LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w09 7/15 p. 15-19
  • FAʻIFAʻITAKI KIA SĪSŪ —FAIAKO ʻI HE ʻOFA

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • FAʻIFAʻITAKI KIA SĪSŪ —FAIAKO ʻI HE ʻOFA
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2009
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • ʻUlungaanga Tefito—ʻa e ʻOfá
  • Kuo Pau Ke Tau ʻOfa kia Sihova
  • Kuo Pau Ke Tau ʻOfa ʻi he Meʻa ʻOku Tau Akoʻí
  • Kuo Pau Ke Tau ʻOfa ʻi he Kakaí
  • Ke Langa Hake ʻAki ʻa e ʻOfá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2001
  • ʻOfa ki he ʻOtua ʻOku ʻOfa ʻIate Koé
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2006
  • “Kuo Pau Ke Ke ʻOfa kia Sihova ko Ho ʻOtuá”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2014
  • “Hokohoko Atu ʻa e ʻAʻeva ʻi he ʻOfá”
    ʻUnuʻunu Ofi kia Sihova
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2009
w09 7/15 p. 15-19

FAʻIFAʻITAKI KIA SĪSŪ —FAIAKO ʻI HE ʻOFA

“Teʻeki ha tangata ʻe lea hange ko ia.”—SIONE 7:46.

1. Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa e kakaí ki he founga faiako ʻa Sīsuú?

FAKAʻUTA atu ki he fiefia kuo pau naʻe hoko ʻi he fanongo ki he faiako ʻa Sīsuú! ʻOku tau lau ʻi he Tohi Tapú ki heʻene ʻai ke maongo ki he faʻahinga naʻe fetaulaki mo iá. Hangē ko ení, ʻoku fakamatala ʻa e hiki Kōsipeli ko Luké ko e kakai ʻi he kolo tupuʻanga ʻo Sīsuú naʻa “nau ofo ʻi he ngaahi lea mālie naʻe tō mei hono fofonga.” ʻOku fakamatala ʻa Mātiu ko e faʻahinga naʻe fanongo kia Sīsū ʻi heʻene faiako ʻi he Malanga he Moʻungá ‘naʻa nau fakatumutumu ʻi heʻene founga faiakó.’ Pea ʻoku fakamatala ʻa Sione ko e kau ʻōfisa naʻe fekauʻi ke nau puke ʻa Sīsuú naʻa nau foki halaʻatā mai, ʻo nau pehē: “Teʻeki ha tangata ʻe lea hange ko ia.”—Luke 4:22; Mt. 7:28, NW; Sione 7:46.

2. Ko e hā ʻa e ngaahi founga fakafaiako naʻe ngāueʻaki ʻe Sīsuú?

2 Naʻe ʻikai hala ʻa e kau ʻōfisa ko iá. Ko Sīsū ʻa e Faiako lahi taha taʻetoefehuʻia kuo moʻui maí. Naʻá ne faiako mahino, faingofua pea totonu ʻo taʻealafakakikihiʻi. Naʻá ne ngāueʻaki pōtoʻi ʻa e ngaahi talanoa fakatātā mo e ngaahi fehuʻi. Naʻá ne feʻunuʻaki ʻene faiakó ki he faʻahinga naʻá ne lea ki aí, pe naʻa nau ʻi ha tuʻunga māʻolunga pe māʻulalo. Ko e ngaahi moʻoni naʻá ne akoʻí naʻe faingofua ke mahinoʻi neongo ia naʻe loloto moʻoni. Kae kehe, ko e ngaahi meʻa ko ení pē naʻe ʻikai te ne ʻai ke hoko ʻa Sīsū ko e Faiako lahi ʻa ia naʻá ne ʻi aí.

ʻUlungaanga Tefito—ʻa e ʻOfá

3. ʻI hono tuʻunga ko ha faiakó, naʻe anga-fēfē ʻa e kehe ʻa Sīsū mei he kau taki lotu ʻi hono taimí?

3 ʻI he lotolotonga ʻo e kau sikalaipé mo e kau Fālesí, ʻoku ngalingali ne ʻi ai ʻa e kau tangata poto naʻa nau maʻu ʻa e ʻilo mo e pōtoʻi ke tuku atu. Ko e hā naʻá ne ʻai ke kehe ʻaupito ai ʻa e founga faiako ʻa Sīsuú mei haʻanautolú? Ko e kau taki lotu ʻo e taimi ko iá naʻe ʻikai haʻanau ʻofa ki he kakai lāuvalé. ʻI hono kehé, naʻa nau taʻetokaʻi kinautolu, ʻo vakai kia kinautolu ko e “koto malaʻia.” (Sione 7:49) ʻI hono kehé, naʻe langa e fatu ʻo Sīsuú ʻi he ʻofa kia kinautolú, koeʻuhi naʻa nau “nofo ongosia mo tukuhāusia, ʻo hange ko ha fanga sipi taʻe hanau tauhi.” (Mt. 9:36) Naʻá ne loto-māfana, kaungāongoʻi mo anga-lelei. ʻI hono kehé, ko e kau taki lotú naʻe ʻikai haʻanau ʻofa moʻoni ki he ʻOtuá. (Sione 5:42) Kae kehe, ko Sīsuú naʻá ne ʻofa ʻi heʻene Tamaí pea fiefia ke fai ʻa hono finangaló. Ko e kau taki lotú naʻa nau mioʻi ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá ki heʻenau fiemaʻu pē ʻanautolú, ka ko Sīsuú naʻá ne ʻofa ʻi he “folofola ʻa e ʻOtua”—naʻá ne akoʻi ia, fakamatalaʻi ia, taukapoʻi ia pea moʻui ʻo fakatatau ki ai. (Luke 11:28) ʻIo, naʻe hūhū moʻoni ʻa e ʻofá ʻia Kalaisi, ʻo ne tākiekina ʻa e meʻa naʻá ne akoʻí, founga ʻo ʻene feangainga mo e kakaí mo e founga ʻo ʻene fakahinohinoʻi kinautolú.

4, 5. (a) Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke faiako ʻi he ʻofá? (e) ʻI he faiakó, ko e hā ʻoku toe mahuʻinga ai ʻa e ʻiló mo e pōtoʻí?

4 Fēfē kitautolu? ʻI he tuʻunga ko e kau muimui ʻo Kalaisí, ʻoku tau holi ke faʻifaʻitaki kiate ia ʻi heʻetau ngāue fakafaifekaú pea ʻi heʻetau moʻuí. (1 Pita 2:21) Ko ia ai, ko ʻetau taumuʻá ʻoku ʻikai ko e tuku atu pē ʻa e ʻilo Fakatohitapú kae toe tapua atu foki ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻo Sihová, tautefito ki heʻene ʻofá. Pe ʻoku tau maʻu ha ʻilo lahi pe siʻisiʻi pē, ko ha pōtoʻi lahi fakafaiako pe siʻisiʻi pē, ko e ʻofa ʻoku tau fakahāhaá ʻe tokoni ia ke aʻu ki he loto ʻo e faʻahinga ʻoku tau malanga ki aí. Ke hoko ʻo ola lelei moʻoni ʻi heʻetau ngāue ngaohi-ākongá, kuo pau ke tau faʻifaʻitaki kia Sīsū ʻi he faiako ʻaki ʻa e ʻofá.

5 Ko e moʻoni, ke hoko ko e kau faiako lelei, ʻoku fiemaʻu ke tau ʻilo ʻa ʻetau kaveingá pea ʻoku fiemaʻu ke tau pōtoʻi ʻi hono tuku atu ʻa e ʻilo ko iá. Naʻe tokoniʻi ʻe Sīsū ʻa ʻene kau ākongá ke nau maʻu fakatouʻosi ia, pea ko Sihova, fakafou heʻene kautahá, ʻokú ne tokoniʻi kitautolu ke tau fai pehē ʻi he ʻahó ni. (Lau ʻa e Aisea 54:13; Luke 12:42.) Kae kehe, ʻoku totonu ke tau fakataumuʻa ke faiako ʻo ʻikai ʻaki pē ʻa hotau ʻatamaí kae pehē foki ki hotau lotó. ʻI he taimi ʻoku ngāue fakataha ai ʻa e ʻiló, pōtoʻí mo e ʻofá, ʻoku lava ke hoko ʻo mātuʻaki fakafiemālie ʻa e olá. ʻI he ngaahi founga fē leva ʻe lava ke tau fakahāhā ai ʻa e ʻofá ʻi he taimi ʻoku tau faiako aí? Naʻe anga-fēfē hono fai ia ʻe Sīsū mo ʻene kau ākongá? Tau sio angé ki aí.

Kuo Pau Ke Tau ʻOfa kia Sihova

6. ʻOku anga-fēfē ʻetau talanoa fekauʻaki mo ha taha ʻoku tau ʻofa ai?

6 ʻOku tau fiefia he talanoa ki he ngaahi meʻa ʻoku tau ʻofa aí. ʻI heʻetau talanoa ki ha meʻa ʻoku ʻofeina ʻe hotau lotó, ʻoku tau hoko ʻo longomoʻui pea ʻoku tapua atu mei heʻetau tōʻongá kotoa ʻa e faivelenga mo e loto-māfana. ʻOku moʻoni eni tautefito ʻi he taimi ʻoku tau talanoa ai fekauʻaki mo ha tokotaha ʻoku tau ʻofa ai. ʻOku tau faʻa vēkeveke ke fakahaaʻi ki he niʻihi kehé ʻa e meʻa ʻoku tau ʻilo fekauʻaki mo e tokotaha ko iá. ʻOku tau fakahīkihikiʻi, fakalāngilangiʻi mo taukapoʻi ia. ʻOku tau fai iá koeʻuhi ʻoku tau loto ke ongoʻi saiʻia ʻa e niʻihi kehé ʻi he tokotaha ko iá mo hono ʻulungaangá ʻo hangē pē ko kitautolú.

7. ʻI he ʻofa ʻa Sīsū ki he ʻOtuá ko e hā naʻá ne ueʻi ia ke ne faí?

7 Ki muʻa ke lava ʻo tau fakatupulekina ʻa e ʻofa kia Sihova mo e niʻihi kehé, kuo pau ke tau ʻiloʻi mo tau ʻofa kiate ia. He ko ē, ko e lotu moʻoní ʻoku makatuʻunga ia ʻi he ʻofa ki he ʻOtuá. (Mt. 22:36-38) Naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ha faʻifaʻitakiʻanga haohaoa. Naʻá ne ʻofa kia Sihova ʻaki ʻa e kotoa ʻo hono lotó, ʻatamaí, moʻuí mo e mālohí. ʻI he fakamoleki ʻa e ngaahi taʻu nai ʻe laui piliona ʻi hēvani mo ʻene Tamai fakahēvaní, naʻe ʻiloʻi lelei ia ʻe Sīsū. Ko e hā hono olá? “ʻOku ou ʻofa ki he Tamai,” ko e lea ia ʻa Sīsuú. (Sione 14:31) Ko e ʻofa ko iá naʻe tapua atu ia ʻi he meʻa kotoa pē naʻe leaʻaki mo fai ʻe Sīsuú. Naʻá ne ueʻi maʻu pē ia ke ne fai ʻa e ngaahi meʻa naʻe hōhōʻia ai ʻa e ʻOtuá. (Sione 8:29) Naʻá ne ueʻi ia ke ne talatalaakiʻi ʻa e kau taki lotu ʻa ia naʻa nau taukaveʻi mālualoi ʻoku nau fakafofongaʻi ʻa e ʻOtuá. Naʻe toe ueʻi ai ia ke ne lea fekauʻaki mo Sihova pea ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke nau ʻiloʻi mo ʻofa ki he ʻOtuá.

8. Ko e ʻofa ki he ʻOtuá naʻe ueʻi ai ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú ke nau fai ʻa e hā?

8 ʻI he hangē ko Sīsuú, ko ʻene kau ākonga ʻi he ʻuluaki senitulí naʻa nau ʻofa kia Sihova, pea naʻe ueʻi kinautolu ʻe he ʻofa ko ení ke nau malangaʻi ʻa e ongoongo leleí ʻi he loto-toʻa mo e faivelenga. Naʻa nau fakafonu ʻa Selusalema ʻaki ʻenau akonakí, neongo naʻe fakafepakiʻi kinautolu ʻe he kau taki lotu faitākiekiná. Naʻe ʻikai pē lava ke tuku ʻe he kau ākongá ʻenau lea fekauʻaki mo e ngaahi meʻa naʻa nau mātā mo fanongoá. (Ng. 4:20; 5:28) Naʻa nau ʻilo naʻe kau ʻa Sihova mo kinautolu pea te ne tāpuakiʻi kinautolu—pea naʻá ne tāpuakiʻi moʻoni kinautolu! Ko hono moʻoní, siʻi hifo he taʻu ʻe 30 hili e pekia ʻa Sīsuú, naʻe lava ke tohi ai ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻo pehē kuo malangaʻaki ʻa e ongoongo leleí “ki he meʻa moʻui kotoa pe ʻi he lalo langi.”—Kol. 1:23.

9. ʻE lava fēfē ke tau ʻai ke mālohi ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá?

9 Kapau ʻoku tau loto ke hoko ko e kau faiako ola lelei moʻoni, ʻoku fiemaʻu foki ke tau fakapapauʻi ʻoku hokohoko atu ʻetau ʻai ke mālohi ʻa ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá. ʻE lava fēfē ke tau fai ia? ʻI he toutou fetuʻutaki mo e ʻOtuá fakafou ʻi he lotu. ʻOku tau toe ʻai ke mālohi ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki ʻetau ako ʻa ʻene Folofolá, ʻaki hono lau ʻa e ʻū tohi makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú pea ʻi hono maʻu ʻa e ngaahi fakataha faka-Kalisitiané. ʻI heʻetau tupulaki ʻi he ʻilo ki he ʻOtuá, ʻe fonu ai ʻa hotau lotó ʻi he ʻofa kiate ia. Pea ʻi heʻetau fakahāhā ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá ʻi he leá mo e ngāué, ʻe sio ki ai ʻa e niʻihi kehé pea ʻe tohoakiʻi nai ai kinautolu kia Sihova.—Lau ʻa e Sāme 104:33, 34.

Kuo Pau Ke Tau ʻOfa ʻi he Meʻa ʻOku Tau Akoʻí

10. Ko e hā ʻa e fakaʻilonga ʻo ha faiako lelei?

10 Ko e fakaʻilonga ʻo ha faiako lelei ko ʻene ʻofa ʻi he meʻa ʻokú ne akoʻí. Kuo pau ke ne tui ʻoku moʻoni ia, ʻoku ʻaonga pea ʻoku mahuʻinga. Kapau ʻoku tokanga ha faiako ki he meʻa ʻokú ne akoʻí, ʻe hā mahino ʻa ʻene loto-māfaná, ʻi heʻene fakahoko ha tākiekina mālohi ʻi he faʻahinga ʻokú ne akoʻí. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, kapau ʻoku ʻikai ke houngaʻia moʻoni ha faiako ʻi he meʻa ʻokú ne akoʻí, ʻe lava fēfē ke ne ʻamanekina ʻe fakamahuʻingaʻi ʻe heʻene kau akó ʻa e meʻa ʻoku nau fanongo ki aí? ʻOua ʻaupito ʻe fakasiʻia hoʻo faʻifaʻitakiʻanga ʻi he tuʻunga ko ha faiako ʻo e Folofola ʻa e ʻOtuá. Naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko e tokotaha ako kotoa pē kuo akoʻi leleí te ne hangē ko ʻene faiakó.”—Luke 6:40, The New Berkeley Version in Modern English.

11. Ko e hā naʻe ʻofa ai ʻa Sīsū ʻi he meʻa naʻá ne akoʻí?

11 Naʻe ʻofa ʻa Sīsū ʻi he meʻa naʻá ne akoʻí. Naʻá ne ʻiloʻi naʻá ne maʻu ʻa e meʻa mahuʻinga ke vahevahe atu—ko e moʻoni fekauʻaki mo ʻene Tamai fakahēvaní, ko e “ngaahi folofola ʻa e ʻOtua” pea mo e “ngaahi lea ʻo e moʻui taʻengata.” (Sione 3:34; 6:68) ʻI he hangē ko ha maama ngingilá, ko e ngaahi moʻoni naʻe akoʻi ʻe Sīsuú naʻe fakaeʻa ai ʻa e meʻa naʻe koví pea fakahaaʻi ai ʻa e meʻa naʻe leleí. Naʻe ʻomai ai ʻa e ʻamanaki mo e fakafiemālie ki he faʻahinga anga-fakatōkilalo naʻe kākaaʻi ʻe he kau taki lotu loí pea fakafeʻātungiaʻi ʻe he Tēvoló. (Ng. 10:38) Ko e ʻofa naʻe maʻu ʻe Sīsū ki he moʻoní ʻoku maʻu ia ʻo ʻikai ʻi heʻene ngaahi akonakí pē ka ʻi he meʻa kotoa naʻá ne faí.

12. Naʻe anga-fēfē ongoʻi ʻa e ʻapositolo ko Paulá fekauʻaki mo e ongoongo leleí?

12 ʻI he hangē ko Sīsuú, ko ʻene kau ākongá naʻa nau ʻofa mo fakamahuʻingaʻi lahi ʻaupito ʻa e moʻoni fekauʻaki mo Sihova pea mo Kalaisí he naʻe ʻikai lava ke fakalotosiʻi kinautolu ʻe he kau fakafepakí mei heʻenau vahevahe atu ia ki he niʻihi kehé. Naʻe tohi ʻa Paula ki he kau Kalisitiane ʻi Lomá: “Oku ou loto keu malaga aki ae ogoogolelei . . . He oku ikai teu ma i he ogoogolelei o Kalaisi: he koe malohi ia oe Otua ki he fakamoui kiate kinautolu kotoabe oku tui.” (Loma 1:15, 16, PM) Naʻe vakai ki ai ʻa Paula ko ha lāngilangi ia ke fanongonongo ʻa e moʻoní. Naʻá ne tohi: “Kuo foaki ae ofa ni kiate au, koeuhi keu malaga aki ki he gaahi Jenitaile ae koloa tae faa hakule a Kalaisi.” (Ef. 3:8, PM) ʻOku ʻikai faingataʻa ke fakaʻuta atu ki he loto-māfana ʻa Paula ʻi heʻene akoʻi ʻa e niʻihi kehé fekauʻaki mo Sihova mo ʻEne ngaahi taumuʻá.

13. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga ke ʻofa ai ki he ongoongo leleí?

13 Ko e ongoongo lelei ʻoku maʻu ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻokú ne fakamafeia kitautolu ke tau hoko ʻo ʻiloʻi ʻa e Tokotaha-Fakatupú pea ke maʻu ai ha vahaʻangatae lelei mo ia. Ko e ongoongo lelei ko iá ʻoku ʻomai ai ʻa e tali fakafiemālie ki he ngaahi fehuʻi mahuʻinga ʻi he moʻuí pea ʻoku ʻi ai ʻa e mālohi ke ne liliu ʻetau moʻuí, ke ʻomai kia kitautolu ʻa e ʻamanaki, pea ke fakaivimālohiʻi kitautolu ʻi he taimi ʻo e faingataʻá. ʻIkai ko ia pē, ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e hala ki ha moʻui mohu ʻuhinga ʻa ia heʻikai ʻaupito ke ngata. ʻOku ʻikai ha ʻilo ʻe toe maʻongoʻonga pe mahuʻinga ange ʻi he ongoongo leleí. Ko ha meʻaʻofa mahuʻinga taʻehanotatau ia kuo foaki kia kitautolu, ʻo ʻomai ai ʻa e fiefia lahi. Pea ʻokú ne toe ʻomai ʻa e fiefia lahi ange ʻi he taimi ʻoku tau vahevahe atu ai ʻa e meʻaʻofa ko iá ki he niʻihi kehé.—Ng. 20:35.

14. ʻE lava fēfē ke tau ʻai ke mālohi ʻetau ʻofa ki he meʻa ʻoku tau akoʻí?

14 Ko e hā ʻe lava ke ke fai ke ʻai ke toe mālohi ange ai ʻa hoʻo ʻofa ki he ongoongo leleí? Lolotonga hono lau ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá, kiʻi mālōlō ʻi ha ngaahi taimi ke fakakaukauloto ai ki he meʻa ʻokú ke laú. Ko e fakatātaá, fakaʻuta atu ʻokú ke fononga fakataha mo Sīsū lolotonga ʻa ʻene ngāue fakafaifekau ʻi he māmaní pe fononga fakataha mo e ʻapositolo ko Paulá. Fakaʻuta atu kiate koe ʻi he māmani foʻoú, pea sioloto atu ki he kehekehe ʻe ʻi ai ʻa e moʻuí. Fakakaukauloto atu ki he ngaahi tāpuaki kuó ke maʻu tupu mei hoʻo talangofua ki he ongoongo leleí. Kapau ʻokú ke tauhi ke mālohi ʻa hoʻo ʻofa ki he ongoongo leleí, ko e faʻahinga ko ia ʻokú ke akoʻí te nau ongoʻi ʻa e ʻofa ko iá. ʻI he ʻuhinga lelei leva, ʻoku totonu ke tau fakalaulauloto fakalelei ki he meʻa kuo tau akó pea tokanga ki he meʻa ʻoku tau akoʻí.—Lau ʻa e 1 Timote 4:15, 16.

Kuo Pau Ke Tau ʻOfa ʻi he Kakaí

15. Ko e hā ʻoku totonu ai ke ʻofa ha faiako ki heʻene kau akó?

15 Ko ha faiako lelei ʻokú ne ʻai ʻene kau akó ke nau ongoʻi fiemālie koeʻuhi ke nau vēkeveke ke fie ako pea fiefia ke kau mo fai ha tali ʻi he akó. Ko ha faiako ʻofa ʻokú ne ʻoatu ʻa e ʻiló koeʻuhi ʻokú ne tokanga moʻoni ki heʻene kau akó. ʻOkú ne feʻunuʻaki ʻa ʻene faiakó ki heʻenau ngaahi fiemaʻú mo e tuʻunga ʻo ʻenau mahinó. ʻOkú ne fakakaukauʻi ʻa e ngaahi malava mo e tuʻunga ʻo ʻene kau akó. ʻI he taimi ʻoku maʻu ai ʻe he kau faiakó ʻa e ʻofa peheé, ʻe ʻiloʻi ia ʻe he kau akó, pea ʻoku fakafiefia ai ʻa e faiakó mo e akó.

16. ʻI he ngaahi founga fē naʻe fakahāhā ai ʻe Sīsū ʻa e ʻofa ki he kakaí?

16 Naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e faʻahinga ʻofa ko iá. Ko ʻene fakahāhā lahi taha ʻo e ʻofá ko ʻene foaki ʻa ʻene moʻui fakaetangata haohaoá koeʻuhi ke lava ai ʻo fakamoʻui ʻa e niʻihi kehé. (Sione 15:13) Lolotonga ʻene ngāue fakafaifekaú, naʻe tokangaʻi taʻehelaʻia ʻe Sīsū ʻa e kakaí ʻi honau tuʻunga fakaesinó pea tautefito ki honau tuʻunga fakalaumālié. ʻI he ʻikai ʻamanekina ke haʻu kiate ia ʻa e kakaí, naʻá ne fononga lalo ʻi he laui kilomita ke vahevahe kia kinautolu ʻa e ongoongo leleí. (Mt. 4:23-25; Luke 8:1) Naʻá ne kātaki mo maʻu ʻa e mahinó. ʻI he taimi naʻe fiemaʻu ai ke fakatonutonu ʻa ʻene kau ākongá, naʻá ne fai ia ʻi he ʻofa. (Mk. 9:33-37) Naʻá ne fakalotolahiʻi kinautolu ʻaki hono fakahāhā ʻa ʻene falala te nau hoko ko e kau malanga ola lelei ʻo e ongoongo leleí. Kuo ʻikai ha tangata ʻe hoko ko ha faiako ʻofa ʻo laka hake ʻia Sīsū. Ko e ʻofa naʻá ne fakahāhā ki heʻene kau ākongá naʻe ueʻi ai kinautolu ʻi he tafaʻaki ʻe tahá, ke nau ʻofa kiate ia pea ke tauhi ʻene ngaahi fekaú.—Lau ʻa e Sione 14:15.

17. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe he kau ākonga ʻa Sīsuú ʻa e ʻofa ki he niʻihi kehé?

17 ʻI he hangē ko Sīsuú, naʻe fakahāhā ʻe heʻene kau ākongá ʻa e ʻofa mo e ongoʻi māfana lahi ki he faʻahinga naʻa nau malanga ki aí. ʻI hono kātekina ʻa e fakatangá pea ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻo e maté, naʻa nau ngāue fakasevāniti ki he niʻihi kehé pea lavameʻa ʻi hono malangaʻi ʻa e ongoongo leleí. Ko ha ongoʻi māfana moʻoni ia naʻa nau maʻu ki he faʻahinga naʻa nau tokoniʻi fakalaumālié! ʻOku maongo moʻoni ʻa e lea ʻa e ʻapositolo ko Paulá, ʻa ia naʻá ne tohi: “Naʻa mau ʻi homou lotolotonga ʻo angalelei pe; hange tofu pe ha fefine toutama ʻa ia ʻoku ne tauhi siʻene fanau aʻana, pehe ʻi heʻemau ʻofauʻuuʻu [pe ʻofa māfana] kiate kimoutolu naʻa mau fakaʻamu ke ʻatu, ʻo ʻikai ko e Kosipeli [pe ongoongo lelei] pe ʻa e ʻOtua, ka ko siʻemau moʻui foki—kae fēfē, he ne mou hoko ko homau ʻofaʻanga.”—1 Tes. 2:7, 8.

18, 19. (a) Ko e hā ʻoku tau loto-lelei ai ke fai ha ngaahi feilaulau ke fakahoko ʻetau ngāue fakamalangá? (e) ʻOmai ha fakatātā ke fakahaaʻi ai ko e ʻofa ʻoku tau fakahāhaá ʻoku fakatokangaʻi ʻe he niʻihi kehé.

18 ʻI he founga meimei tatau ʻi onopooni, ʻoku malanga ai ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he māmaní ʻi he kumi ʻa e faʻahinga ʻoku nau holi ke ʻiloʻi mo tauhi ki he ʻOtuá. Ko hono moʻoní, ʻi he taʻu hokohoko ʻe 17 kuohilí, kuo tau fakamoleki fakataʻu ai ʻa e houa laka hake he taha pilioná ʻi he ngāue fakamalangá mo e ngaohi-ākongá—pea ʻoku tau hokohoko atu ʻa e ngāue ko iá. ʻOku tau fai loto-lelei ia, neongo ko e ngāue fakamalangá ʻoku fiemaʻu ai ke tau feilaulauʻi ʻa e taimi, ivi mo e koloa fakamatelie. ʻI he hangē ko Sīsuú, ʻoku tau mahinoʻi ʻoku holi ʻa ʻetau Tamai ʻofa fakahēvaní ke maʻu ʻe he kakaí ʻa e ʻilo ʻa ia ʻoku taki atu ki he moʻui taʻengatá. (Sione 17:3; 1 Tim. 2:3, 4) ʻOku ueʻi kitautolu ʻe he ʻofá ke tokoniʻi ʻa e faʻahinga loto-totonú ke nau ʻiloʻi mo ʻofa kia Sihova ʻo hangē ko kitautolú.

19 Ko e ʻofa ʻoku tau fakahāhaá ʻoku fakatokangaʻi ia ʻe he niʻihi kehé. Hangē ko ení, naʻe faitohi ha tuofefine tāimuʻa ʻi ʻAmelika ke fakafiemālieʻi ʻa e faʻahinga kuo mole ʻa e faʻahinga ʻoku nau ʻofa ai ʻi he maté. ʻI he tali ki aí, naʻe tohi ai ha tangata ʻe taha ʻo pehē: “Naʻá ku muʻaki ʻohovale ʻi he feinga pehē ʻa ha tokotaha ke fai ha tohi ki ha taha ʻoku ʻikai ʻaupito te ne ʻiloʻi, koeʻuhi ke tokoniʻi ia ke ne kātekina ʻa e ngaahi taimi faingataʻá. ʻOku lava ke u fakaʻosiʻaki ʻokú ke maʻu ʻa e ʻofa ki ho kaungā faʻahinga ʻo e tangatá pea ki he ʻOtuá ʻa ia ʻokú ne tataki ʻa e kakaí ʻi he hala ʻo e moʻuí.”

20. ʻOku mahuʻinga fēfē ke faiako ʻi he ʻofá?

20 Kuo ʻi ai e lea taka ʻoku pehē ʻi he taimi ʻoku ngāue fakataha ai ʻa e ʻofá mo e pōtoʻí, ʻe lava ke ke ʻamanekina ai ha ngāue mataotao. ʻI heʻetau faiakó, ʻoku tau feinga ke tokoniʻi ʻetau kau akó ke nau fakatupulekina ha ʻatamai ʻoku ʻilo kia Sihova mo ha loto ʻoku ʻofa kiate ia. ʻIo, ke hoko ko e kau faiako ola lelei moʻoni, ʻoku tau fiemaʻu ha ʻofa lōtolu—ko e ʻofa ki he ʻOtuá, ʻofa ki he moʻoní mo e ʻofa ki he kakaí. ʻI heʻetau fakatupulekina ʻa e faʻahinga ʻofa ko iá pea fakahāhā ia ʻi heʻetau ngāue fakafaifekaú, ʻoku tau hokosia ai ʻo ʻikai ko e fiefia pē ʻi he foaki atú kae toe pehē foki ki he fiemālie ʻi hono ʻiloʻi ʻoku tau faʻifaʻitaki kia Sīsū pea fakahōifuaʻi ʻa Sihova.

ʻE Fēfē Haʻo Tali?

• ʻI heʻetau akoʻi ʻa e ongoongo leleí ki he niʻihi kehé, ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke maʻu ʻa e . . .

ʻofa ki he ʻOtuá?

ʻofa ʻi he meʻa ʻoku tau akoʻí?

ʻofa ki he faʻahinga ʻoku tau akoʻí?

[Fakatātā ʻi he peesi 15]

Ko e hā naʻá ne ʻai ke kehe ai ʻa e founga faiako ʻa Sīsuú mei he founga ʻa e kau sikalaipé mo e kau Fālesí?

[Fakatātā ʻi he peesi 18]

Ko e faiako leleí ʻoku fiemaʻu ki ai ʻa e ʻilo, pōtoʻi pea hiliō ai ʻa e ʻofá

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share