Maganu Maarote Daafira Rosiisinosi

1. Yoonaasi hiittoo doogo haꞌraraati? Haꞌre iillanno bayicho hedi woyite hiitto ikkino?

YOONAASI seeda doogo haꞌraraati. Hakko daafira, haꞌranni doogote duuchare heda dandaanno. Isi 800km saꞌe xeertidhe noo gobba haꞌraraati; hakkiira iillannohu lekkatenni mittu agani geeshsha haꞌreeti. Yoonaasi balaxe, seeda ikkiturono gawajjannori nookki doogo doodha hasiissannosi; hakkiinni isi cince addi addi xeichuwanna ilaalla amade haꞌranno. Isi haꞌneenna taꞌꞌannokkihu Sooriyu Barahi qacce amade, hattono Eefiraaxiisi gedeeta jajjabba lagga fulanni haꞌrinoha ikkikki digatino; qoleno haꞌranno woyite doogote Sooriyu, Mesophoxaamiyunna Asooru manni heeꞌranno katammaranna qachuwara umo worannowa hasiꞌranno; qoleno tini daga isira wosinchote. Yoonaasi mittu mittunku barri sai kiiro Nennewete katama iilla rahinota afino daafira, roore yaadinoti egennantinote.

2. Yoonaasi uyinoonnisi looso agure xooqa dandaannokkita huwatinohu hiittoonniiti?

² Yoonaasi uyinoonnisi looso agure xooqa dandaannokkita xa seekke afino. Alba hatto assate woꞌnaalino. Saꞌu fooliishshora ronsummonte gede, Yihowa baaru aana dambala kayise hattono iso jawu qulxuꞌmichi widoonni maalaletenni gatise cince rosiisinosi. Sasu barri gedensaanni qulxuꞌmichu Yoonaasi baaru qaccera masse tufinosi; hakkiinni Yoonaasi lowo geeshsha maalaꞌle hajajamate murciꞌrino.—Yoonaasi, fool. 1, 2.

3. Yihowa Yoonaasira hiikkonne akata leellishinosi? Kayi hiittee xaꞌmo xaꞌma hasiissannonke?

³ Yihowa Yoonaasi Nennewe haꞌri yee layinkimeeshsho hajajisita, isi maahoyye yee soojjaatira hige tenne seeda doogo haꞌrino. (Yoonaasi 3:1-3 nabbawi.) Yoonaasi Yihowa seejjisihu gedensaanni, akatisi gudisame woyyaawino? Lawishshaho, Yihowa iso wayi giddo siriqe reyannota hoole, finqilinotera qorichisha agure, hattono iso layinkimeeshsho soqqe maarinosita leellishino. Yoonaasi tenne danchumma baala laihu gedensaanni, isino woloota maara rosino ikka? Guuntete xeꞌne noonsa mannira woloota maara duucha woyite gooddo ikkitannonsa. Hanni Yoonaasi maarannoha ikkate sharramino doogonni maa ronseemmoro laꞌno.

Nennewete Manni Yoote Sokka Macciishshe Ikkinore

4, 5. Yihowa Nennewe ‘jawa katamaati’ yiinohu mayiraati? Tennenni isi daafira maa ronseemmo?

⁴ Yihowara Nennewete katamira noosi lao Yoonaasitewiinni baxxitinote; kuni katami Yihowa albaanni ayirradoho. Yoonaasi maxaafi giddo, Yihowa sase hige “jawa katama Nennewe” yee coyiꞌrinota kulloonni. (Yon. 1:2; 3:2; 4:11) Kuni katami Yihowa albaanni jawa woy ayirrado ikkinohu mayiraati?

⁵ Naamiruudi Baote Wayi gedensaanni xintinote umi katamma giddo mittu Nennewe ikkino daafira, kuni katami biꞌre birqiiqiho. Nennewe halaꞌlado katama ikkinohura, giddosi haammata shiimmaadda katamma heedhukki digattino; qoleno qaccetenni qaccete geeshsha haꞌre iillate sase barra adhanno. (Kal. 10:11; Yon. 3:3) Nennewete katami jajjabba galmuwa, kaajjadu kinchu huxxinna wole biifadda minna nooho. Ikkollana, kuni katami Maganu Yihowa albaanni ayirrado ikkinohu kuri coyibba noo daafira diꞌꞌikkino. Yihowa lainohu mannaho. Hakkawari katamma hendiro, Nennewete katamira heeꞌranno manni lowoho. Kuni manni bunshe assannoha ikkirono, Yihowa mararinonsa. Mannu heeshsho Maganu albaanni ayirradote; qoleno isi mittu mittunku manchi aagintaawe higaranna gara ikkinore assara hasiꞌranno.

6. (a) Yoonaasi Nennewe iilli woyite lowo geeshsha waajjinoha ikkara dandaannohu mayiraati? (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.) (b) Yoonaasi sokkasi lallawino doogonni isi daafira maa ronseemmo?

⁶ Yoonaasi jeefote Nennewe iilliti, hakko heeꞌranno manni batinye lae roore waajjinoti dihuluullissannote; Nennewete 120,000 saꞌꞌanno manni heeꞌranno.a Yoonaasi katamu giddo mitto barra woꞌma haꞌre mannu batiꞌrannowa katamu mereero iilli; isi hatto assinohu sokkasi duduwate injaannosi bayicho hasiꞌranni ikkikki digatino. Ikkina konni mannira sokkasi kula dandaannohu hiittoonniiti? Isi Asooru manni coyiꞌranno qaale rosino ikka? Woy Yihowa iso maalaletenni konne qaale coyiꞌra dandaanno gede assinosi ikka? Tenne dianfoommo. Yoonaasi sokkasi afoo dadhinohunni Ibiraawootu qaalinni lallawanna, mannaho wolu manchi tire kulinoha ikkara dandaanno. Ikkihano ikkiro, sokkasi huwatate qarrissannota diꞌꞌikkitino; qoleno mannu iso baxannosi gede assitannotano diꞌꞌikkitino. Isi togo yee lallawino: “Nennewe 40 barri giddo baꞌꞌanno.” (Yon. 3:4) Isi waajjikkinni tenne sokka hige hige lallawino. Konni garinni, Yoonaasi dhagge ikkitanno worbimmanna ammana noosita leellishino; kuri akatta ninke Kiristaanaho xaa yannara roore hasiissannonkete.

7, 8. (a) Nennewete manni Yoonaasi duduwino sokka macciishshe hiitto ikkino? (b) Nennewete moote Yoonaasi lallawino sokka macciishshi woyite maa assino?

⁷ Nennewete manni Yoonaasi lallawanno sokka macca wore macciishshino. Isi kawoote mannu hanqe shaannoe yee hedino. Kayi isi horo hedinokki coyi ikki. Mannu macciishshe maaro eino! Isi duduwino sokka bayichonko gobba tuqqu. Mulenni katamu giddo mannu baalu Yoonaasi lallawinota baote daafira kultanno sokka shaa asse hasaawi. (Yoonaasi 3:5 nabbawi.) Dureessuno buxichuno, jawaatuno laafuno, aju akkali gatikkinni katamu giddo noohu baalu maaro eino. Mannu baalunku qatumino. Hakkiinni bayichonko moote mannu ikkanni noore macciishshi.

⁸ Mooteno Yoonaasi lallawino sokka macciishshe maaro eino. Isi Magano waajjino daafira, zuufaanesi aaninni dirre, mootimmate uddanosi fushshe, mannisinte gede xiddu uddano uddiꞌrino; wole agurina ‘buluulu aana [nafa] ofollino.’ Isinna “gashshaano,” mannu uminsanni xoomanni noo xooma gobbate deerrinni xoommanni gede assitino. Moote mannu baalunku, wole agurina saada nafa xiddu uddano uddidhanno gede hajajino.b Isi mannisi lowo bunshe assinotanna finqila ikkinota ammanino. Moote, aagintaambe hingummoro halaalaanchu Magani maarannonke yee hexxino daafira togo yiino: “Baotenni ganteemmo gede, miteekke Maganu marare waajjishannoha hanqosi agurannoha ikkanno.”—Yon. 3:6-9.

9. Mitootu Nennewete manni daafira mayite huluullantanno? Ikkollana kuni manni soꞌrinota leellishannori maati?

⁹ Xaa yannara mitootu, Nennewete manni togo bayichonko aagintaawe maaro einota huluullantanno. Ikkollana, Qullaawu Maxaafi egennaammi buuxxino garinni, hakkawari manni kaire layiꞌrannohanna shiimare baragannoha ikkino daafira, kuni wosincho coye diꞌꞌikkino. Hakkiinni saeno, yannate gedensaanni Yesuusi Kiristoosi umisi Nennewete manni aagintaawe higinota coyiꞌrino daafira, tenne huluullamanno manni soꞌrinoti dihuluullissannote. (Maatewoosi 12:41 nabbawi.) Yesuusi kuni coyi ikki woyite gordoho heeꞌre laino daafira, afinorella coyiꞌrino. (Yoh. 8:57, 58) Konni daafira, mittu manchi aye geeshsha busha lawinkerono, aagintaawe higara didandaanno yine horonta heda dihasiissannonke. Mannu wodanita afara dandaannohu Yihowa callaati.

Maganu Maaronna Kaajjado Mannu Yoo Mereero Noo Badooshshe

10, 11. (a) Nennewete manni aagintaawe higita Yihowa maa assino? (b) Yihowa yiino yoo horo soꞌro diafidhinote yineemmohu mayiraati?

¹⁰ Nennewete manni aagintaawe maaro eita Yihowa maa assino? Yoonaasi yannate gedensaanni togo yee borreessino: “Maganu, Nennewe manni assinorenna bunshe agure higinota lai; kunnira, marare [“gaabbe,” NW] abbara hedino bao aguri.”—Yon. 3:10.

¹¹ Hatto yaa kayinni, Yihowa wonanni Nennewete mannira hanqaꞌya digaraho yee hedino yaateni? Deeꞌni. Qullaawu Maxaafi, Yihowa yoo guuta ikkitinota kulanno. (Marro 32:4 nabbawi.) Yihowa Nennewete mannira hanqino hanqo agurino. Isi mannu aagintaawe higino gara laino daafira, insara xa qorichu dihasiisanno yee agurino. Yihowa insa maare saꞌꞌate hedino.

12, 13. (a) Yihowa shaqqado, hasiisannoha ikkiro hedinore agurannohanna maarannoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? (b) Yoonaasi coyiꞌrino masaalo kapho diꞌꞌikkitino yineemmohu mayiraati?

¹² Duucha woyite ammaꞌnote murrooti rosiissanno rosi, mannu Magano furro fuuqqo hoꞌlannoho, baxillu nookkihonna kaajjadoho yee hedanno gede assannoho; Yihowa kayinni horonta hattoo Magano diꞌꞌikkino. Hatteentenni isi shaqqadoho, hasiisannoha ikkiro hedinore agurannohonna maaranno Maganooti. Isi bushuulle qorichishate hediro, balaxe uullate aana noo soqqamaasinesi soye qorowisiisanno; konne assannohu bushuullu, Nennewete manninte gede aagintaabbe heeshshonsa biddi assidhara halchanno daafiraati. (Hiz. 33:11) Yihowa masaalaanchisi Ermiyaasira togo yee kulino: “Ani mitte gosa woy mitto gashshoote, buqqise woy diige hunate kaummoro, hatti gosa kayinni aagintaabbe bunshensawiinni higguro, hedoommoha busha coye agureemmo.”—Erm. 18:7, 8.

¹³ Hatto ikkiro, Yoonaasi coyiꞌrino masaalo kaphoho yaate? Deeꞌni; wonanni isi masaalo coyiꞌrinohu mannu maaro ea hoogiro iillitannonsa bao kule qorowisiisateeti. Konne qorowishsha kula hasiissinosihu Nennewete manni bunshe loosino daafiraati; xa kayinni mannu bunshensa agurino. Nennewete manni galagale bunshete higiro, Maganu insa qorichishasi digattanno. Yannate gedensaanni insa bunshe loossuta, Maganu qorichishinonsa.—Sof. 2:13-15.

14. Yihowa Nennewete manna maare saita Yoonaasi hiitto ikkino?

¹⁴ Yoonaasi Nennewete mannira bao isi hedino yannara daa hoogguta hiitto ikkino? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Yoonaasi kayinni kunni coyira hagiirraamo ikkinokki daafira, lowo geeshsha giirami.” (Yon. 4:1) Isinni Yoonaasi huuccatto assiꞌri woyite, Woꞌmanka Dandaanno Magano borooranni noohu gede ikke coyiꞌrino! Isi, wonanni Nennewe daasi umise gara ikkitinokkita coyiꞌrino. Qoleno isi, Yihowa Nennewete mannira bao abbannokkita wonanni afoommo yiino; qoleno agure Terseesi xooqate kaoommohuno iseraati yiino. Hakkiinni Yoonaasi heeꞌrantenni reya woyyitannoena shiie yee huucciꞌrino.—Yoonaasi 4:2, 3 nabbawi.

15. (a) Yoonaasi giiraminohunna dadillinohu mayira ikkara dandaanno? (b) Yihowa konne dadillino masaalaanchosi hiissino?

¹⁵ Yoonaasi togo giiraminohu mayiraati? Yoonaasi hakkawote hedinore gudinse anfoommokkiha ikkirono, Nennewete katami baꞌꞌanno yee mannu baalu albaanni lallawinota kayi anfoommo. Hatto yee lallawi woyite, mannu ammaninosi. Xa kayinni hatti yii bao didaggino. Hakko daafira, Yoonaasi mannu qacifatannoe woy kaphu masaalaanchooti yaannoe yee waajjinokka? Ikkihano ikkiro, isi mannu aagintaawe maaro einota woy Yihowa maarinonsata dibaxino. Isi mannu arrassannoe yee hedino daafira, giiramino hattono dadillino. Hakkoyeno ikkiro, shaqqadu Maganisi Yihowa konni dadillino masaalaanchita dancha akatta laino. Yihowa, Yoonaasi ayirrinyu nookki garinni coyiꞌrinotera iso qorichisha agure, isonooto layiꞌranno gede assitanno xaꞌmo shaqqillunni xaꞌminosi; “Halaalinta atera hanqa hasiissinoheni?” yiinosi. (Yon. 4:4) Yoonaasi tenne xaꞌmora dawaro qolinoni? Qullaawu Maxaafi tenne teꞌenne diyaanno.

16. Mannu hedo Maganu hedowiinni baxxitannohu hiittee doogganni ikkara dandaanno? Yoonaasi xaggenni maa ronseemmo?

¹⁶ Yoonaasi togo mayira ikki yine iso busha assa rakkankera dandiitanno; ikkollana, guuta ikkinokki manni hedo Maganu hedowiinni duucha woyite baxxitara dandiitannota qaaga hasiissannonke. Mitootu, ‘Yihowa tini dano iillitannota hoolannoti baꞌino; bushuulle bayichonko qorichishoommero danchu baino; hattono tini busha alame baꞌukkinni kageeshshi geeshsha keeshsha dihasiissannose’ yitara dandiitanno. Yoonaasi xaggenni ronseemmonte gede, hedonke Maganu Yihowa hedowiinni baxxitanno woyite, hedonke biddi assiꞌra hasiissannonkeri ninkeeti ikkinnina Yihowa diꞌꞌikkino.

Yihowa Yoonaasi Maarannoha Ikkanno Gede Rosiisinosi Gara

17, 18. (a) Yoonaasi Nennewete kataminni fule haꞌrihu gedensaanni maa assino? (b) Yoonaasi, Yihowa maalaletenni muꞌrisino buqqiicho laiti hiitto ikkino? Gedensoonnina?

¹⁷ Yoonaasi dadillinohu mitu Nennewete kataminni fule haꞌri; isi haꞌrinohu kayinni gobbasi ikkikkinni Nennewe laꞌꞌate injaannosiwa soojjaati widoonni noo ilaallawaati. Isi hakko daase qasiꞌre ofolle, Nennewete katami ma ikkannoro laꞌꞌa hanafi. Isi katamu baꞌꞌanno yee xaano hexxa diagurino. Yihowa konne godowa kaajjino mancho maarannoha ikkanno gede rosiisannohu hiittoonniiti?

¹⁸ Yihowa mittu hashshinni mitte buqqiicho mudhe lophitanno gede assi. Yoonaasi goxinowiinni kaꞌꞌanno woyite, tini daro shembe yitino buqqiicho isi qasiꞌrinohu hakkuyi kinseenna uwanno daasinni roore caale ikkite noosi. Isi tenne lae baasa hagiidhino. Yoonaasi buqqiicho maalaletenni lophitino gara lae, “lowo geeshsha [hagiidhino]”; isi hagiidhinohu kuni Maganu maassiꞌrinoetanna kaaꞌlanni nooeta leellishanno malaateeti yee hedino daafira ikkara dandaanno. Ikkollana, Yihowa buqqiicho mudhanno gede assinohu Yoonaasira arrishsho hoolatenna hanqosi qiissate calla diꞌꞌikkino. Isi Yoonaasira mitto coye rosiisara hasiꞌrino. Konni daafira, Yihowa wole maalaleno loosino. Isi, daꞌmuulchu fule buqqiicho qase mooshshanno gede assi. Hakkiinni Maganu “giirtannota soojjaati bubbe” soyeenna, iibbillunni kainohunni Yoonaasi “daaqi.” Yoonaasi xaano lowo geeshsha hexxo mudhe, shiie yee Magano huucciꞌrino.—Yon. 4:6-8.

19, 20. Yihowa Yoonaasi coye heeshshi gotti asse hedanno gede kaaꞌlinosihu hiittoonniiti?

¹⁹ Hakkiinni Yihowa Yoonaasi “Halaalinta buqqiichote daafira, hanqa hasiissannoheni?” yee xaꞌminosi. Yoonaasi kayinni maaro ea agure, “Ee, addintanni hanqa hasiissannoe; isinni reyote geeshsha hanqa hasiissannoe” yiino. Xa Yihowa Yoonaasira rosiisara hasiꞌrino roso xawise kulanno faro afiꞌrino.—Yon. 4:9.

²⁰ Maganu, Yoonaasi kaasiꞌrinokkiteranna daafurinokkitera mittu hashshinni lophitino buqqiichora dadillinota kule coye heeshshi gotti asse hedanno gede kaaꞌlinosi. Hakkiinni togo yee xaꞌminosi: “Bushanna dancha bade afinokkihu 120,000 manninna lowo saada heedhannoha, konne jawa Nennewe katama ani dimarareemmo?”—Yon. 4:10, 11.

21. (a) Yihowa buqqiichote lawishshinni Yoonaasira maa rosiisinosi? (b) Yoonaasi xagge, ninkeneeto dongummokkinni giddiidinke hedo layiꞌneemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

²¹ Yihowa konne lawishsha horoonsiꞌre maa rosiisara hasiꞌrinoro wodanchootto? Hatti buqqiicho Yoonaasi kaase fushshiꞌrinota diꞌꞌikkitino. Wole widoonni kayinni, wolu baalunku kalaqaminte gede, Nennewete manna kalaqinohunna heeshshote worinohu Yihowaati. Yoonaasi 120,000 mannanna batinye saada, mitte buqqiichonni woriidire asse kiirasi garaho? Isi hatto ikkinohu diumisi daafira calla hedeeti? Buqqiichote dadillinohuno isira arrishsho hooltinosi daafiraatilla. Isi Nennewete katami baꞌꞌa hooginotera giiraminohuno, diyiinori ikka hoogeenna mannu arrassannoe yeetilla? Tinino umisira roorsiꞌra diꞌꞌikkitino? Yoonaasi xagge, ninkeneeto dongummokkinni giddiidinke hedo layiꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke. Ninke giddo umisira roorsiꞌrannokki gede sharrama hasiissannosikkihu nooni? Yihowa uminkera roorsiꞌneemmokki gedenna isinte gede mararreemmorenna maarreemmore ikkineemmo gede cince rosiisannonke daafira lowo geeshsha galaxxineemmosi!

22. (a) Yoonaasira Yihowa maarote daafira hayyotenni rosiisinosi rosi kaaꞌlinosihu hiittoonniiti? (b) Ninke tennenni maa rosa hasiissannonke?

²² Ikkina, Yoonaasi konne baalankare laihu gedensaanni rosinori no? Yoonaasi maxaafira jeefote xaa geeshsha dawaro qolloonnikkiti Yihowa xaꞌmino xaꞌmo no. Mitootu Yoonaasi tenne xaꞌmora dawaro horonta diqolino yitara dandiitanno. Noore coyiꞌniro, Yoonaasi maxaafi umisi dawarote. Mayira yiniro, Yoonaasi suꞌminni woshshinanni maxaafa borreessinohu Yoonaasi umosi ikkinota taje leellishshanno. Hanni kuni masaalaanchi keerunni gobbasi higihu gedensaanni tenne xagge baala borreessanno gara hedi. Mittu jawu, hayyichunna umosi heeshshi assanno manchi loosino soꞌro, finqilino gara, hattono kakkache woloota maara giwino gara borreessanni, konni albaanni ikkinoti dhagge ikkiteennasi umo milli assanno gara heda dandaatto. Yoonaasira Yihowa hayyotenni rosiisinosi rosi leellinosi. Addanko, Yoonaasi woloota maara rosino. Ninkena?—Maatewoosi 5:7 nabbawi.