Kua Tuatua Maataia Ainei te Apinganui a te Ariki ko Solomona?
“E te teiaa o te auro i tae mai kia Solomona i te mataiti okotai ra, e ono ïa anere e ono ngauru ma ono i te taleni auro.”—1 Ariki 10:14.
KIA tau ki te reira irava Pipiria, kua rauka i te Ariki ko Solomona e tere atu i te 25 au tane auro i te mataiti okotai ra! I teia tuatau ka aere mai te reira e $240,000,000. Vaitata rai te maata atura te reira i te auro tei keriia takapini i teianei ao i te mataiti 1800. Ka rauka ainei teia? Eaa ta te au kiteanga a te aronga keri e akaari maira? Te akakite maira te reira e ko te rekoti a te Pipiria no te apinganui a Solomona ka tau kia irinakiia. Te karanga ra te Biblical Archaeology Review e:
◻ Kua oronga te Ariki ko Thutmose III o Aiphiti (i te rua tauatini mataiti M.T.N.) vaitata rai e 13.5 au tane apinga auro ki te iero o Amon-Ra i Karnak—e e tuanga ua teia o te apinga aroa.
◻ Kua rekoti te au tataanga Aiphiti i te au apinga aroa te tare anga vaitata e 383 au tane auro e te ario tei orongaia e te Ariki ko Osorkon I (i te akamata anga i te tauatini mataiti M.T.N. mua) ki te au atua.
Pera katoa, kua ripoti mai te voriumu Classical Greece o te au papaanga Great Ages of Man e:
◻ Kua rauka mai i roto i te au maina o Pangaeum i Thrace e maata atu i te 37 au tane auro i te mataiti tataki tai na te Ariki ko Philip II (359-336 M.T.N.).
◻ Te opu anga te tamaiti a Philip ko Alexander Maata (336-323 M.T.N.) ia Susa, te oire maata o te patireia Peresia, kua kiteaia te au apinga uunaia e tere rava atu i te 1,000 au tane auro.—The New Encyclopædia Britannica.
No reira i ta te Pipiria tataanga i te apinganui a te Ariki ko Solomona kare i te mea maani ua. E akamaara katoa, e ‘tu ke rava atura [a Solomona] i te apinga e te pakari i te ui ariki katoa i te ao nei,’ i te reira taime ra.—1 Ariki 10:23.
Akapeea a Solomona i te akapou anga i tana apinganui? Kua vaiia tona terono i te “auro meitaki ra,” e tana au kapu inu e “auro” anake ia, e kua rauka iaia e 200 paruru maatamaata e 300 paruru rikiriki e kua “tupakiia e te auro.” (1 Ariki 10:16-21) Tei maata atu, kua taangaangaia ta Solomona auro ki runga i to Iehova iero i Ierusalema. Kua maaniia te au vairanga ramepa e te au mea tapu ravarai o te iero, mei te au kokai, te au kapu, te au ariki vai, e te au pa, i te auro e te ario. Kua tupakiia te au kerupi e 4.5 mita i roto i te Ngai Tapu Rava, te atarau rakau kakara, e i roto tikai i te are i te auro.—1 Ariki 6:20-22; 7:48-50; 1 Paraleipomeno 28:17.
Akapeea te iero tei maaniia i te auro ra? Ma te tau, kare i te mea tuke roa no te taangaanga i te auro i te tuatau taito ra na te reira tu. Kua akakite te Biblical Archaeology Review e “kua akangateitei [a Amenophis III o Aiphiti] i te atua maata ko Amun ma tetai iero i Thebes tei ‘maaniia i te auro i roto ra, kua tupakiia tona taua ki te ario, [e] te katoatoa o tona ngai tomo anga ki te electrum’”—e auri auro e te ario. Pera katoa, kua maani a Esar-haddon o Asura (i te itu anere matatiti M.T.N.) i te au ngutupa e kua peni i te au paruru o te iero o Ashur i te auro. No te iero o Sin i Harran, kua rekoti a Nabonaita o Babulonia (i te ono anere mataiti M.T.N.) e: “Kua ariki au i tona au paruru i te auro e te ario ra, e kua maani i te reira kia kanapa mei te ra.”
No reira, te akakite maira te au rekoti tuatua enua e ko te papaanga a te Pipiria no te apinganui a te Ariki ko Solomona kare ia i tuatua maataia.