Orongaanga te Apai Maira i te Rekareka
KUA turu a Genival, e noo ra i roto i tetai taoni putaua i te tua itinga tokerau o Brazil, i tana vaine e te tamariki ma te au tutaki anga meangiti ua tei rauka mai iaia ei tiaki paruru i te are maki. Noatu tona turanga ngata, kua oronga a Genival i te tuanga ngauru tei tau ki tona akava ngakau. “I tetai taime kua mate toku ngutuare i te pongi,” i maara ei aia koi maoro ei i tona kopu, “inara kua inangaro au i te oronga i tei meitaki iaku ki te Atua, noatu e eaa te atinga te umuumuia maira.”
I muri mai i te ngere anga i tana angaanga, kua oronga ua atu a Genival i tana tuanga ngauru. Kua raurau tona orometua iaia kia timata i te Atua na te orongaanga i te moni maata. Kua akapapu mai te orometua e ka riringi mai te Atua i tana akameitakianga. No reira kua iki a Genival i te oko i tona are e ka oronga i te au moni ki te ekaretia.
Kare e ko Genival anake tetai te oronga ua ra ma te ngakau tae. E manganui te au tangata putaua te oronga akono ua ra i te tuanga ngauru no te mea te apiiia ra ratou e ta ratou au ekaretia e e umuumu anga na te Pipiria te oronga anga i te tuanga ngauru. E tika ainei te reira?
Oronga Anga i te Tuanga Ngauru e te Ture
Te akauenga kia oronga i te tuanga ngauru e tuanga ia o te Ture ta te Atua ko Iehova i oronga ki te 12 kopu o Iseraela taito e tere atu i te 3,500 mataiti i topa. Kua akaue oki taua Ture e kia orongaia te tuanga ngauru o te kai enua e te au ua rakau e te tuanga ngauru o te maata o te au manu ki te kopu Levi ei turu i ta ratou au angaanga i te tapenakara.—Levitiku 27:30, 32; Numero 18:21, 24.
Kua akapapu oki a Iehova i te au Iseraela e kare te Ture ‘i te mea kitea koreia no ratou.’ (Deuteronomi 30:11) Me akono tiratiratu ua atu ratou i ta Iehova au akauenga, kapiti mai i te oronga anga i te tuanga ngauru, ka rauka ia ratou tana taputou e ka maata ua atu te au mou. E ei paruru anga, kua akapae putuputuia, tetai tuanga ngauru i te mataiti, tei akapou matau uaia me aravei te pa enua no te au oroa akonoanga. No reira kua merengo ‘te tangata ke, te matiroeroe, e te vaine takaua.’—Deuteronomi 14:28, 29; 28:1, 2, 11-14.
Kare te Ture i akataka mai i te utunga no te koreanga i tutaki i te tuanga ngauru, inara tei raro ake te Iseraela taki tai i te apainga akono pakari kia turu i te akamori anga mou na teia mataara. Ko te tika, kua akaapa a Iehova i te au Iseraela tei kopae i te oronga anga i te tuanga ngauru i to Malaki tuatau no te ‘keia anga iaia i te ngauruanga o te apinga e te au atinga.’ (Malaki 3:8) Ka rauka ainei taua akaapa anga kia akonoia ki te au Kerititiano tei kore e oronga ana i te tuanga ngauru?
Ka akara ana. Kare te au ture pa enua i tau i vao ake i te au arai anga o te enua. Ei akatauanga, te ture te umuumu ra i te aronga akaoro i Peritane kia akaoro i te kaui kare e tau ana ki te aronga akaoro i Varani. Ma te aiteite, te ture te umuumu ra i te orongaanga i te ngauru e tuanga ia o te koreromotu anake i rotopu i te Atua e te pa enua Iseraela. (Exodo 19:3-8; Salamo 147:19, 20) Ko te au Iseraela anake tei kotingaia e taua ture ra.
Pera katoa, noatu e te tika ra e kare rava te Atua e taui ana, i etai taime te taui ra tana au umuumu anga. (Malaki 3:6) Kua akakite papu oki te Pipiria i te matenga atinga o Iesu, i te 33 T.N., kua “taparaia,” me kare kua “akakore,” te Ture e tana ‘akaue anga kia rave i te ngauru.’—Kolosa 2:13, 14; Ephesia 2:13-15; Ebera 7:5, 18.
Orongaanga a te Kerititiano
Inara, te anoanoia ra rai te koi anga moni ei tauturu i te akamori anga mou. Kua akaue oki a Iesu i tana au pipi ‘kia riro ei kite e tae ua atu ki te openga o te enua.’ (Angaanga 1:8) I te tupu anga te numero o te aronga irinaki, pera katoa rai te anoano anga no te au puapii Kerititiano e te au akaaere kia atoro e kia akamatutu i te au putuputuanga. Kia akonoia te au takaua, te au matiroeroe, e tetai atu aronga te anoano ra i tetai taime. Akapeea te au Kerititiano o te anere mataiti mua i te akono anga i te au tutaki tei o atu?
Vaitata i te 55 T.N., kua tukunaia atu te pati anga akatenga ki te au Kerititiano Kenitara i Europa e Asia Minora no te putuputuanga putaua i Iudea. I roto i tana au reta ki te putuputuanga i Korinetia, kua akataka te apotetoro ko Paulo e akapeea teia “apinga uipa na te aronga tapu” me akaaereia. (1 Korinetia 16:1) Penei ka poitirere koe i tei akakiteia mai e te au tuatua a Paulo no runga i te orongaanga a te Kerititiano.
Kare te apotetoro ko Paulo i tuatua akakeukeu i te au taeake irinaki kia oronga ua. Ko te tika, ko te au Kerititiano Makedonia tei ‘maata ua rai te putaua’ e tei roto i te “mate maata” kua ‘tuatua raurau mai iaia e rave i taua apinga ra, e ia matou katoa te tuku atu i taua apinga ra i te aronga tapu ra.’—2 Korinetia 8:1-4.
E tika, kua akamaroiroi a Paulo i te au Korinetia apinganui maata kia aru i to ratou au taeake oronga ua i Makedonia. Noatu rai, i akakite ei tetai puka, kua ‘patoi [aia] i te tuatua i te au akauenga maro, te inangaro anga i te pati ua, i te taiku ua, i te akamaroiroi, me kare te pati akatenga. Kare te tu oronga maoraora e te maanaana mei te oronga anga a te au Korinetia me vai te maro anga.’ Kua kite oki a Paulo e “ko te tangata oronga ma te rekareka ta te Atua e inangaro,” kare e ko tetai te oronga ra “ma te noinoi, e mei te mea e no te umuumu.”—2 Korinetia 9:7.
Na te akarongo maata e te kite ma te aroa tika tikai i te au taeake Kerititiano e akakeu i te au Korinetia kia oronga maoraora ua.—2 Korinetia 8:7, 8.
‘Mei Tana i Akakoro i Roto i Tona Ngakau’
Koi kore ei i akataka i te maata me kore te patene, kua taiku ua a Paulo e “kia tae ki te rā mua o te ebedoma ra, e vaio ake kotou ravarai i tetai papaki moni ki roto i te vairanga ra.” (Na matou te tuatua arara; 1 Korinetia 16:2) Na te paranianga e te akapae putuputu anga i tetai manga moni, kare te au Korinetia e manako maroia i te oronga akamoupuku ua me kare e akakeuia e te manako ngakau me tae mai a Paulo. No te Kerititiano taki tai, te iki anga e eaa te maata ka oronga e tumu muna ia, ko tetai ‘tana i akakoro i roto i tona ngakau.’—2 Korinetia 9:5, 7.
E raukai te kokoti i te tu oronga ua, kua anoanoia te au Korinetia kia ruru i te tu oronga ua. Kare e akakite anga e oronga e kino ua atu i tuatuaia ana. ‘Eiaa oki kia teimaa kotou,’ i akapapu mai ei a Paulo ia ratou. E “ārikiia ïa [te au oronga anga] ta te tangata i rauka ra, kare i tei kore i rauka iaia ra.” (2 Korinetia 8:12, 13; 9:6) I roto i tetai reta i muri mai, kua akamatakite te apotetoro: “Ko te tangata oki kare i takinga-meitaki . . . i tona uaorai ngutuare, kua akaruke ïa aia i te akarongo, e e maata atu ïa tona kino i to te tangata akarongo kore ra.” (1 Timoteo 5:8) Kare a Paulo i akamaroiroi ana i te orongaanga te aati ra i teia kaveinga.
E mea puapinga kua akaaere a Paulo i te “apinga uipa na te aronga tapu ra” tei anoano maira. Kare tatou e tatau ana i roto i te au Tuatua Tapu no runga ia Paulo me kare i tetai atu au apotetoro e akapapa ra no te koi anga me kare te raukaanga te au tuanga ngauru ei tutaki i ta ratou uaorai au angaanga orometua. (Angaanga 3:6) Kua ariki mareka ua e kua rauka te au apinga aroa tei tukunaia atu e te au putuputuanga kiaia, kua kopae a Paulo i tei tau ki tona akava ngakau i te maro anga i tei “teimaa” ki tona au taeake.—1 Tesalonia 2:9; Philipi 4:15-18.
Oronga Ua Anga i Teia Tuatau
Te taka meitaki ra, i te anere mataiti mua, kua rave te au pipi a Karaiti i te oronga ua anga, kare te oronga anga i te tuanga ngauru. Inara, penei ka umere koe me te tau ra rai teia no te tutaki i te tutuanga i te tuatua meitaki e kia akono atu i te au Kerititiano tei anoano maira.
Ka akara ana i te ka aru mai. I te 1879 kua akakite atea ua te au etita o teia makatini e “kare rava [ratou] e patipati e kare e raurau i te au tangata kia tauturu mai.” Kua tapupu ainei taua iki anga i te au angaanga a te Au Kite o Iehova kia akakite aere i te tuatua mou Pipiria?
I teianei, te tua ra te Au Kite i te au Pipiria, te au puka Kerititiano, e tetai atu au puka i roto i te 235 enua. Te Punanga Tiaki, e makatini apiipii Pipiria, i te akamata anga e tuaia ana te reira i te marama e 6,000 kopi tei neneiia i roto i te reo okotai. Kua riro mai te reira ei makatini e rua taime i te marama ma te neneianga e maata atu i te 24,000,000 kopi te rauka ra i roto i te 146 reo. Kia akaaere i ta ratou angaanga apiipii Pipiria i te koropu, kua akatu te Au Kite me kare kua rauka mai te au ngai akaaerenga i roto i te 110 enua. Kapiti mai, kua akatu ratou i te au tauatini au ngai are uipaanga i reira e pera katoa te au are uipaanga akaputuputuanga kia akono i te aronga te inangaro ra kia rauka te ikuiku anga maata no runga i te Pipiria.
Koi akono ei i te au anoano o te tangata i te pae vaerua ei tuanga mua, kare te Au Kite o Iehova e kopae ana i te au apinga materia no to ratou au taeake irinaki. Me mamae to ratou au taeake i te au tupu anga o te au tamaki, te au ngaruerue enua, te au tuatau maro, e te au uriia, te viviki ra ratou i te tuku ua i te au apinga pae vairakau, te kai, te kakau, e tetai atu au mea tei anoanoia. Te tutakiia ra teia e te au oronga anga tei raveia e te au Kerititiano tataki tai e te au putuputuanga.
I te pae mai i te akono tau ua, te oronga ua anga te akaatea ke ra i te apainga teiaa mei te aronga kare a ratou au apinga, mei ia Genival, tei taikuia mai i mua ana. Ma te manuia, i mua ake ka oko atu ei aia i tona kainga, kua atoro atu a Maria ia Genival, e orometua tamou no te Au Kite o Iehova. “Kua tauturu taua uriuri anga i toku ngutuare tangata mei te tu ngata kare i anoanoia,” i maara ei a Genival.
Kua kite mai a Genival e kare ta te Atu angaanga e irinaki ana ki runga i te au tuanga ngauru. Ko te tika, kare te orongaanga i te tuanga ngauru i te umuumu anga na te Tuatua Tapu. Kua apii mai aia e te akameitakiia ra te au Kerititiano me oronga maoraora ua ratou e kare ratou i maroia kia oronga i tei kore e rauka ia ratou.
Te raveanga i te oronga ua anga kua apai mai i te tu rekareka tikai kia Genival. Te akakite ra aia i teia na teia mataara: “Ka rauka me kare e rauka iaku i te oronga i te 10 patene, inara te mataora nei au i taku oronga anga, e te papu nei au e te mataora katoa ra a Iehova.”
[Pia/Au Tutu i te kapi 6]
Kua Apii Ainei te Au Metua Ekaretia Mua i te Oronga Anga i te Tuanga Ngauru?
“Kua tauturu te aronga apinganui i roto ia matou i te aronga te anoano maira . . . Ko ratou tei puapinga meitaki, e te puareinga ra, te oronga ra i tana i manako ei mea tau.”—The First Apology, Justin Martyr, c. 150 T.N.
“E tika kua akatapu te au ngati Iuda i te au ngauru o ta ratou au apinga Kiaia, inara ko te aronga tei rangatiraia kua akapae ke i ta ratou au apinga ravarai no te au akakoroanga o te Atu, . . . mei tei raveia e te vaine takaua tei oronga ua i tana apinga katoa i roto i te pia moni a te Atua.”—Against Heresies, Irenaeus, c. 180 T.N.
“Noatu kua rauka ta matou pia koi moni, kare ra i te moni oko ora, mei tetai atu akonoanga te umuumu ra i te tutaki anga. E tai taime i te marama, me inangaro aia, ka tuku taki tai tetai i te manga moni tauturu; inara kia tau ua kiaia, e tei rauka ua iaia: no te mea kare te maro anga; pouroa e mea oronga ua.”—Apology, Tertullian, c. 197 T.N.
“I te totoa anga te Ekaretia e kua tu mai etai atu au akaaerenga tuke tuke, kua umuumuia kia akanooia te au ture te ka akapapu i te tauturu tau e te tamou no te au orometua. Kua akonoia te oronga anga i te tuanga ngauru mei te Ture Taito . . . Te tuku anga ture papu o te tuatau mua no taua manako te vaira i roto i te reta a te au epitikopo tei akaputuputu i Tours i te 567 e te [au akapapa anga ture] a te Konitara o Macon i te 585.”—The Catholic Encyclopedia.
[Akameitakianga]
Coin, top left: Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.
[Tutu i te kapi 4, 5]
Apai ua mai te oronga ua anga i te rekareka
[Au Tutu i te kapi 7]
Te au tauturu oronga ua anga te tutaki ra i te angaanga tutuanga, te tauturu inangaro vivikiia, e te akatuanga i te au ngai uipaanga