TAUI TE PIPIRIA I TE ORAANGA
Umere Au i te Pauanga Taka Meitaki e te Māmā ua a te Pipiria
MATAITI ANAU: 1948
ENUA ANAU: HUNGARY
ORAANGA: INANGARO MAATA KIA KITE I TE PAUANGA KI TE AU UIANGA PUAPINGA O TE ORAANGA
TOKU ORAANGA I MUA ANA:
Anauia au i Székesfehérvár, i Hungary, tetai oire e tuatua enua roa tona tere atu i te 1,000 mataiti. Mea mii ra, te maara nei rai iaku te au ngai kua pueu no te tamaki rua o te ao.
I toku tamarikianga, kua utuutuia au e toku nga metua ruau. Akaperepere maata au ia raua—i toku mama ruau tikai ko Elisabeth. Nana i tauturu iaku kia akatupu i te akarongo ketaketa i roto te Atua. E toru oku mataiti, ka ripiti ua maua i te Pure a te Atu i te au aiai ravarai. Noatu te reira, kia taeria au ki te 20 tuma mataiti i mārama ai au i te aiteanga o tera pure.
Na toku nga metua ruau i utuutu iaku no te mea i toku tamarikianga, kua angaanga moni toku nga metua i te po e te ao no te akaputu i ta raua moni ei oko i tetai are meitaki. Noatu ra, i te rua o te au Maanakai ravarai, ka umukai te ngutuare katoa. Akaperepere tikai au i te reira au atianga me noo kapiti matou.
I te mataiti 1958, kua tupu te moemoea a toku nga metua; kua oko raua i tetai are kia noo matou tokotoru. I teia taime, kua noo au ma toku nga metua—maeva tikai au! Inara, e ono marama i muri mai, kua akamutu poitirere ua toku mataora. Kua mate toku papa no te maki cancer.
Kua tumatetenga roa au. Maara au taku pure anga: “E te Atua, kua pati au ia koe e akaora i toku papa. Inangaro au iaia. Eaa koe i kore ei i pau i taku pure?” Kua inangaro tikai au i te kite teiea toku papa. Ui au: ‘Kua aere ainei aia ki te rangi? Me kua ngaro aia e tuatau ua atu?’ Vareae au i te au tamariki ke e papa to ratou.
No tetai tuatau roa, kua aere au ki te ngai tanumanga vaitata i te au rā ravarai. Ka tuturi au ki mua i te menema o toku papa e ka pure: “Me ka tika e te Atua, inangaro au kia kite e teiea toku papa.” Pure katoa au no te tauturu kia mārama i te akakoroanga o te oraanga.
E 13 oku mataiti, kua iki au i te apii i te reo Tiamani. Tamanako mai au i te mea e maata te au puka tukeke i te reo Tiamani, penei ka kite mai au i te pauanga ki taku au uianga. I te mataiti 1967, kua akamata au i te apii i roto i te oire ko Jena, e tuanga no Tiamani Itinga i tera tuatau. Kua tatau au i te puka a te aronga kite no Tiamani, te au puka tikai tei akakite mai i te akakoroanga o te oraanga tangata. Noatu kua kite mai au i te au manako umere, kare te reira i pau i taku au uianga. Kua pure ua rai au no te au pauanga.
KUA TAUI TE PIPIRIA I TOKU ORAANGA:
I te mataiti 1970, kua oki au ki Hungary e kua aravei i taku vaine ko Rose. I tera tuatau, tei raro a Hungary i te akatereanga Communist. I muri ua ake i to maua akaipoipo anga, kua oro maua ko Rose ki Austria. To maua akakoroanga, kia neke ki Sydney, Autireria ei tuitarere, tei reira te kopu tangata o taku vaine.
Kare i roa, kua rauka mai tetai ngai angaanga i Austria. I tetai rā, akakite mai toku oa angaanga e ka rauka mai te pauanga ki taku au uianga pouroa mei roto i te Pipiria. Kua oake mai aia i nga puka tei uriuri i te Pipiria. Kua pou viviki iaku te tatau i te nga puka e kua inangaro i te apii maata atu. No reira kua tata au ki te Au Kite o Iehova, te aronga nenei o te nga puka i te pati kia tuku mai i te au puka ke atu.
I to maua rā akamaaraanga akaipoipo mua, kua atoro tetai Kite mapu no Austria ia maua ko Rose. Apai mai aia i te au puka taku i pati e kua ui me ka inangaro au i tetai apii Pipiria naku, e kua āriki au. No te mea e āka inangaro toku no te apii, kua rave maua i te apii e rua taime i te epetoma—ka pou mei te ā ora me apii maua!
Umere au i ta te Au Kite i apii mai iaku mei roto i te Pipiria. Te akaari anga ratou i te ingoa o te Atua ko Iehova i roto i taku Pipiria reo Hungary, kua poitirere tikai au. E 27 mataiti toku aere anga ki te pure, kare au i rongo ana i te ingoa o te Atua te taikuia anga e okotai taime! Umere au i te pauanga taka meitaki e te māmā i roto i te Pipiria ki taku au uianga. Ei akaraanga, kua apii au e kare a te aronga mate apinga i kite, mei te mea e te moe tinainai ra. (Koheleta 9:5, 10; Ioane 11:11-15) Kua apii katoa au i te taputou a te Pipiria no tetai ao ou ka “kore rava te mate.” (Apokalupo 21:3, 4) Inangaro au i te kite akaou i toku papa, e i roto i te ao ou, “e tuakaouanga to tei mate.”—Angaanga 24:15.
Kua piri maroiroi a Rose kiaku i te apii i te Pipiria. Kua tere viviki maua ki mua, e kua akaoti i te puka apii i roto i te rua marama! Kua aere maua ki te au uipaanga pouroa a te Au Kite i ko i te Are Uipaanga Patireia. Kua umere maua i te tu aroa, te takinga meitaki e te taokotai i rotopu i te Au Kite o Iehova.—Ioane 13:34, 35.
I te mataiti 1976, kua akatikaia maua ko Rose kia neke ki Autireria. Kua kimi viviki maua i te Au Kite o Iehova i reira. Kua āriki pumaana te Au Kite i te reira enua ia maua. I te mataiti 1978, kua riro mai maua ei nga Kite.
KUA TAUI TE PIPIRIA I TOKU ORAANGA:
I teianei, kua kite au i te pauanga ki taku au uianga tei tamanata iaku no tetai tuatau roa. Na te akavaitata atu anga ki te Atua ko Iehova, kua kite mai au i te Metua meitaki roa atu. (Iakobo 4:8) E e mea akaperepere naku te manakonakoanga kia kite akaou i toku papa i roto i te ao ou e vaitata maira.—Ioane 5:28, 29.
I te mataiti 1989, kua iki maua ko Rose kia oki ki Hungary no te akakite aere i to maua irinakianga ki te au oa e te kopu tangata, e tetai ua atu ta maua ka aravei. Kua rauka ia maua te tikaanga ngateitei no te apii i te Pipiria ki te anere ua atu tangata. Tere atu i te 70 ia ratou tei kapiti mai kia maua i te tavini ia Iehova, pera katoa toku metua vaine akaperepere.
I pure ana au no tetai 17 mataiti kia kite i te pauanga ki taku au uianga. Teianei kua pou e 39 mataiti, te pure nei rai au—inara i teia taime ka karanga au, “Meitaki maata e toku Metua akaperepere i te rangi no te pau mai i taku pure i toku tamarikianga.”