿Á náʼání?
Tu̱ʼun Ndio̱s jánaʼa̱ ña̱ kánian kaka̱taʼvi̱yó nuu̱ Jeová ta ná kuchúunyó kivi̱ Jesús tá xíka̱taʼvi̱yó (kaʼvindó Juan 16:23, 24). Tá kéeyó ña̱yóʼo naʼa̱yó ña̱ chíndayaʼviyó ña̱ ni̱kee Jesús jaá ni̱chindeénayó saa̱yó kanetáʼan va̱ʼayó xíʼín Jeová.
ÑA̱ KÁʼA̱N INGA NA̱YIVI: “Ndio̱s ko̱ ndíʼi inina saʼa̱ ña̱ ndóʼo ini na̱yivi”.
Tá Jesús naʼa̱na tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Tatána, ¿ndixi naʼa̱ ndijaá ña̱ ni̱keena ña̱ Jeová ndíʼi inina saʼa̱yó?
ÑA̱ NI̱KATI̱ʼAYÓ
Jesús kíʼvi̱ inina saʼa̱ Jeová ta janí kíʼvi̱ inina saʼa̱ na̱yivi. Ni̱kati̱ʼayó ña̱ ió inina tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Tatána, tá ná kanaʼá va̱ʼa chááka̱ní Jesús, jaá kían saa̱ní kanaʼá va̱ʼa chááka̱ní Jeová.
¿Á naku̱ʼun inión?
Tá ndéʼéyó tátu̱ʼun ni̱kee Jesús, ¿ndixi kuu keeyó jaá naʼa̱yó ña̱ kíʼvi̱ ndísa iniyó saʼa̱ Jeová?
Tá ndéʼéyó tátu̱ʼun ni̱kee Jesús, ¿ndixi kuu keeyó jaá naʼa̱yó ña̱ kíʼvi̱ ndísa iniyó saʼa̱ na̱yivi?
¿Ndiku̱ú ña̱ kutoó chááka̱ní xiníní tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Jesús?
KUU NANDUKÚNÍ JAVAKA̱ ÑA̱ʼA
Kande̱ʼéní java ña̱ va̱ʼa tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Jesús ña̱ kuu keeyó.
“Ná keeyó tátu̱ʼun ki̱ʼo ió ini Jesús” (Jesús: el camino, la verdad y la vida, página 317)
Kundaa̱ ininí tátu̱ʼun ndayaʼvi kuchúunyó kivi̱ Jesús tá xíka̱taʼvi̱yó.
“¿Ndiva̱ʼa kánian kuchúunyó kivi̱ Jesús tá xíka̱taʼvi̱yó?” (La Atalaya, 1 de febrero de 2008)
¿Á nakani Tu̱ʼun Ndio̱s tátu̱ʼun ni̱sakaa Jesús?
¿Ndíki̱án kati̱ʼayó tá kaʼviyó tátu̱ʼun ni̱saio ini Jesús xíʼín na̱ ñáʼa̱?
“Ndio̱s ió ña̱ñúʼúna ta chíndayaʼvina na̱ ñáʼa̱” (La Atalaya, 1 de septiembre de 2012)