Hieronymus — Biibilimik nutserisoq aqqutissiuisoq akerlerineqartorlu

APRIILIP 8-ni 1546-mi Trentomi oqaluffeqarfiit ataatsimiinneranni nalunaarutigineqarpoq Biibili latiinerisuunngortitaq Vulgata ’ilagiinnit katuullinit akuerisaalersoq . . . kialuunniillu sumilluunniit pissuteqarluni sapiiserluni innimiilliorluniluunniit ajattorniassanngikkaa’. Vulgata ukiut tuusintit sinnerlugit siusinnerusukkulli naammassineqareersimagaluartoq nutsigaq tamanna nutserisualu, Hieronymus, akerlerineqartuarsimapput. Hieronymus kinaagami? Sooq taanna biibililu nutsigaa akerlerineqarsimappat? Taassuma suliaa nalitsinni Biibilimik nutserisarnermut qanoq sunniuteqarsimava?

Angut ilinniarluarsimasunngortoq

Eusebius Hieronymus inunngorpoq ukiup 346-p missaani illoqarfimmi Stridonimi, Romamiut pigisaanni Dalmatiamiittumi, ullumikkut Italiap Sloveniallu killeqarfiisa eqqaaniittumiittumi.a Angajoqqaavi assut pigissaartuupput, pigissaartuunerullu iluaqutissartai siusissukkut misigereersimavai oqaasilerissutinik ilisimatuumit tusaamasaasumit, Donatusimit, Romami ilinniartitaasimagami. Paasinarsisimavoq oqaasilerinermut, oqalunnermut isumaliutersornermullu Hieronymus assut pikkorissuusoq. Taamani ilinniartitaanermini aamma griikerit oqaasii ilinniarpai.

Hieronymus ukiumi 366-imi Romamit aallarnermi kingorna pisuinnaq sumi tamaani angalavoq naggataatigullu illoqarfimmut Italiamiittumut, Aquileiamut, pilluni. Tamaani imminut naaggaarfigineq siullermeerluni tusarpaa. Imminut naaggaarfigilluinnarnermik isuma assut soqutiginartippaa, ikinnguterpaalunilu ilagalugit ukiualunni imminut naaggaarfigisutut inuulluni.

Ukiumi 373-imi ilisimaneqanngitsumik pissuteqartumik imminut naaggaarfigisutut inuuniaqatigiit taakkua avissaartuupput. Assut pakatsilluni Hieronymus pisulluni kangimut aallarpoq, Bitynia, Galatia Kilikialu aqqusaarlugit naggataatigullu Antiochiamut Syriamiittumut apuulluni.

Sivisuumik angalanini atupiloorpaa. Qasoqaluni peqqiillioqalunilu Hieronymus kissarneerunneq ajuleraluarpoq. „Ajja, Naalakkap Jesus Kristusip ilinnukarteriataassagaluaraminga,“ ikinngunni taama allaffigisimavaa. „Timinnguakkuluga, napparsimanngikkaluarlungaluunniit sanngiitsoq, aserorluinnarpoq.“

Napparsimaneq, kiserliorneq ilukkullu paatsiveerusimaarneq naalliuutigereeraluaqalugit Hieronymus aamma allamik naalliuuteqalerpoq — anersaakkut. Sinnattorpoq Guutip eqqartuussilluni issiavissaarsuata saanut sassartitaalluni. Kinaanerminik aperineqarami Hieronymus akisimavoq: „Kristumiuuvunga.“ Sassartitsisiminilli sukannersumik oqarfigineqarsimavoq: „Salluvutit, Kristusimut pinnak Ciceromut malinnittuuvutit.“

Tamanna tikillugu Hieronymusip Guutip oqaasia pinnagu silamiut atuakkiaat ilisimatusarfigisimavai. „Ilerasunnerup inneranit anniartitaavunga,“ Hieronymus oqarsimavoq. Ajunngitsumik ingerlalerumalluni Hieronymus sinnattumini ima neriorsuuteqarsimavoq: „Naalagaq, silamiut atuakkiaannik pigisaqaqqissagaluaruma imaluunniit tamakkuninnga atuaqqissagaluaruma miserratigisimassavakkit.“

Kingorna Hieronymus isummerpoq sinnattumini neriorsuuteqarsimanerminik eqqortitsinissaminut akisussaatinneqarsinnaanani. Taamaakkaluartorli neriorsuutimi eqqortinnissaa aalajangiusimavaa — tunngaviatiguinnaagaluartorlunniit. Taamaattumik Antiochiamit aallarpoq Chalkisimilu Syriap inoqajuitsuaniittumi kiserliorniatut inuulerluni. Kiserliorniatut inuunermini Biibili atuakkallu upperisarsiornermut tunngasut sukumiisumik atuartarpai. Hieronymus ima oqarsimavoq: „Siornatigut inuit atuakkiaannik atuartarsimaninnit ilungersornerungaarlunga Guutip atuakkiai atuartalerpakka.“ Aammattaaq Syriamiut oqaasii ilinniarpai juutilu kristumiunngorsimasoq ikiortigalugu hebriiarit oqaasii ilinnialerlugit.

Paavip suliassiissutaa

Ukiut tallimat missaanni kiserliorniatut inooreerluni Hieronymus Antiochiamut uterpoq ilisimatusarnini nangeqqikkiartorlugu. Apuukkamili paasivaa oqaluffeqarfimmi assut avissaartuunneqartoq. Inoqajuitsumiitillunili paavi Damasus siunersioreersimavaa, imalu oqarfigisimallugu: „Oqaluffeqarfik pingasunngorluni avissimavoq, immikkoorniaqatigiillu taakkua tamarmik immikkut uannut maleqqupput.“

Hieronymus aalajangerpoq Paulinus, angutit pingasut Antiochiami biskoppiussutsimik pilerngussisut ilaat, tapersersorniarlugu. Paulinusimit palasinngortitaanissaminut Hieronymus akuersivoq marlunnik piumasaqarluni. Siullermik, mattuttutut anguniakkaminik aallussinissaminut kiffaanngissuseqarumavoq. Aappassaanillu, ilagiinnut aalajangersimasunut palasitut pisussaaffeqarusunngilaq.

Ukiumi 381-imi Hieronymusip Paulinus Constantinopelimi oqaluffeqarfiit ataatsimiinnerannut ilagaa kingornalu Romamukaqatigalugu. Hieronymusip ilisimatussusia oqaatsitigullu piginnaaneqarnera paavi Damasusip erniinnaq paasivaa. Ukiup ataatsip ingerlanerani Hieronymus Damasusip allattaatut nuimasutut isigisaasutut qaffatsinneqarpoq.

Allattaanermini Hieronymus qassiiliortitsinissaminut tunuarsimaanngilaq. Ilami akerlerineqarnissani kissaatigerpasippaa. Assersuutigalugu, paaveqarfissuarmi akimarpaseqisumi inuuleraluaramiluunniit imminut naaggaarfigisutut inuuginnarpoq. Inuulluataarnaveersaartutut inooriaaseqarnermigut palasillu silamiorpaluttumik inuunerlunnerat pillugu sakkortuumik oqaaseqartarnermigut Hieronymus ikinngitsunik akeraqalerpoq.

Isornartorsiorneqartaraluaqaluni Hieronymus paavi Damasusimit tamakkiisumik tapersersorneqarpoq. Paavi pissutissaqarluarpoq Hieronymus Biibilimik misissueqqissaarminik ingerlatsiinnarnissaanik kajumissaassallugu. Taamanikkut biibilit latiinerisuunngortitat assigiinngitsut arlallit atorneqarput, tamakkualu ilarpassui nutsernerlutaapput kukkunernillu annertuunik imaqarlutik. Damasusip isumakuluutigisaa alla tassaavoq oqaluffeqarfiup immikkoortuisa kangianiittut kitaaniittullu oqaatsit pissutaallutik avissaarsimanerat. Kangiani ikittuinnaat latiinerit oqaasii nalunngilaat, kitaanilu suli ikinnerusut griikerit oqaasii nalunngilaat.

Taamaattumik paavi Damasusip iivangkiiliut nutaamik latiinerisuunngortinneqarnissaat kissaatigisorujussuuaa. Kissaatigaa allassimaqqaataat griikerisuut naapertoqqissaarlugit, peqqissaartumik ersarissumillu, latiinerisuunngortinneqassasut. Hieronymus ilinniarluarsimasut taama ittumik nutserisinnaasut ikittuinnaat ilagaat. Griikerit, latiinerit Syriamiullu oqaasii pikkoriffigilluinnarpai naammattumillu hebriiarit oqaasii ilisimasaqarfigalugit, taamaattumillu taamatut suliaqarnissamut piukkunnarluarluni. Suliassaq inuunermini ukiuni 20-nit amerlanerusuni aallussassani Damasusip pisussaatitsineratigut Hieronymusip aallartippaa.

Akerlerineqarnera sakkortusivoq

Iivangkiiliut sukkasuumik nutseraluarlugit Hieronymus ersarissumik ilinniarluarsimarpaluttumillu nutsereriaaseqarpoq. Allakkanut griikerisuunut taamanikkut pigineqartunut tamanut naleqqiussisarnermigut latiinerisuunngortitami naqqiissarpoq, allariaatsikkut imarisaasigullu, allakkanut griikerisuunut naapertuunnerulersinniarlugu.

Hieronymusip iivangkiiliunik sisamanik nutsigaa kiisalu griikerisuunngortitaq Septuaginta tunngavigalugu Tussiaatinik nutsigaa nalinginnaasumik ilassilluarneqarput. Sulili isornartorsiuisoqarpoq. „Inupalaat saassutaraannga, siuaasanngooq oqartussaassusiat silarsuarmiullu tamarmik isumaat sumiginnarlugit iivangkiiliut ilaat naqqissorsimagakkit,“ Hieronymus oqarsimavoq. Paavi Damasusip ukiumi 384-imi toqunerata kingorna unnerluussinerit tamakku sakkortusipput. Hieronymusip paavi nutaaq aaqatiginngilluinnarpaa, taamaattumillu aalajangerpoq Romamit aallarniarluni. Tamatumuunakkuttaaq kangimut aallarpoq.

Hebriiarit oqaasiinik ilisimasaqarlualerpoq

Ukiumi 386-imi Hieronymus Bethlehemimi najugaqalerpoq, inuunermilu sinnera tamaaniilluni. Tamaani inuppaalunnit ilumoorfiginnittunit malitseqalerpoq, taakkualu ilagaat Paula, arnaq Romamiu akimarnit ilaat. Hieronymusip ajoqersuinerata kingunerisaanik Paula imminut naaggaarfigisutut inuulersimavoq. Taassuma aningaasaatai iluaqutigalugit Hieronymusip siulersuineratigut mattuffimmik pilersitsisoqarpoq. Tassani ilisimatusarnini nangeqqippaa inuunerminilu suliami annersaat naammassillugu.

Palestinami nunaqarnermini Hieronymus hebriiarit oqaasiinut pikkorissarnerunissaminut periarfissaqarpoq. Juuterpaaluit akilerlugit hebriiarit oqaasiisa nalunarnerusortaannik ilinniartitsisussarsiarai. Ilinniartitsisoqaraluarluniluunniilli ilikkaruminaapput. Ilinniartitsisumi ilaat, Baraninas Tiberiasimiu, pillugu Hieronymus ima oqarsimavoq: „Unnuakkut Baraninasimit ilinniartinneqartarnera erloqinaqalunilu akisoqaaq.“ Sooruna unnuakkut atuartarsimasut? Baraninasip „kristumiumik“ peqateqartarnini pillugu juuteqatimi qanoq oqarnissaat annilaanngatigimmagu!

Hieronymusip nalaani juutit juutiunngitsunik hebriiarisut oqaluttunik illaruaatiginnittarput, nipinik toqqusaakkoorpaluttunik taasinerluttarnerat pillugu. Hieronymusip ilungersorujussuareerluni nipit tamakku iluamik taasinnaalerpai. Aammattaaq oqaatsit hebriiarisoorpassuit latiinerisuunngortippai. Tamanna oqaatsinik eqqaamanninnissaminut iluaqutigiinnanngilaa, aammali taamanikkut hebriiarit oqaatsinik taasisarnerannik ataannartitseqataavoq.

Heronymusip qassiiliuutaassutaa annerpaaq

Biibilip ilaa qanoq annertutigisoq paavi Damasusip Hieronymusimut nutsertinniarsimaneraa ilisimaneqanngilaq. Tamannali Hieronymusip nalornisiginngilaa. Aalajangersimalluinnarluni anguniagaqarpoq. „Oqaluffeqarfimmut atorsinnaasumik kingornalu inuusussanut pingaarutilimmik“ pilersitsinissani kissaatigilluinnarpaa. Biibili tamaat nutaamik latiinerisuunngortinniarpaa.

Allakkanik Hebriiarisuunik nutserinermini Septuaginta tunngaviginiarpaa. Allakkanik Hebriiarisuunik griikerisuunngortitaq tamanna ukiuni 300-kkunni ukiunik naatsorsuisalerfitta siornagut nutserneqarsimasoq inunnit amerlasuunit Guutimit toqqaannartumik isumassarsiarititaasutut isigineqarpoq, taamaattumillu taamanikkut kristumiut griikerisut oqaluttut akornanni assut siammarsimalluni.

Sulianili ingerlatillugu griikerisuunngortitat assammik allatat assigiinngitsut akornanni assigiinngissutit naammattoortalerpai, soorlu latiinerisuunngortitani assigiinngitsuni taamaattoq. Hieronymus paatsiveerukkaluttuinnarpoq. Naggataatigut aalajangerpoq eqqortumik nutserisinnaajumalluni griikerisuunngortitat, ilaatigut Septuaginta ataqqisaaqisoq, atornagit allassimaqqaatsit hebriiarisut allakkat kisiisa atortariaqarlugit.

Aalajangernera tamanna aalassatsitseqaaq. Inuit ilaasa Hieronymus peqquserluttumik allakkanik allanngortitsisutut Guutimillu mitaatiginnittutut juutillu pillugit oqaluffeqarfiup ileqqutoqaanik qimatsisutut naqissuserpaat. Allaat Augustinip, oqaluffeqarfiup teologiisa nuimanersaata, ilungersorluni Hieronymus qinnuigaa Septuaginta-mut uteqqullugu, oqarlunilu: „Nutsikkat oqaluffippassuarni nalinginnaasumik atorneqaleraluarpat oqaluffinni latiinerisut naalagiarfiusartuni oqaluffinnilu griikerisut naalagiarfiusartuni Biibili atuarneqaraangat assigiinngissutit saqqummertalerpata ajussaqaaq.“

Aap, Augustinip annilaanngatigisaa tassaavoq kitaani oqaluffiit Hieronymusip latiinerisuunngortitaa allakkanik hebriiarisuunik tunngaveqartoq atulerpassuk, massa kangiani griikerit oqaluffiini Septuaginta suli atorneqartoq, avissaartuunneqalernissaa.b Aammattaaq nutsikkap Hieronymusimit taamaallaat illersorneqarsinnaasup Septuaginta-mit sallinngortinneqarnissaa Augustinip eqqarsarnartoqartippaa.

Akerliusut tamakku tamaasa Hieronymusip qanoq isigai? Naatsorsuutigineqarsinnaasutut soqutiginngilai. Hebriiarisuumit toqqaannartumik nutserinini ingerlatiinnarpaa, ukiumilu 405-imi biibili latiinerisuunngortitani naammassillugu. Nutsigaa kingorna Vulgata-mik taagorneqalerpoq, tassa nutsigaq nalinginnaasumik akuerisaasoq (latiinerit oqaasiat vulgatus isumaqarpoq „nalinginnaasoq, nalinginnaasumik ilisimaneqartoq imaluunniit nalinginnaasumik siammarsimasoq“).

Suliarujussuaq

Hieronymusip Allakkanik Hebriiarisuunik nutsigaa allakkanik pioreersunik iluarsaasseqqinnerinnaaqqajanngilaq. Kingorna inuusut Biibilimik misissueqqissaariaasiannik nutsereriaasiannillu allanngortitsivoq. Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Will Durant ima oqarsimavoq: „[Vulgata] ukiuni 300-kkunni atuakkiat annersaralugulu pingaarnersaraat.“

Hieronymus angutaasimavoq sakkortuumik oqariartartoq aamma assortuiumatooq, aammali tassaalluni Biibilimik misissuinermi allakkat isumassarsiaritaasut hebriiarisuut atorneqaleqqinnissaannik kisimiilluni isumaginnittoq. Eqqumaqqissaarluni Biibilimik allakkat hebriiarisuut griikerisuullu pisoqqat ullumikkut pissarsiarineqarsinnaajunnaarsimasut misissoqqissaartarsimavai imminnullu sanilliuttarlugit. Aammattaaq suliaa juutit masoretit allagaannit pisoqaaneruvoq. Taamaattumik Vulgata Biibilimik nutsikkanik atorsinnaasunik misissuissagaanni iluaqutissaavoq naleqangaartoq.

Inooriaasia pissusiilu ingasattajaartut upperisarsiornikkulluunniit isumai akueriinnanngikkaluarlugit Guutip oqaasianik asannittut Biibilimik nutserisup akerlerineqartup aqqutissiuisullu taassuma eqiasuilluni suliaa pingaarteqaat. Aap, Hieronymusip anguniakkani anguaa — „kingorna inuusussanut pingaarutilimmik“ pilersitsivoq. (wE 1/1 99)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 30-mi assiliartaq]

Hieromusip assinga qiperugaq Betlehemimiittoq

[Suminngaanneernera]

Garo Nalbandian

[Qupp. 3-mi Suminngaanneernerat]

Qulaani saamimmut, hebriiarisut assammik allakkat: The Shrine of the Book, Israel Museumip Jerusalemimiittup akuersineratigut; Ataani saamimmut, Syriamiusut assammik allakkat: The Trustees of the Chester Beatty Libraryp Dublinimiittup akuersineratigut issuakkat; Qulaani qeqqani, griikerisut assammik allakkat: Israel Antiquities Authorityp akuersineratigut