“Faingataʻaʻia he Taimí Ni kae ʻIkai Taʻengata!”
Fakamatala fai ʻe Sara van der Monde
ʻOku faʻa tala mai kiate au ʻe he kakaí, “Sara, ʻoku tō atu hoʻo foʻi malimalí. Ko e hā ʻokú ke mātuʻaki fiefia pehē ai peé?” ʻOku ou tala ange kia kinautolu ʻoku ou maʻu ha ʻamanaki makehe. ʻOku fakanounou ia ʻi he ngaahi lea ko ení, “ʻOku ou faingataʻaʻia he taimí ni kae ʻikai taʻengata!”
NAʻE fāʻeleʻi au he 1974 ʻi Pālesi, Falanisē. Naʻe faingataʻa hono fāʻeleʻi aú, pea ki mui ai naʻe ʻiloʻi ʻoku ou mahaki ʻuto. Naʻe fakangatangata ʻa e ngaue holo hoku nimá mo e vaʻé, pea ko ʻeku leá naʻe faingataʻa ke mahinoʻi. Naʻe kamata ke u toe maʻu mo e mahaki-moá pea naʻá ku tuʻu laveangofua ʻi ha mahaki.
ʻI heʻeku taʻu uá, naʻe hiki ai hoku fāmilí ki Melipoane, ʻAositelēlia. ʻI he taʻu ʻe ua ki mui ai, naʻe liʻaki au mo e fineʻeikí ʻe he tangataʻeikí. Ko e ʻuluaki taimi ia ʻoku ou manatuʻi ai ʻeku ongoʻi ofi ki he ʻOtuá. Ko e fineʻeikí, ko e taha ia ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻá ne ʻave maʻu pē au ki he ngaahi fakataha faka-Kalisitiané, ʻa ia naʻá ku ako ai ʻoku ʻofaʻi au ʻe he ʻOtuá pea ʻokú ne tokanga mai kiate au. Ko e ʻilo ko iá, fakataha mo e ʻofa mo e fakafiemālie ʻeku fineʻeikí, naʻe tokoniʻi ai au ke u ongoʻi malu neongo homa ngaahi tuʻunga feliliuakí.
Naʻe toe akoʻi mai kiate au ʻe he fineʻeiki ʻa e founga ke lotu ai kia Sihová. Ko hono moʻoní, kuó u ʻilo ko e lotú ʻoku faingofua ange ia ʻi he talanoá. Lolotonga ʻa e lotú, ʻoku ʻikai pau ia ke u fāinga ke leaʻaki ʻa e ngaahi foʻi leá, ka ʻoku ou “fanongo” lelei pē ki ai ʻi hoku ʻatamaí. Pea koeʻuhi ʻoku faingataʻa ke mahinoʻi ʻeku leá, ʻoku fakafiemālie ke ʻilo ʻoku mahinoʻi ʻe Sihova ʻa e meʻa kotoa pē, tatau ai pē pe ʻoku ou leaʻaki fakalongolongo ia ʻi hoku ʻatamaí pe leaʻaki nenunenu.—Saame 65:2.
Fekuki mo e Kovi Ange ʻa e Tuʻunga Fakaesino
ʻI heʻeku aʻu ʻo taʻu nimá, naʻe fakaʻaʻau hoku mahaki ʻutó ki he tuʻunga naʻá ku fiemaʻu ai ha ngaahi foʻi ukamea mālohi ki hoku vaʻé ki heʻeku ʻalú. Naʻe mātuʻaki lahi ange ʻeku sēlué ʻi heʻeku ʻalú! ʻI heʻeku aʻu ʻo taʻu 11, naʻe aʻu ʻo ʻikai te u lava ʻo ʻalu. Ki mui ai, ne ʻikai ke u lava ʻo tokoto hifo mo tuʻu hake mei he mohengá taʻekau ai ha tokoni ʻo ha mīsini hiki fakaʻuhila ke ne hiki au ki hoku saliote fakamīsiní, ʻa ia ʻoku ou fakaʻuli ʻo ngāueʻaki ha kia-nima.
ʻOku ou lea he moʻoni ko e taimi ʻe niʻihi ko ʻeku ngaahi taʻemalavá ʻokú ne ʻai au ke u loto-mamahi. Ka ʻoku ou manatuʻi leva ʻa e moto homau fāmilí: “ʻOua ʻe hohaʻa fekauʻaki mo e ngaahi meʻa ʻe ʻikai lava ke ke faí. Hokohoko atu pē hono fai e ngaahi meʻa ʻe lava ke ke faí.” Kuo tokoniʻi ai heni au ke u lavameʻa ʻi he heka hoosi, ʻalu vaka-lā, ʻalu vaka ʻaʻalo, kemi, pea aʻu ʻo fakaʻuli kā takatakai ʻi ha hala ʻoku ʻikai ko ha hala puleʻanga! ʻOku ou fakahaaʻi ʻeku pōtoʻi ʻātí ʻi he tā-valivali, tuitui, tui ʻufiʻufi mohenga, tui-teuteu pea ngaohi mo e ngaahi meʻa maka.
Koeʻuhi ko ʻeku faingataʻaʻia lahí, kuo fehuʻia ʻe he niʻihi ʻeku malava ke lotu ki he ʻOtuá ʻi he tuʻunga ko ha tokotaha ʻatamai poto. ʻI heʻeku taʻu 18, naʻe fakaʻaiʻai au ʻe ha faiako ke u mavahe mei ʻapi ke “hola” ai mei he lotu ʻeku faʻeé. Ne aʻu ʻo ne tala mai te ne tokoniʻi au ke kumi ha ngaahi nofoʻanga. Kae kehe, naʻá ku tala ange kiate ia heʻikai ʻaupito te u tukuange ʻeku tuí pea te u toki mavahe pē mei ʻapi ʻi heʻeku mateuteu ke tauʻatāina ange.
ʻIkai fuoloa hili e talanoa mo ʻeku faiakó, naʻá ku papitaiso ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻI he taʻu ʻe ua ki mui ai, naʻá ku hiki ki ha kiʻi ʻapaatimeni. ʻI hení ʻoku ou maʻu ai ha fiefia mafamafatatau ʻo e poupou mo e tauʻatāina.
Ko ha Kole Mali Taʻeʻamanekina
ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, naʻá ku fehangahangai ai mo e ngaahi ʻahiʻahi kehe ʻo e tuí. ʻI he ʻaho ʻe taha naʻá ku ʻohovale ʻaupito ʻi he taimi naʻe kole mai ai ha kaungāako—naʻe toe faingataʻaʻia mo ia—ke ma mali. ʻI he kamatá, naʻá ku ongoʻi ʻoku ou ʻalu ʻea. Hangē pē ko e kau finemui tokolahi, naʻá ku hoholi ke maʻu ha hoa ʻi he moʻuí. Ka, ko ʻema fakatou faingataʻaʻiá ʻoku ʻikai ko ha fakapapauʻiʻanga ia ʻo ha nofo mali fiefia. ʻIkai ngata aí, ko e kiʻi talavoú naʻe ʻikai te ma tui tatau. Ko ʻema ngaahi tuí, ngaahi ngāué mo ʻema ngaahi taumuʻá naʻe kehekehe ʻaupito. Ko ia ʻe lava fēfē ke ma moʻui fakataha? Naʻá ku toe fakapapauʻi ke talangofua ki he fakahinohino māʻalaʻala ʻa e ʻOtuá ke mali pē mo ha kaungātui. (1 Kol. 7:39) Ko ia ai, naʻá ku tala ange fakalelei ki he kiʻi talavoú heʻikai malava ke u tali ʻene kolé.
Naʻa mo e ʻahó ni, ʻoku ou ʻilo naʻá ku fai ʻa e fili totonú. Pea ʻoku ʻikai ha veiveiua ʻi hoku ʻatamaí te u fiefia ʻi he talaʻofa ʻa e ʻOtuá fekauʻaki mo e māmani foʻoú. (Saame 145:16; 2 Pita 3:13) ʻI he lolotonga ní, ʻoku ou fakapapauʻi ke mateaki ai pē kia Sihova pea fiemālie ʻi hoku ngaahi tuʻunga lolotongá.
ʻOku ou hoholi ki he ʻaho te u lava ai ke puna mei hoku salioté ʻo lele hangē ko e matangí. Pea te u kalanga, “Naʻá ku faingataʻaʻia, ka ʻoku ou moʻui lelei he taimí ni—ʻo taʻengata!”