Meʻa ʻOku Leaʻaki ʻe he Mātuʻá
Ko e ngaahi taʻu ʻo e talavoú ʻokú ne ʻomai ʻa e ʻotu pole foʻou ki he ngaahi mātuʻa tokolahi. ʻE lava fēfē ke ke tokoniʻi hoʻo kiʻi tamá ke lavameʻa ʻi he kiʻi foʻi taimi ko eni ʻo e moʻuí—ʻa ia ʻe hoko nai ʻo fakapuputuʻu kiate ia ʻo tatau pē mo koe? Fakatokangaʻi ʻa e meʻa kuo leaʻaki ʻe he ngaahi mātuʻa ʻe niʻihi mei he ngaahi feituʻu kehekehe ʻi he māmaní.
NGAAHI LILIU
“I he taimi naʻá ne kei siʻi ange aí, naʻe tali ʻe hoku fohá ʻeku akonakí ʻo ʻikai toe fehuʻia ia. Ka ʻi he lolotonga e ngaahi taʻu hongofulu tupú, naʻe hā ngali kuo mole ʻene falala ki hoku mafaí. Naʻá ne fehuʻia fakatouʻosi ʻa e meʻa naʻá ku leaʻakí mo e founga ʻeku leaʻaki iá.”—Frank, Kānata.
“ʻOku ʻikai ke loko lēlea hoku fohá ʻo hangē ko ia ki muʻá. Kuo pau ke u ʻeke kiate ia pe ko e hā e meʻa ʻokú ne fakakaukau ki aí kae ʻikai ʻamanekina ke ne tala mai. ʻOku ʻikai faingofua ke ʻai ia ke ne tali ha fehuʻi. ʻE fai mai ʻene tali—kae ʻikai ʻi he taimi pē ko iá.”—Francis, ʻAositelēlia.
“ʻOku mātuʻaki mahuʻinga ʻa e kātakí. ʻI he taimi ʻe niʻihi te tau loto nai ai ke lea ʻita ki heʻetau fānaú, ka ko e fakamokomoko hifo mo talanoa mo kinautolú ko ha fakaleleiʻanga ia ʻoku lelei ange maʻu pē!”—Felicia, ʻAmelika.
FETUʻUTAKI
“ʻI he taimi ʻe niʻihi ko hoku ʻofefine taʻu hongofulu tupú ʻokú ne ʻai ha kalofanga ki he meʻa ʻokú ne faí, pea ko e taimi ʻe niʻihi ʻokú ne fakakaukau ʻoku ou siosiofi ia. ʻOku fiemaʻu ke u fakamanatu kiate ia ʻoku ou ʻofa ʻiate ia, ʻokú ma ʻi he timi tatau, pea ʻoku ou poupouʻi ia ke ne lavameʻa!”—Lisa, ʻAmelika.
“ʻI heʻena kei siʻi angé, naʻe fakamatala mai ʻeku ongo tamaikí ʻa e meʻa kotoa pē kiate au. Naʻe faingofua ke ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻá na fakakaukau ki aí. ʻI he taimí ni ʻoku fiemaʻu ke u feinga ke maʻu e mahinó pea fakahaaʻi ʻoku ou fakaʻapaʻapaʻi kinaua taki taha. Ko e founga pē ia te na fakamatala mai ai kiate au e meʻa ʻi hona lotó.”—Nan-hi, Kōlea.
“ʻOku ʻikai feʻunga ke taʻotaʻofi ʻa e kau taʻu hongofulu tupú mei heʻenau fai ʻa e ngaahi meʻa pau. ʻOku fiemaʻu ke ma fakaʻuhinga mo kinautolu pea fai ʻa e ngaahi pōtalanoa mohu ʻuhinga ʻe aʻu ki honau lotó. Ke maʻu ha faingamālie ke fai pehē aí, ʻoku fiemaʻu ke ma mateuteu ke fanongo ki he meʻa te na leaʻakí, naʻa mo e taimi ʻoku kau ai e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke ma saiʻia ke fanongo ki ai.”—Dalila, Pelēsila.
“Kapau ʻoku fiemaʻu ke u fakatonutonuʻi hoku ʻofefiné, ʻoku ou feinga ke fai pehē fakaekimaua pē kae ʻikai ʻi he ʻi ai ʻa e niʻihi kehé.”—Edna, Naisīlia.
ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻi heʻeku talanoa mo ʻeku tamasiʻí, ʻoku kamata ke fakahohaʻasi au ʻe he ngaahi ngāue kehe ʻi ʻapí pea ʻikai ke u tokanga kakato kiate ia. ʻOkú ne ʻiloʻi ia, pea ʻoku ou fakakaukau ko e taha ia e ngaahi ʻuhinga ʻoku ʻikai loko talanoa mai ai kiate aú. ʻOku fiemaʻu ke u feinga ke tokanga lahi ange kiate ia he taimi ʻokú ma talanoa aí koeʻuhí ʻe hokohoko atu ai ʻene talanoa tauʻatāina mai kiate aú.”—Miriam, Mekisikou.
TAUʻATĀINA
“Naʻá ku hohaʻa maʻu pē fekauʻaki mo hono ʻoange ʻa e tauʻatāina ki heʻeku ongo taʻu hongofulu tupú, pea kuo hoko moʻoni ia ko ha tupuʻanga ʻo e fekīhiaki. Naʻá ku lāulea tauʻatāina ki he meʻá mo kinaua. Naʻá ku fakamatalaʻi e ʻuhinga naʻá ku ongoʻi manavasiʻi aí, hili iá naʻá na fakamatala mai e ʻuhinga naʻá na loto ai ke maʻu e tauʻatāina lahi angé. Naʻe lava ke aʻu ʻo mau loto-taha ʻa ia te na lava ʻo maʻu e tauʻatāina lahi ange ʻi loto he ngaahi fakangatangata feʻunga naʻá ku fokotuʻú.”—Edwin, Kana.
“Naʻe fiemaʻu ʻe hoku fohá ha paiki. Naʻá ku fakafepakiʻi lahi ʻa e fakakaukau ko iá ʻo u fakatokangaʻi ʻoku ou tafuluʻi ia peá u fakamamafaʻi e ngaahi tafaʻaki kovi kotoa hono fakatau mai iá, ʻo ʻikai ʻoange kiate ia ha faingamālie ke fakamatalaʻi mai ʻene ʻuhingá. Naʻe ʻai ai ia ke ʻita pea fakapapau lahi ange ke maʻu ha paiki! Naʻá ku fili ke ʻahiʻahiʻi ha founga kehe. Naʻá ku fakalototoʻaʻi hoku fohá ke ne fekumi ki he kaveingá mei he tafaʻaki kehekehe, ʻo kau ai hono ngaahi fakatuʻutāmakí, ko e fakamolé mo e ngaahi fiemaʻu ke maʻu mo tauhi ha laiseni. Naʻá ku toe tala ange ki ai ke kumi ki he faleʻi ha kau Kalisitiane matuʻotuʻa ʻi he fakatahaʻangá. Naʻá ku hoko ʻo ʻiloʻi ʻi he ʻikai ke hoko ʻo fakataputapuí, naʻe sai ange ke u fakalototoʻaʻi hoku fohá ke lea tauʻatāina fekauʻaki mo ʻene ngaahi fiemaʻú. ʻI he founga ko iá naʻe lava ai ke u aʻu ki hono lotó.”—Hye-young, Kōlea.
“Naʻá ma fokotuʻu ʻa e ngaahi fakangatangata, ka naʻá ma toe ʻoange māmālie ʻa e ngaahi tauʻatāina. Ko e lelei ange hono ngāueleleiʻaki ʻe heʻema fānaú ʻa e ngaahi tauʻatāina ko iá, ko e lahi ange ia ʻa e tauʻatāina naʻa nau maʻú. Naʻá ma ʻoange kiate kinautolu ʻa e ngaahi faingamālie ke maʻu ʻa e tauʻatāiná, ʻo fakahaaʻi kia kinautolu ko ʻema holí ke nau maʻu ia; ka ʻe ʻi ai ʻa e tautea kapau te nau ngāuekoviʻaki ʻema falalá.” —Dorothée, Falanisē.
“Naʻe ʻikai ʻaupito ke u fakangaloku ʻeku ngaahi tuʻungá. Ka ʻi he taimi naʻe talangofua ai ʻeku ongo tamaikí, naʻá ku loto-lelei ke ʻoange ʻa e ngaahi faingamālie. Ko e fakatātaá, ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻá ku fakasiʻisiʻi hona fakataputapuí. Ka ʻo kapau naʻá na maumauʻi ʻo laka he tuʻo tahá, ʻe ʻi ai ʻa e ngaahi tautea.”—Il-hyun, Kōlea.
“Ko e lahi ange e talangofua mo e ngāue mālohi ha tokotaha ngāue, ko e lahi ange ia e fakaʻatuʻi ʻe fai kiate ia ʻe hono pulé. ʻI he founga meimei tatau, ʻoku lava ke sio hoku fohá ko e lahi ange ʻene talangofua mo e ngāue mālohi ʻi hono ngaahi fakangatangata kuó ma ʻoange kiate iá, ko e lahi ange ia e tauʻatāina ʻe faifai pē ʻo ne maʻú. ʻOku ʻilo ʻe hoku fohá hangē ko hono tauteaʻi ha tokotaha ngāue ʻi he ʻikai fakahoko hono ngaahi fatongiá, ʻe lava ke mole meiate ia ʻa e tauʻatāina naʻá ne maʻú kapau ʻoku ʻikai te ne fakahoko lelei hono fatongiá.”—Ramón, Mekisikou.
[Fakamatala ʻi he peesi 22]
“Akoʻi ʻa e fānaú ki he founga totonu ke nau moʻui aí, pea te nau manatuʻi ia ʻi he kotoa ʻenau moʻuí.”—Palōveepi 22:6, Good News Translation
[Puha/Fakatātā ʻi he peesi 23]
PUIPUITUʻA FAKAFĀMILÍ
“ʻOhake ʻo e Kau Finemuí ko ha Hokosia Fisifisimuʻa”
Joseph: Ko hoku ongo ʻofefine lalahi tahá ʻokú na taʻu hongofulu tupu, pea ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku mahuʻinga ke fanongo kia kinaua pea ke ʻiloʻi ʻena fakakaukaú. Ko e faitotonu fekauʻaki mo ʻeku ngaahi tōnounoú tonu—pea fakahāhā ʻa e fakaʻapaʻapa ʻi he talanoa ki hoku ongo ʻofefiné—ʻoku tokoni ia ke tauhi ke tauʻatāina ʻa e fetuʻutakí. ʻI hono fakanounoú, ʻoku ou pehē ko e ʻohake ʻo e kau finemuí ko ha hokosia fisifisimuʻa ia, mālō mo e tataki ʻoku tau maʻu mei he Folofola ʻa e ʻOtuá, ko e Tohi Tapú.
Lisa: Naʻá ku fakatokangaʻi ʻi he taimi naʻe hoko ai ʻo taʻu hongofulu tupu ʻema taʻahine lahi tahá, naʻá ne fiemaʻu ʻo toe lahi ange ai ʻeku tokangá. ʻOku lava ke u manatuʻi hono vaheʻi hoku taimi lahi ke fanongo ai kiate ia, talanoa mo ia, mo fakafiemālieʻi ia. ʻOku ou tuku mo hoku husepānití ke ʻiloʻi heʻema tamaiki fefiné ʻe lava ke nau talanoa ki ha meʻa pē pea te ma tokaʻi ʻenau ngaahi ongoʻí. ʻOku ou feinga ke ngāueʻaki e tuʻunga fakapotopoto ʻi he Sēmisi 1:19, ʻa ia ʻoku pehē ai ke “vave ki he fanongo, fakatuotuai ki he lea.”
Victoria: Ko ʻeku faʻeé ʻa hoku kaumeʻa lelei tahá. Kuo teʻeki ai ʻaupito ke u fetaulaki mo ha taha anga-lelei mo tokanga tatau mo ia—pea ʻokú ne fai pehē ki he tokotaha kotoa pē. ʻOku ʻikai lava ke u fakakaukau ki ha foʻi lea lelei ange ke fakamatalaʻiʻaki ia ʻi he “tokanga loto-moʻoní.” Heʻikai ʻaupito lava ke fetongi ia ʻe ha taha.
Olivia: Ko ʻeku tamaí ʻoku tokanga mo nima-homo. ʻOkú ne faʻa foaki maʻu pē neongo ʻa e siʻi e meʻa ʻoku mau maʻú. ʻOkú ne ʻiloʻi ʻa e taimi ke fakamātoato aí, ka ʻokú ne toe ʻiloʻi moʻoni ʻa e founga ke maʻu ai ha taimi fakafiefiá. Ko ha tamai laulōtaha ia, pea ʻoku ou fiefia he ko ʻeku tamaí ia!
“ʻOku ʻIkai Hamau Taimi ke Fakapipikoʻia Ai!”
Sonny: Kapau ʻoku ʻi ai ha palopalema ʻema ongo tamaiki fefiné, ʻoku mau tangutu fakafāmili hifo ʻo fetalanoaʻaki ki ai. ʻOku mau faitotonu ʻia kimautolu, pea ʻoku fakatefito ʻemau ngaahi filí ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni Fakatohitapú. Ko au mo Ynez ʻokú ma toe feinga ke fakapapauʻi ʻoku maʻu ʻe he ongo tamaikí ʻa e ngaahi feohi lelei mo matuʻotuʻa. Ko homa ngaahi kaumeʻá ko hona ngaahi kaumeʻa, pea ko hona ngaahi kaumeʻá ko homa ngaahi kaumeʻa.
Ynez: ʻOku mau femoʻuekina maʻu pē, mo fai fakafāmili fakataha ʻa e ngaahi meʻá. ʻI he tuʻunga ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻoku mau femoʻuekina ʻi he ngāue fakafaifekaú, ako Tohi Tapu fakafoʻituituí mo fakafāmilí mo e ngāue polé—ʻo kau ai e tokoni ʻi he fakatamakí mo e langa Fale Fakatahaʻangá. ʻOku mau toe ʻai ke mafamafatatau kotoa eni mo e fakafiefia leleí. ʻOku ʻikai hamau taimi ke fakapipikoʻia ai!
Kellsie: Ko ʻeku tamaí ko ha tokotaha fanongo lelei, pea ʻokú ne ʻeke maʻu pē ʻa e fakakaukau ʻa e fāmilí fakakātoa ki muʻa ke fai ha fili lahí. ʻOku fanongo maʻu pē ʻeku faʻeé ʻi he taimi ʻoku ou fiemaʻu tokoni aí—pe ke talanoa pē.
Samantha: ʻOku ʻai au heʻeku faʻeé ke u ongoʻi makehe ʻaupito, mātuʻaki ʻofaʻi, mātuʻaki mahuʻinga—naʻa mo e ʻikai te ne fakatokangaʻi ia. ʻOkú ne fanongo. ʻOkú ne tokanga. Heʻikai te u fetongiʻaki ha meʻa pē ʻema kaumeʻá.
[Fakatātā]
Ko e fāmili Camera: Joseph, Lisa, Victoria, Olivia, mo Isabella
Ko e fāmili Zapata: Kellsie, Ynez, Sonny, mo Samantha
[Fakatātā ʻi he peesi 22]
ʻE ʻoange nai ʻe he ngaahi mātuʻá ha kiʻi tauʻatāina, ka te nau toe fokotuʻu e ngaahi fakangatangata feʻunga