Aningaasanoornermut ueripilussimasut ajorsartuujuaannarput.
„ANINGAASANOORNERMIK UERIPILUSSIMANEQ nappaataavoq imerajunnermut ikiaroornartunillu atornerluinermut naleqqiunneqarsinnaasoq,“ professori Jean Ades Frankrigimeersoq oqarpoq. „Pinngitsoorsinnaajunnaagaqarput, ikiaroornartuunngitsumilli,“ oqarpoq, „amerlanerujartuinnartullu paasisimavaat pinngitsoorsinnaajunnaarsimallugu“. Aningaasanoornermik ueripilussimasut naak aningaasarpassuarnik annaasaqareeraluarlutik annaasamik aningaasanoornikkut taarsernissaat kisiat eqqarsaatigisarpaat. „Ajorsartut amerlanersaasa pakatsinertik erniinnaq qaangertarpaat. Ilaasali aningaasanoorusunnersuaq aqussinnaannginnamikku inuunerminnut ajoqutigisarpaat,“ tusagassiortoq franskeq allassimavoq. „Taamaatinniarlutik imminnut neriorsortuarput, uerisimaneralli ajugaajuarpoq. Aningaasanoorneq ueripiluffigisimavaat.“
Afrikami kujallermi aningaasanoortartoq nassuersimavoq: „aningaasanoornermik ueripilussimagaanni rouletertullu blackjackertulluunniit akornannut ingikkaanni, suut allat tamaasa puiornartarput. Adrenalini taqqani kaaviiaarpoq, aningaasallu nunngutinngui rouletternermut nallukattartunilluunniit aningaasanoornermut atussavakka. . . . Ullorpassuit unnuarpassuillu atasuinnarmik adrenalinima eqqumatissimavaanga, nallukattat kisitsisillu isigineranni eqquinissarsuup takkutinngisaannartup utaqqinerani.“ Naggasiivorlu: „Uattulli ittorpassuaqarpoq hundrelikkuutaanik tusindilikkuutaanilluunniit ikittunik eqquereerlutik unissinnaajunnaartunik. Suna tamaat annaanissaanut ilaqutariillunilu inuunerput iluarseqqitassaajunnaarlugu aserornissaata tungaanut aningaasanoortuarusuttarpugut.
Henry R. Lesieur, St. Johnip Universitiani New Yorkimiittumi sociologimi professoriusoq, allassimavoq aningaasanoorusunneq, eqquigaanni eqquinngikkaanniluunniit, ima sakkortutigisinnaasoq „aningaasanoortartorpassuit ullorpassuarni sininnatik, nerinatik perusuersarnatilluunniit aningaasanoorsinnaasut. Aningaasanoornerup alla suna tamaat tunuartittarpaa. Aningaasanoornerup inernissaata utaqqinerani ’kick’-ertoqartarpoq tamannalu assaat kiakkerneratigut, uummatip tillerulunneratigut merianngunikkullu ersertarpoq.“
Siornatigut aningaasanoornermi ueripilussimasoq nassuerpoq eqquinissaq pinnagu, aningaasanoornerulli sunniunnera pissanganarneraluunniit pisarini. „Aningaasanoornerup misigissutsit sakkortoorujussuit eqeersittarpai,“ oqarpoq. „Rouletteq kaavikkaangat iluanaarnerullu qinersinissaata utaqqinerani, uissanngutsiarnartarpoq ilisimajunnaangajallunilu.“ Aningaasanoortartorlu franskeq André isumaqataalluni oqarpoq: „10.000 francsit hiistimut aningaasaliussimagaanni apuuffissamullu tikiunnissaannut 100 meteriinnanngorpata, nuliap anaanalluunniit toqunera oqaatigineqaraluarpat sumininnguamilluunniit attortinnanngitsoq.“
Andrép oqaluttuaraa naak annaasaqangaaraluarluni aningaasanoornini ingerlatiinnartarlugu. Aningaasanik bankimit, ikinngutiminit ernialerujussuarlugillu atukkiisartuni atortarpoq. Aningaaserivimmut allagaatit peqquserluttumik allanngortittarpai checkinillu tillittarluni. Kasinoni arnat kisimiittut salloqittartarpai kreditkortiilu tillittarlugit. „Tamatuma nalaani Andrép aningaasat tungaatigut ajunaarnini aaqqikkusunngilaaluunniit. Angalaartuarnera perusussusianit aqunneqarluinnarpoq,“ tusagassiortoq franskeq allappoq. Pinerluttunngorpoq parnaarussaallunilu, appariinnerat aserorpoq.
Aningaasanoornermik ueripilussimasut amerlasuutigut, ikiaroornartunik atornerluisut imerajuttullu assigalugit, aningaasanoornertik ingerlatiinnartarpaat, naak suliffitik, niuertarfiutertik, peqqissusertik naggataatigullu ilaquttatik annaagaluarlugit.
Qanittukkut Frankrigimi illoqarfinni amerlasuuni aningaasanoorneq ammaanneqarsimavoq. Atukkiisarfiit ingerlalluaqaat, aamma sumiiffinni niuertarfinnik matusisoqarfiusuni. Piginnittut oqarput aningaasanoortartut aningaasaatitik tamaasa annaagajukkaat angerlamullu benzinassaqarniarlutik assammiut, nalunaaquttat atisat pigisallu nalillit allat akigisaraat. USA-mi sinerissami illoqarfiit ilaat atorniartarfinnik nutaanik ammaasimapput; sumiiffiit ilaanni pingasut sisamalluunniit sanileriittarput.
Aningaasanoorusussutsiminnut aningaasassaqarniarlutik ilaat pinerluttunngorsimapput. Professori Lesieur naapertorlugu ulloq manna tikillugu misissuinerup takutippaa „aningaasanoornermik uerisimasut akornanni inatsisaatsuliornerit assigiinngitsorpassuit takuneqarsinnaasut . . . checkinik peqquserlunnikkut allanngortitsineq, aningaasanik paarisanik tillinneq, tillinniarneq, sakkulerluni ujajaaneq, bookmakeri (sukkaniuttarfinni akuerineqarani aningaasaneerutaasunik eqqoriaasitsisartoq), peqquserlunneq tillitanillu tigusineq.“ Taakkununnga ilanngunneqarsinnaavoq aningaasanoortartut sulisitsisuminnik tillittarnerat. Gerry T. Fulcher, aningaasanoornermik ueripilussimasunik ilinniartitaaffianni katsorsarneqarfiannilu pisortaasoq, naapertorlugu aningaasanoornermik uerisuuvissimasut tusindilikkuutaat 85 procentiisa nassuerutigisimagaat sulisitsisuminnit tillissimallutik. „Aningaasat tungaatigut aningaasanoornermik ueripilussimasut imerajuttunit ikiaroornartunillu atornerluisartunit katillugit ajornerugunarput,“ oqarpoq.
Misissuinerit allat takutippaat aningaasanoortartut parnaarussivimmiinngitsut pingajorarterutaasa marlungajaat, parnaarussivimmiittullu 97 procentii, aningaasanoornerminni akiitsukkatik akilerniarlugit inatsisaatsuliortarsimasut. 1993-imi Den Mexicanske Golfimi Amerikap sineriaani illoqarfinni, inatsisitigut akuerisaasumik aningaasanoorfioqisuni, 16-eriarluni bankini ujajaasoqartarsimavoq. Ukiumut siulianut sanilliullugu sisamariaammik amerlanerusut. Angutip ataatsip bankit sisamat katillugit dollarsinik 89.000-inik ujajaaffigisimavai aningaasanoortarnini ingerlatiinnarniarlugu. Bankit allat aningaasanoortartunik akiitsukkaminnik aningaasanik amerlasuunik akiliisinniarneqartunit sakkulersortunit ujajaaffigineqarsimapput.
„Aningaasanoornermik ueripilussimasut taamaatinniaraangamik, pinaveersaarnermut malunnaatinik pujortartartut ikiaroornartunillu atornerluisut atortariaqagaannut assingusunik misigisarput,“ The New York Times allappoq. Aningaasanoortartulli nassuerput uerinartunut allanut naleqqiullugu pinaveersaarneq artornarnerusoq. „Ilatta imerajunneq ikiaroornartunillu atornerluineq misigisimavaat,“ aningaasanoortartoq oqaluttuarpoq, „aningaasanoorluni ueripilussimanermik asoorussiniarneq uerinartunit allanit ajornarnerujussuunera tamatta isumaqatigaarput.“ Dr. Howard Shaffer Harvardip universititiani pinngitsuuisinnaajunnaarsimasunik paasiniaanermi qitiusumeersoq, oqarsimavoq aningaasanoornermik uerisimasut taamaatitsiniartut 30 procentii tamarmik „puffajanermik nasserinermilluunniit, sinissaaleqinermik aallu naqitsineranik tillernermillu nalinginnaasumik qutsinnerusumik misigisarput.“
Dr. Valerie Lorenz, peqqinnanngitsumik aningaasanoorusunnermik centeriusumi Baltimoremiittumi, USA-mi Marylandimiittumi pisortaasoq, napertorlugu „aningaasanoornermik ueripilussimasut niaqorluttuaannarnermik, niaqorlorujussuartarnermik, anersaartornikkut ajoquteqarnermik, toqqusaarlunnermik, uummaserinermik, talikkut nissutigullu misigisaarunnermik eqqugaasarput“.
Imminorneq ilanngunneqarsinnaavoq. Nalinginnaasumik „pinngitsoorsinnaajunnaarsimasamik toqussutaanngitsumik“ taaneqartartumik toqussutaasumik allamik sumik ajornerusoqarpa? Amerikami nunap immikkoortuata ilaani qanittukkut kasinonik ammaaffiusumi, „imminortartut procentiat nassuiarneqarsinnaanngitsumik marloriaammik allisimavoq,“ The New York Times Magazine allappoq. Afrikami kujallermi aningaasanoortartut pingasut sapaatip-akunnerata ingerlanerinnaani imminorput. Inatsisitigut akuerisaasumik akuerisaanngitsumillu aningaasanoortarneq aningaasanoorlunilu akiitsukkat pissutigalugit imminortartut qassiunerat ilisimaneqanngilaq. Aningaasanoortartorpassuilli nassuersimapput imminoriaraluartarsimallutik.
Aningaasanoorusussusermik tiguartissimanermit imminorneq aniguiffigissallugu alianaqaaq. Ilanngutassiami tullermi aniguiffissaq pitsaanerusoq oqaluttuarissavarput. (gD 22/9 95)
[Qupp. 6-mi issuagaq]
Atorniartarfiit ingerlalluarput, pinerlunnerit amerliartorput