Te Au Karaite e ta Ratou Kimi Anga i te Tuatua Mou
“E KIMI meitaki tikai i roto i te [au Tuatua Tapu] e auraka e irinaki ki runga i toku nei manako.” Kua tuatuaia taua au tuatua e tetai arataki Karaite o te varu anere mataiti T.N. Koai ma te au Karaite? Ka rauka ainei ia tatou te apii mai i etai apinga puapinga mei to ratou akaraanga? Kia pau i teia au uianga, ka oki ana tatou ki muri i roto i te tuatua enua ki tetai taumaro anga roa tei arataki atu ki te akaaerenga Karaite.
I Akapeea te Taumaro Anga i te Akamata Anga?
I roto i te au anere mataiti openga ra i mua ake i te Tuatau Noa Nei, kua tupu tetai apii anga ou i roto i te akonoanga ngati Iuda. Ko te manako e kua oronga te Atua e rua au Ture i te Maunga Sinai, tetai kua tataia e tetai kua tuatua uaia.a Kia tae i te anere mataiti mua T.N., kua tupu te patoi anga ririia i rotopu i te aronga te turu ra i teia apiianga ou e te aronga tei kopae i te reira. Ko te au Pharisea tei akamaata, e ko te au Sadukea e te au Essene tetai tei rotopu i te aronga patoi.
I rotopu i teia taumaro anga, kua mama mai a Iesu o Nazareta e ko te Mesia tei taputouia. (Daniela 9:24, 25; Mataio 2:1-6, 22, 23) Kua aro atu a Iesu i taua au pupu patoi pouroa o te ngati Iuda. I te akamaramaanga kia ratou, kua akaapa aia no te akakore anga i te tuatua a te Atua no ta ratou ikuiku anga. (Mataio 15:3-9) Kua apii katoa a Iesu i te au tuatua mou i te pae vaerua na roto i tetai tu te ka rauka ua e na te Mesia e apii. (Ioane 7:45, 46) E pera katoa, kua oronga anake te au pipi tika tikai a Iesu i te akakite anga e te turu ra te Atua ia ratou. Kua kiteaia mai ratou e ko te au Kerititiano.—Angaanga 11:26.
I te takore angaia te iero o Ierusalema i te 70 T.N., ko te pupu akonoanga Pharisea ua tei ora mai. I teianei ma te kore e taoonga taunga, au atinga, e te iero, ka rauka i te akonoanga ngati Iuda Pharisea i te maani i tetai mea ei mono atu i teia pouroa, te akatikaanga i te peu e te uri anga kia maata rava atu i te Ture tataia. Kua akatuera teia i te ngutupa no te “au puka tapu” ou kia tataia. Te mea mua ko te Mishnah, ma te au tapiri anga e te au uri anga o ta ratou ture tuatua uaia. I muri mai, kua kapitiia tetai au tataanga akaputuia e kua kapikiia e ko te Talmud. I te reira taime rai, kua akamata te au Kerititiano akaruke akarongo i te aati i te au apiianga a Iesu. Kua akatupu nga pupu i te akatereanga akonoanga ririnui—i tetai tua ko te mana taoonga rapi e i tetai tua ko te mana taoonga ekaretia.
No te au patoi anga a te ngati Iuda kia Roma peikani e i muri mai kia Roma “Kerititiano” ra, i te openga ra kua neke te ngai maata o te akonoanga ngati Iuda ki Babulonia. I reira i tataiaʼi te au tataanga o te Talmud i tona tu katoa. Noatu rai e kua tuatua te au rapi e te akaari ra te Talmud i te anoano o te Atua ma te maata tikai, e manganui te au ngati Iuda kua kite i te teiaa tikai o te mana taoonga rapi e kua umuumu i te tuatua a te Atua kia orongaia kia ratou na roto ia Mose e te au peroveta.
I roto i te tuanga openga o te varu anere mataiti T.N., kua ariu te au ngati Iuda i Babulonia tei patoi i te mana taoonga rapi e te irinaki anga i roto i ta ratou ture tuatua uaia ki tetai arataki apii ko Anan ben David tona ingoa. Kua akakite aia i te tika anga a te ngati Iuda tataki tai ki te apii arai koreia o te au Tuatua Tapu Epera e ko te tumu anake o te akonoanga mou, ma te manako kore i te uri anga a te rapi me kore te Talmud. Kua apii a Anan e: “E kimi meitaki tikai i roto i te Tora [te ture tataia a te Atua] e auraka e irinaki ki runga i toku nei manako.” No teia akakite anga pakari ki runga i te Tuatua Tapu, i kiteaia mai ei ta Anan au pipi e ko te Qa·ra·ʼimʹ, e ingoa Epera te aiteanga e “aronga tatau.”
Tutuki te Au Karaite e te Au Rapi
Eaa etai au akaraanga o te au apiianga a te Karaite tei akatupu i te tu reka kore i roto i te pupu rapi? Kua arai te au rapi i te kai kapiti anga i te kiko e te u. Kua oronga ratou i teia e ko te akamarama anga a te ture tuatua uaia ia Exodo 23:19, te karanga ra e: “Auraka koe e tunu i te punua puakanio i te u o tona ra tinana.” I tetai tua, kua apii te au Karaite e ko te aite anga o teia irava ko ta te reira tikai e tuatua ra—kare e maata atu, kare e meangiti mai. Kua taumaro ratou e ko te arai anga a te rapi e mea maani ua na te tangata.
Kia tau ki ta ratou uri anga ia Deuteronomi 6:8, 9, kua akono te au rapi e kia pure te au tangata ngati Iuda ma te aaoanga i te tefillin, e kia tukuia tetai mezuzah ki runga i te ngutupa tataki tai.b Kua manako te au Karaite e e aiteanga e te akaaite ua to teia au irava, e no reira kua kopae atu i taua au ture a te rapi.
E maata atu to te au Karaite tu arairai i to te au rapi i roto i tetai atu au mea. Ei akatauanga, e tamanako ana i to ratou manako ia Exodo 35:3, te tatau ra e: “Auraka roa kotou e taʼu i te ai i te rā sabati i to kotou au are katoa e pini ua ake.” Kua arai te au Karaite i te akarukeanga i tetai ramepa me kore i tetai mori kia ka ua noatu e kua tutungiia te reira i mua ake i te Tapati.
I muri ake i te matenga o Anan, kare te au arataki Karaite i akatika ana no runga i te maata e te tu o tetai au arairai anga, e kare ta ratou tuatua akakite e taka marama ana. Kua ngere te au Karaite i te tu taokotai no te mea kare ratou i ariki ana i tetai ua atu arataki okotai mari ra kua akakite pakari i te tatau anga e te uri anga o te au Tuatua Tapu naau uaorai, tei tuke mai mei te mana taoonga tu rapi. Inara, noatu i teia, kua tupu ua atu te akaaerenga a te Karaite kia rongoia e kia mana ki vao roa mai i te ngai tangata ngati Iuda i Babulonia e kua totoa atu i roto i te Itinga Rotopu. E pera katoa kua akatumuia tetai ngai maata no te Karaite i Ierusalema.
I te iva e te tai ngauru anere mataiti T.N., kua meitaki maata atu te aronga apii Karaite i roto i tetai apii anga akaouia o te reo Epera e kua kite atu i tetai tuatau mataora. Kua tamanako ratou i te tataanga Tuatua Tapu Epera tei tataia, ei mea tapu, kare kare ra te au peu taito tuatua uaia. Kua riro mai etai au Karaite ei aronga kopi matakite i te au Tuatua Tapu Epera. E tikai, e na te akaao anga a te Karaite i akamaroiroi i te apii anga Matoreti o te au Tuatua Tapu i rotopu i te au ngati Iuda pouroa, te akapapuanga i te tataanga Puka Tapu akonoia ma te tika tikai ra i teia tuatau.
I teia tuatau tupu anga viviki ra, kua piri atu te akonoanga ngati Iuda Karaite ki roto i etai angaanga mitinari i te ngai atea i rotopu i tetai atu au ngati Iuda. Kua riro teia ei mea kino ki te akonoanga ngati Iuda rapi.
I Akapeea te Au Rapi i te Ariu Anga Atu?
Kua tamaki na roto i te au tuatua maro te au rapi te taoki anga i te akata, ma te taui kikite ua e te tauiuianga i te apiianga. I taua anere mataiti ra i muri ake i te maro anga a Anan, kua aru te akonoanga ngati Iuda rapi i tetai au apiianga a te Karaite. Kua tere te kite o te au rapi i te taikuanga i te au Tuatua Tapu, te kapiti mai anga i te tu e te apii anga a te Karaite i roto i ta ratou akapapaanga tuatua.
Ko Saʽadia ben Joseph te arataki tikai no teia tuatua maro ma te au Karaite, tei riro mai e ko te upoko o te ngai tangata ngati Iuda i Babulonia i te tuanga mua o te tai ngauru anere mataiti T.N. Kua uriia ta Saʽadia angaanga maata, The Book of Beliefs and Opinions, ki roto i te reo Engarani e Samuel Rosenblatt, tei tuatua i roto i tona akamata anga: “Noatu e . . . koia te taoonga mana i tona tuatau no runga i te Talmud, kua taangaanga meangiti ua a [Saʽadia] te akaaiteite i teia tumu o te peu taito ngati Iuda, i te akara anga no te mea kua inangaro aia kia autu kore te au Karaite ma ta ratou uaorai apinga tamaki koia oki tei ariki anake ua i te Ture Tataia ei mea tau.”
Te aru anga i to Saʽadia takainga vaevae, i te openga ra kua rauka i te akonoanga ngati Iuda rapi te mana akatere anga maata. Kua akatupuia teia na te rave anga kia rava ua i te apai ke i te maro anga ririnui mei te au taumaro anga a te Karaite. Kua raveia te tukuanga tuatua openga e Moses Maimonides, e tangata rongo kite i te apiianga Talmud o te 12 anere mataiti tei kiteia. Na tona tu akakoromaki ua i te au Karaite tana i noo kapiti i Aiphiti, e pera katoa i te tu tana apiianga akakeu tikai, kua re iaia i ta ratou mareka anga e kua akaparuparu i te turanga o ta ratou uaorai arataki anga.
Ngaro Atura te Tu Maroiroi o te Akaaerenga Karaite
I teianei te kore anga te tu taokotai e ma te kore tetai patoi anga rotai meitaki, kua ngaro te tu maroiroi e te au pipi a te akaaerenga Karaite. Kare i roa ana, kua akatikatika mai te Karaite i to ratou au manako e te au kaveinga. Kua tata a Leon Nemoy, e tangata tata no runga i te akaaerenga a te Karaite, e: “I te mea te arai uaia ra te Talmud, kua kapiti muna uaia te maata anga o tetai au tataanga talmud ki roto i te rave anga o te ture e te peu a te Karaite.” Ko te aite anga tikai, kua ngaro i te au Karaite i to ratou akakoroanga mua e kua rave i te maata anga o te au apiianga ngati Iuda rapi.
Te vaira rai mei te 25,000 au Karaite i Iseraela. Ka kiteia e tere atu i te tokoiti tauatini i roto i tetai atu au ngai tangata, te maata anga i Rutia e te Unaite Teite. Inara, ma ta ratou uaorai peu taito tuatua uaia, te tuke ra ratou mei te au Karaite mua.
Eaa ta tatou ka rauka i te apii mai mei te tuatua enua o te au Karaite? E mea tarevake maata i te ‘akakore i ta te Atua akauenga na te ikuiku anga.’ (Mataio 15:6) E akarangatiraʼi mei te au peu teiaa a te au tangata ka anoanoia te kite tika tikai o te au Tuatua Tapu. (Ioane 8:31, 32; 2 Timoteo 3:16, 17) Ae, ko te aronga te kimi ra kia kite e te rave i te anoano o te Atua kare e irinaki ki runga i te peu a te au tangata. Mari ra, te kimi maroiroi ra ratou i te Puka Tapu e te taangaanga ra i te ako puapinga o te Tuatua akauruia a te Atua.
[Au Tataanga Rikiriki i Raro]
a No tetai akamarama anga o te ture tuatua uaia, akara i te kapi 8-11 o te poroutia Will There Ever Be a World Without War?, neneiia e te Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.
b E pia kiri meangiti ua e rua te tefillin tei ki i te au pepa meangiti te akakite ra i tetai potonga Tuatua Tapu. Kia tau ki te au peu taito ra e aaoaia ana teia au pia i runga i te rima kaui e ki runga i te katu i te tuatau o te au pure popongi i te epetoma. E pokaikai tuatua kiri meangiti ua te mezuzah i tataiaʼi a Deuteronomi 6:4-9 e Deu 11:13-21, tei tukuia ki roto i tetai vairanga ka tamouia ki te ngutupa.
[Tutu i te kapi 30]
Tetai pupu au Karaite
[Akameitakianga]
Mei te puka The Jewish Encyclopedia, 1910