Ammanamino Labballira Looso Uyiyye

1, 2. Lowo manni loosanno looso ma garinni laꞌꞌanno?

MANNU roore wote ewelummansa loosanno loosinni kulanno. Lowo manni, mitto mancho loososi woy silxaanesi laꞌe ayirrisara woy ayirrisa hoogara dandaanno. Mitu budira isinni, mittu manchi wolu manchi ledo egennamanno wote “Maa loosatto?” yee xaꞌma rosantinote.

² Qullaawu Maxaafi giddo mite basera manna loosanno loosi ledo mitteenni qummi assinoonni. Lawishshaho, ‘Qaraxaancho Maatewoosi’, ‘goga duugannoha Simiooninna’, ‘baxaminoha xagisaancho Luqaasi’ kulloonni. (Mat. 10:3; Soq. 10:6; Qol. 4:14) Mitu manni suꞌma kayinni ayyaanaamittete qoossonsa woy loosanno loosi ledo qummi assinoonni. Lawishshaho, Moote Daawiti, masaalaancho Eeliyaasinna soqqamaasincho Phaawuloosi kulloonni. Kuni manni Maganu uyinonsa looso naadinoho. Ninkeno looso uyinanninke wote, hakko looso naada hasiissannonke.

3. Jajjabbu ajuulle qajeelsa hasiissannonsahu mayiraati? (Hanafote noo misile lai.)

³ Ninke baalunku loonseemmoha ayyaanaamittete looso banxeemmo daafira, hakko looso hegere geeshsha loonsanni heeꞌra hasiꞌneemmo. Ikkollana, Addaami yannanni kayise mitte ilama geedhitanno wote wole ilama lekkissanni daggino. (Ros. 1:4) Konninni kainohunni yannankera addu Kiristaani giddo fonqolo ikkanno coyi kalaqamino. Yihowa manni loosi duuchu garinni lexxino. Konne batiꞌra looso danchu garinni loosate, Yihowa dirijjite yanna abbitino tekinooloje horoonsidhanno. Mitu jajjabbu mannira hakko garinni loosa qarra ikkitansara dandiitanno. (Luq. 5:39) Tenneno agurranna, ajuulleho jajjabbunni roortino jawaantenna wolqa noonsa. (Law. 20:29) Konni daafira, jajjabbu roduuwi ajuullu roduuwi roore looso adhite loossanno gede qajeelsansa danchatenna hasiissannote.—Faarso 71:18 nabbawi.

4. Mitu manni wolu mannira looso aa baxannokkihu mayiraati? (“Mitu Manni Wolu Mannira Looso Aa Baxannokki Korkaata” yitanno saaxine lai.)

⁴ Qoosso noonsa roduuwi, ajuulleho looso aa baxa hooggara dandiitanno. Tennera mitu baxxanno qoosso aaninni hoollanninsahu gede assite hedde waajjitanno. Wolootu insaweelo ajuullu roduuwi danchu garinni loosa dandiitannokkiha lawannonsa. Wolootu kayinni qajeelsate yanna noonsakkihu gede assite heddanno. Ajuullu roduuwi kayinni, roore looso aa keeshshiniro cinca hoogge muddantannokki gede qoropha hasiissannonsa.

5. Konni birxichira hiikkuri xaꞌmuwa dawaro afiꞌneemmo?

⁵ Hanni wolu mannira loosa aa hasiissannota ikkinota lame doogonni laꞌno. Umihunni, jajjabbu roduuwi ajuullu roduuwi roore looso adhite loossanno gede kaaꞌla dandiitannohu hiittoonniiti? Togo assa hasiissannohu mayiraati? (2 Xim. 2:2) Layinkihunni, ajuullu roduuwi woꞌnaalshu noonsa roduuwa kaaꞌlitanno wote, gara ikkitino lao heedhannonsa gede assiꞌranna insawiinni rosa hasiissannonsahu mayiraati? Hanni balanxe, Moote Daawiti beettisi mittu lowo geeshsha hasiisanno loosira qixxaawanno gede kaaꞌlinohu hiittoonniitiro laꞌno.

DAAWITI SELEMOONI LOOSOHO QIXXAAWANNO GEDE KAAꞌLINO

6. Daawiti maa assate hedino? Tennera Yihowa mayyiino?

⁶ Daawiti lowo diro dartu heeshsho heeꞌrinohu gedensaanni, moote ikke dancha mine heeꞌra hanafino. Isi Yihowara “mine” woy qullaawu mine mina hoongoonniti dadillissinosi daafira, isira mine mina hasiꞌrino. Konni daafira masaalaanchu Naataanira togo yii: “Kune ani daguwunni minnoonni minira noommo Maganunnihu Gondooru Taabooti kayinni dukkanu giddo no!” Tennera Naataani togo yee qolisi: “Maganu ate ledo noona, wodanikkinni hedoottore baala assi.” Ikkollana, Yihowa hedinori wolereeti. Isi Naataani Daawitira togo yee kulanno gede hajajino: “Ani heeꞌreemmoha Qullaawa Mine minattoehu ate diꞌꞌikkootto.” Yihowa Daawiti maassiꞌrannosita kulinosiha ikkirono, qullaawa mine Daawiti beetti Selemooni minanno gede assino. Tennera Daawiti maa assiyya?—1 Dud. 17:1-4, 8, 11, 12; 29:1.

7. Daawiti Yihowa Qullaawa Mine minnannota hoolinositera maa assi?

⁷ Daawiti minnanniha qullaawa mine wolu manni minino yinanni yee hede kaaꞌla digiwino. Qoleno, minnoonni mine Daawiti mine ikkikkinni Selemooni mine yine woshshinoonni. Daawiti hedinore assara fajjinoonnisikki daafira dadillinoha ikkara dandaanno; kayinni isi looso woꞌmunni woꞌma kaaꞌlino. Isi loosanno manna, hattono siwiila, camo, birra, culkanna daguwu xaawula gamba assino. Hakkiinni saeno isi Selemooni togo yee jawaachishino: “Xaano beettoꞌya, Kaaliiqi ledokki heeꞌro! Coyiꞌrino garinni Maganikki Kaaliiqi mine minatto gede isinni qineessohe.”—1 Dud. 22:11, 14-16.

8. Daawiti Selemooni uyinoonnisi looso loosiisa dandaannokkihu gede asse hedinoha ikkara dandaannohu mayiraati? Ikkollana isi maa assiyya?

⁸ Umi Duduwo 22:5 nabbawi. Daawiti Selemooni konne batiꞌra looso loosiisa dandaannokkihu gede asse hedinoha ikkara dandaanno. Qoleno, minnannihu Qullaawu mini ‘lowo geeshsha biifadoho’; hattono hakka waro Selemooni ‘anje afiꞌrinohonna’ ‘egennosi lowota ikkitinokkiho.’ Ikkirono, Daawiti Selemooni uyinannisi looso loosanno gede Yihowa kaaꞌlannosita afino. Konni daafira, Daawiti isi assa dandaannori aana illachishino yaano minate hasiisannore qixxeessino.

WOLOOTA QAJEELSA HAGIIRSIISSANNO

9. Jajjabbu roduuwi ajuullu roduuwira looso oye hagiidha dandaannohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

⁹ Jajjabbu roduuwi loossanno looso ajuullu roduuwira uyitanno gede assanno coyi kalaqamanno wote dadilla dihasiissannonsa. Ajuullu roduuwi looso adhite loossanno gede qajeelsa loosu danchu garinni loosamanno gede assitanno. Albisa ikkitino roduuwi, insa qajeelsitinohu ajuullu roduuwi looso adhitanno wote hagiidha hasiissannonsa. Tenne xawisate, beettosi kaameela kandanni gara rosiisanno anna lawishsha assine laꞌno. Qaaqqu anje noo yannara annisi assannore sammi yee laꞌꞌanno. Lophanno wote kayinni annisi kaameela kandanni gara kulannosi. Beettisi kaameela kadate higge fajjitannosi diri iillanno wote, annisi kulinosi garinni kada hanafanno. Mito wote bado bado kaddannoha ikkirono, annisi geedhanni haꞌranno daafira roore wote beettu kadanno. Xiinxallu anni beettisi kaameela kada kaaꞌlannositera hagiidhanno; isi callu kada hasiissannosihu gede asse dihedanno. Hatteente gede jajjabbu roduuwi insa qajeelsinohu aju manni Maganu looso loosanno wote, lowo geeshsha hagiidhanno.

10. Musera ayirrinyenna qoosso afiꞌrate daafira hiittoo hedo noosi?

¹⁰ Jajjabba ikkinoommori hinaasate akata gargadha hasiissannonke. Israeele dukkaꞌnite noowa mitu manni masaalaanote gede himana coyiꞌri yannara Muse assinore qaagi. (Kiiro 11:24-29 nabbawi.) Muse soqqamaanchi Iyyaasu insa afoo gana hasiꞌrino. Isi hatto assa hasiꞌrinohu insa Muse silxaane agurte fundultanni no yee hedinohuraati. Muse kayinni togo yii: “Anera qarranteeti? Kaaliiqi mannu baalunkura Ayyaana ee himana coyiꞌranno gede assoommero hagiidheemmo gara afootto?” Muse kuni coyi ikkanno gede assinohu Yihowa ikkinota afino. Muse umisira ayirrinye hasiꞌra agure, Yihowa soqqamaanosi baalantera himana coyiꞌrate dandoo oommero giwannokkita coyiꞌrino. Ninkeno, wonaatiro ninke loonseemmo looso wolootu loosate qoosso afidhanno wote, Musente gede hagiidha dihasiissannonke?

11. Mittu rodii alba isi loosanno looso wolu rodiira uyinita mayyiino?

¹¹ Yannankera lowo diro daafurrummo yitukki loossinorinna albinni roore looso loossanno gede woloota qajeelsitinori batinyu roduuwi no. Lawishshaho, Piteri yinanni rodii woꞌma yanna soqqansho eꞌꞌe soqqaminohu 74 saꞌꞌanno diri giddo, 35 diro Awuroppaho noote mitte sinu biirora soqqamino. Muli barri geeshsha, isi Soqqanshote Kifilera aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqamino. Xa hatte basera alba Piteri ledo lowo diro soqqamaninohunna diro isiwa marannokkihu Pooli yinanni rodii loosanno. Piteri alba isi loosanno looso woleho uyini yannara didallino isi togo yee coyiꞌrino: “Albinni roorino looso loosate qajeeltinorinna looso danchu garinni loossanno roduuwi noohura lowo geeshsha hagiidhoommo.”

JAJJABBA RODUUWA AYIRRISSE

12. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonnite Roobiaami xaggenni maa rosa hasiissannonke?

¹² Selemooni reyita beettisi Roobiaami iso lekkise moote ikkino. Roobiaami uyinoonnisi looso loosate kaaꞌlitannosi amaale hasiꞌri yannara, umo jajjabba manna amaaꞌlino. Ikkollana isi insa amaaltinosi amaale diadhino. Hatteentenni, isi ledosi lophinohunna hatte yannara soqqamaanosi ikke noohu aju manni amaalinosi amaale adhino. Togo assasi lowo qarra iillishshinosi. (2 Dud. 10:6-11, 19) Tennenni maa ronseemmo? Jajjabbanna lowo egenno afiꞌrino manna amaaꞌlanna hatte amaale harunsa hayyote. Ajuullu roduuwi biꞌree garinni calla loosa hasiissannonsaha ikka hoogirono, jajjabbu roduuwi amaaltanno amaale adha giwa dihasiissannonsa.

13. Ajuullu roduuwi jajjabbu roduuwi ledo kaaꞌlante loosa dandiitannohu hiittoonniiti?

¹³ Jajjabbu roduuwi loossanno looso ajuullu roduuwi qineessitanno gede assinanniha ikkara dandaanno. Kuri ajuullu roduuwi loossanno loosi albiwiinni baxxannoha ikkirono, mitto coye murate albaanni hayyonna egenno afiꞌrinoha jajjabba roduuwa amaale xaꞌmiꞌra kaaꞌlitannonsa. Aleenni qummi assinihu Piteri riqiwe loosa hanafihu Pooli, togo yiino: “Haja asse Piteri amaaꞌleemmo; tenne kifilera loossannori wolootuno hatto assitanno gede jawaachisheemmo.”

14. Ximootewosinna soqqamaasinchu Phaawuloosi kaaꞌlante loossino garinni maa ronseemmo?

¹⁴ Aju Kiristaanchi Ximootewoosi, soqqamaasinchu Phaawuloosi ledo lowo diro soqqamino. (Filiphisiyusi Sokka 2:20-22 nabbawi.) Hakkuyira albaanni Phaawuloosi Qorontoosi Kiristaanira togo yee borreessino: “Baxeemmohanna Mootichaho ammanaminoha beettoꞌya Ximootewoosi soommoꞌnehu kunniraati. Woꞌmankawa beetekiristaane [‘songuwa’, NW] baalate rosiisoommo coyi ledo xaaddannota Kiristoosi Yesuusinni heeꞌroommo heeshsho qaagiissannoꞌne.” (1 Qor. 4:17) Tini Phaawuloosinna Ximootewoosi kaaꞌlante loossannore ikkitinota leellishshannote. Phaawuloosi Ximootewoosira yannasi oye, isi “Kiristoosi Yesuusinni heeꞌrino heeshsho”, yaano soqqanshote horoonsiꞌranno hayyo rosiisinosi. Ximootewoosi dancha gede rose Phaawuloosi baxannosiha ikkino; Phaawuloosino Ximootewoosi Qorontoosi heeꞌranno mannita ayyaanaamittete hasatto wonshannota dihuluullamino. Insa lawishshi, yannankera wolootu songote giddo looso adhite loossanno gede qajeelsitanno cimeeyye harunsa hasiissannonsaho kaajja lawishshaati!

BAALUNKURA LOONSEEMMO LOOSI NO

15. Phaawuloosi Roomaho heeꞌranno Kiristaana amaalino amaale mito coye biddi assinanni yannara kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁵ Heeꞌnoommohu hagiirsiissanno yannaraati. Yihowa dirijjiteti uullayidi kifile duuchante doogonni harditanni no; ikkollana tini lopho mitore soorrinanni gede assitanno. Kuni biddi assinanni coyi ninke heeshsho ledo xaadanno wote, umonke heeshshi assine meessi dilgonni roore Yihowa loosi aana illachinsho. Togo assanke mereeronke mittimma heedhanno gede assitanno. Phaawuloosi Roomaho heeꞌranno Kiristaanira togo yee borreessino: “Mitti mittiꞌne Maganu uyinoꞌne ammaꞌna bikkinni umoꞌne heeshshi assitine laꞌe ikkinnina, hasiisannohura aleenni heddinanni booꞌnitinannikki gede . . . seejjeemmoꞌne. Mitte mannimmara duuchu bisi no. Mittu mittunku bisi addi addi looso afiꞌrino. Ninkeno haammante heeꞌnenni, Kiristoosinni mitto bisooti. Mitte mannimma aana heeꞌnoommo.”—Rom. 12:3-5.

16. Jajjabbunna ajuullu roduuwi, hattono minaamuwinsa Yihowa dirijjite giddo salaamenna mittimma heedhanno gede assa dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Heeshshonke gari baxiha ikkirono, baalunku taalle afidhinokkite Yihowa Mangiste loosi halaꞌlanno gede assate aanna illachisha hasiissannonke. Jajjabba roduuwa, ajuullu roduuwi kiꞌne loossinanni looso loosa rossanno gede rosiissensa. Ajuulle roduuwa, uyinanniꞌne looso adhe, dhukaꞌne affine heedhe; hattono jajjabba roduuwa ayirrisse. Minaamuwa, Aqiila minaama Phirisqilla lawishsha harunse; ise, heeshshonsa gari soorrami yannara minaannise Aqiilara ammanante kaaꞌlitino.—Soq. 18:2.

17. Yesuusi rosaanosi maa assitannota afino? Isi insa hiikko loosira qajeelsino?

¹⁷ Wolootu roore looso adhitanno gede qajeelsate, Yesuusi geeshsha dancha lawishsha ikkannohu dino. Isi uullate aani soqqanshosi gude haꞌrannotanna wolootu iso riqibbe loossannota afino. Yesuusi rosaanosi guuntete xeꞌne noonsare ikkiturono, isi looso dancha gede loossannota dihuluullamino; wole agurina isi loosino loosinni nafa roorino looso loossannota afino. (Yoh. 14:12) Yesuusi insa seekke qajeelsino; insano dancha duduwo hatte yannara egennantino alame woꞌmate iillishshino.—Qol. 1:23.

18. Albillittete afiꞌneemmo hexxo maati? Xa hiikkonne looso loosa dandiineemmo?

¹⁸ Yesuusi kakkalo ikke reyihunna reyotenni kae iimira haꞌrihu gedensaanni, “gashshaano, roorrootu, wolqaataammunna moottoolla baalate aleenni” gashshanno gede albinni roore silxaane uyinoonnisi. (Efe. 1:19-21) Armagedooni daara albaanni ammanamme heeꞌne reyinummoro, xalala haaro alamera reyotenni kaꞌne hagiirsiisanno looso loonsanni heeꞌneemmo. Hakka geeshsha kayinni baalunku loonseemmohu lowo geeshsha hasiisanno loosi no; kuni loosi dancha duduwo duduwatenna manna rosaano assate loosooti. Konni daafira, aja akkala yinikki baalunku ‘Mootichu looso kaajjine loosa’ agurroonke.—1 Qor. 15:58.