Aningaasanoornerup ’eqqorniagai’ nutaat — Inuusuttut!

INERSIMASUT aningaasanoorneq pinngitsoorsinnaanngikkaat tusaraangakku upperiuminaatsillugu niaqqut ileqimisaartortarpiuk? Aningaasanoorusussuseq pissutigalugu inersimasut inuunerminni naammassisimasaminnik — suliffimminnik, niuvertarfimminnik, ilaquttaminnik, aap, immaqa inuunerminnik — qanoq ilillutik taamaatitsisut atuarlugit upperiuminaatsippigit? Paasisinnaaviuk inersimasup, ilinniagaqarluartup aningaasanoorluni dollarsinik 1,5 millioninik eqquisup, aningaasanoornini ingerlatiinnaraa unnullu taanna dollarsit 7 millionit annaagai? Amerlasuutigut piumatussuseq, kuultinik nungujasunik ujarlerneq, pisuusarpoq. Taaneqareersutulli aningaasanoornerup pissanganartuunera pisooqataagajuppallaarpoq.

Minnerusunik meeraqaruit immaqa imminut eqqissisarputit aningaasanoorneq inersimasunut aliikkutaanerarlugu. Eqqarsaqqittariaqarputilli. Inuusuttut piareersimapput, immaqaluunniit aallartereerput. Paasissutissat tulliuttut immaqa tupaallaatigissavatit.

Aviisini atuagassianilu piffissami kingullermi qulequttat imaattuut atuarneqarsinnaasimapput: „Aningaasanoornerup 90-ikkunni inuusuttut akornanni ileqqupilunngorsinnaanera.“ „Inuusuttut aningaasanoornermik uerisimasut suli amerlanerusut.“ „90-ikkut crackiat: Aningaasanoorneq inuusuttut pinngitsoorsinnaajunnaartarpaat.“ „Ernera aningaasanuunngitsoorsinnaajunnaarsimavoq.“

Ilanngutassiani qanoq allaatiginnittoqarsimanersoq takoriartigu. „Pisortat isumaqarput nalagaaffimmit oqaluffeqarfinnillu tapersersorneqartunik annertusiartuinnartunik aningaasanoortarneq ajornartorsiornermut pissutaanerpaasoq,“ aviisi allappoq. „Ullumikkut inuusuttunut sunnertiasunut aningaasanoortartunngornissaq ajornannginerpaavoq. Immikkut ilisimasallit mianersoqqusipput aningaasanoornermut uerisimasut 90 procentii suli 14-inik ukioqalernatik ileqqupilutsik atulersimagaat,“ aviisi allappoq. „Siornatigut imaassimagaluarpoq aningaasanoornermik uerisimasut 14-it missaanni ukioqarlutik aallartittarsimallutik. Maannakkut takusinnaavarput ukiukillisimasut qulingiluanut qulinulluunniit,“ paasiniaasartoq alla oqarsimavoq. „Sooq? Periarfissaqarmat,“ nangippoq. „Meeqqat . . . sumi tamaani aningaasanoornermut ussassaarutinik sunnerniarneqarput. Tamakku aliikkutatut innuttaaqatigiit akuerisimavaat.“ Imminut ’Aningaasanoortartut Isertortut’-nik taasut oqaaseqartitaat oqarsimavoq: „Ajorsiartupallattorujussuuvoq. Meeqqat aningaasanoortartut ukiukilliartuinnarput, aatsaat taama amerlatigisut tiguartissimapput.“

Misissuineq naapertorlugu Amerikami naalagaaffimmi inuusuttuaqqat aningaasanoortartut akornanni 3,5 procentit aningaasanoornermik ueripilunnissaat ilimanarpoq; allallu suna tamaat annaanissaanut piareersimallutik aningaasanoortartunngornissaannut ilimanarpoq. „Kisitsisit takutippaat inuusuttut akornanni aningaasanoortartut amerlanerusut inersimasut akornannit,“ William C. Phillips, Amerikami universititimi siunnersuisartoq, oqarpoq. „Ukiuni qulini tulliuttuni aningaasanoornermik ajornartorsiutillit ikiaroornartumik ajornartorsiutilinnit amerlanerusut takussavavut,“ siunnersuisartoq alla oqarsimavoq. Professori Henry Lesieur atuartuni annerni assigiinngitsunik ukiullit akornanni misissuisimasoq The Los Angeles Times nalunaarsimavoq „misissuinerit inerneri universititimi atuartut akornanni misissuinerit inernerinut assingoqaat: Inuusuttut aningaasanoorusuummerujussuartartut aningaasanoornermilluunniit uerisimasut, tassa aningaasanoornerminnik aqutsisinnaajunnaarsimasut, [USA-mi] inuusuttut tamarmik 5 procenterivaat.“

Aningaasanoortartunik katsorsaasartut isumaqatigiipput inuusuttut aningaasanoortartut amerlassusiat isumakuluutiginagu, kisianni „meeqqat, angajoqqaat ilinniartitsisullu inuusuttuaqqat aningaasanoortarnerannut isumaat. . . . Inuusuttuararpassuit angajoqqaavisalu aningaasanoortarneq sukisaarsaatitut ajoqutaanngitsutut, ikiaroornartut, imerajunnerup nakuusernerup tamalaanilluunniit kinguaassiuutitigut atoqateqarnerup kingunerisaanik sualunnginnerusutut, isigaat.“ Ileqqunik paasiniaasartoq Durand Jacobs mianersoqqusisimavoq aningaasanoorneq pinerluttuliornernik, atuanngitsoortarnernik aningaasanillu pisariitsumik pissarsianut uerinermik nassataqarsinnaasoq.

Atuarfinni annerni atuartoq inuusuttuaraalluni aningaasanoortalersimasoq, akunnerit iliniartitsiffiusorpassuit atuartut allat aningaasanooqatiginerinut atortarsimavai. Kaasarfimmiusiani tamaasa annaagaangamigit, ilaqutariinnut piitsunut nerisassarsiutissanik aningaasanik atuartut katersugaannit tillittarpoq. Aningaasat tillitat aningaasanoorutigineratigut neriuutigisimavaa ilaqutariit TV-at asammiorlu onykseq siuliani aningaasanoorluni akiitsuminik akiliisinnaaniarluni taarsigassarsiaminut sallunaveeqqutitut tunniussimasani utertissinnaallugit. 9. klasserluni ullut 20-t inuusuttut angerlarsimaffianneereersimavoq dollarsinik 1500-nik tillissimanini pissutigalugu, aningaasanoorlutillu pokerertunut poolertunullu napititaangaarsimavoq. „Ukioqqortusiartornera ilutigalugu aningaasat amerliartuinnarput,“ oqaluttuarpoq. Sivitsunngitsoq aningaasanoorluni akiitsuni akilersinnaaniarlugit saniliminnit tillittalerpoq. Arnaa isumatsassimavoq. 18-inik ukioqarluni aningaasanoornermik uerisimavoq.

Sociologit isumaqarput Englandimi aningaasanoornermut inatsisit qajassuussinerat pisuulluni meeqqat ’tillikkajuumik ataasiinnarmik talilimmik’ pinnguartalersimasut. Mittarfinni spillertarfinnilu spillertarput, amerlasuullu angajoqqaaminnik pisiniarfinnilu tillillutik ileqqupiluttik aningaasaqartippaat.

„Meeqqat minnerit annerillu atuarfiini universitetillu iluini aningasanoornerit nuannarineqarnerpaat annertusiartornerpaallu tassaapput timersornermut tunngatillugu eqquiniunnerit, bookmakerinik tapersersorneqartut,“ Durand Jacobs oqarpoq. „Isumaqarpunga annernut atuarfiit universitetillu ikittuinnaat aaqqissuussaasumik angisuunik aningaasanoorfeqanngitsut.“ Taakkununngalu ilaapput inukkannerit, lotteriit kasinollu inuusuttuaqqat inersimarpasinnertik pissutigalugu iserfigisinnaasaat.

„Eqqaamasariaqarpoq amerlanerit aningaasanoornermut uerisimasut inuusuttuaraanerminniilli eqquisarsimagamik,“ Durand Jacobs oqarpoq. „Inuusuttut amerlanersaat aningaasanoornerup silarsuaanut angajoqqaaminnit qanigisaminnilluunniit sukisaarsaatitut ajoqutaanngitsutut isiginnittunik eqqunneqarsimapput,“ nangilluni The Los Angeles Times oqarpoq. Siunnersuisoq alla oqarsimavoq: „Angajoqqaat imigassamut ikiaroornartumullu tunngatillugit apeqqutit eqqarsaatigisimasatik eqqarsaatigisariaqarpaat. Isumaqarpunga aningaasanoorutit amerliartortillugit inuusuttut aningaasanoornermut uerisimasut amerliartussasut.“ Immikkut ilisimasallit aningaasanoornermut uerisimasunik katsorsaasartut oqarput inuusuttut aningaasanoornermut uerisimasut amerliartuinnartut ileqqupilumminnut aningaasaqarniarlutik tillittartut, ikiaroornartunik tuniniaasartut, atortittartuullutilluunniit, ikiaroornartunik imigassamillu atornerluisut assigilluinnarlugit. Imaassinnaavoq angajoqqaat isumaqartut eqquiniaaneq nuannaarsaataasoq ajoqutaanngitsoq, politiilli taama isumaqanngillat. Inuusuttut akornanni inersimasut akornannit aningaasanoortartut pingasoriaammik amerlanerusut pissutigalugit, paasinarpoq sualuttunik ajornartorsiuteqalersarmat meeqqat angajoqqaallu isummerfigisariaqagaannik.

„Meeqqat ’tilikkajuumik ataasiinnarmik talilimmik’ pinnguarnermik pinngitsoorsinnaajunnaarsimasut . . . inersimasutut aningaasanoornermik uerisimasutulli ajoqutaasumik ileqqulersortarput. Inuusuttut spilleautomatenik pinngitsoorsinnaanngitsut immaqa qulingiluanik qulinilluunniit ukioqarlutik aallartissimapput. Kaasarfimmiutik, atuarfimmi nerisassarsiutissatik aningaasamernillu angerlarsimaffimminni nassaarisinnaasatik atortarsimavaat. Ukioq ataaseq marlulluunniit qaangiukkaangata immaqa nukappiaqqat tillinniartalersarput. Meeqqap inaaniit tunineqarsinnaasut tamarmik tunineqartarput: arsamut patittaatit, atuakkat, aap allaat immiussissutit. Meeqqat allat immaqa malugaat pinngussatit tammartartut. Angerlarsimaffimmiittunik qulakkeerisoqarsinnaanngilaq. Moodyp tusarsimavaa anaanat isumatsassimasut pigisaminnik inimi nakkutigisinnaasaminnut toqqorsisartut, pooqattaminnilluunniit innaraangamik akitsimi ataannut toqqorsisartut. Anaanat taakku paatsiveerussimaarput timmissatut ulluminnik kukuumit tillinniarfigineqarsimasutut kinguaamik susimanerannik paasisinnanngitsigaat. Meeqqaalli tillinnissaminnut arlaatigut iluatsisisarput. 16-inik ukioqaleraangata politiit piareersimasarput matukkullu kasuttorlutik.“ — Easy Money: Inside the Gambler’s Mind David Spanierimit.

Soorlu ilanngutassiani ukunani uparuareeripput inersimasut meeqqallu oqaluffimminni bankortunik, lotteritigut assigisaatigullu eqquiniartunik takusaqartarput. Upperisarsiortut taakkualu pisortaat, Kristusimit ajoqersorneqarnerartut, aningaasanoornernut qanoq ittunulluunniit kajumissaarisariaqarpat, siuarsaasariaqarpat tapersersuillutillu? Naaggarluinnaq! Aningaasanoornerit qanorluunniit ittut inuup pissusiinut ajornerpaanut kajumissaaripput, akiligarinngisamik perusussuseqarneq. Piumatussusermik aamma taaneqartarpoq. Pissutsimik tamatuminnga siuarsaasup allat isumaqalersittarpai allap annaasaanik iluanaarneq ajunngitsuusoq. Jesusip sammisaq ilaqutariit avissaartuutigisaat, kanngunarsaataat, peqqiilliorneq inuunermillu aseruineq siuarsarsimassanerpaa? Naamerluinnaq! Guutip oqaasii isumassarsiarititaasut ersarissumik oqarput piumatuut Guutip naalagaaffianik kingornussissanngitsut. — 1 Korintumiut 6:9, 10.

Angajoqqaat meeqqatik ukiukitsillugit ilinniartittariaqarpaat aningaasanoornerit tamarmik ajortuusut. Nuannaarniutitut ajoqutaanngitsutut isigeqinagit, eqiasunnermilli, sallunermik, peqquserlunnermik ilumuunngitsuliornermillu kinguneqarsinnaasutut isigikkit. Iloqarfinni amerlasuuni ikiorsiissutissanik pilersitsisoqarsimavoq, soorlu Aningaasanoortartut Isertortut. Ajornartorsiuteqaraanni pingaaruteqarportaaq unnersuussutini isumassarsiarititaasuni Guutip oqaasianiittuni, Biibilimi, ikiortissarsiussalluni. Imminornissamik eqqarsarsimasut ilaat oqarput unnersuussutit isumassarsiarititaasut malissimanerat pissutigiinnarlugu suli inuullutik.

Soqutiginarpoq Jehovap nalunaajaasuisa aningaasanoornermik uerisimanermik aniguinissamik amerlasuut ikiorsimammatigit. Aningaasanoornermik uerisoorsimagaluartoq allassimavoq assigiinngitsunik ileqqupiloqareerlutik, soorlu spilernermik, ’peeqqanilu Jehovap nalunaajaasuinik Biibilimik atuaqqissaaqateqartaleramik tassanngaannartumik annertuumillu allannguuteqarlutik.’ „Aningaasanoornermik pinngitsoorsinnaasimanngilara aqussinnaanngingajallugulu,“ oqaluttuarpoq. Jehovalli ikiuineratigut peeqqannillu tapersersorneqarnikkut — atuaqqissaarnikkullu, qinunikkut eqqarsaqqissaarnikkullu, ingammik piumatussuseq pillugu Gutip isiginittaasianik — aningaasanoorusussusera aqussinnaalersimavara. Taava inuunera Jehovamut tunniulluinnarpara, peerara aamma taamaaliorpoq, maannakkut ukiuni 38-ini nuliarisimasara. [Jehovap nalunaajaasuinik] pisariaqartitsiffiusuni sulisimavugut, ukiorpassuarni piffissaq tamaat kiffartorsimavugut, Napasuliaq Alapernaarsuiffiup peqatigiiffiata angalalluni sinniisorisimavaanga; sulili aningaasanoorusussuseq malugisarpara. Jehovalli ikiuinera siulersuineralu iluaqutigalugit piumassuseq tamanna akiorsinnaasarpara.“

Aningaasanoornermik ileqquliutiinnagaq asoorunneqarsinnaava? Aap, Guutip ikiuinera annaassinissamillu aaqqissuussinera ilassigaanni allallu tamatuminnga oqaluttuukkaanni. (gD 22/9 95)

[Qupp. 9-mi issuagaq]

Erininarsinngitsoq inuusuttut aningaasanoortartut akornanni ajornartorsiutit inuusuttut ikiaroornartunik atornerluisut akornanni ajornartorsiutinit amerlanerulissapput

[Qupp. 11-mi issuagaq]

Inuit piumatuut Guutip naalagaaffia kingornutissanngilaat

[Qupp. 10-mi ungalusaq]

Las Vegasimi katuullit oqaluffiat aningaasaasanik eqquiniutinik tigusisarpoq

Utertitsisumut Illernarnerpaamut Illernartuummukartut assigiimmik palasimut qinnuteqarajupput: „Ataataq, eqquinissannik qinnussinnaavinga?“

Las Vegas, Nevadami USA-miittoq, ukiut tamaasa silarsuarmit tamaneersut millionilikkuutaat iluanaarneq allanngujasoq misilinniarlugu ornigartarpaat. Tamaani oqaluffik najoruminartunngorlugu qaammaqquteqarpoq, iikkat sinerlugit Jesusip inunngornera, unnukkorsiortitsinera kingulleq sanningasulimmullu kikiattugaanera assilillugit kusanartunik bronzenik inuusaliaqarpoq. Sumiinnerluni qularutissaanngilaq: naalagiartut kajumissaarneqarput aningaasaasanik aningaasanoorutinik nakkaatitsivinnut ikiseqqullugit.

„Ilaatigut 500-dollars-jetonimik nakkaatitsivinni nassaartarpugut,“ ataataq Leary Irlandermiorpalulaarluni oqaluttuarpoq.

Katuullit oqaluffiat Las Vegasip avannarpasinnerusortaaniittoq ukiuni qulikkuutaani naalagiartartunik kiffartuussisimavoq, silarsuarmili hotel-casinot annerpaartaasa ilaat sisamat — MGM Grand, Luxor, Excalibur aamma Tropicana — illoqarfiup kujasinnerusortaani sananeqarmata oqaluffik nutaaq, Utertitsisumut Illernarnerpaamut Illernartuut, taakkua ungasinngitsuanni sananeqarpoq.

Palasi aperineqarami sooq taamaaliortoqarsimanersoq, ima akivoq: „Soormi? Tamaani inoqarneruvoq.“

Aammami tamaani aningaasaateqartoqarneruvoq. Taava sooq taamaaliunngitsuussappat?

[Qupp. 9-mi assiliartaq]

Aningaasanoorneq ileqqorluttut akornanniilernermik kinguneqarsinnaavoq