LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • km 7/12 p. 5-6
  • Ngaahi Hokosia mei he 2012 Yearbook

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Ngaahi Hokosia mei he 2012 Yearbook
  • Ko ʻEtau Ngāue Fakafaifekau—2012
  • Kaveinga Tokoni
  • “Kātaki Lotu Maʻanautolu Ke Nau ʻAʻahi Mai kia Au!”
  • LUANITĀ
  • “ʻAʻahi” ha Sēketi ʻOvasia ʻi he Pilīsoné
  • Fakahaofi ʻe ha Lotu ʻa ha Kiʻi Taʻahine
Ko ʻEtau Ngāue Fakafaifekau—2012
km 7/12 p. 5-6

Ngaahi Hokosia mei he 2012 Yearbook

Peesi 59, palakalafi 1-4

“Kātaki Lotu Maʻanautolu Ke Nau ʻAʻahi Mai kia Au!”

ʻI he taʻu ʻe hongofulu kuo maliu atú naʻe fili ai ʻa Patrick ke hiki mei ʻEngikola ki he ʻIunaite Seteté. Ka naʻá ne tauhi ʻene fetuʻutaki mo ʻene faʻeé, ko Felicidade ʻi he telefoní. Neongo ia, ki muí ni mai naʻe malava ai ke na fesiofaki fakafou he ʻInitanetí. Lolotonga ʻa e fetalanoaʻaki mo iá naʻá ne fakatokangaʻi ha taha he lokí mo ʻene faʻeé pea ʻeke ange pe ko hai. Ko Felicidade, ko e taha ia ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻá ne pehē: “Ko ha tuofefine ia mei he ʻeku fakatahaʻangá, naʻe haʻu ʻo ʻaʻahi mai kiate au.”

Naʻe tali atu ʻe Patrick: “Ko e hā ʻoku ʻikai ʻaʻahi mai ai ʻa e Kau Fakamoʻoní? Ko e taʻu eni ʻe hongofulu ʻeku ʻi heni, pea kuo teʻeki ai ke nau ʻaʻahi tuʻo taha mai! Kātaki lotu maʻanautolu ke ʻaʻahi mai kia au.”

ʻI he kiʻi ʻohovalé, naʻe tali ange ʻe Felicidade mo e tuofefiné: “Sai te ma lotu atu maʻau.”

Hili pē ha ʻaho ʻe tolu mei ai, ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová naʻá ne ʻaʻahi kia Patrick. Naʻe fuʻu ʻohovale ʻa Patrick ʻo ne ʻeke ki heʻene faʻeé pe naʻá ne aleaʻi ha taha ʻi he ʻIunaite Seteté ke ʻaʻahi ange ki ai. Naʻe ʻikai te ne fai pehē. Naʻá ne fakamulituku ʻaki ko e ʻaʻahí ko ha tali mei he ʻOtuá peá ne tali ha ako Tohi Tapu. ʻI he taimi pē ko iá, naʻe kamata ke ne maʻu kotoa ʻa e ngaahi fakatahá. Ko e taimi hoko naʻá ne sio ai ki heʻene faʻeé fakafou he ʻInitanetí naʻá ne fakahaaʻi fiefia ange ʻa e vahe ʻi he tohi Akoʻi ʻe he Tohi Tapú naʻe fai ai ʻene akó. Naʻá ne toe tala ange ki ai kuó ne fakatau ha suti ke tui ki he ngaahi fakatahá.

LUANITĀ

Peesi 183, palakalafi 2

“ʻAʻahi” ha Sēketi ʻOvasia ʻi he Pilīsoné

Ko e taha ʻo e fanga tokouá naʻá ne fakamatalaʻi ʻa e ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi he pilīsone Kigali ʻi he 1986: “Naʻe tokolahi ʻa e fanga tokoua naʻe ʻi aí. Naʻa mau fai ha fakataha ke sio ki ha meʻa ʻe lava ke mau fai ke tokoni ki he fanga tokoua ʻi tuʻá. Naʻa mau fili ke fai haʻamau tohi ke fakalototoʻaʻi kinautolu. Naʻa mau tala ange kiate kinautolu ko e ʻosi pē ʻemau vāhenga ngāue ʻi pilīsoné, te mau foki atu leva ki ʻapi. Naʻa mau malanga mei he mohenga ki he mohenga pea fakahoko ha ngaahi ako Tohi Tapu. Ki mui ai, ʻi he taimi naʻa mau fanongo ai ʻoku ʻaʻahi ha ʻovasia sēketi ʻi he ngaahi fakatahaʻanga ʻi tuʻá, naʻa mau toe fiemaʻu ha ʻaʻahi, ko ia naʻa mau ʻave ia kia Sihova ʻi he lotu. ʻI he hili pē iá, ko Tokoua Rwakabubu ʻa ia naʻe sēketi ʻovasiá, naʻe tuku pilīsone ko hono tuʻo uá ia. Ko e anga ʻemau vakaí, naʻe hoko iá koeʻuhi ke ne ʻaʻahi mai kiate kimautolu.”

Peesi 186, palakalafi 4

Ko ha tuofefine ʻe taha, ko ha faiako pea ko e uitou ia mo e fānau ʻe toko tolu, naʻe ʻikai ke ne tali ke fai ha ngaahi tokoni ki he kau taú. ʻI he meʻá ni, ko e pule akó naʻá ne līpooti ia ki he kau maʻu mafai fakakautaú, pea naʻe fakahū pilīsone ia ko hono tuʻo uá ia, naʻe ʻuluaki tuku pilīsone ia lolotonga ʻa e 1980 tupú. ʻI he taimi naʻe aʻu atu ai ʻa e kongakau fakatūʻutá ki he kolo naʻe tuku pilīsone aí, naʻe hae ʻa e pilīsoné pea hola kotoa ʻa e kau nofo pilīsoné. Neongo ia, ʻi he ʻikai ke hola fakataha mo e kau pōpula ko ē, naʻe nofo pē ʻa e tuofefiné ia he pilīsoné. ʻI he taimi naʻe mavahe ai ʻa e kongakau fakatūʻutá, naʻe toe puke mai ia pea ʻave ki he pilīsone lahi ʻi Kigali. ʻI aí naʻá ne lotu ke ne ʻilo nai ʻa e ʻaho ʻo e Fakamanatú, koeʻuhi naʻe ʻikai ke ne loto ke tō mei ai. ʻI heʻene ʻohovale lahí, naʻe tukuange ia ki mui ʻi he ʻaho tofu pē ko ia ʻo e Fakamanatú! Koeʻuhi ko ʻene tuʻu-ʻataá, naʻe mole hono falé mo ʻene ngāué, ka ʻi hono kehé naʻá ne hoko ko ha tāimuʻa faivelenga.

Peesi 198, palakalafi 1, ki he peesi 199, palakalafi 1

Fakahaofi ʻe ha Lotu ʻa ha Kiʻi Taʻahine

ʻI he ʻaho hili ʻa e pā ʻa e vakapuna ʻa ia naʻe mate ai ʻa e ongo palesiteni ʻo Luanitā mo Pulunitī, naʻe ʻalu atu ʻa e kau sōtia ʻe toko ono ki he ʻapi ʻo Tokoua Rwakabubu. Naʻe kulamumū honau matá, pea namu ʻolokaholo ʻenau mānavá, pea naʻe hā mei heʻenau tōʻongá ʻoku nau maʻu faitoʻo kona tapu. Naʻa nau kounaʻi ha ngaahi meʻatau. Ko Tokoua Rwakabubu naʻá ne tala ange ko ia mo hono fāmilí ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova pea ʻoku ʻikai haʻanau ngaahi meʻatau.

Naʻe ʻilo ʻe he kau sōtiá ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku nau tuʻuʻatā, pea ʻoku nau fakafisi ke poupouʻi ʻa e puleʻangá pea ʻikai ke nau fai ha tokoni ki he kau taú. Naʻe fakatupu ʻita eni ki he kau sōtiá. Ko Gaspard mo Melanie Rwakabubu ʻoku ʻikai ko ha Tutisī kinaua, ka ko e kulupu Hutu Interahamwe ʻoku ʻikai ngata pē ʻi heʻenau tāmateʻi ʻa e kau Tutisī ka ʻoku toe kau ai mo e kau Hutu ʻoku ʻikai ke nau poupou kakató, tautefito kapau ʻoku mahaloʻi ʻoku nau kaungāfai mo e kau Tutisī pe ko e kau tau fakatūʻutá.

Naʻe tā ʻe he kau sōtiá ʻa Gaspard mo Melanie ʻaki ha ʻakau pea ʻave kinaua fakataha mo ʻena fānau ʻe toko nimá ki he loki mohé. Naʻa nau toʻo ʻa e ʻufiʻufi mohengá ke fakapūlouʻi ʻaki e fāmilí. Ko e niʻihi naʻa nau pukepuke ha ngaahi pulukōkō, naʻe hā mahino ʻenau taumuʻá. Naʻe kole ange ʻe Gaspard, “Kātaki ʻo tuku mai ke mau lotu?”

Ko e taha ʻi he kau sōtiá naʻá ne mātuʻaki fakafisingaʻi ʻenau kolé. Pea ʻi he hili leva haʻanau fetalanoaʻaki, naʻa nau fakaʻatā ʻi he ʻikai loto-lelei ke nau lotu. “ʻOku sai,” ko ʻenau leá ia, “ʻe lava ke mou lotu ʻi ha miniti ʻe ua.”

Naʻa nau lotu leʻo siʻi, ka ko Deborah Rwakabubu, ʻa ia naʻe taʻu ono, naʻá ne lotu leʻo lahi: “Sihova, ʻoku nau loto ke tāmateʻi kimautolu, ka ʻe lava fēfē ke mau fai ʻemau ngaahi toe ʻaʻahi ki he kakai naʻá ku malanga ki ai mo Papá ʻa ia naʻá ku tuku ai ha makasini ʻe nimá? ʻOku nau talitali mai kiate kimautolu ke mau foki ange, pea ʻoku nau fiemaʻu ke ʻiloʻi ʻa e moʻoní. ʻOku ou palōmesi atu kapau te mau moʻui, te u hoko ko ha tokotaha malanga, papitaiso, pea hoko ko ha tāimuʻa! Sihova, fakamoʻui kimautolu!”

ʻI he fanongo ki hení, naʻe fakatumutumu ʻa e kau sōtiá. Ko e ikuʻangá, naʻe pehē atu ʻe he taha ʻo kinautolu: “Koeʻuhi ko e lotu ʻa e kiʻi taʻahine siʻisiʻi ko ení, ʻe ʻikai ke mau tāmateʻi kimoutolu. Kapau ʻe toe haʻu heni ha niʻihi, tala ange kiate kinautolu kuo mau ʻosi ʻi heni.”a

[Fakamatala ʻi lalo]

a Naʻe hoko ʻa Deborah ko ha tokotaha malanga, papitaiso ʻi hono taʻu hongofulú, pea ʻi he taimí ni ko ia mo ʻene faʻeé ʻokú na tāimuʻa tuʻumaʻu.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share