Te Vaitata Maira Tetai Ao Ou!
E MAATA ta te au arataki poritiki i tuatua no runga i tetai akatereanga ao ou i ta ratou uaorai raveanga. Te tuatua ra ratou no te takoreanga i teianei ao i te mataku e te au arai no te taokotai atu i rotopu i te au tangata e te au teite. Inara tei runga ainei i te au tangata no te apai mai i tetai ao ou?
Kua rauka ana i te au tangata nei te au anere mataiti no te akatumu i tetai ao o te au e te tinamou. Ma te kore ekoko kore, e manganui tei tae te ngakau i te reira au tauta anga. Noatu te tutu o te au kavamani tei akatuia e te au tangata no te akatupu i teia au raveanga, inara, kua tika te au tuatua a te Puka Tapu: “Kare tei te tangata uaorai tona aerenga: kare tei te tangata e aere nei, i te akono i tona uaorai takainga tapuae.”—Ieremia 10:23.
Tetai Ao Ou Tei Taputouia
Inara, te oronga maira taua Tuatua akauruia a te Atua i te akapapu anga e ka tu tetai ao ou. I muri ake i te akakiteanga i te openga o te akatereanga taito o te au mea nei, kua akakite te apotetoro Kerititiano a Petero: “Te tatari nei ra tatou i te rangi ou e te enua ou tana i tuatua maira, i te vai tika anga o te tuatua tika ra.”—2 Petero 3:10-13.
Naai ra teia taputou? Kare atu ra mari na Iehova i oronga mai, “Tei Teitei i te enua katoa nei.” (Salamo 83:18) Nana e akatupu i te kare e rauka i te tangata nei. Ae, na te Atua ko Iehova e apai mai i tetai ao ou. Inara aea?
Tetai Ao Ou te Vaitata Viviki Maira!
I mua ake ka riro mai ei ta te Atua ao ou taputouia ki tona ki anga tikai, ka tau kia akaopeia te “ao” o teianei tuatau me kore ra “te akatereanga o te au mea nei.” No runga i teia, kua ui te au pipi a Iesu Mesia: “E akakite mai kia matou, e aea teia au mea nei? e eaa te akairo o toou aerenga mai, e te openga o teianei ao?” (Mataio 24:3, King James Version) Mei ta te New World Translation tikai e tuku ra, kua ui te au pipi a Iesu: “E akakite mai kia matou, e Aea teia au mea nei, e eaa te akairo o toou taenga mai e te akamutu anga o te akatereanga o te au mea nei?”
Te pau anga atu, kua akakite a Iesu i te au tu e manganui o te akairo o tona taenga kitea koreia ei peretana vaerua i te ririnui o te Patireia i te rangi. (1 Petero 3:18) Ei akatau anga, kua tuatua aia: “E tu mai tetai enua e tamaki mai ki tetai enua, e tetai basileia e tamaki mai ki tetai basileia: e onge oki, e te maki-mate, e ngaruerue te enua i tera ngai, i tera ngai.” Mei te “momua anake teia katoa au mea nei no te mate” i te 1914, “teianei uki” tei touia e Iesu kua kite i te au tamaki tamou, te rava kore o te kai, e te au ngaruerue enua ei tuanga o te akairo o tona taenga mai ma te kitea koreia.—Mataio 24:7, 8, 34.
Kua tuku te tamaki i teia uki ki roto i tetai mataara kare rava e tupu akaou mei te mataiti 1914 mai. Kua tamanakoia e kua mate i te Tamaki Mua o Teianei Ao tetai 14 mirioni oraanga. I te tuatau o te Tamaki Rua o Teianei Ao, e 55 mirioni vaeau e te aronga noa ua nei i mate. I na, mei te 1914 mai e tere atu i te 100 mirioni au oraanga tei mate i te tamaki anga! E tikai, te maka ra teia i te tuanga o te akairo o to Iesu taenga mai.
Te rava kore i te kai, tei akakite katoaia e te Mesia, kua tupu viviki i te au enua e manganui i muri ake ie okotai o taua tamaki maata ra e rua. Noatu te au tere anga ki mua i te pae o te kimikimi anga kite, kua vaitata rai e e tai kota o teianei ao e mate pongi ra i teia tuatau. I te au mataiti tatakitai, te mate ra e mirioni ua atu au tamariki e tetai pae no te kore te kai akamatutu. Kua tuatua The World Book Encyclopedia: “Te maata anga o te au pa enua tutupu o Aperika, Asia, e te Ratini Marike kare e rava ana te kai no to ratou iti tangata. E mirioni ua atu i teia au enua te mate pongi ra. Me topa anake te au putunga kai me kore te imipoti anga ki raro no tetai ua atu tumu, penei ka tupu te onge e penei e tauatini ua atu me kore e mirioni ua atu o te au tangata ka mate.”
E maata ua atu te au oraanga tei mate i te au ngaruerue enua i te tuatau o teia uki te akairo nei i “te tuatau openga ra.” (Daniela 12:4) E tukeke te au kino o te ngaruerue enua tei tamanakoia. Inara mei te 1914 mai, kua tupu maata te takore anga a te au ngaruerue enua i te au enua ke ke, e kua mate e anere e tauatini ua atu au oraanga. No runga e rua o teia kua akakite te Yorkshire Post o Okotopa 19, 1989: “I te 1920 kua mate e 180,000 au tangata i roto i tetai ngaruerue enua i tetai ngai Jiangsu o Tinito e ia Tiurai 28, 1976, kua mamae a Tinito i te ngaruerue enua kino rava atu i roto i te tuatua enua o teia tuatau. Kua vaitata i te 240,000 tei mate te akaparaaraa takiri ravaia te oire i te tua tokerau e te itinga ra o te Tangshan e te ngaruerue enua te vaito atea ua anga e 7.8 i runga i te paunu Rikita.” Kua papa te nutipepa ie maata atu i te 30 au ngaruerue enua mamaata i roto i te 20 anere mataiti.
Kua akakite katoaia te au angaanga tutu aereanga i te Patireia ei tetai o te au tu o te akairo o to Iesu taenga mai ma te kitea koreia. Kua akakite aia ki tana au pipi manakonako: “E kia tutu aereia teia tuatua meitaki o te patireia ki te au enua tangataia ei kite ki te au pa enua ravarai; i reira e tae mai ei te openga.” (Mataio 24:14, NW) Mei ta Iesu i totou, te raveia nei teia angaanga tutu aereanga i teianei ao katoa ie 212 au enua e e tere atu i te 4,000,000 au Kite o Iehova.
Te au tupuanga o teia tuatau e tetai atu au totou te akatika ra e tei roto tatou i te au “ra openga.” (2 Timoteo 3:1-5, NW) I mua ia tatou ko tetai “mate maata” tei akakite katoaia e Iesu Mesia. Te tae ra ki tona take “te tamaki i taua rā maata o te Atua mana, katoatoa ra” ia Aramakito, ka apai mai te reira i tetai openga ki teia akatereanga kino o te au mea nei. (Mataio 24:21; Apokalupo 16:14-16) E oti ka riro mai i reira ta te Atua ao ou taputouia ei mea tika tikai.a
Te au Akameitakianga Kare e Rauka i te Tangata i te Apai Mai
Te akapaapaa ra te au arataki porotiki o te pa enua no tetai akatereanga ao ou i ta ratou uaorai raveanga. Inara, kare rava te Atua ko Iehova i pati ana ki te au tangata nei kia komono i te akatereanga o teia tuatau ki tetai ao ou. Nana uaorai e rave i te reira i te ra e te ora tei kitea uaia e ia. (Mataio 24:34, 36) Kua rauka i te apotetoro ko Ioane ruaine ra teia akara anga ki te tuatau ki mua i ta te Atua ka rave, kare te tangata:
“Kite atura au i tetai rangi ou e tetai enua ou; no te mea kua paati te rangi taito e te enua taito, e kare akaou te tai. Kite katoa atura au i te oire tapu, ko Ierusalema Ou ra, i te eke anga mai mei te rangi ra no ko mai i te Atua e te akapapaia ei vaine akaipoipo akamaneaia na tana tane. Ma te reira kua akarongo au i tetai reo maata mei te terono ra i te tuatua anga: ‘Ina! Tei te tangata nei te puakapa o te Atua, e ka noo aia kia ratou, e ka riro ratou ei iti tangata nona ra. E ka vai te Atua uaorai kia ratou. E ka orei aia i te au roimata ravarai mei to ratou mata, e kore rava te mate, e kore katoa te mii me kore te aue me kore te mate e te mamae oki. Kua paati te au mea taito.’ E kua tuatua maira Tei noo i runga i te terono: ‘Ina! Te akariro nei au i te au mea ravarai ei mea ou.’ Kua tuatua katoa aia: ‘E tata, no te mea e tiratiratu teia au tuatua e e tika.’”—Apokalupo 21:1-5, NW.
Te “rangi ou” ko te Patireia i te rangi te reira no Iesu Mesia. Te “enua ou” kare te reira i raro ake i te takapini anga o te enua, inara e totaiete ou o te au tangata i runga i teia paraneta—e aronga akarongo pouroa ratou i te Patireia o te Mesia, ma te kore te au ke anga kara, te pa enua, me kore te reo. (Akaaiteia atu kia Salamo 96:1) Te rangi e te enua akatutuia i teia tuatau—te akatereanga o te au mea a te Tiaporo ma tana au kavamani tei mana akera a Satani e tana au temoni—kua takoreia ia te reira. (1 Ioane 5:19) Noatu e ka vai rai te au tai tikai, te tai akatutuia o te au tangata akaangaroi kore e te kino, ka ngaro ke te reira. To Iesu au taeake tutara i te rangi tei akatupu i te Ierusalema Ou e ma ia katoa te akatupu ra i tetai akaaerenga maata te ka akatere i te totaiete tuatua tika o te au tangata. Ka ‘puakapa’ te Atua ma te au tangata akarongo na te tu komono ia ratou e akaongi kiia ra ma ia na roto i te Mesia i te tuatau o te Ra Akava Anga i te tauatini mataiti.—Apokalupo 14:1-4; 20:6.
I raro ake i te tutara Patireia ka vai te au tumu e manganui no te mataora. Te mii, te aue, e te mamae tei tupu mai mei te maki, te taitaia e te vai atura e au kiteanga taito anake te reira. Pera katoa te mate tei totoa ki te au tangata mei to tatou metua, ko Adamu ara ra, ka kore katoa ia. (Roma 5:12) Mei teaa te rekareka te ka tupu te ngaro ke anga e tuatau ua atu teia ao katoa tei akatupu i te roi mata!
Kare na te tangata mate ua mari ra na te Atua uaorai e oronga i tetai akapapu anga no runga i teia au akameitakianga. Koia Tei tuatua Apo 21:5: “Ina! Te akariro nei au i te au mea ravarai ei mea ou.” Ae, kua akakite te Atua ko Iehova ki te apotetoro ko Ioane: “E tata, no te mea e tiratiratu teia au tuatua e e tika.”
Tumu o te au Anoano Akamerengo Tikaiia
I roto i te ao ou i ta Iehova raveanga, ka riro mai tikai te enua ei parataito. Te papu nei teia, no te mea kua taputou a Iesu ki tetai tangata rave kino tei patitiia i te pae mai iaia: “E tikai taku e karanga atu kia koe i teianei ra, Tei iaku nei koe i te Parataito.” (Luka 23:43, NW) I roto i te au turanga parataito, te reira au anoano o te tangata mei te kai e te are ka oronga tikaiia mai te reira.
Te apai ke ra te rava kore o te kai i te mirioni ua atu au oraanga i teia ra. Noatu te meitaki o te au tu tauta no te angai i tei mate pongi, na te noinoi e tetai atu au tika te paruru ra i te au tangata mei te rapakauanga i te au manamanata. Ei akaraanga, kua ripoti te Saturday Star, tetai nutipepa o Johannesburg, Aperika Tonga: “Te au karo anga poritiki, te aka moni o te penitini e te tu roiroi ua nei i to Aperika au taumaro anga ope kore te kapiti atura ki te taroaroa anga i te apinga tauturu . . . I Tutana, tetai o te au enua tei kino tikaiia, i roto i te 5 mirioni e te 6 mirioni au tangata te aro atura i te mate pongi i te 1991.” Inara ka akangaropoinaia te onge i roto i te ao ou a te Atua. I raro ake i te tutara anga Patireia “ka maata te titona ki runga i te enua; i te take o te au maunga ra ka ki maringiringi.”—Salamo 72:16, NW.
Ko te au are tetai anoano o te au tangata tei mamao rava atu i te orongaia mai no te manganui i to tatou tuatau. E mirioni ua atu te noo ra ki roto i te au are repo e te rikiriki me kore kare e kainga. I tau ki The New York Times, i tetai enua Orieniti, “i tetai kamupani ereketoroniki . . . , te aro atura te aronga angaanga e 20 o ratou mataiti i tetai tiakianga papaanga no etai 73 mataiti kia rauka mai tetai are,” e kua akakite mai tetai ripoti a te kavamani e te noo ra etai au tangata ki “roto i te au are vairanga apinga, te au opati pera katoa te au are meangiti.” Inara mei teaa te tuke i te reira i roto i te ao ou! I te Parataito i te tuatau ki mua, “e patu ratou i te au are, e na ratou uaorai e noo; e na ratou e tanu i te au kainga vine, ka kai ei i te kai i reira. Kare ratou e patu, e na tetai ke e noo; kare ratou e tanu, e na tetai ke e kai: mei te au rā o te rakau nei te au rā o toku ra iti-tangata; e rekareka tei ikiia e au ra, i te angaanga a to ratou uaorai rima.”—Isaia 65:21, 22.
Ka ngaro ke te au manamanata o te mareva i roto i ta te Atua ao ou taputouia. Kare katoa te reva taero e takino ra i te oraanga e te one kai e vai mai. Te taero e te takore anga o te au ngai noo anga te tamate ra i te au rakau e te au tu animara, kare te reira e riro akaou ei kino. E te au mea mei te ngaro anga o te ariki otone kare te reira e riro ei tumatetenga ki te oraanga i te enua nei. Ka papu ia tatou e ka rapakau te Atua ko Iehova i teia au manamanata pouroa, no te mea te akapapu maira tana Tuatua ia tatou e kare e roa atu ana nana “te takoreanga i te aronga e takore ra i te enua.”—Apokalupo 11:18, NW.
I roto i te ao ou, ka riro te tamaki ei mea taito inara kare e no te mea kua manuia te au tangata o te pa enua i te akakore anga i te au pa enua i ta ratou apinga tamaki. Mari ra, ka rave te Atua i tei kore i rauka i te au tutara poritiki. Ka apai mai aia i te au ki te au tangata akarongo na te akonoanga i ta te au tuatua a te tata salamo: “E aere mai kotou e te au tangata, e akara i te au raveanga a Iehova, kua akatupu aia i te au mea umere i te enua nei. Te akakore ra aia i te au tamaki e tae rava akenei ki te openga enua. Te aati ra aia i te ana e te aati ra i te korare kiangaangaa; te au pereoo te tutungiia ra e ia ki te ai.” (Salamo 46:8, 9, NW) I roto i ta te Atua ao ou taputouia te vaitata maira, kare te tangata e tamaki akaou inara ka rekareka i te au tikai e te tinamou.—Mika 4:2-4.
Ko Koe Ainei Tetai i Reira?
Ka rauka ia koe i te akapapu anga i roto i te ao ou tei taputouia e te Atua ko Iehova. Kare aia e pikikaa. (Ebera 6:17, 18) E tika tana Tuatua, ko te Puka Tapu, tana i taputou ra e tupu ua ana rai te reira.—Ioane 17:17.
Te tuatua meitaki o te au akameitakianga umere no te au tangata akarongo ta te au Kite o Iehova e tauta nei i te tua ki te au tangata ngakau tiratiratu ravarai. E tau koe kia rave ma te tauta i teianei kia rauka te kite no te akakoro anga no te atua mai, e te rave i te au taputou anga umere tei kitea i roto i te au Tuatua Tapu. Ka arataki atu teia kaveinga ki te oraanga ope kore, mei ta Iesu i tuatua: “Teia oki te ora mutu kore, kia kite ratou ia koe i te Atua mou ra, e ia Iesu i te Mesia, i taau i tono maira.” (Ioane 17:3) I reira koe e akameitakiiaʼi kia rekareka i te au tuatau mataora i mua, no te mea te vaitata maira ta te Atua ao ou!
[Au Tataanga Rikiriki i Raro]
a Akara i te pene 17 e te 18 o te puka Ka Rauka ia Koe te Ora Mutukore i Paradaiso i te Enua Nei, neneiia e te Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.