Tokangaʻi ʻa e Kau Paeá mo e Kau Uitoú ʻi Heʻenau Mamahí
ʻOku ʻikai faingataʻa ke ʻiloʻi ʻoku tau moʻui ʻi ha māmani taʻeʻofa. ʻI he lave ki he faʻahinga kakai ʻoku moʻui lolotonga ʻa e “kuonga fakamui,” naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “ʻE ai ha ngaahi taimi faingataʻa. He ko hono kakai te nau ʻofa kiate kinautolu pe, . . . ko e kau taeʻofa-ki-hoʻota.” (2 Timote 3:1-3) He moʻoni ē ko e ngaahi lea ko iá!
KO E ʻātakai fakaeʻulungaanga ʻo hotau taimí kuo tānaki atu ia ki he ʻikai ha manavaʻofa ʻi he loto ʻo e tokolahi. ʻOku siʻi mo siʻi ange ʻa e mahuʻingaʻia ʻa e kakaí ʻi he lelei ʻa e niʻihi kehé, ʻi he ngaahi tuʻunga ʻe niʻihi naʻa mo e ʻi he ngaahi mēmipa ʻo honau fāmilí tonu.
Ko e tuʻunga fepaki ko ení ʻoku uesia ai ʻa e tokolahi, ʻa ia koeʻuhi ko ha ngaahi tuʻunga kehekehe, ʻoku nau hoko ai ʻo masiva ʻangoʻango. Ko e tokolahi ʻo e kau uitoú mo e kau paeá ʻoku tupulaki maʻu pē ko e tupu mei he ngaahi taú, ngaahi fakatamaki fakanatulá, mo e hola ʻa e kakai kumi hūfangá. (Koheleti 3:19) “Laka hake he [fānau] ʻe toko 1 miliona kuo nau nofo paea pe fakamavaheʻi mei honau ngaahi fāmilí ko e tupu mei he taú,” ko e lau ia ʻa ha līpooti mei he Paʻanga Tokoni ʻa e Puleʻanga Fakatahatahá ki he Fānaú. ʻOkú ke lāuʻilo foki fekauʻaki mo e fuʻu tokolahi ʻo e ngaahi faʻē taʻemali, liʻaki, pe veteʻi ʻa ia ʻoku nau fehangahangai mo e ngāue faingataʻa ʻo e hokohoko atu mo hono ʻohake honau ngaahi fāmilí ʻiate kinautolu pē. ʻOku toe kovi ange ʻa e tuʻungá ʻi he moʻoniʻi meʻa ko ia ʻo e fehangahangai ʻa e ngaahi fonua ʻe niʻihi mo ha faingataʻa mafatukituki fakaʻekonōmika, ʻa ia ʻoku fakatupunga ai ʻa e tokolahi ʻo honau kau tangataʻifonuá ke moʻui ʻi ha tuʻunga masiva fakaʻulia.
ʻI he vakai atu ki he meʻá ni, ʻoku ʻi ai ha ʻamanaki ki he faʻahinga ʻoku nau hokosia ʻa e mamahí? ʻE lava fēfē ke fakafiemālieʻi ʻa e faingataʻaʻia ʻa e kau uitoú mo e kau paeá? ʻE faifai ange pea toʻo atu ʻa e palopalemá ni?
Tokanga Anga-ʻOfa ʻi he Taimi ʻo e Tohitapú
Ko e tokangaʻi ʻa e ngaahi fiemaʻu fakaesino mo fakalaumālie ʻa e kau uitoú mo e kau paeá kuo hoko maʻu pē ia ko ha konga tefito ʻo e lotu ki he ʻOtuá. ʻI he taimi utu-taʻu ʻo ʻenau uité pe fuaʻiʻakaú, naʻe ʻikai pau ke tānaki ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e meʻa naʻe toe ʻi he ngoué, ʻo tānaki maʻanautolu. Ko e ngaahi toengá naʻe tuku ia “ki he muli, ki he tamaimate mo e uitou.” (Teutalonome 24:19-21) Naʻe fakahaaʻi hangatonu ʻi he Lao ʻa Mōsesé: “ʻIlonga ha uitou, pe fanau tamai-mate, ʻe ʻikai te mou fakamamahiʻi kinautolu.” (Ekisoto 22:22, 23) Ko e kau uitou mo e kau paea naʻe lave ki ai ʻi he Tohitapú ʻoku nau fakafofongaʻi feʻungamālie ʻa e kakai masiva angé, koeʻuhi ʻi he mate ʻa e husepānití mo e tamaí pe ko e ongo mātuʻá fakatouʻosi, ʻe liʻaki nai ai mo masiva ʻangoʻango ʻa e ngaahi mēmipa ʻoku toe ʻi he fāmilí. Naʻe pehē ʻe he pēteliake ko Siopé: “Naʻa ku hamusi ʻa e tuʻutamaki naʻe tautapa, ko e tamaimate foki, mo ia ʻoku ʻikai hano paletuʻa.”—Siope 29:12.
Lolotonga ʻa e ngaahi muʻaki ʻaho ʻo e fakatahaʻanga Kalisitiané, ko hono tokangaʻi ʻo e faʻahinga tuʻutāmakí mo e masiva moʻoní ko e tupu mei he mole ʻa e ongo mātuʻá pe ko ha husepāniti ko ha tafaʻaki makehe ia ʻo e lotu moʻoní. ʻI he mahuʻingaʻia vēkeveke ʻi he lelei ʻa e faʻahinga peheé, naʻe tohi ʻa e ākonga ko Sēmisí: “Ko eni ia ʻa e toʻonga lotu ʻoku maʻa mo taʻe hano ʻuli ʻi he ʻafio ʻa e ʻOtua ko ʻetau Tamai, ʻa ʻete aʻahi ki he faʻahinga matuʻamate mo e kau uitou ʻi heʻenau mamahi, ʻa ʻete tauhi kita mei mamani ke taʻe hato ʻila.”—Semisi 1:27.
Tuku kehe ʻa e lave ki he kau paeá mo e kau uitoú, naʻe toe fakahaaʻi ʻe Sēmisi ʻa e tokanga lahi ki he niʻihi ʻa ia naʻa nau tuʻutāmaki mo masiva ʻangoʻangó. (Semisi 2:5, 6, 15, 16) Naʻe fakahāhā ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa e fakakaukau tatau. ʻI he taimi naʻe ʻoange ai kiate ia mo Panepasa ʻa ʻena vāhenga-ngāue fakamalangá, ‘ko e manatua ʻa e kau masivá’ naʻe ʻi he lotolotonga ia ʻo e ngaahi fakahinohino naʻá na maʻú. “ʻA ia foki ko e meʻa pe naʻa ku matuʻaki loto ke fai,” ko e lea ia naʻe lava ke leaʻaki ʻe Paulá ʻi ha konisēnisi maʻa. (Kaletia 2:9, 10) Ko e fakamatala fekauʻaki mo e ngaahi ngāue ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané taimi nounou pē ʻi he hili hono fokotuʻú naʻe pehē: “Talaʻehai naʻe ai siʻanau toko taha ʻe masiva . . . ʻilonga ha taha naʻe masiva naʻe ʻange mei ai ha meʻa, ʻo fakatatau ki heʻene masiva.” (Ngāue 4:34, 35) ʻIo, ko e fokotuʻutuʻu naʻe fokotuʻu ʻi ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá ki hono tokangaʻi ʻo e kau paeá, kau uitoú, pea mo e masiva ʻangoʻangó naʻe fakaaʻu ia ki he fakatahaʻanga Kalisitiané.
Ko e moʻoni, ko e tokoni naʻe tokonakí naʻe fakangatangata pē pea fehoanaki mo e ngaahi tuʻunga ʻo e ngaahi fakatahaʻanga tāutahá. Naʻe ʻikai fakamoleki noa ʻa e paʻangá, pea ko e faʻahinga naʻe tokoniʻí naʻa nau masiva moʻoni. Naʻe ʻikai pau ke ngāuetaʻetotonuʻaki ʻe ha Kalisitiane ʻa e fokotuʻutuʻú ni, pea naʻe ʻikai hilifaki ha kavenga naʻe ʻikai fiemaʻu ki he fakatahaʻangá. Naʻe hā mahino eni ʻi he ngaahi fakahinohino ʻa Paula ʻoku fokotuʻu ʻi he 1 Timote 5:3-16. ʻOku tau sio ai kapau naʻe malava ʻa e ngaahi kāinga ʻo e kau masivá ke tokoniʻi kinautolu, naʻe pau ke nau fua ʻa e fatongia ko iá. Ko e kau uitou masivá naʻe pau ke nau aʻusia ʻa e ngaahi fiemaʻu pau koeʻuhi ke nau taau ai ki he tokoní. Ko e meʻá ni kotoa ʻoku tapua mei ai ʻa e fokotuʻutuʻu fakapotopoto ʻoku ngāueʻaki ʻe Sihova ke tokangaʻiʻaki ʻa e faʻahinga masivá. Neongo ia, ʻoku toe fakahaaʻi ai kuo pau ke ngāueʻaki ʻa e mafamafatataú koeʻuhi ke ʻoua naʻa ngāuetaʻetotonuʻaki ʻe ha taha ʻa e anga-ʻofa ʻoku fakahāʻí.—2 Tesalonaika 3:10-12.
Ko Hono Tokangaʻi ʻo e Kau Paea mo e Kau Uitou ʻi he ʻAho Ní
Ko e ngaahi tefitoʻi moʻoni naʻe muimui ai ʻa e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻi he kuohilí ʻoku kei ngāueʻaki pē ia ʻi he ngaahi fakatahaʻanga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he fekauʻaki mo hono fakahaaʻi ʻa e tokanga mo e foaki ʻo e tokoni ki he faʻahinga ko ia ʻoku mamahí. Ko e ʻofa fakatokouá ko ha tafaʻaki makehe ia, hangē ko ia ko e fakamatala ʻa Sīsuú: “Ko e meʻa kó é ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko e kau ako kimoutolu aʻaku, ʻo kapau ʻe ai haʻamou feʻofaʻaki.” (Sione 13:35) Kapau ʻoku fuesia ʻe ha niʻihi ʻa e masivá pe kuo hoko ʻo maʻukovia kinautolu ʻe ha fakatamaki pe ko e ngaahi nunuʻa ʻo e taú pe vākovi fakalotofonuá, ko e toenga ʻo e fetokouaʻaki fakavahaʻapuleʻangá ʻoku nau vēkeveke ke kumi ki ha ngaahi founga ke hoko ai ʻo tokoni fakalaumālie mo fakamatelie. Tau vakai angé ki ha ngaahi meʻa naʻe hokosia ʻi onopooni ʻoku fakahaaʻi ai ʻa e meʻa ʻoku fai ʻi he fekauʻaki mo e meʻá ni.
ʻOku ʻikai ke manatuʻi ʻe Pedro ha meʻa lahi fekauʻaki mo ʻene faʻeé, ʻa ia naʻe mate pē ʻi heʻene taʻu taha mo e kongá. ʻI he taʻu nima ʻa Pedro, naʻe toe mate foki mo ʻene tamaí. Ko ia naʻe toe pē ʻa Pedro mo hono fanga tokouá. Naʻe ʻosi ʻaʻahi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ki heʻenau tamaí, ko ia naʻe kamata ʻa Pedro mo hono fanga tokoua lalahí kotoa ke maʻu ha ako Tohitapu ʻi ʻapi.
ʻOku fakamatala ʻa Pedro: “Ko e uike pē hono hokó, naʻa mau kamata maʻu leva ai ʻa e ngaahi fakatahá. ʻI heʻemau feohi mo e fanga tokouá, naʻe lava ke mau ongoʻi ʻa e ʻofa naʻa nau fakahāhā kiate kimautolú. Ko e fakatahaʻangá ko ha fakaū ia kiate au koeʻuhi naʻe fakahaaʻi ʻe he fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné kiate au ʻa e ʻofa mo e ongoʻi, ʻo hangē pē ko haʻaku mātuʻa kinautolú.” ʻOku manatuʻi ʻe Pedro naʻe fakaafeʻi ia ʻe ha taha ʻo e kau mātuʻa Kalisitiané ki hono ʻapí. Naʻe feʻinasiʻaki ai ʻa Pedro mo hono fāmilí ʻi he talanoa mo e mālōlō. “Ko e ngaahi manatu eni ʻoku ou tukulotoá,” ko e lau ia ʻa Pedro, ʻa ia naʻe kamata ke ne malanga fekauʻaki mo ʻene tuí ʻi hono taʻu 11 pea papitaiso ʻi hono taʻu 15. ʻI hono tokoniʻi ʻe he faʻahinga ʻi he fakatahaʻangá, naʻe fai tatau ʻe hono fanga tokoua lalahí ʻa e fakalakalaka lahi ʻi ha founga fakalaumālie.
ʻOku toe ʻi ai ha tuʻunga ʻe taha fekauʻaki mo David. Ko ia mo hono tuofefine māhangá naʻe liʻaki ʻi he taimi naʻe māvae ai ʻena ongo mātuʻá. Ko ʻena ongo kuí mo ha mehikitanga naʻa nau tauhi hake kinauá. “ʻI heʻema tupu hake ʻo taʻumotuʻa angé pea ʻiloʻi ʻa e tuʻunga naʻá ma ʻi aí, naʻe ikuʻi kimaua ʻe ha ongoʻi ʻo e taʻemalu mo e loto-mamahi. Naʻá ma fiemaʻu ha meʻa ke falala ki ai. Naʻe hoko ʻa hoku mehikitangá ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, pea koeʻuhi ko e meʻá ni, naʻe fakahinohinoʻi ai kimaua ki he moʻoni ʻi he Tohitapú. Naʻe fakaaʻu mai ʻe he fanga tokouá kiate kimaua ʻenau ʻofá mo e anga-fakakaumeʻá. Naʻa nau saiʻia ʻaupito ʻiate kimaua pea fakalotolahiʻi kimaua ke ma aʻusia ha ngaahi taumuʻa pea ke hokohoko atu ʻa e ngāue maʻa Sihová. ʻI heʻeku taʻu hongofulú nai, naʻe ʻave au ʻe ha sevāniti fakafaifekau ke kau ʻi he ngāue fakamalangá. Naʻe tokangaʻi ʻe ha tokoua ʻe taha ʻa ʻeku ngaahi fakamolé ʻi he taimi naʻá ku maʻu ai ʻa e ngaahi fakataha-lahí. Ko e tokoua ʻe taha naʻe aʻu ʻo ne tokoniʻi au koeʻuhi ke u lava ʻo fai ha ngaahi tokoni ʻi he Fale Fakatahaʻangá.”
Naʻe papitaiso ʻa David ʻi hono taʻu 17, pea naʻá ne kamata ki mui ai ke ngāue ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi Mekisikoú. Naʻa mo e taimí ni ʻokú ne fakahaaʻi: “ʻOku tokolahi ʻa e kau mātuʻa ʻoku nau tokoni ki hoku akoʻí pea tokonaki mai kiate au ʻa e faleʻi ʻaonga. ʻI he foungá ni ʻoku ou ikuʻi ai ʻa e ongoʻi taʻemalú mo e taʻelatá.”
Ko Abel, ko ha mātuʻa ʻi ha fakatahaʻanga ʻi Mekisikou ʻa ia ʻoku ʻi ai ʻa e kau uitou tokolahi ʻoku nau fiemaʻu tokoni, ʻokú ne pehē: “ʻOku ou tuipau ko e fiemaʻu mālohi taha ʻoku maʻu ʻe he kau uitoú ko e poupou fakaeongó. ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻoku nau fou ai ʻi ha ngaahi vahaʻa taimi ʻo e loto-mafasia; ʻoku nau ongoʻi taʻelata. Ko ia ai, ʻoku mahuʻinga ʻaupito ke poupouʻi, mo fanongo kiate kinautolu. Ko kimautolu [ʻa e kau mātuʻa ʻi he fakatahaʻangá] ʻoku mau toutou ʻaʻahi kiate kinautolu. ʻOku mahuʻinga ke ngāueʻaki ʻa e taimi ko iá ke fai ai ha tokanga ki heʻenau ngaahi palopalemá. ʻOku tokoni eni ki heʻenau ongoʻi fiemālie fakalaumālié.” Kae kehe, ʻoku fiemaʻu foki ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e tokoni fakaʻekonōmiká. “ʻOku mau langa he taimí ni ha fale maʻa ha tuofefine ʻa ia ko ha uitou,” ko e fakamatala ia ʻa Abel ki muʻa atu. “ʻOku mau fakamoleki ʻa e ngaahi Tokonaki ʻe niʻihi mo ha ngaahi efiafi lolotonga ʻo e uiké ʻi he ngāue ʻi hono ʻapí.”
Fekauʻaki mo e meʻa tonu kuó ne hokosia ʻi hono tokonaki ʻa e tokoni ki he kau paeá mo e kau uitoú, ʻoku pehē ʻe ha mātuʻa ʻi ha fakatahaʻanga ʻe taha: “ʻOku ou tui ʻoku fiemaʻu lahi ange ʻe he kau paeá ʻa e ʻofa faka-Kalisitiané ʻi he kau uitoú. ʻOku ou fakatokangaʻi ʻoku ngalingali lahi ange ke nau ongoʻi līʻekina ʻi he fānau mo e toʻutupu ʻoku nau maʻu fakatouʻosi ʻenau ongo mātuʻá. ʻOku nau fiemaʻu ha fakahaaʻi lahi ʻo e ʻofa fakatokouá. ʻOku lelei ke fakasio kinautolu ʻi he hili ʻa e ngaahi fakatahá ke ʻiloʻi pe ʻoku nau fēfē. ʻOku ʻi ai ha tokoua ʻosi mali ʻa ia naʻe paea ʻi heʻene kei siʻí. ʻOku ou fakafeʻiloaki māfana maʻu pē kiate ia ʻi he fakatahá, pea ʻokú ne fāʻofua ʻiate au ʻi he taimi ʻokú ne sio mai ai kiate aú. ʻOku ʻai ʻe he meʻá ni ke mālohi ʻa e ngaahi haʻi ʻo e ʻofa fetokouaʻaki moʻoní.”
ʻE Hanga ʻe Sihova ʻo “Fakahaofi ʻa e Masiva”
ʻOku mahuʻinga ʻa e falala kia Sihová ʻi he feangai mo e tuʻunga ʻo e kau uitoú mo e kau paeá. Fekauʻaki mo ia ʻoku pehē: “Ko Sihova ʻoku ne tauhi ʻa e kakai mei he fonua kehe; ʻoku ne fokotuʻu [“tokoniʻi,” NW] ʻa e uitou mo e tamai mate.” (Sāme 146:9) Ko e fakaleleiʻanga kakato ki he ngaahi palopalema pehení ʻe toki hoko mai pē ia fakafou ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi he nima ʻo Sīsū Kalaisí. ʻI hono fakamatalaʻi fakaekikite ʻa e pule ko ia ʻa e Mīsaiá, naʻe tohi ʻa e tokotaha-tohi-sāmé: “ʻOku ne fakahaofi ʻa e masiva ʻo ka tangi; ko e vaivai foki mo ia ʻoku ʻikai hano tokoni. Ko e tuʻutamaki mo e masiva ʻoku ne fakaʻatuʻi, pea ko e ngaahi laumalie ʻo e masiva ʻoku ne fakamoʻui.”—Sāme 72:12, 13.
ʻI he ofi ange mai ʻa e ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻa lolotongá, ko e ngaahi tenge ʻoku fehangahangai fakalūkufua mo e kau Kalisitiané ʻoku pau ke fakautuutu. (Mātiu 24:9-13) ʻOku ʻi ai ha fiemaʻu fakaʻaho ki he kau Kalisitiané ke nau fakahaaʻi ʻa e fetokangaʻaki lahi ange pea ke “feʻofaʻaki ke tukuingata.” (1 Pita 4:7-10) Ko e kau tangata Kalisitiané, tautefito ki he kau mātuʻá, ʻoku fiemaʻu ke nau fakahāhā ʻa e tokanga mo e manavaʻofa ki he faʻahinga ʻoku paeá. Pea ko e kau fefine matuʻotuʻa ʻi he fakatahaʻangá ʻe lava ke nau fai ʻa e poupou lahi ki he kau uitoú pea hoko ko ha matavai ʻo e fakafiemālie. (Taitusi 2:3-5) Ko hono moʻoní, ʻe lava ke tokoni ʻa e tokotaha kotoa ʻaki ʻa e fakahāhā longomoʻui ʻa e tokanga ki he niʻihi ʻoku nau tofanga ʻi he mamahí.
Ko e kau Kalisitiane moʻoní ʻoku ʻikai te nau ‘taʻofi honau fatú’ ʻi he taimi ʻoku nau ‘sio ai ki honau tokouá ʻokú ne masivá.’ ʻOku nau tokanga vēkeveke ke fai ki he enginaki ʻa e ʻapositolo ko Sioné: “Siʻi fanau, ʻoua naʻa tau ʻofa ʻaki ha lea pe, ʻumaʻā ʻaki hotau ʻelelo pe; ka tau fai ʻi ngaue mo fai ʻi moʻoni ʻetau ʻofa.” (1 Sione 3:17, 18) Ko ia, tau “aʻahi ki he faʻahinga matuʻamate mo e kau uitou ʻi heʻenau mamahi.”—Semisi 1:27.
[Fakamatala ʻi he peesi 11]
“ʻOua naʻa tau ʻofa ʻaki ha lea pe, ʻumaʻā ʻaki hotau ʻelelo pe; ka tau fai ʻi ngaue mo fai ʻi moʻoni ʻetau ʻofa.”—1 Sione 3:18
[Fakatātā ʻi he peesi 10]
Ko e kau Kalisitiane moʻoní ʻoku nau tokangaʻi ʻa e kau paeá mo e kau uitoú fakamatelie, fakalaumālie, mo fakaeongo