Cällikunachö yachatsikunapaq mushoq yachatsikïkuna
1. ¿Mëkunachötaq punta kaq cristiänukuna yachatsikuyarqan?
1 Wayin wayin yachatsikurnimpis punta kaq cristiänukunaqa cällikunachöpis yachatsikuyarqanmi (Hëch. 20:20). Atskaq nunakunata templuchö tariyänanta musyarmi tsëpa yachatsikoq ëwayaq (Hëch. 5:42). Apostul Pabluqa Atenas markapa pläzanchömi yachatsikoq, y unë tiempuqa mercädupis tsëllachömi kaq (Hëch. 17:17). Kanankunapis mas precisaq yachatsikïnintsikqa wayin wayin alli willakïta apëmi. Jina yachatsikuntsikmi paradërukunachö, rantikuyanqan sitiukunachö, pläzakunachö y nunakuna mas puriyanqan cällikunachöpis. Mëchö tsëchö këkar yachatsikunapaq nimashqantsik kayaptimpis, kananqa cällikunachö yachatsikunapaq ishkë mushoq yachatsikïkunachömi maslla yanapakïta puëdishun. Rikärishun mëqankuna kayanqanta.
2. ¿Ima mushoq yachatsikïtaq 2011 noviembri killachö qallarqan?
2 Mëtsikaq nunakuna kayanqan markakunachö yachatsikunapaq mushoq yachatsikï. 2013 Anuario librupa 16 y 17 kaq päginankunan ninqannömi, 2011 noviembri killachö cällichö yachatsikunapaq juk mushoq yachatsikïta qallëkuyarqa Nueva York (Estädus Unïdus) markachö. Tsë markachömi mëtsika nunakuna kayanqankunachö shumaq letrërukunata rurëkur, mësakunaman y mostradorkunaman tukï idiömakunachö publicacionkunata churayarqan. Mëtsikaq nunakunam cada junaq rikäyarqan, jina wayinkunachö mana tariyanqan y mana yëkïta puëdiyanqan edificiukunachö yachaqkunapis rikäyarqanmi. Tsënö rurayanqanqa alläpa allim yarqurqan. Juk killallachömi 3.797 revistakunata y 7.986 librukunata qokuyarqan. Y mëtsikaqmi Bibliapita yachatsiyänampaq mañakuyarqan. Këqa rurakashqa karqan nunakuna Bibliapita yachakur qallayänanrëkurmi, tsëmi yachakïta munaqkunapa jutinta y direccionninta watukayänampaq markanchö congregacionman apatsiyarqan.
3. ¿Imanötaq cällikunachö yachatsikunapaq mushoq yachatsikïta patsätsiyämunqa?
3 Tsënö rurayanqan alli yarqushqa kaptinmi, entëru Patsachö mëtsikaq nunaku täräyanqan markakunachö tsë mushoq yachatsikïta patsätsiyämushqa. Mëchö kanampaq kaqtaqa cada sucursalmi akranqa. Jatusaq edificiukunachö trabajayaptin o täräyaptin o atska cärrukuna chaptinmi tsë akrayanqan markakunaqa imëpis mëtsika nunakunawan junta këkan. Tsëmi, tsëchö yanapakoq congregacionkunataqa imanö rurayänampaq kaqtaqa sucursal yachatsinqa. Tsëpaq precursor especialkunatawan regularkunata akrayaptimpis, höraqa precursor auxiliarkunapis yanapakïta puëdiyanqam.
4. ¿Imanötaq rurayan kë mushoq yachatsikïchö yanapakoqkuna?
4 Imanötaq rurayan. Kë mushoq yachatsikïchö yanapakoqkunaqa pillapis witiramunantam shuyaräyan, tsëpitam munayanqan publicacionta apakuyänampaq niyan. Jinamampis, tapukïninkuna kaptinqa Bibliawanmi contestariyan. Mëqan publicacionwan pipis quedakïta munaptinqa manam imanö y ima qellëwan rurakashqa kanqanta niyantsu. Peru tapukuptinqa, tsë publicacionchö këkaq direccionman ëkallatapis apatsita puëdiyanqantam willariyan. Puëdirninqa kënömi tapuriyan: “¿Pillapis watukashunëkita munankimantsuraq?” o “¿Grätislla Bibliapita yachakunëkipaqqa apuntakïta munankimantsuraq?”.
5. ¿Imataq niyarqan kë mushoq yachatsikïpaq juk parëja?
5 Alläpa kushikïpaqmi kë mushoq yachatsikïchö yanapakïqa. Juk parëjam kënö willakun: “Tsëchö yanapakïkar, mëtsikaq nunakunata pasaqta rikarmi cuentata qokunki entëru Patsachö nunakunam chänantsikrëkur imëkata rurakëkanqanta. Cada nunapaq Jehovä yarparanqanta rikäyanqämi yanapayämashqa kawënïkunachö Diospita yachatsikïta puntaman churayänäpaq kaqta. Mësachö y mostradorchö këkaq publicacionkunapa puntampa pasayaqta rikarmi, yarpäyä Jehovä nunakunapa shonqunkunata y pï chaskikoq kanqanta rikëkämunqanta. Këkunachömi angelkunapa yanapakïninta mas rikäyarqö”.
6. a) ¿Ima juk mushoq yachatsikïtataq mëtsika congregacionkunachö patsëkätsiyashqa, y imataq juknimpita jukläyätsin? b) ¿Imanötaq congregacionkuna cällikunachö yachatsikuyänampaq shumaq patsätsiyanman?
6 Cällikunachö yachatsikunapaq congregacion patsätsinqan mushoq yachatsikï. Jina kanmi congregacionpa anciänunkuna patsëkätsiyanqan cällikunachö yachatsikunapaq juk mushoq yachatsikïpis. Këchöqa patsan publicadorkunam congregacionpa territoriunllachö tukïläya publicacionyoq mësata o mostradorta nunakuna puriyanqanman churayan. Këmi jukläyätsin tsë juk kaq mushoq yachatsikïpita, tsë jukninkaqchöqa sucursal akranqan sitiuchömi atska congregacionpita publicadorkuna yanapakuyan (“Yanapanakurmi ruranantsik” nishqan recuadruta rikäri).
7. Cällichö yachatsikunapaq mushoq yachatsikï kanampaq anciänukuna patsätsiyaptinqa, ¿imanötaq rurayanman?
7 Anciänukunam rikäyanman congregacionpa territoriunchö atskaq nunakuna puriyanqan cälli kanqanta o mana kanqantapis, kaptinqa “¿allitsuraq kanman cällikunachö kënö mushoq yachatsikïta patsätsiyanqä?” nirmi tapukuyanman. Allim kanman itsa, pläzakunachö, parquikunachö, atskaq puriyänan cällikunachö, qatukuyanqankunachö, universidäkunachö, avion chänankunachö y cada wata imallatapis celebrayanqan sitiukunachö imëka cläsi publicacionyoq mësata churariyanqanqa. Tsënö publicacionyoq mësa y mostradorqa tsë sitiullachö, tsë junaqllachö y tsë hörallachömi imëpis këkanman. Raslla yëkur rantipakurir ëwakuyaptinmi jatusaq tiendakunapa puntanmanqa churayanmantsu, tsëpa rantinqa centros comerciales nishqankunapa rurinmanmi publicacionyoq mësata churariyanman. Atskaq puriyanqan verëdakunachö tsënö yachatsikïta munarninqa, ichisaq mostradorllatam utilizäyanman. Kënö yachatsikunapaqmi letrërukunata rurayämushqa, kë letrërukunaqa Täpakoq, ¡Despertad! revistakunapaq y Yachatsikun librupaqmi willakun, y këtaqa Internet päginantsikpitam anciänukuna jorqëta puëdiyanqa. Kënö yachatsikuyänampaq yanapakoqkunaqa, juknin kaq mushoq yachatsikïtanöllam rurayan, yachatsikunqantsikta rikaq anciänu ninqannölla rurarnin. Juk territoriupita Bibliata yachakï munaq nunata tarirninqa, Sírvase visitar (S-43) nishqan formulariuta raslla llenarirmi secretariuta entregariyanman.
8. Mësata churëkur publicacionkunawan yachatsikuyänëkipaq congregacionniki mana patsätsiptinqa, ¿imataraq rurankiman?
8 Kë ishkan mushoq yachatsikïkuna congregacionnikipaqnö mana kaptin. Mësata churëkur publicacionkunawan yachatsikuyänëkipaq mëtsika nunakuna puriyänan sitiukuna congregacionnikichö mana kaptinqa, ¿imataraq rurankiman? Tsënö kaptinqa, itsa markëkichö kanqan cällikunallachö yachatsikurinkiman. Itsa ichisaq negociukunachö, atskaq nunakuna rantiyanqan tiendakunachö, juntakäyanqan parquikunachö, pläzakunachö, nunakuna juntaräyanqan sitiukunachö o imallapaqpis juntakäyanqan witsankunachö provecharinkiman imëkanöllapapis yachatsikurita.
9. ¿Imanirtaq mëchö tsëchö këkarpis nunakunata yachatsita procurëkashwan?
9 Jehoväqa munan “llapan nunacuna salbacuyänantam, y rasonpa caq yachatsiquicunata musyayänantam” (1 Tim. 2:4). Tsëmi, manaraq ushakë junaq chämuptin Diospa Gobiernumpaq willakïta mëtsikaq nunakunaman chätsita procurëkantsik (Mat. 24:14). Nunakunata wayinkunachö tarinanqa alläpa sasam (ajam), peru pëkunawanqa cällikunachö itsa parlarishwan. Itsa tsënöllapapis Diospa alli willakïninta wiyariyanman. Tsëmi mëchö tsëchö këkarpis nunakunata yachëkätsishwan y llapan puëdinqantsikmannö yachatsikïta cumplita tïrëkashwan (2 Tim. 4:5).
[5 kaq päginachö recuadru]
Yanapanakurmi ruranantsik
Atska congregacionpita publicadorkuna tsë cällillachö, tsë paradërullachö y tsë qatukuyanqan jatusaq tiendakunapa frentinllachö imëpis yachatsikuyanqantam wiyayarqö. Jina rikakushqam tsë sitiuchö këkaq nunallata o tsë rantikoq nunallata atska congregacionpita publicadorkuna kutin kutin tsë revistanlla jaqipuyanqanta. Publicadorkuna tsë junaqllachö mana jaqipuyashqa kayaptimpis, alläpa watukayanqantam nunakunaqa sientiyan. Tsëmi cällikunachö yachatsikurninqa, congregacionnikipa territoriunllachö imëpis këkanqëkiqa mas alli kanqa.
Juk congregacionpa territoriunchö publicadorkuna yachatsikïta munarninqa, congregacionninkunachö yachatsikïta rikaq anciänuwanmi puntataqa parlariyanman. Tsënam pëqa juknin congregacionta permïsuta mañakunqa. Tsë territoriullata ishkaq o mas congregacionkuna tukï idiömachö yachatsikurqa, yachatsikïta rikaq anciänukunam imatapis shumaq parlëkur imëpis alli patsätsiyänan, tsënöpa kutin kutin watukanqantsikta nunakuna mana sientiyänampaq. Tsënö yanapanakurqa ‘llapantapis shumaq ordenädum rurashun’ (1 Cor. 14:40).
[6 kaq päginachö fötu]
[6 kaq päginachö fötu]