Au Vaine Kerititiano Tiratiratu—Aronga Akamori Akaperepereia o te Atua
“E mutu rai te manea; e te purotu, e kore ïa: ko te vaine ra e mataku ia Iehova ra, e akapaapaaia ïa.”—MASELI 31:30.
1. Eaa to Iehova manako no te tu manea me akaaiteia ki to te ao?
TE MANAKO maata ra te ao i te tu akaraanga o vao, o te au vaine tikai. Inara, te manako maata ra a Iehova i te tangata i roto roa, te ka manea roa atu i tetai e pakari maira. (Maseli 16:31) No reira, te raurau ra te Pipiria i te au vaine: “E to kotou akamanea, eiaa ko te manea ki vao ua ra, i te rauru iri ra, e te tatua anga i te auro ra, e te kakau anga i te kakau ra; Ko te tangata ngaro ra ko te ngakau te akamanea, i te manea piro kore ra, ko te ngakau maru e te muteki ua, ko te mea apinga maata ïa ki mua i te aroaro o te Atua.”—1 Petero 3:3, 4.
2, 3. Akapeea ta te au vaine tauturu i te akatere anga ki mua i te tuatua meitaki i te anere mataiti mua, e i akapeea teia i te totouia anga?
2 Kua akaariia taua tu akapaapaaia e te au vaine e manganui tei taikuia i roto i te Pipiria. I te anere mataiti mua, kua rauka i etai o teia te akameitakianga no te tavini anga ia Iesu e tana au apotetoro. (Luka 8:1-3) I muri mai, kua riro te au vaine Kerititiano ei aronga akakite maroiroi i te evangeria; kua oronga tetai i te tauturu puapinga maata ki te au tane Kerititiano e akono ra i te aratakianga, kapiti mai i te apotetoro ko Paulo, e kua akaari etai i te tu akamanuiri meitaki roa, te akariro anga i to ratou kainga no te au uipaanga putuputuanga.
3 Te tika e ka taangaanga a Iehova i te au vaine na roto i tetai tu ririnui te akatupu anga i tana akakoroanga kua totouia i roto i te au Tuatua Tapu. Ei akatauanga, kua totou a Ioela 2:28, 29 e ka rauka i te tane e te vaine, te mapu e te pakari, i te vaerua tapu e ka kapiti atu ki roto i te akatotoa anga i te tuatua meitaki o te Patireia. Kua akamataia taua totou i te akatupuia ia Penetekote 33 T.N. (Angaanga 2:1-4, 16-18) Kua orongaia ki etai au vaine akatainuia e te vaerua te au mea temeio, mei te totou anga. (Angaanga 21:8, 9) Na roto i to ratou tu maroiroi i roto i te angaanga orometua, te rave ra teia pupu tuaine tiratiratu e te maata i te pae vaerua i tetai tuanga no te akatotoa anga i te Akonoanga Kerititiano i te anere mataiti mua. Ko te tika, vaitata i te 60 T.N., kua tata te apotetoro ko Paulo e kua “akakiteia akenei [te tuatua meitaki] ki te tangata ravarai i raro ake i teianei rangi.”—Kolosa 1:23.
Akameitakiia no to Ratou Mataku Kore, Maroiroi, e te Akamanuiri
4. Eaa ta Paulo tumu meitaki no te akameitaki i tetai au vaine i roto i te putuputuanga Kerititiano o te anere mataiti mua?
4 Ei akaraanga, kua ariki meitaki te apotetoro ko Paulo i te angaanga orometua tei raveia e etai au vaine—mei te au akaaere Kerititiano i teia tuatau e akara puapinga nei i te angaanga orometua te raveia nei e te au vaine maroiroi. O te au vaine ta Paulo i taiku i te ingoa ko “Teruphaina e Teruphosa, ko tei rave i te angaanga a te Atu nei,” e “Peresi akaperepereia ra, ko tei rave papu i te angaanga a te Atu nei.” (Roma 16:12) Ko Euodia raua ko Sunetuke, ta Paulo i tata, kua “rave katoa [kiaia] i te angaanga a te evangelia nei.” (Philipi 4:2, 3, akaaite ia NW) Kua angaanga katoa a Peresila raua ko tana tane, ko Akuila i te pae ia Paulo. Kua “tuku katoa [raua ko Akuila] i to raua kaki ki raro” no Paulo, te akakeu anga iaia kia tata: “Kare ra e ko au anake ra, ko te au ekalesia etene katoa ra.”—Roma 16:3, 4; Angaanga 18:2.
5, 6. Na roto i teea mataara i akanoo ei a Peresila i tetai akaraanga meitaki no te au tuaine i teia tuatau?
5 Eaa te tumu no to Peresila maroiroi e te mataku kore? Ka kiteaia te manako i roto ia Angaanga 18:24-26, i reira ka tatau tatou e kua turu aia i tana tane i te tauturu anga ia Apolo, e vaa tuatua kite karape, kia kite meitaki i te tuatua mou e akakiteaia ra. I te akaraanga, i reira, e vaine apiipii meitakiia a Peresila i te Tuatua a te Atua e no te apiianga a te au apotetoro. Tei tupu mai, kua akatupu aia i te autu meitaki roa tei akariro iaia kia akaperepereia ki te Atua e ki tana tane e ei mema puapinga maata no te putuputuanga mua. Tei akaperepere maataia ko te au tuaine Kerititiano e angaanga pakari ra i teia tuatau te apii maroiroi ra i te Pipiria e te kai ra i te kai pae vaerua ta Iehova e oronga maira na roto i “te akaaere pikikaa kore e te pakari.”—Luka 12:42.
6 Kua meitaki roa a Akuila raua ko Peresia i te akaari i te tu akamanuiri. Kua noo mai a Paulo ki roto i to raua kainga iaia e angaanga ra ma raua i roto i ta raua pitiniti maani anga are puakapa i Korinetia. (Angaanga 18:1-3) I te neke anga nga tokorua ki Ephesia e i muri mai ki Roma, kua akaari ua atu raua i te tu akamanuiri Kerititiano, te akariro anga i to raua kainga no te au uipaanga putuputuanga. (Angaanga 18:18, 19; 1 Korinetia 16:8, 19) Kua akatuera katoa a Numepa raua ko Maria te metua vaine o Ioane Mareko i to raua kainga no te au uipaanga putuputuanga.—Angaanga 12:12; Kolosa 4:15.
E Aronga Akaperepereia i Teia Tuatau
7, 8. Eaa te au rekoti akameitaki anga o te angaanga tapu tei rauka i te au vaine Kerititiano e manganui i teia tuatau, e eaa ta ratou ka akapapu?
7 Mei te anere mataiti mua ra, te rave ra te au vaine tiratiratu Kerititiano i tetai tuanga maata i roto i te akatupu anga i ta te Atua akakoroanga, i roto tikai i te angaanga evangeria. E mei teaa te meitaki te rekoti o teia au tuaine! Ka akamanako ana i te akaraanga o Gwen, tei tavini tiratiratu ia Iehova e tere atu i te 50 mataiti e tae ua atu ki tona matenga i te 2002. “Kua kitea uaia to Gwen tu maroiroi ei vaine tutu evangeria i roto i to matou oire,” i na tana tane ei. “Kiaia, e aronga tau e kia rauka i te au tangata ravarai to Iehova tu aroa e te au taputou. Tona tu tiratiratu ki te Atua, tana akaaerenga, e ki to maua ngutuare—e pera katoa tana akamaroiroianga me maromaroa matou—kua riro ei turuanga maata kiaku e ki ta maua tamariki i roto i to maua oraanga kapipiti ki ua e te puapinga. Te mii maata nei matou iaia.” Kua akaipoipo a Gwen raua ko tana tane no tetai 61 mataiti.
8 E okotai ngauru tauatini ua atu o te au vaine Kerititiano, tei takaua e tei akaipoipo, te tavini ra ei au orometua painia e ei au mitinari, te merengo anga i tei rauka i te oraanga ia ratou e akatotoa ra i te tuatua Patireia i roto i te au ngai tuke mei te au oire turituri ki tetai au ngai mamao. (Angaanga 1:8) E manganui tei akapae ke kia rauka tetai kainga me kore kia anau tamariki e rauka ei i te tavini pu tikai ia Iehova. Te vaira te aronga e turu tiratiratu ra i te au tane e tavini ra ei au akaaere tutaka, i etai tauatini ua atu au tuaine e tavini ra i te au kainga Betela takapini i te ao. Kare e ekoko anga, ko teia au vaine akaatinga uaorai ko ratou tetai “tei inangaroia e te au enua katoa ra” te akaki ra i to Iehova are i te kaka.—Hagai 2:7.
9, 10. Akapeea tetai au mema ngutuare i te akakite anga i to ratou manako ariki no te akaraanga meitaki tei akanooia e te au vaine Kerititiano e te au metua vaine?
9 E tika, e manganui te au vaine Kerititiano e e au apainga ta ratou ka akono atu i te pae i te ngutuare; inara, te tuku ra ratou i te au anoano o te Patireia na mua. (Mataio 6:33) Kua tata mai tetai tuaine painia takaua: “Kua rave toku metua vaine, no tona akarongo ngaueue kore e te akaraanga meitaki, i tetai tuanga puapinga maata i toku riro anga mai ei painia tamou. Ko te tika, koia tetai o toku au patana painia meitaki tikai.” Te karanga ra tetai tane no tana vaine, e metua vaine no tetai tamariki tamaine e rima: “E ma ua ana e te mako to matou kainga. Kua akono ngoie ua a Bonnie i te reira ma te kore te apiapi e rauka ei i to maua ngutuare i te akono maata atu i te au mea i te pae vaerua. Kua riro tana akono matakite anga i ta matou moni e kia rauka iaku i te angaanga no tetai tuatau tau e 32 mataiti, te akariro anga e kia rauka iaku i te oronga maata i te tuatau no to maua ngutuare e no te au mea pae vaerua. Kua apii katoa taku vaine i te puapinga o te angaanga pakari ki te tamariki. Ka rauka ua iaku i te akapaapaa iaia.” I teia tuatau te tavini nei nga tokorua te tane e te vaine i ko i te opati maata i teianei ao o te Au Kite o Iehova.
10 Kua tata mai tetai tane no tana vaine, e metua vaine no te au tamariki: “Ko te au tu taku i akara mareka i roto ia Susan koia oki ko tona inangaro pakari i te Atua e te tangata, e pera katoa tona tu marama ua, e te tangi aroa, e te tu tika. E akono ana aia i te manako e kua tau ia Iehova i te mea meitaki tikai te ka rauka ia tatou i te oronga kiaia—ko tetai kaveinga te taangaanga ra aia kiaia uaorai ei tavini no te Atua e ei metua vaine.” Ma te tauturu a tana vaine, kua rauka i teia tane i te ariki i tetai atu au akameitakianga i te pae vaerua, kapiti mai i te tavini anga ei tangata pakari, ei painia, ei akaaere kotinga komono ua, e ei mema o te Hospital Liaison Committee. Mei teaa te akaperepere i taua au vaine ra ki ta ratou au tane, ki te au taeake Kerititiano, e tei maata atu, kia Iehova!—Maseli 31:28, 30.
Au Vaine Akaperepereia Kare e Tane
11. (a) Akapeea a Iehova i te akaari anga mai i tona manako anga i te au vaine tiratiratu, te au vaine takaua tikai? (e) Ka akapapu te au vaine takaua e tetai atu au tuaine tiratiratu kare e tane i teaa?
11 E putuputu te taime e akaari ana a Iehova i tona manako no te tu oraanga o te au vaine takaua. (Deuteronomi 27:19; Salamo 68:5; Isaia 10:1, 2) Kare aia i taui. Te manako oonu maira aia kare anake i te au vaine takaua pera katoa i te au metua vaine takaua e pera katoa te au vaine kua iki i te noo takaua me kare tei kore i kitea ake tetai tane tau Kerititiano. (Malaki 3:6; Iakobo 1:27) Me ko koe tetai o te aronga e tavini tiratiratu ra ia Iehova ma te kore te tauturu a tetai tokorua Kerititiano, ka papu ia koe e te akaperepereia ra koe i roto i nga mata o te Atua.
12. (a) Akapeea tetai au vaine Kerititiano i te akaari anga i to ratou tu tiratiratu kia Iehova? (e) Te autu ra ainei to tatou au tuaine i teea au manako ngakau?
12 Ei akaraanga, e akamanako ana i to tatou au tuaine Kerititiano kare i akaipoipo ake no te mea te akarongo tiratiratu ra ratou i ta Iehova akoanga kia akaipoipo “kia tau ra i te Atu.” (1 Korinetia 7:39; Maseli 3:1) Te akapapu ra ta te Atua Tuatua kia ratou: “E te tangata tiratiratu ra, e tiratiratu katoa [a Iehova].” (2 Samuela 22:26) Inara, no te maata anga ia ratou, te noo takaua anga e akaaoanga ia. I na tetai tuaine ei: “Kua iki au i te akaipoipo kia tau i te Atu, inara kua maringi ana toku roimata iaku e kite atura i toku au oa e akaipoipo ra i tetai tane Kerititiano meitaki, iaku e noo ra ko au ua.” I na tetai tuaine ei: “Kua tavini ana au ia Iehova no tetai 25 mataiti. E te tauta nei au i te noo tiratiratu kiaia, inara e putuputu te taime kua tamii mai te au manako ngakau maromaroa iaku.” I nana ei: “E umuumu ana te au tuaine mei iaku rai i te akamaroiroianga.” Ka akapeea tatou me tauturu i taua aronga tiratiratu?
13. (a) Eaa ta tatou ka kite mai mei te akaraanga tei akanooia e te aronga tei atoro i te tamaine a Iepheta? (e) Na roto i tetai atu au mataara ka akaari tatou i te manako tangi no te au tuaine takaua i roto i ta tatou putuputuanga?
13 Ko tetai mataara te kiteaia ra i roto i tetai akaraanga taito. I te tuku ua anga te tamaine a Iepheta kia kore e noo tane, kua kite mai te tangata e te rave ra aia i te atinga. Eaa tei raveia ei akamaroiroi iaia? “E aere rai te au tamaine i Iseraela ra i te au mataiti katoa, e paapaa i te tamaine a Iepheta ngati Gileada, taki a rā i te mataiti okotai.” (Akava 11:30-40) Pera katoa, ka tau tatou i te akameitaki ngakau tae i te au tuaine takaua tei akarongo tiratiratu i ta te Atua ture.a Eaa atu tetai mataara ke ka akaari tatou i to tatou manako? I roto i ta tatou au pure ka tau tatou kia pati akatenga kia Iehova kia turu i taua au tuaine tiratiratu e te akaperepere ra kia akono tiratiratu i ta ratou angaanga. Te tau ra ratou kia akapapuia e te inangaro pumaanaia ra ratou e te ariki oonuia ra e Iehova e te katoa anga o te putuputuanga Kerititiano.—Salamo 37:28.
Akapeea te Au Metua Takaua e Manuia Ei
14, 15. (a) Eaa ra te au metua vaine takaua ka kapiki atu ei kia Iehova no te tauturu ra? (e) Akapeea te au metua takaua i te raveanga ma te rotai i ta ratou au pure?
14 Ko te au tuaine Kerititiano e au metua takaua te aro atura i tetai au akaaoanga e manganui. Inara, ka rauka ia ratou i te uri kia Iehova no te tauturu i te utuutuanga i ta ratou tamariki kia rotai ki te au kaveinga Pipiria. E tika, me e metua takaua koe, kare e rauka ia koe i te akono i te tuanga a te metua vaine e te metua tane no te au mea ravarai. Noatu rai, ka tauturu a Iehova ia koe i te akono i taau au apainga e manganui me kapiki koe iaia na roto i te akarongo. Ei akatutu anga: Akamanako ana e e kou kai teiaa taau ka apai ki toou apatimani i roto i tetai are e maata te taua. Ka tauta maro ua atu ainei koe i te aere ki runga i te ara kake anga me e pia tere tetai i te pae mai? Kare rava! Ma te aiteite, auraka koe e tauta i te amo i te au taitaia i te pae ngakau i te mea ka rauka ia koe te pati kia Iehova kia tauturu mai ia koe. Ko te tika, te pati maira aia ia koe kia kapiki iaia. I na Salamo 68:19 ei: “Kia akameitakiia te Atu i tera rā, ko tei akateiaa ia matou i te meitaki.” Pera katoa, ia 1 Petero 5:7 te pati maira ia koe kia uri katoatoa i toou au tumatetenga ki rungao ia Iehova “koia oki te tiaki mai ia kotou.” No reira me taomi te au manamanata e te au tumatetenga ia koe, e akamama ia koe uaorai ki toou Metua i te rangi ra, te rave “tukutuku” kore anga i te reira.—1 Tesalonia 5:17; Salamo 18:6; 55:22.
15 Ei akaraanga, me e metua vaine koe, kare e ekoko anga ka manata koe no runga i te mana akaariu o te au oa apii ki runga i taau tamariki i te apii me kore te au timataanga no te tu tau ka aro atu ratou. (1 Korinetia 15:33) E au manako manata tau te reira. Inara e au manako katoa te reira ka tau kia pureia. Ko te tika, kore oki koe e pure no runga i taua au mea ma taau tamariki i mua ake ka aere atu ei ratou ki te apii, penei i muri mai i te akamanako kapipiti anga i te tia no te ra? Ka rauka i te au pure ngakau tae e te taka meitaki i te akaruke i te akakeuanga ririnui ki runga i te au manako o te tamariki. Tei maata atu, te pati ra koe i ta Iehova akameitakianga me tauta marie koe i te tatanu i tana Tuatua ki roto i te ngakau o taau tamariki. (Deuteronomi 6:6, 7; Maseli 22:6) E akamaara, “tei te aronga tuatua-tika ra to Iehova mata, e tei ta ratou kapiki tona taringa.”—1 Petero 3:12; Philipi 4:6, 7.
16, 17. (a) Eaa ta tetai tamaiti i tuatua no te inangaro tei akaariia e tona metua vaine? (e) I akapeea te akaraanga i te pae vaerua o te metua vaine i te akakeu anga i tana tamariki?
16 Ka akamanako ana i te akaraanga o Olivia, e metua vaine ma te tamariki e ono. Kua akaruke tana tane kare i roto i te akarongo i te ngutuare i muri ua mai i te anau angaia te tama openga, inara kua akono ua atu aia i te apainga no te tereni anga i tana tamariki i roto i ta te Atua au ravenga. Ko ta Olivia tamaiti ko Darren, teianei e 31 e te tavini ra ei tangata pakari Kerititiano e ei painia, e 5 ona mataiti i taua taime ra. Kapiti atu ki to Olivia au tumatetenga, kua tupu tetai maki kino tikai kia Darren te tamanata nei rai iaia. Te manako anga i tona tamariki anga, kua tata a Darren: “Te maara nei rai iaku i toku noo anga ki runga i toku roi i te are maki i te tiaki marie anga ia Mama. Ka noo mai aia i te pae mai iaku e ka tatau mai i te Pipiria kiaku i te au ra. E oti ka imene aia i tetai imene Patireia ‘We Thank You, Jehovah.’b Tae mai ki teianei ra, ko taku imene Patireia reka roa atu ia.”
17 Kua tauturu atu to Olivia irinaki e te inangaro ia Iehova kia manuia aia ei metua vaine takaua. (Maseli 3:5, 6) Kua akaataia mai tona tu meitaki ki roto i te au akakoroanga tei akanooia e ia no tana tamariki. “E akamaroiroi ua ana a Mama ia matou kia aruaru i te akakoroanga o te angaanga orometua tamou,” i na Darren ei. “Tei tupu mai, kua rave atu matou ko toku tuaine e a i te angaanga orometua tamou. Inara, kare rava a Mama i tuatua akatietie ana i teia ki tetai ke. Ka tauta pakari au i te aru i tona au tu meitaki.” E tika, kare te maata anga o te tamariki e maata mai e ka tavini i te Atua mei ta Olivia rai. Inara me rave tetai metua vaine i tei meitaki iaia i te akono i te au kaveinga Pipiria, ka papu iaia i ta Iehova aratakianga e te turuanga aroa ua.—Salamo 32:8.
18. Akapeea tatou i te akaari anga e te ariki ra tatou i ta Iehova au apinga o te putuputuanga Kerititiano?
18 Te maata anga o te tauturu a te Atua te orongaia maira na roto i te putuputuanga Kerititiano, ma tana porokaramu angai putuputu i te pae vaerua, tana akataeakeanga Kerititiano, e tana “au tangata [pakari i te pae vaerua tei] oronga uaia mai.” (Ephesia 4:8, NW) Te angaanga pakari ra te aronga pakari tiratiratu i te akamatutu i te katoatoa o te putuputuanga, te manako maata anga i tei anoanoia e te “matiroeroe e te au vaine takaua.” (Iakobo 1:27) No reira e noo vaitata ki to te Atua iti tangata auraka e akatakake ia koe uaorai.—Maseli 18:1; Roma 14:7.
Te Manea o te Kauraroanga
19. Eaa te aiteanga o te kauraro a te vaine kare i te mea akaaka, e eaa te akaraanga Pipiria e turu ra i teia?
19 Kua anga a Iehova i te vaine ei tauturu tau no te tane. (Genese 2:18) No reira, kare te aiteanga o te kauraroanga a te vaine i tana tane i te mea akaaka. Mari ra, te akangateitei ra te reira i te vaine, te tuku anga iaia kia taangaanga i tana au apinga e te au tu kite e manganui kia rotai ki to te Atua anoano. Te akataka maira a Maseli pene 31 i te au tu angaanga tuketuke na tetai vaine tau i Iseraela taito. Kua tauturu aia i tei anoano ra, kua tanu i te kainga vine, e kua oko i tetai enua. Ae, “te irinaki ra te ngakau o tana tane ra iaia, kare rava oki aia e akangereia i te apinga.”—Irava 11, 16, 20.
20. (a) Akapeea tetai vaine Kerititiano i te manako anga i tona au tu kite me kare te au apinga tei orongaia mai e te Atua? (e) Eaa te au tu meitaki ta Esetera i akaari, e i akapeea a Iehova i te taangaanga anga iaia i te openga ra?
20 Ko tetai vaine mataku i te Atua e te mako kare roa e tauta i te akakite iaia uaorai me kare ka tarere ma tana tane. (Maseli 16:18) Kare aia e aruaru i te akatupu anga uaorai na roto i te au angaanga noa ua mari ra te taangaanga ra i tana au apinga tei orongaia mai e te Atua ei tavini i tetai ke—tona ngutuare, te au taeake Kerititiano, te tangata tupu, e tei maata atu, ko Iehova. (Galatia 6:10; Tito 2:3-5) Akamanako ana i te akaraanga Pipiria o te Ariki Vaine ko Esetera. Noatu e manea te tu, e mako ua aia e te akaaka. (Esetera 2:13, 15) I te akaipoipoanga, kua akaari aia i te ngateitei oonu ki tana tane, te Ariki ko Ahasueru, kare mei te vaine mua rai, ko Vaseti. (Esetera 1:10-12; 2:16, 17) Pera katoa kua tapapa ngateitei a Esetera i te manako kia Moredekai, tona katini ra, no runga i tetai au manako maata—noatu i muri mai i te riro anga aia ei ariki vaine. Inara kare aia i te vaine paruparu! Kua tuatua mataku kore aia no runga ia Hamana, e tangata ririnui e te manako kore tei parani i te tamate i te au ngati Iuda. Kua taangaanga maroiroi a Iehova ia Esetera kia akaora i tona iti tangata.—Esetera 3:8–4:17; 7:1-10; 9:13.
21. Ka akapeea tetai vaine Kerititiano i te riro anga ei mea akaperepereia kia Iehova?
21 Te taka meitaki ra, i te tuatau i topa e teia tuatau, kua akaari ana te au vaine akono i te Atua ra i to ratou tu akamori anake ua kia Iehova e tana akamorianga. No reira, e aronga akaperepereia te au vaine mataku i te Atua ki roto i nga mata o Iehova. E te au tuaine Kerititiano, e tuku ia Iehova na roto i tona vaerua kia akatikatika marie ia koe uaorai ki roto i tetai “āriki,” tetai “kia rave i te au angaanga memeitaki katoa ra.” (2 Timoteo 2:21; Roma 12:2) No runga i taua aronga akamori akaperepere, te karanga ra te Tuatua a te Atua: ‘E orongaia atu tei raveia e tona rima; e akapaapaa mai tei raveia e ia i te au ngutupa ra.’ (Maseli 31:31) Kia tika te reira ia kotou tataki tai.
[Au Tataanga Rikiriki i Raro]
a Ka akapeea me oronga i te akameitakianga, akara i Te Punanga Tiaki o Mati 15, 2002, kapi 26-8.
b Imene 212 i roto i te Sing Praises to Jehovah, neneiia e te Au Kite o Iehova.
Maara Ainei ia Koe?
• I akapeea tetai au vaine o te anere mataiti mua i te riro anga e kia akaperepereia i roto i nga mata o Iehova?
• Akapeea te au tuaine e manganui i to tatou tuatau i te akariro anga ia ratou kia akaperepereia e te Atua?
• Na teea mataara i turu ei a Iehova i te au metua vaine takaua e tetai atu au tuaine kare e tane?
• Akapeea tetai vaine i te akaari i te tu ngateitei ngakau tae no te akanoonooanga o te taoonga upoko?
[Pia i te kapi 17]
Au Akaraanga Akamanakoanga
Ka inangaro ainei koe i te akara marie i etai au akaraanga o te au vaine tiratiratu tei taikuia i roto i te Pipiria? Me koia ia, e tatau ine i te au irava i taikuia i raro mai. Ia koe e akamaaraara ra no runga i te au vaine tataki tai i papaia mai, e tauta i te kite meitaki i te au kaveinga penei ka rauka ia koe i te taangaanga maata i roto i toou oraanga.—Roma 15:4.
◆ Sara: Genese 12:1, 5; 13:18a; 21:9-12; 1 Petero 3:5, 6.
◆ Au vaine Iseraela oronga ua: Exodo 35:5, 22, 25, 26; 36:3-7; Luka 21:1-4.
◆ Debora: Akava 4:1–5:31.
◆ Ruta: Ruta 1:4, 5, 16, 17; 2:2, 3, 11-13; 4:15.
◆ Vaine o Sunema: 2 Ariki 4:8-37.
◆ Vaine ngati Kanaana: Mataio 15:22-28.
◆ Mareta raua ko Maria: Mareko 14:3-9; Luka 10:38-42; Ioane 11:17-29; 12:1-8.
◆ Tabita: Angaanga 9:36-41.
◆ Ta Philipi puke tamaine e a: Angaanga 21:9.
◆ Phebe: Roma 16:1, 2.
[Tutu i te kapi 15]
Te akameitaki ra ainei koe i te au tuaine takaua tei akarongo tiratiratu i ta te Atua ture?
[Tutu i te kapi 16]
Eaa tetai au patianga ka tuatuaia i roto i te pure i mua ake ka akaruke ei te tamariki no te apii?