Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
4-10 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 SAMUEL 18, 19
“Barzilái okimatiaya tlen ayakmo uelis kichiuaskia”
Jehová kintlasojtla tokniuan tlen yikipiaj miak xiuitl
Eyi tlakamej ika nochi inyolo okinmakakej tlakuali, tlen ipan kochiskiaj uan okseki tlamantli. Se tlakatl omotokayotiaya Barzilai (2 Sam. 17:27-29). Ijkuak Absalón ayakmo okitemojtinemiaya David, ye omokopki Jerusalén uan Barzilai okikajkauato. David okilui Barzilai iuan ma uia Jerusalén uan kimakaskia tlen kikuaskia maski amo itlaj okipolouaya (2 Sam. 19:31-33). David xamo okitak kuali iyelis Barzilai uan kuali kipaleuiskia porque yokipiaya miak xiuitl uan okatka ixtlamatki. Xamo Barzilai kipaktiskia iuan yaskia uan iuan tekipanoskia.
Jehová kintlasojtla tokniuan tlen yikipiaj miak xiuitl
Pero Barzilai okilui yokipiaya ochenta xiuitl uan ayakmo okimatiaya tlen kuali uan tlen amo kuali. ¿Tleka ijkon okijto? “Xamo sapanoua okatka ixtlamatki”. Noijki kuali okintlapouiaya oksekimej ijkon ken okichiuayaj tlayekankej ijkuak okatka Rehoboam (1 Rey. 12:6, 7; Sal. 92:12-14; Prov. 16:31). Xamo Barzilai ijkon okijto porque yokipiaya miak xiuitl. Noijki okijto ayakmo otlakakiaya uan ayakmo itlaj okiueliliaya (Ecl. 12:4, 5). Ik non, Barzilai okilui David ma kiuika Kimham uan nin telpochtli xamo ikone Barzilai (2 Sam. 19:35-40).
Tiyetoskej tiyolyamankej maski titlajyouiskej
6 ¿Tleka Barzilai amo okiseli tekitl tlen David okinekiaya kimakas? ¿Amo okinekiaya okachi tekitis noso amo okinekiaya motekipachos? Amo. Barzilai okatka yolyamanki. Okitak ayakmo uelis okachi tekitiskia ken achto (xiktlajtolti Gálatas 6:4, 5, ITlajtol toTajtzin Dios). Tejuan noijki moneki ma tiyetokan tiyolyamankej ken Barzilai. Amo san ma tikitakan tlen uelis tikchiuaskej noso oksekimej ma kitakan tlen ueli tikchiuaj, okachi kuali, ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo. Nin okachi ipati uan amo san [porque] tiknekij tikpiaskej se tekitl tlen ueyititok noso miakej ma techixmatikan (Gálatas 5:26). Tla tiyolyamankej, titekitiskej iuan tokniuan [para] tikueyichiuaskej Jehová uan oksekimej tikinpaleuiskej (1 Corintios 10:31).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
Nochipa ma tiktekichiuilikan toTajtsin Dios
19 Ualeua timokuayejyekouaj amikaj techajsikamatij uan ayakmo ueli itlaj tikchiuaj. Pero uelis techpaleuis tlen okipanok Mefibóset (2 Sam. 4:4). Ye omokokouaya uan okixiko maski tekiua David okixnamik uan okichiuili tlen amo kuali. Amo okatka itlajtlakol nochi tlen okipanok pero amo keman omokuayejyeko ayakmo uelis itlaj kichiuaskia. Ye okipatioitaya tlen okipiaya uan omotlasojkamatki porque achto David okitlasojtlaya (2 Sam. 9:6-10). Ik non, ijkuak David okixnamik ye amo san omokuayejyeko tleka ijkon okichiuili. Amo omoyolkoko uan amo okitlajtlakolti Jehová tlen okipanouaya. Ye okipaleui David porque okimatiaya Jehová okitlali ma yeto tekiua (2 Sam. 16:1-4; 19:24-30). Jehová okichi ma kijkuilokan tlen okipanok Mefibóset uan ijkon ma techpaleui (Rom. 15:4).
11-17 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 SAMUEL 20, 21
“Jehová yolkuali”
Sekimej techtlajtlaniaj
Tlen omoijto kichiuaskiaj, ok omonekiaya kitlakamatiskej ijkuak okatka Saúl pero ye okinekiaya kinmixpolos. Uan ye uan ifamilia sekimej okinmixpolojkej (2 Sam. 21:1). Ijkuak David opejki tlanauatia, gabaonitas tlen amo okinmiktijkej okiluijkej ken okintlajyouiltijkej. David okintlajtlani ken uelis kinpaleuiskia porque Saúl sapanoua okintlajyouilti uan ijkon Jehová kiteochiuaskia tlali. Yejuan amo okitlajtlanilijkej tomin. Okiluijkej ma kinmaktili chikome ikoneuan Saúl para kinmixpoloskej (Núm. 35:30, 31). David okichi tlen okiluijkej (2 Sam. 21:2-6).
Tlen opanok techmachtia ome ikoneuan uan makuili ixuiuan Saúl okichijkej tlen amo kuali, ik non, Jehová okitekauili ma kinmixpolokan. Tlanauatil okijtouaya tla se teta okichiuaya tlen amo kuali, ikoneuan amo kitlaxtlauaskiaj. Tlanauatil noijki okijtouaya akin otlajtlakolchiuaya san ye omonekiaya kixpoloskej (Deut. 24:16). Tlen opanok techititia ome ikoneuan uan makuili ixuiuan Saúl okinmixpolojkej gabaonitas, ik non, okitlaxtlajkej tlen okichijkej.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w13-S 15/1 pág. 31 párr. 14
Tlayekankej techpaleuiaj ma tiyolpakikan
14 Titetlapouiaj ipan nochi tlaltikpak maski techtsatsakuiliaj Satanás uan akinmej kipaleuiaj. Sekimej techpanoua seki tlamantli tlen amo kuali, non yetoskia sapanoua ueyi ijkon ken okatka Goliat. Pero titlaxikouaj porque tikneltokaj Jehová techpaleuis. Ualeua tisotlauaj uan timoyolkokouaj porque nochipa techpanoua tlen amo kuali. Ijkuak ijkon timomachiliaj, xamo tikitaskej oui titlaxikoskej. Tlayekankej uelis techpaleuiskej oksepa ma tiyolpakikan uan ma timoyolchikauakan. Se tokni precursora tlen kipia kanaj 65 xiuitl okijto: “Yikipia kanaj keski xiuitl amo kuali onimomachiliaya uan onisotlauaya ijkuak onitetlapouiaya. Se tlayekanki okitak onisotlauaya uan onechtlajtlani tlen onechpanouaya. Otimotlapouijkej uan onechtlajtoltili se texto. Onikchi tlen onechilui uan kuali onimomachili. Niktlasojkamatilia porque okitak tlen onechpanotoka uan onechpaleui”. Se tlateochiuali tikinpiaj tokniuan tlen techyekanaj. Yejuan kintekipachoua tlen techpanoua uan techpaleuiaj ijkon ken okichi Abisai.
18-24 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 SAMUEL 22
“Ma tikneltokakan Jehová techpaleuis”
ToTajtsin Dios kipia miak chikaualistli uan teiknomati
13 (Xiktlajtolti Éxodo 14:19-22). Ma timokuayejyekokan tikatej iuan israelitas uan otechajsitoj isoldados faraón uan tikatej itempa mar Rojo. Pero toTajtsin Dios itlaj okichi. Mixtli tokuitlapan opanok uan egipcios ayakmo otlachiayaj uan amo okimatiayaj kanin ik yaskej porque otlatlayoak. Pero kanin tikatej toTajtsin Dios techtlauilijtok. Moisés okimela ima ipan mar Rojo, chikauak oejekak uan otlapouik se ojtli. Tokalchanejkauan uan toyolkauan opanokej itlajkotia mar Rojo. Noijki ojtli kuali okatka uan ik ompa otinejnenkej. Nochtin opanokej itlajkotia mar Rojo.
14 (Xiktlajtolti Éxodo 14:23, 26-30). Pero faraón tokuitlapan oualaya. Ijkuakon Moisés oksepa okimela ima ipan mar Rojo. Nochi atl ouetsiko inpan egipcios uan omotsaki ojtli. Faraón uan isoldados omikej (Éx. 15:8-10).
15 Nin techititia Jehová nochi kuali kichiua uan nin techpaleuia kuali ma tiyetokan (1 Cor. 14:33). Noijki techmachtia kualtsin techmaluia. Jehová techmaluia uan amo kinkauilia itlaj ma techchiuilikan akinmej techkokoliaj. Nin techyolseuia porque yitlamis nochi tlen amo kuali (Prov. 1:33).
w10-S 1/6 pág. 26 párrs. 4-6
Jehová amo kinkaua itekipanojkauan
Ma timomachtikan tlen kijtoua non versículo. Tlajtoli “amo titekauas” omotlajtolkopki ika verbo hebreo uan noijki uelis motlajtolkopas “kiteititis titetlasojtla”. Ik non, akin amo tekaua kiteititia tetlasojtla uan kitechiuilia tlen kuali. Non techmachtia Jehová amo keman kinkauas akinmej nochipa kitlakamatij porque sapanoua kintlasojtla.
Akin amo tekaua amo san kimachilia itech iyolo, kiteititia ika tlen kichiua. Ik non, versículo kiteititia Jehová amo tekaua uan kiteititia ika tlen kichiua. Tekiua David ijkon okitak ijkuak otlajyoui, nochipa okipaleui, okimalui uan okiyekanki. Ye okitlasojkamatili Jehová porque okajsikamatki kimakixti ijkuak sekimej okikokoliayaj (2 Samuel 22:1).
Uan tejuan, ¿Jehová techpaleuis ijkon ken kijtoua 2 Samuel 22:26? Ma tikilnamikikan Jehová amo kipatla iyelis (Santiago 1:17). Ye nochipa kichiua tlen kijtoua. David okijto: “Jehová [...] amo keman kinkauas akinmej yolmelajkej” (Salmo 37:28).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
“Cristo Ye n tlayákanki [...] itech nochi tlakatl”
9 Yolyamanki. Maski Jehová okachi ixtlamatki, kinkaki itekipanojkauan (Gén. 18:23, 24, 32). Noijki akinmej kinyekana kinkauilia ma kijtokan ken uelis kichiuas seki tlamantli (1 Rey. 22:19-22). Maski Jehová nochi kuali kichiua, ye kimati amo nochi kuali tikchiuaskej uan techpaleuia kuali ma tiyetokan (Sal. 113:6, 7). Itech Biblia David okijto Jehová ye akin okipaleuiaya (Sal. 27:9; Heb. 13:6). Tekiua David okajsikamatki okichi tlen okinauatijkej porque Jehová yolyamanki uan ye okipaleui (2 Sam. 22:36).
25-31 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 SAMUEL 23, 24
“¿Timochijchikauaj tikueyichiuaj Jehová?”
it-1-S pág. 174
Arauna
Arauna okilui David kitliokoliskia tlali uan yolkamej uan kuauitl para kitlamanaliskia toTajtsin Dios pero ye okilui kitlaxtlauiliskia. Ijkon ken kijtoua 2 Samuel 24:24 David okiko “era” uan yolkamej uan okitlaxtla 50 siclos platatomin (2,260 pesos). Pero 1 Crónicas 21:25 kijtoua David okitlaxtla 600 siclos de oro (1,584,600 pesos). Akin okijkuilo Segundo de Samuel san okijto kech okitlaxtlajkej kanin kitlaliskiaj altar uan okseki tlamantli para kitlamaniliskiaj Jehová. Mota san ika non tomin David okitlaxtla tlali. Pero akin okijkuilo Primero de las Crónicas okijto okitlaxtlajkej nochi tlali kanin satepan kichijchiuaskiaj teokali uan nochi tlen okitekitiltijkej (1 Crón. 22:1-6; 2 Crón. 3:1). Kanin okichijchijkej teokali okachi ueyi tlali okatka, ik non, David okitlaxtla 600 siclos de oro. Uan amo san okitlaxtla kanin okichijchi altar para kitlamaniliskia Jehová.
w12-S 15/1 pág. 18 párr. 8
¿Tlen techmachtia tlanauatil tlen okinmakakej israelitas?
8 Ualeua israelitas okimakayaj Jehová tlen yejuan okinekiayaj. ¿Tleka? Porque ijkon okitlasojkamatiliayaj noso okinekiayaj ma kinseli. Amo omonekiaya kimaniliskej yolkamej tlen omokokouayaj. Axkan tejuan amo tiktlamaniliaj Jehová ijkon ken okijtouaya tlanauatil tlen okijkuilo Moisés pero timochijchikauaj tikmakaskej nochi tlen tikpiaj. Apóstol Pablo okijto ijkuak tikinmiluiaj oksekimej tlen kichiuas toTajtsin Dios, ijkuak ‘tikinchiuiliah tlan kuali uan tikimpalewiah akimeh amitla kipiah’. Ijkon yetoskia ken ‘tiktlamaniliah’ uan ye kiyolpaktia (Heb. 13:15, 16). Tlen tikchiuaj kiteititia kox tiktlasojkamatiliaj Jehová nochi tlen techmaka. Moneki tiktekichiuiliskej ika nochi toyolo ijkon ken yiuejkika okitlatliokoliayaj ika nochi inyolo.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 15/5 pág. 19 párr. 6
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Segundo de Samuel
23:15-17. David sapanoua okitlakaitaya itlanauatil toTajtsin Dios. Non tlanauatil okijtouaya ken moneki tikitaskej toyolilis uan toeso. Ik non, se tonal David amo okichi itlaj tlen kiteititiskia amo okitlakaitaya tlanauatil. Tejuan moneki noijki ijkon ma tikchiuakan, ma tiktlakamatikan nochi tlen toTajtsin Dios tlanauatia.
1-7 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 1, 2
“¿Ayakmo oksepa tikchiuaj itlaj tlen amo kuali?”
it-2-S pág. 910 párr. 2
Salomón
Ijkuak ompa altepetl Guihón omokak otlatsotsonayaj, ik ompa chikauak okijtojkej ma yolto tekiua Salomón. Adonías uan akinmej okipaleuiayaj ocholojkej porque sapanoua omomojtijkej uan amo okimatiayaj tlen kichiuaskej. Salomón amo okinek momakopas para amo ma kiteneuakan ken opejki tlanauatia. Ye okiteititi kuali yetoskiaj akinmej kinnauatiskia. Pero xamo mikiskia tla amo ijkon kichiuaskia. Ye otlatitlanki ma kitemotij Adonías tlen omopaleuito kanin okatka teokali. Uan otlanauati ma kiuikakan kanin ye okatka. Salomón okilui Adonías yoltoskia tla amo kichiuaskia tlen amo kuali uan Satepan okititlanki ma uia ikalijtik (1 Rey. 1:41-53).
it-1-S pág. 55
Adonías
Ijkuak yoixpoliuik David, Adonías okilui Bat-seba ma motlapoui iuan Salomón para ma kimaka Abisag uan ijkon yetoskia isiua. Abisag okipaleuiaya David. Adonías okijto: “Ne nitlanauatiskia. Nochtin israelitas okinekiayaj ma niyeto nitekiua”. Ijkuak ijkon okijto, okiteititi omokuayejyekouaya okinamikiaya tlanauatis pero amo okikauilijkej, maski okajsikamatki Jehová okipaleui Salomón (1 Rey. 2:13-21). Tlen okichi xamo okiteititi okinekiaya itlaj ma kimakakan porque amo ye okitlalijkej tekiua. Ijkon okiteititi ok otlaixnekiaya. Yiuejkika itech Oriente, isiuauan se tekiua uan siuamej tlen iuan okatkaj okinmokauiaya san akin okinamikiaya kipatkayotis (noijki xikita 2 Sam. 3:7; 16:21). Salomón ijkon okajsikamatki tlen Adonías okilui inantsin ma kitlajtlanili. Ik non, Salomón okinauati Benaya ma kimiktiti Adonías uan san niman ijkon okichi (1 Rey. 2:22-25).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 1/7 pág. 30 párr. 1
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Primero de los Reyes
2:37, 41-46. Tla tikchiuaj san tlen tejuan tiknekij uan amo tikchiuaj tlen toTajtsin Dios kijtoua, uelis techpanos tlen amo kuali. Sapanoua tlajyouiskej akinmej kikauaj “ojtli non tewika kan nochipa se yolitos” (Mateo 7:14).
8-14 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 3, 4
“Okachi ipati tiyetoskej tiixtlamatkej uan amo oro”
w11-S 15/12 pág. 8 párrs. 4-6
Ma tikchiuakan tlen kuali okichi Salomón pero amo ma tikchiuakan tlen amo kuali okichi
4 Ijkuak Salomón opejki tlanauatia, okitemik Jehová okilui ma kitlajtlanili tlen san ye kinekiskia. Ye okilui Jehová ma kipaleui ma yeto ixtlamatki porque okimatiaya amo uelis kichiuaskia seki tlamantli (xiktlajtolti 1 Reyes 3:5-9). ToTajtsin Dios sapanoua oyolpakik porque okilui ma kipaleui ma yeto ixtlamatki uan amo okitekipacho ueyititos uan kipias miak tlamantli. Ik non, ye okipaleui ma yeto ixtlamatki pero noijki okipaleui ma kipia miak tlamantli ipati (1 Rey. 3:10-14). Jesús okijto siuatl tlen otlanauatiaya Seba okimatki Salomón okatka sapanoua ixtlamatki. Ik non, okitato para kimatiskia kox melauak okatka ixtlamatki (1 Rey. 10:1, 4-9).
5 Amo tiyetoskej tiixtlamatkej san ika se milagro. Salomón okijto Jehová techpaleuia para ijkon tiyetoskej. Pero noijki okijto tlen moneki tikchiuaskej para tiyetoskej tiixtlamatkej. Ye okijto ma tikkakikan ixtlamatilis uan ma tikyektlalikan toyolo para kuali itlaj tikajsikamatiskej. Noijki okijto tla chikauak tiktlajtlanij uan ‘tla tiktemouajʼ tiyetoskej tiixtlamatkej uan ijkon okiteititi moneki timochijchikauaskej (Prov. 2:1-6). Tlen okijto Salomón kiteititia uelis tiyetoskej tiixtlamatkej.
6 Axkan ma timotlajtlanikan: “¿Nikchiua ken Salomón okichi uan nikpatioita niyetos niixtlamatki?”. Axkan amo onka miak tomin, ik non, miakej san tekipanouaj uan kinekij kipiaskej miak tomin. Non kichiua ma kipejpenakan tlen momachtiskej uan keski xiuitl momachtiskej escuela. ¿Tlen tikchiuaj tejuan uan tofamilia? ¿Tlen tikchiuaj kiteititia tikpatioitaj uan tiknekij tiyetoskej tiixtlamatkej? ¿Uelis tikpatlaskej tlen tikchiuaskej para tiyetoskej tiixtlamatkej? Nochipa techpaleuis tla tiyetoskej tiixtlamatkej. Tla timochijchikauaj ijkon tikchiuaskej, techpanos tlen okijto Salomón. Ye okijto: “Ijkuakon, tikajsikamatis tlen kuali, tlen kipia melajkayotl uan tlen moneki, kijtosneki, nochi tlen kuali ixpan toTajtsin Dios” (Prov. 2:9).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w98-S 1/2 pág. 11 párr. 15
Jehová kichiua tlen kijtoua
15 Ijkon ken Jehová yokiluijka Abrahán, okinteochi iuejkaixuiuan, yejuan yokatkaj se altepetl uan okinmakak itlanauatiluan. Itech 1473 achto itech xiuitl se, Josué okinyekanki israelitas para ma kalakikan ompa altepetl Canaán. Satepan itribus Israel okinxexelilijkej tlali, ijkon omochi tlen Jehová okilui Abrahán. Ijkuak israelitas okitlakamatiayaj Jehová, ye okinpaleuiaya ma kintlanilikan akinmej okinkokoliayaj. Noijki ijkon opanok ijkuak David otlanauatiaya. Ijkuak okatka Salomón ikone David, omochi okse tlamantli tlen okiluijkej Abrahán. Biblia kijtoua: “Akinmej ochantiayaj Judá uan Israel, okatkaj sapanoua miakej ijkon ken xali tlen onka itempa mar. Yejuan otlakuayaj, otlakoniayaj uan oyolpakiayaj” (1 Rey. 4:20).
15-21 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 5, 6
“Ika nochi inyolo okichijchijkej teokali”
w11-S 1/2 pág. 15 párr. 5
¿Otikmatiaya?
Miakej okinpaktiaya cedro del Líbano porque kuajkualtsin uan ajuiak. Noijki okinpaktiaya porque uejkaua uan amo kikitskia chauistli. Ik non, Salomón otlanauati ma kichijchiuakan teokali ika non kuauitl. Axkan ayakmo onka miak ompa altepetl Líbano.
it-1-S pág. 451
Cedro
Omonekiaya miakej kitekiskej kuauitl cedro uan kiuikaskej ompa Tiro noso Sidón itempa mar Mediterráneo. Xamo okiuikayaj kuauitl hasta Jope. Okilpiayaj uan okipanoltiayaj itempa atl. Satepan okiuikayaj hasta Jerusalén. Ijkon okichijkej porque Salomón uan Hiram omokajkej ijkon kichiuaskiaj (1 Rey. 5:6-18; 2 Crón. 2:3-10). Sapanoua miak cedros okinuikakej ompa altepetl Israel. Ik non, ijkuak otlanauatiaya Salomón, okijtojkej ye okichi kuauitl de cedro ma yeto ken sicómoros (1 Rey. 10:27; noijki xikita Is. 9:9, 10).
it-2-S pág. 1097 párr. 4
Teokali
Ijkuak Salomón opejki kita ken kichijchiuaskiaj teokali, okinmololo 30,000 tlakamej israelitas uan okintitlaniaya ompa Líbano, sejse metstli 10,000 okikauiliaya ma yakan ome metstli inkalijtik (1 Rey. 5:13, 14). Uan okinmololo 70,000 tlakamej tlen amo okatkaj israelitas para tlamamaskiaj uan 80,000 tlen okitlapanayaj tetl (1 Rey. 5:15; 9:20, 21; 2 Crón 2:2). Salomón okinpejpenki 550 tlakamej para ma tlayekanakan uan 3,300 para ma kinpaleuikan (1 Rey. 5:16; 9:22, 23). Xamo 250 okatkaj israelitas uan 3,600 amo okatkaj israelitas (2 Crón. 2:17, 18).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
g-S 5/12 pág. 17, recuadro
Profecías tlen kipia Biblia melauak mochiuaj. Parte 1
TLEN BIBLIA KIJTOUA MELAUAK PANOUA
1 Reyes 6:1 kijtoua melauak opanok ijkon ken kijtoua Biblia. Kijtoua ijkuak Salomón opejki kichijchiua teokali ompa Jerusalén. “Itech xiuitl cuatrocientos ochenta [kijtosneki 479 xiuitl ajsitok] ijkuak israelitas okiskej ompa Egipto, Salomón yotlanauatijtoka uan ayamo okajxitiaya naui xiuitl. Itech metstli Ziv, metstli ome ijkuak Salomón yokatka tekiua, opejki kichijchiua kali kanin kiueyichiuaskiaj Jehová”.
Biblia kiteititia itech 1034 achto itech xiuitl se, Salomón yotlanauatijtoka uan ayamo okajxitiaya naui xiuitl. Tla timokopaskej 479 xiuitl tiajsitiuij 1513 achto itech xiuitl se, ijkuak israelitas okiskej Egipto.
22-28 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 7
“Ome uejueyij tlaketsalmej tlen itlaj kijtosneki”
w13-S 1/12 pág. 13 párr. 3
“Itech tepemej tikkixtis cobre”
Tekiua Salomón ijkuak okichijchi teokali otekipano ika miak cobre. Non cobre okololo tekiua David ijkuak okimoaxkati Siria (1 Crónicas 18:6-8). Kanin teopixkej okikixtiayaj atl para momajtekiskej okipiaya kanaj 66,000 litros uan okatka etik kanaj 30 toneladas (1 Reyes 7:23-26, 44-46). Kaltempa okipiaya ome tlaketsalmej uan ompa okalakiayaj. Ik uejkapan okipiayaj 8 metros uan ik tomauak 1,7 metros. Uan okipiaya capiteles kanaj 2 metros, ijtik okatka koyonki uan ik tilauak 7,5 centímetros (1 Reyes 7:15, 16; 2 Crónicas 4:17). Sapanoua miak cobre omonekiaya para kichijchiuaskiaj nochi non tlamantli.
it-1-S pág. 361
Boaz, II
Se tlaketsali tlen okichijchijkej ika cobre uan okatka ik norte, okatka kaltempa ik kanin okalakiayaj itech teokali. Okitokayotijkej Boaz, xamo non okijtosnekiaya “Ika chikaualistli”. Okse tlaketsali tlen okatka ik sur okitokayotijkej Jakín uan okijtosnekiaya “Jehová ma kitlakxilijto”. Tla san sekan kintlajtoltiskiaj peuaskiaj ik iyekma uan tlamiskiaj ika ipochma uan tlachixtoskiaj ik Este, ijkin kijtoskia “Jehová ma kitlakxilijto ika chikaualistli (1 Rey. 7:15-21; xikita CAPITEL).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 282
Maltiaj
Akinmej kiueyichiuaj Jehová moneki yetoskej chipauakej. Ijkon omoteititi ijkuak okitekichiuiliayaj Jehová itech tabernáculo uan satepan itech teokali. Ijkuak okipejpenkaj ma yeto ueyi teopixki Aarón uan ikoneuan, omonekiaya maltiskej para uelis kitlaliskiaj intlaken (Éx. 29:4-9; 40:12-15; Lev. 8:6, 7). Teopixkej omomajtekiayaj uan okinpakayaj inmikxiuan ika atl tlen omonechikouaya ika tepostli de cobre uan okatka inauak tabernáculo uan satepan noijki ijkon okichiuayaj itech teokali tlen okichijchi Salomón (Éx. 30:18-21; 40:30-32; 2 Crón. 4:2-6). Ijkuak israelitas okintlapojpoluiayaj, ueyi teopixki omonekiaya maltis ome uelta (Lev. 16:4, 23, 24). Akinmej okiuikayaj tentso para Azazel, akinmej okiuikayaj tlen omokauaya ijkuak okitemakayaj yolkamej uan akinmej okiuikayaj vacas chichiltikej tlen okinmiktiayaj, omonekiaya maltiskej uan kipakaskej intlaken para uelis kalakiskiaj kanin okatkaj israelitas (Lev. 16:26-28; Núm. 19:2-10).
29 DE AGOSTO-4 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 8
“Salomón okiteititi okatka yolyamanki ijkuak omotlatlaujti teixpan”
w09-S 15/11 pág. 9 párrs. 9, 10
Timotlatlaujtiskej ken moneki tla timomachtiaj Biblia
9 Tla tiknekij Jehová ma techkaki, ijkuak tiktlatlaujtiaj moneki tikchiuaskej ika nochi toyolo. Itech Primero de los Reyes capítulo 8 kijtoua Salomón okitlatlaujti Jehová ika nochi iyolo itech xiuitl 1026 achto itech xiuitl se, ijkuak okiyankuilijkej teokali ompa Jerusalén. Salomón okiueyichi Jehová inmixpan miakej ijkuak arca itech tlajtolsenkaualistli okitlalijkej itech Santísimo uan mixtli okiyaualo teokali.
10 Yotikitakej ijkuak Salomón omotlatlaujti otlajto itech toyolo. Ye okijto san Jehová kimati tlen tikpiaj itech toyolo (1 Rey. 8:38, 39). Noijki okijto akinmej moyolkopaj ika nochi inyolo Jehová kintlapojpoluia. Uan ijkuak akinmej okinkokoliayaj israelitas okintlajyouiltiayaj, omonekiaya ma kineltokakan Jehová kinkakiskia ijkuak kitlatlaujtiskiaj tla okitlakamatiayaj ika nochi inyolo (1 Rey. 8:48, 58, 61). Non techititia moneki timotlatlaujtiskej ika nochi toyolo.
w99-S 15/1 pág. 17 párrs. 7, 8
‘Matikinmajkokuikah tomawah ika toyolo chipawak’
7 Tla timotlatlaujtiaj teixpan noso toselti, moneki tikilnamiktoskej Biblia kijtoua moneki tiyetoskej tiyolyamankej ijkuak timotlatlaujtiskej (2 Crónicas 7:13, 14). Tekiua Salomón okiteititi okatka yolyamanki ijkuak okitlatlaujti Jehová inmixpan oksekimej ijkuak okiyankuilijkej teokali ompa Jerusalén. Maski Salomón okichijchi teokali tlen sapanoua tetlajtlachialti ye amo omoueyineki ijkuak omotlatlaujti. Ye okijto: “¿Melauak tiyetos oh toTajtsin Dios nikan tlaltikpak? Tla nion iluikak uan nochi iluikak amo mitsxikoua, ¡noijki amo uelis mitsxikos nin kali tlen onikchijchi!” (1 Rey. 8:27).
8 Ijkon ken Salomón ma tiyetokan tiyolyamankej ijkuak timotlatlaujtiaj inmixpan oksekimej. Motas tiyolyamankej ijkuak timotlatlaujtiaj tla amo tikteititiaj okachi tikmatij noso okachi tikchiuaj tlen toTajtsin Dios kineki uan amo tiknekij tikintlajtlachialtiskej oksekimej ika tlen tikijtouaj. Tiknekij ma kiueyichiuakan Jehová uan amo tejuan (Mateo 6:5). Ijkuak timotlatlaujtiaj motas kox tiyolyamankej tla amo tiktlajtlaniliaj Jehová ma kichiua seki tlamantli ken tejuan tiknekij, tla tiyolyamankej tiktlajtlaniliskej ma kichiua ijkon ken ye kineki. Ma timokuayejyekokan ijkon ken salmista ijkuak okijto: “Jehová timitstlatlaujtiaj techmakixti! ¡Jehová timitstlatlaujtiaj techpaleui ma titlatlanikan!” (Salmo 118:25; Lucas 18:9-14).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 475 párr. 4
Iluikak
Ijkuak Salomón okichijchi teokali ompa Jerusalén okijto ‘iluikak uan nochi iluikak amo kixikouajʼ toTajtsinDios (1 Rey. 8:27). Jehová okichijchi iluikak, ik non, ye okachi ueyititok uan “san itoka sapanoua ueyititok. Iueyitilis kajki ipan tlaltikpak uan iluikak” (Sal. 148:13). Jehová kitamachiua iluikak ijkon ken se tlakatl kitamachiua itlaj ika ima (Is. 40:12). Pero tlen okijto Salomón amo kiteititia Jehová san kanin kajki uan san kanin nemi porque okijto ye techkaki ompa iluikak, kanin chanti, kijtosneki kanin katej espíritus (1 Rey. 8:30, 39).