Musete Gedee Ammana Heedhoꞌne

1, 2. (a) Muse 40 diro ikkisita hiittoo heeshsho heeꞌrate wossaꞌnino? (Umi misile lai.) (b) Muse Maganu manni ledo qarrama doodhinohu mayiraati?

MUSE Gibitsete gobbara albillitte maa afiꞌrara dandaannoro afino. Isi dureeyye heedhannota jajjabbanna hoola yinoonni minna laino. Qoleno isi nugusu maate widooti. Hattono “Gibitsete daga hayyo baala” rosino; lawishshaho angate ogimma, beeddahete xiinxallo, shallago, woy wole sayinse rosikki digatino. (Looso 7:22) Isi hasiꞌriro jiro, silxaanenna rooru Gibitsete manni horonta afiꞌrannokki mabte afiꞌra dandaanno!

² Ikkirono, Muse 40 diro ikkisita mitto coye wossaꞌni; isi wossaꞌninori lossidhinosite nugusu maatera hibbo ikkinsakki digattino. Isi heeꞌrate doodhino heeshsho taru Gibitsete manni heeꞌrannote gedeeta nafa diꞌꞌikkitino; isi borojju heeꞌranno heeshsho heeꞌra doodhino! Mayira? Ammana noosi daafiraati. (Ibiraawuyaani 11:24-26 nabbawi.a) Muse ammana noosi daafira illete leellannorinni sainore laino. Isi “illete leellannokkiha” Yihowa addaxxino; qoleno Maganu coyiꞌrino qaali woꞌmannota ammanino.—Ibi. 11:27.

3. Konni birxichira hiittee sase xaꞌmora dawaro afiꞌneemmo?

³ Ninkeno alame uyitankera dandiitannore agurre ammanate illenkenni Yihowa laꞌꞌa hasiissannonke. ‘Ammana noonke manna’ ikka hasiissannonke. (Ibi. 10:38, 39) Ammananke jawaattanno gede assiꞌrate, hanni Ibiraawuyaani 11:24-26 Muse daafira mayitannoro xiinxallino. Xiinxallonke yannara tenne xaꞌmuwara dawaro afiꞌrate woꞌnaali: Ammana Muse maalaamittete coye halchannokki gede assitinosihu hiittoonniiti? Mannu mishisirono, ammana soqqanshote qoossosi kaffi asse laꞌꞌanno gede kaaꞌlitinosihu ma garinniiti? Qoleno Muse “albillitte afiꞌranno shillimaate hixamanye lainohu” mayiraati?

MAALAAMITTETE COYE YORATEWIINNI XEERTIꞌRINO

4. Muse “cubbunni afiꞌnanni hagiirre” ma garinni laino?

⁴ Muse ammana noosiha ikkino daafira, “cubbunni afiꞌnanni hagiirri” geedannokkita huwatino. Gibitse kaphu magannanna agaanintete loosi woꞌminota ikkiturono, wolqaataame alamete mangiste ikkitinotanna Yihowa daga kayinni borojjimmatenni coqqonante noota kule ammansiisasira woꞌnaalino manni hakkawaro nooha ikkara dandaanno! Ikkollana, Maganu tenne ikkito soorrara dandaannota Muse afino. Uminsa hasatto wonshiꞌrate sharrantanno mannooti duuchuri seyinonsare labburono, Muse bushuullu baꞌannota ammanino. Hakko daafira, “cubbunni afiꞌnannihu geedannokki hagiirri” dogasira diwodhino.

5. “Cubbunni afiꞌnannihu geedannokki hagiirri” dogannonketa gargadhate kaaꞌlannonkeri maati?

⁵ “Cubbunni afiꞌnannihu geedannokki hagiirri” dogannoheta gargadha dandaattohu hiittoonniiti? Togoo hagiirri boode yanna calla keeshshannota deꞌooti. Tini “alamenna yortose saꞌanni noota” ammanate illekkinni lai. (1 Yoh. 2:15-17) Maaro eꞌannokki cubbaataammira albillitte mayi iillannonsaro heeshshi gotti assite hedi. Togoo manni “shalaqishshanno basera” uurrinohu gedeeti; qoleno “hedeweelcho baꞌꞌanno!” (Far. 73:18, 19) Cubbo loosatto gede xixxiiwannori tuncu yaannohe wote, ‘Albillitte hiikka hasiꞌreemmo?’ yite ateneeto xaꞌmi.

6. (a) Muse “Feriooni beetto beettooti yinannisita” giwinohu mayiraati? (b) Muse gara ikkinore doodhino yineemmohu mayiraati?

⁶ Muse hiittoo looso amada hasiꞌrannoro doodhinohuno ammanatenniiti. Isi “lophi gedensaanni Feriooni beetto beettooti yinannisita ammanatenni giwino.” (Ibi. 11:24) Muse, Gibitsete gashshaano goowa eꞌꞌe Maganoho soqqama dandeemmo, hakko garinni jiroꞌyanna silxaaneꞌya horoonsiꞌre mannaꞌya kaaꞌleemmo yee dihedino. Hatteentenni, isi Yihowa woꞌmu wodanisinni, woꞌma lubbosinninna woꞌma wolqasinni baxino. (Marro 6:5) Muse doodhino coyi lowo dadillinni gatisinosi. Isi facci asse agurinota Gibitsete jironna miinja Isiraeelete daga uminsa shiima yanna gedensaanni mulqite adhitino! (Wol. 12:35, 36) Ferioonino shollino hattono reyino. (Far. 136:15) Muse kayinni gawajjotenni gatino; qoleno Maganu dagasi qarru giddonni fushshate iso horoonsiꞌrino. Addaho Muse seekkino heeshsho heeꞌrino.

7. (a) Maatewoosi 6:19-20 yitanno garinni, iqqide fushshiꞌneemmo wote xeertinse heda hasiissannonkehu mayiraati? (b) Hegerira ikkitanno iqqide fushshiꞌratenna yannate geeshshi iqqide fushshiꞌrate mereero noo badooshshe xawissanno temokkiro kuli.

⁷ Ati wedellicha Yihowa Farciꞌraasinchootiro, ammana looso doodhatto wote kaaꞌlitannohehu hiittoonniiti? Albillittete heeshshokkira iqqide fushshiꞌrakki busullete. Ikkollana, Maganu albillitte abbeemmo yiino coyibba ammante hegeri jiro duuꞌnattonso, yannate geeshshi jiro gamba assiꞌratto? (Maatewoosi 6:19, 20a nabbawi.b) Soofii yinanniti mitte fullakkino sirbaancho konni lamunku coyi giddo mitto doodha hasiissinose. Yunayitidi Isteetete duucha basera nooti sirbu uurrinshuwa ise mulla uyinanni korse adhitannonna lowo manni halchanno base amaddanno gede koyissinose. Ise togo yitino: “Mannu guweenya afiꞌra lowo geeshsha hagiirsiissinoe. Isinni hakkawaro, darawoꞌya giddo ane ikkannohu dino yee hedeemma. Kayinni hagiirraame diꞌꞌikkoomma.” Hakkuyi gedensaanni Soofii, Wedellu Xaꞌmanno Xaꞌmo—Heeshshoꞌyanni Ma Assummoro Woyyanno? yitanno viidiyo laꞌu. Togo yitino: “Alame qinaabbino heeshshonna ayirrinye uyitinoehu, woꞌmu wodaninni Yihowa magansiꞌra facci asse agureenna ikkinota huwatumma. Yihowa kaaꞌlannoe gede eeggifatumma. Hakkiinnino sirba agurumma.” Tenne wossaꞌnitu gedensaanni mayi macciishshaminose? Ise togo yitino: “Albi heeshshoꞌya dihalchishshannoe. Xa woꞌmunni woꞌma hagiirraame ikkoomma. Minaanniꞌya ledo suwisaancho ikke soqqamanni noomma. Xa biꞌre gede maccare diꞌꞌikkinoommo; qoleno maalaamittetenni noonkeri boodereetilla. Ikkollana Yihowa noonke, hattono Qullaawu Maxaafi rosaanonna ayyaanaamittete mixo noonke. Gaabbisannoeri horo dino.”

8. Wedellootu heeshshonsanni ma assitannoro doodhitanno wote kaaꞌlitannonsati Qullaawu Maxaafi amaale hiitteeti?

⁸ Yihowa atera woyyannori maatiro afino. Muse togo yiino: “Maganikki Yihowa ma assattora hasiꞌranno? Maganokki Yihowa waajjatto gede, doogosi baalanta haꞌratto gede, baxattosi gede, Maganikki Yihowara woꞌmu wodanikkinninna woꞌma lubbokkinni soqqamatto gede, hattono ate umikkira seyannohe gede techo aanni noommoheta Yihowa hajajonna wodho ayirrisatto gedeeti.” (Marro 10:12, 13) Wedellimmakki yannara, Yihowa baxatto gedenna ‘woꞌmu wodanikkinninna woꞌma lubbokkinni soqqamattosi gede’ kaaꞌlannohe looso doodhi. Togoo doorshi “ate umikkira seyannohe gede” kaaꞌlannoheta huluullantooti.

SOQQANSHOTE QOOSSOSI KAFFI ASSE LAINO

9. Musera uyinoonnisi loosi kabbaade ikkisikki digatino yineemmohu mayiraati?

⁹ Muse “Buuraminoha ikkeenna iillitannosi mishsho Gibitsete jironni roorse laino.” (Ibi. 11:26) Muse “Buuraminoho” yinoonnihu Isiraeele Gibitsete gobbanni fushshara Yihowa doorinosi daafiraati. Muse konne halaafinate wonsha kabbaade ikkitasira, hakkiinnino saꞌe “mishsho” abbitasira dandiitannota afino. Mittu Isiraeelete manchi togo yee celleeqatinosi: “Ate ninkera mootichanna daanya asse shoominohu ayeti?” (Wol. 2:13, 14) Gedensaanni Muse umisi Yihowa togo yiino: “Feriooni ani yeemmore hiitto ikke macciishshanno?” (Wol. 6:12) Muse iillitannosi mishsho qeelate, waajjishinosinna yaachishinosi coye Yihowara hasaaphino. Ikkina, Yihowa Muse uyinoonnisi looso loosanno gede kaaꞌlinosihu hiittoonniiti?

10. Yihowa Muse loosisira ikkado assinosihu hiittoonniiti?

¹⁰ Umihunni Yihowa Muse togo yiino: “Ani ledokki ikkeemmo.” (Wol. 3:12) Layinkihunni, Yihowa suꞌmisi afiꞌrino tiro giddo mitte kule Muse jawaachishino; togo yiinosi: “Ikka Hasiꞌreemmore Ikkeemmo.”c (Wol. 3:14) Sayikkihunni, Muse Maganu soyinosita leellishshannota maalale loosanno wolqa uyinosi. (Wol. 4:2-5) Shoolkihunni, iso riqiwe coyiꞌranno gede Aarooni miila asse uyinosi. (Wol. 4:14-16) Muse, Maganu soqqamaanosi aannonsa looso baalanka loossanno gede ikkado assa dandaannota seekke ammanino daafira, heeshshosi jeefora iso lekkisinoha Iyyaasu togo yiino: “Albakkiinni fulannohu Yihowaati; isi ayewoteno ledokki ikkanno. Isi horonta atewiinni dibaxxanno, hattono diagurannohe. Horonta waajjitooti woy massooti.”—Marro 31:8.

11. Muse uyinoonnisi looso kaffi asse lainohu mayiraati?

¹¹ Muse Yihowa irko noosi daafira uyinoonnisiha kabbaade looso kaffi asse, “Gibitsete jironni roorse” laino. Qoleno Ferioonira soqqama Yihowara soqqamate ledo heewisiinsiro mullareeti. Hakkiinni saeno, Yihowa buurinoha ikkate ledo heewisiinsiro Gibitsete gashshaancho ikka mayi waaga afidhino? Muse gara ikkitino lao noosi daafira atoote afiꞌrino. Isi Yihowa ledo baxxino jaalooma kalaqiꞌrino; Yihowa qole Isiraeele Hexxote Gobba haare haꞌranno gede isira “bayira wolqa” uyinosi.—Marro 34:10-12.

12. Yihowa uyinonketa hiittee qoosso kaffi assine laꞌꞌa hasiissannonke?

¹² Ninkerano loonseemmo looso uyinoonninke. Yihowa Beettisi Yesuusi widoonni, biꞌre hawaariya Phaawuloosinna woloota shoominonte gede ninkeno soqqanshote shoominonke. (1 Xim. 1:12-14) Ninke baalunkura dancha duduwo sabbakate qoosso noonke. (Mat. 24:14; 28:19, 20) Mitu roduuwi woꞌma yanna soqqamaanooti. Ayyaanaamittetenni gikki yitinori cuuantino roduuwi songote soqqamaanonna cimeeyye ikkite soqqantanno. Ikkollana, ammanannokki ayiddikkinna wolu manni togoo soqqanshokki mayi waaga afidhino yaara hakkiinnino sae umikki xiqime agurte soqqamattohura mishahera dandaanno. (Mat. 10:34-37) Togoo manni hexxo mudhatto gede assahera wodhittoro, umikki xiqime agurte soqqamakki gara ikkitinoronna teꞌee huluullama jammarattora woy uyinoonnie looso loose afeemmokka yite hedattora dandaatto. Togoori tuncu yiinoheha ikkiro, ammana kaajjite uurratto gede kaaꞌlitannohehu hiittoonniiti?

13. Yihowa loosisira ikkadda assannonkehu hiittee doogganniiti?

¹³ Yihowa kaaꞌlannoheta addaxxite, iso huucciꞌri. Waajjishinoherenna yaachishinohere isira hasaaphi. Tenne soqqanshote qoosso uyinohehu Yihowaati; konni daafira ikkado assannohe. Hiittoonni? Alba Muse kaaꞌlino garinni kaaꞌlannohe. Umihunni, Yihowa togo yee jawaachishannohe: “Kaajjisheemmohe, ee kaaꞌleemmohe; qoleno keeraanchimmate qiniiti angaꞌyanni irkise amadeemmohe.” (Isa. 41:10) Layinkihunni, isi coyiꞌrino qaali ayewoteno woꞌmannota qaagiissannohe. Isi, “Coyiꞌroommore asseemmo. Hedoommore wonsheemmo” yiino. (Isa. 46:11) Sayikkihunni, Yihowa soqqanshote kaaꞌlitannoheta “mannu wolqara aleenni ikkitino wolqa” aannohe. (2 Qor. 4:7) Shoolkihunni, shaqqadu Anninke isira soqqantanni heeꞌratto gede ate kaaꞌlate halaalu magaꞌna giddo nooha alamete doyichoha roduuwu maamara uyinohe; kuri roduuwi ‘mimmito jawaachishshannoreeti, hattono kiꞌannoreeti.’ (1 Tes. 5:11) Yihowa uyinohe loosira ikkado ikkatto gede kaaꞌlannohe wote, ammanakki lexxitanni hadhanno; qoleno isira soqqamate loosatto loosi ledo taashshinanniti uullate jiro horonta nookkita huwatatto.

“ALBILLITTE AFIꞌRANNO SHILLIMAATE HIXAMANYE LAINO”

14. Muse albillitte shillimaate afiꞌrannota huluullaminokkihu mayiraati?

¹⁴ Muse “albillitte afiꞌranno shillimaate hixamanye laino.” (Ibi. 11:26) Ee, Musera hakkawote albillittete yanna daafira noosi egenno shiima ikkiturono, hatti egenno gara ikkinore assanno gede kaaꞌlitinosi. Muse albi annisi Abirahaaminte gede, Yihowa reyitinore kayisa dandaannota dihuluullamino. (Luq. 20:37, 38; Ibi. 11:17-19) Albillitte afiꞌranno atoote hexxotenni agadhino daafira, basetenni base taranninna xooqanni sayisinoha 40 dironna halalla heeꞌrinoha 40 diro mulla baꞌino yanna gede asse dihedino. Muse Maganu asseemmo yee coyiꞌrino coyibba wonshannohu hiittoonniitiro gudise afinokkiha ikkirono, afiꞌranno shillimaate ammanate illesinni alba qole laino.

15, 16. (a) Albillitte afiꞌneemmo atoote hixamanyine laꞌꞌa hasiissannonkehu mayiraati? (b) Maganu Mangiste hunda afiꞌrate quqquxamattori maati?

¹⁵ Atina ‘albillitte afiꞌratto shillimaate hixamanyite laꞌanni’ nootto? Musente gede ninkeno Maganu albillitte asseemmo yiino coyibba woꞌmitanno gara gudinse dianfoommo. Lawishshaho, bayiru qarri daara ‘wossannoonni yanna dianfoommo.’ (Marq. 13:32, 33) Ikkirono, albillitte heedhanno Gannate daafira Muse afinorinni roore anfoommo. Baalankare afano hoongummoro, Maganu Mangistesi hunda heeꞌneemmo heeshsho ‘hixamanyine laꞌneemmo’ gede hiittoo heeshsho afiꞌneemmoro baqete coye kulinonke. Surrenke albillitte daggannote haaro alame aana illachishshannoha ikkiro, heeshshonke giddo Maganu Mangiste balaxisiinseemmo. Mayira? Lawishshaho, hiittoohoro seekkite laittokki mitto mine haafa yite hidhatto? Hidhattokkiti egennantinote! Hatteente gede, heeshshonkenni haafa hexxo diharunsineemmo. Ammanate illenkenni, Maganu Mangiste hunda afiꞌneemmo heeshsho xunsine laꞌꞌa hasiissannonke.

¹⁶ Surrekki Maganu Mangiste aana illachishshanno gede assiꞌrate, albillitte Gannatete heeꞌratto heeshsho ‘hixamanyite’ lai woy hedi. Hakko noottohu gede assite assaawi. Lawishshaho, Qullaawu Maxaafi giddo qummi assinoonnihu Kiristinnu yannara albaanni heeꞌrino manni heeshshore xiinxallatto wote, insa reyotenni kaꞌanno yannara maa xaꞌmattoro hedi. Insa qolte goofimarchu barruwara heeꞌrootto heeshsho daafira maa xaꞌmitahera dandiitannoro hedi. Lowo xibbi diri albaanni reyino fiixikkinni xaadatto wotenna Maganu assinonsare kultanni rosiisattonsa wote mageeshshi geeshsha tashshi yaannohero hedi. Waajjishannori nookkiha addi addi gaxigala shiqqi yite laꞌe afiꞌratto hagiirri leellohe. Guuntete widira higge haꞌratto wote Yihowawa mageeshshi geeshsha shiqattoro hiinci.

17. Albillitte afiꞌneemmo shillimaate hixamanyine laꞌꞌanke xa kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Albillitte afiꞌneemmo shillimaate hixamanyine laꞌꞌanke, kaajjine uurrineemmo gede, hagiirraamma ikkineemmo gedenna gara ikkinore wossaꞌnineemmo gede kaaꞌlitannonke. Phaawuloosi buuramino Kiristaanira togo yiino: “Illete leellannokkire hexxo assiꞌneemmoha ikkiro, cincine agadhineemmo.” (Rom. 8:25) Tini xiqise buuramaasinete calla ikkikkinni hegere heeshsho hexxo noonsa Kiristaanira baalaho kaaꞌlitannote. Xa shillimaatenke adhinoommokkiha ikkirono, ammananke jawaata ikkitino daafira ‘albillitte afiꞌneemmo shillimaate’ cincine agadhanke diagurreemmo. Musente gede ninkeno Yihowara soqqammanna saꞌino yanna mulla baꞌinote gede assine dilaꞌneemmo. Hatteentenni, “leeltanno coyibba yannate geeshsha, leeltannokki coyibba kayinni hegerera heedhannota” ammanneemmo.—2 Qor. 4:16-18.

18, 19. (a) Ammananke baꞌannokki gede sharrama hasiissannonkehu mayiraati? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?

¹⁸ Ammana “illete leeltannokkita ammansiissanno taje” huwanteemmo gede kaaꞌlitannonke. (Ibi. 11:1) Maalaamittete lao noosi manchi ammanate ille noosikki daafira Yihowara soqqama afidhinoha lowo waaga dihuwatanno. Togoo manchira ayyaanaamittete jiro “gowwimmate.” (1 Qor. 2:14) Ninke kayinni hegere heeshsho afiꞌne hagiidhatenna kao laꞌꞌate hexxineemmo; tini coyibba alamete manni hedannokkite. Phaawuloosi waro noori alamete egennaammi iso egenno nookkiha mulla ‘cancannoho’ yitinonte gede, yannankerano rooru mannira ninke hexxo assiꞌne sabbankeemmo duduwi haafa coye lawannonsa.—Looso 17:18.

¹⁹ Heeꞌnoommohu ammana nookki manni mereero ikkino daafira, ammananke baꞌannokki gede gargadha hasiissannonke. “Ammanakki baꞌannokki gede” Yihowa eeggifati. (Luq. 22:32) Cubbu abbanno qarra heeshshi gotti assite hedi; hattono Yihowara soqqama afidhinoha lowo waaganna hegere heeshsho hexxo xunsite lai. Muse ammanate illesinni laino coyibba kayinni kuri calla diꞌꞌikkino. Aananno birxichira, ammana Muse “leellannokki Magano” laꞌꞌate kaaꞌlitinosihu hiittoonniitiro ronseemmo.—Ibi. 11:27.