LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w98 11/15 p. 4-7
  • Founga ʻo e Lava ke Tokoniʻi Koe ʻe he Kau ʻĀngeló

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Founga ʻo e Lava ke Tokoniʻi Koe ʻe he Kau ʻĀngeló
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ngaahi Fehangahangai mo e ʻĀngelo
  • ʻOku Totonu ke Tau Ui Tokoni ki he Kau ʻĀngeló?
  • Ui ki he ʻOtuá
  • Kau ʻĀngeló mo e Ngaahi ʻUlungāngá
  • Kau ʻĀngelo Tauhi
  • Ko e Pōpoaki ʻOku ʻAve ʻe he Kau ʻĀngeló
  • Kau ʻĀngeló—Anga ʻo ʻEnau Uesia Kitautolú
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2006
  • Kau ʻĀngeló—“Ko e Kau Laumalie Ngaue ʻa Kinautolu”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2009
  • Founga ʻOku Lava ke Tokoni Atu Ai ʻa e Kau ʻĀngeló
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Maʻá e Kakai)—2017
  • Tokoni mei he Kau ʻĀngelo ʻa e ʻOtuá
    Ako mei he Faiako Lahí
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
w98 11/15 p. 4-7

Founga ʻo e Lava ke Tokoniʻi Koe ʻe he Kau ʻĀngeló

ʻOKU fakapapauʻi ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻa e ʻi ai ʻa e kau ʻāngeló. ʻOkú ne tala mai kiate kitautolu ʻoku laui miliona ʻa e ngaahi meʻamoʻui laumālie ko ení. Naʻe ʻi ai ha vīsone ʻa Taniela ko e sevāniti ʻa Sihova ko e ʻOtuá ki he ngaahi meʻa fakahēvaní ʻa ia naʻá ne tohi ʻo fekauʻaki mo ia: “Ko e tokoʻi afe laui afe naʻe fakafeʻao kiate ia [ʻOtua], pea ko e tokoʻi mano laui mano naʻe tuʻu ʻi hono ʻao.”​—Taniela 7:​10.

Fakatokangaʻi ko e fakamatala ʻa Tanielá ʻokú ne fai ʻa e meʻa lahi ange ia ʻi hono tala mai pē kiate kitautolu ʻoku tokolahi ʻa e kau ʻāngeló. ʻOku toe fakahaaʻi ai ʻoku tauhi ʻa e kau ʻāngeló ki he ʻOtuá. Ko ʻene kau sevāniti kinautolu. ʻI he fehoanakimālie mo ení, ʻoku hiva ʻa e tokotaha-tohi-sāmé: “Fakafetaʻi kia Sihova, ʻa ʻene kau angelo na, haʻa toʻa kaukaua ʻoku fai ʻene ngaahi lea, hoʻomou fanongo tonu ʻene folofola. Fakafetaʻi kia Sihova, ʻa ʻene ngaahi hosite kotoa; ʻa ʻene kau ngaue ʻoku mou fakahoko hono finangalo na.”​—Sāme 103:​20, 21.

ʻOku toe fakamatalaʻi ʻi he Tohitapú naʻe ʻikai ke kamata e moʻui ia ʻa e kau ʻāngeló ko ha faʻahinga ʻo e tangata ʻi he foʻi māmaní. Naʻe fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻāngeló ʻi hēvani naʻa mo e ʻi he ki muʻa ke ne fakatupu ʻa e foʻi māmaní. ʻI he taimi naʻe hanga ai ʻe he ʻOtuá ʻo ‘tanupou ʻa mamani, pea hiki mavava kotoa pe ʻa e ngaahi foha ʻo e ʻOtuá.’​—Siope 38:​4-7.

Ko e kau ʻāngeló ko e ngaahi meʻamoʻui laumālie​—taʻehāmai, mālohi mo poto. ʻI he Tohitapú, ko e foʻi lea faka-Hepelū ko e mal·ʼakhʹ mo e kupuʻi lea faka-Kalisi ko e agʹge·los ʻoku liliu ia ko e “ʻāngelo” ʻi he taimi ʻoku lave ai ki he ngaahi meʻamoʻui laumālié. Ko e ngaahi leá ni ʻoku ʻasi meimei tuʻo 400 ia ʻi he Tohitapú. ʻOkú na fakatou maʻu ʻa e ʻuhinga tatau, ʻa ia, ko e “talafekau.”

Ngaahi Fehangahangai mo e ʻĀngelo

Ko e kau talafekau moʻoni ʻa e kau ʻāngeló. ʻOkú ke maheni nai mo e fakamatala ʻi he Tohitapú fekauʻaki mo e taimi naʻe hā ai kia Mele ʻa e ʻāngelo ko Kepalelí. Naʻá ne tala ange kiate ia neongo naʻá ne tāupoʻou, te ne fanauʻi ha tama ʻa ia naʻe pau ke ui ko Sīsū. (Luke 1:​26-​33) Naʻe toe hā foki ha ʻāngelo ki he kau tauhi-sipi ʻe niʻihi ʻa ia naʻa nau ʻi he ngoué. Naʻá ne fakahā: “Kuo aloi kiate kimoutolu i he aho ni, . . . ae Fakamoui, aia ko Kalaisi koe Eiki.” (Luke 2:​8-​11, PM) ʻI he tuʻunga meimei tatau, naʻe ʻave ai ʻe ha kau ʻāngelo ʻa e ngaahi pōpoaki kia Hekaʻā, ʻĒpalahame, Lote, Sēkope, Mōsese, Kitione, Sīsū, pea mo e niʻihi kehe ʻoku lēkooti ʻi he Tohitapú.​—Senesi 16:​7-​12; 18:​1-5, 10; 19:​1-3; 32:​24-​30; Ekisoto 3:​1, 2; Fakamaau 6:​11-​22; Luke 22:​39-​43; Hepelu 13:2.

ʻOku taau ke fakatokangaʻi ko e ngaahi pōpoaki kotoa ko eni naʻe ʻave ʻe he kau ʻāngeló naʻe fehoanakimālie ia mo hono fakahoko ʻo e ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá pea ʻikai ʻaupito kau ki ai ʻa e ngaahi taumuʻa ʻa e tangatá. Naʻe hā ʻa e kau ʻāngeló ko e kau fakafofonga ʻo e ʻOtuá, ʻo fakatatau ki hono finangaló mo ʻene taimi-tēpilé. Naʻe ʻikai ke fekau atu kinautolu ʻe he tangatá.

ʻOku Totonu ke Tau Ui Tokoni ki he Kau ʻĀngeló?

ʻOku totonu ke ui ki he kau ʻāngeló ʻi he ngaahi taimi ʻo e faingataʻá? Kapau ko ia, te tau fiemaʻu ke ʻiloʻi ʻa e hingoa ʻo ha ʻāngelo ʻe malava lelei taha ke ne tokoniʻi kitautolú. Fakatatau ki ai, ʻoku fakahokohoko ʻi he ngaahi tohi fakakomēsiale ʻe niʻihi ʻa e ngaahi hingoa fakamahalo ʻo e kau ʻāngelo tokolahi, fakataha mo honau tuʻungá, hingoa fakalakangá, pea mo honau ngaahi fatongiá. ʻOku fakahokohoko ʻi he tohi ʻe taha ʻa e meʻa ʻokú ne ui ko e “hongofulu tefito fakalangí,” ko e “kau ʻāngelo ʻiloa taha ʻi he māmani ʻo e Hihifó.” ʻOku haʻu fakataha ʻi he fakahokohokó ʻa e faleʻi ke kuikui ho matá, ʻo toutou leaʻaki māmālie ʻa e hingoa ʻo e ʻāngeló ʻi ha ngaahi taimi, mihiʻi ʻa e mānavá, ʻo mānava māmālie, pea “fakaʻatā koe tonu ke ala lava ʻo fetuʻutaki mo kinautolu.”

ʻI hono kehé, ʻoku ʻomai kiate kitautolu ʻe he Tohitapú ʻa e hingoa pē ʻe ua ʻo e ongo ʻāngelo anga-tonu ʻa e ʻOtuá, ko Maikeli mo Kepaleli. (Taniela 12:1; Luke 1:​26) Mahalo ko e ʻuhinga ʻo hono tokonaki mai ʻa e ongo hingoá ni ke fakahaaʻi ko e ʻāngelo taki taha ko ha tokotaha laumālie makehe ʻoku ʻi ai hono hingoa, ʻo ʻikai ko ha ivi taʻekau ki ha tokotaha pē pe ko ha mālohi.

ʻOku taau ke fakatokangaʻi naʻe fakafisi ʻa e kau ʻāngelo ʻe niʻihi ke fakahaaʻi honau hingoá ki he faʻahinga ʻo e tangatá. ʻI he taimi naʻe kole ai ʻa Sēkope ki ha ʻāngelo ke fakahā ange hono hingoá, naʻe ʻikai te ne fai pehē ia. (Senesi 32:29) ʻI he kole ange ke ne fakahaaʻi iá, naʻe pehē pē ʻe ha ʻāngelo ia naʻe fakaofiofi kia Siosiua ko iá ko ha “Eiki oe Tau a Jihova.” (Siosiua 5:​14, PM) ʻI he taimi naʻe ʻeke ai ʻe he ongo mātuʻa ʻa Samisoní ki ha ʻāngelo ʻa hono hingoá, naʻá ne pehē: “Ko e ha ʻoku ke ʻeke ai ki hoku hingoa, he ʻoku fakaofo ia?” (Fakamāu 13:​17, 18) ʻI he ʻikai ʻomai ha fakahokohoko ʻo e ngaahi hingoa ʻo e kau ʻāngeló, ʻoku maluʻi ai kitautolu ʻe he Tohitapú mei hono ʻoatu taʻetotonu ki he kau ʻāngeló ʻa e fakalāngilangí mo e lotú. Hangē ko ia te tau sio ki aí, ʻoku ʻikai foki te ne fakahinohino kiate kitautolu ke kole tokoni kiate kinautolu.

Ui ki he ʻOtuá

ʻOku tala mai ʻe he Tohitapú kiate kitautolu ʻa e meʻa kotoa ʻoku fiemaʻu ke tau ʻilo fekauʻaki mo e ngaahi meʻa ʻi he nofoʻanga fakalaumālié. Naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “Ko e potu Folofola kotoa pe ne fakamanava mei he ʻOtua, ʻoku ʻaonga foki ki he akonaki, . . . koeʻuhiā ke tuʻu kakato ʻa e tangata fakaʻotua, kuo ʻosi sāuni ki he ngāue lelei fulipe.” (2 Timote 3:​16, 17) Kapau naʻe loto ʻa e ʻOtuá ke tau ʻiloʻi ʻa e hingoa ʻo e kau ʻāngelo tokolahi, naʻá ne mei fakahā mai ia ʻi heʻene Folofolá, ʻa e Tohitapú. Pea kapau naʻe holi ʻa e ʻOtuá ke fakahinohinoʻi kitautolu ki he founga ke fetuʻutaki ai mo e kau ʻāngeló pea talanoa kiate kinautolu ʻi he lotú, naʻá ne mei tokonaki mai ha fakamatala pehē ʻi he Ngaahi Konga Tohitapú.

ʻI hono kehé, naʻe akoʻi ʻe Sīsū Kalaisi: “Ka ke ka lotu, hū ki ho loki, pea tapuni ho matapā, pea fai hoʻo hū ki hoʻo Tamai ʻa ia ʻoku ʻi he lilo: . . . Ko ia ke pehe ni haʻamoutolu lotu: Ko ʻemau Tamai ʻoku ʻi Hevani, ke tapuhā ho Huafa.” (Mātiu 6:6, 9) Ko e vakai Fakatohitapú eni: ʻOku ʻikai fiemaʻu ke tau ui ki he kau ʻāngeló pe lotu kiate kinautolu, ka ʻoku totonu ke tau fakaofiofi ʻi he lotu ki he Tokotaha-Fakatupu ʻo e kau ʻāngeló, ko e ʻOtuá tonu. Ko hono huafá ʻoku ʻikai ke misiteli, pea ʻoku ʻikai fiemaʻu ha vīsone ia ke fakahaaʻi ia. Neongo hono fai ʻa e ngaahi feinga ke fakaʻuliʻulilātai ʻa e huafa fakaʻotuá, ʻoku hā ia ʻi he lēkooti ʻo e Tohitapú ʻo laka hake he tuʻo 7,000. Hangē ko ení, ʻi he lave ki he Tamai fakahēvaní naʻe hiva ʻa e tokotaha-tohi-sāmé: “ʻIo, ko ho huafa ko Sihova ʻoku hope atu ʻi mamani katoa.”​—Sāme 83:18.

ʻOku ʻikai ʻaupito fuʻu femoʻuekina ʻa Sihova ia ke fanongo mai kiate kitautolu kapau ʻoku tau fakaofiofi totonu kiate ia ʻi he lotú. ʻOku ʻomai kiate kitautolu ʻe he Tohitapú ʻa e fakapapau ko ení: “Ko e ongo foʻi fofonga ʻo e ʻEiki ʻoku feleleaki ʻi mamani katoa, ke taukapoʻi ʻa e kakai ʻoku haohaoa loto kiate ia.”​—2 Kalonikali 16:9.

Kau ʻĀngeló mo e Ngaahi ʻUlungāngá

ʻI he kehe mei he meʻa ko ia ʻoku faʻa fakahaaʻi ʻi he maʻuʻanga ongoongó, ʻoku ʻikai ke fakamāuʻi ʻe he kau ʻāngeló ia ʻa e kakaí. ʻOku feʻungamālie ia, he ʻoku ʻikai ke fakamafaiʻi ʻa e kau ʻāngeló ke nau fakamaau ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. Ko Sihova ʻa e “Fakamāu ʻo e kakai kotoa pe,” neongo “kuo ne tuku ʻa e fakamāu kotoa pe ki he ʻAlo,” ʻa Sīsū Kalaisi. (Hepelu 12:23; Sione 5:​22) Ka neongo ia, ʻe hoko ia ko ha fehālaaki ke pehē ko e kau ʻāngeló ʻoku ʻikai te nau mahuʻingaʻia ʻi he founga ʻoku tau faiʻaki ʻetau moʻuí. Naʻe pehē ʻe Sīsū: “ʻE hoko ha fiefia pehē ʻi he haʻohaʻonga ʻo e kau angelo ʻa e ʻOtua ʻi he fakatomala ʻa ha foʻi angahala ʻe toko taha.”​—Luke 15:10.

Kae kehe, ʻoku ʻikai ko ha kau mamata pē ʻa e kau ʻāngeló. ʻI he ngaahi taimi he kuohilí, naʻa nau ngāue ko e kau fakahoko tautea, ʻo fakahoko ʻa e ngaahi fakamaau ʻa e ʻOtuá. Ko e fakatātaá, naʻe ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻāngelo ki ʻIsipite ʻo e kuohilí. Fakatatau ki he Sāme 78:​49, “naʻa ne tukuange kiate kinautolu ʻa e kakaha oʻene ʻita, hono mahua, mo hono fiho, mo hono haʻahaʻa, ko e veteange ha kau angelo ʻomi mala.” ʻI he tuʻunga meimei tatau, ʻoku fakamatala ʻa e Tohitapú naʻe fakaʻauha ʻi ha pō ʻe taha ʻe ha ʻāngelo pē ʻe tokotaha ʻa e kau sōtia ʻĀsilia ʻe toko 185,000.​—2 Tuʻi 19:35.

ʻI he founga tatau, ʻe fakaʻauha ʻi he kahaʻú, ʻe he kau ʻāngeló ʻa e faʻahinga ko ia ʻoku nau fakamanaʻi ʻa e lelei ʻa e niʻihi kehé ʻaki ʻenau fakafisi ke liliu ki he ngaahi tuʻunga māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá. ʻE hoko mai ʻa Sīsū “pea haʻofia ʻe hono lahi ko e kau angelo, heʻene fai sauni ki he kau taʻeʻilo ʻOtua, pea ki he kau taʻetalangofua ki he Kosipeli.”​—2 Tesalonaika 1:​7, 8.

Ko ia ai, ʻoku fakahā ʻe he ngaahi Konga Tohitapú ʻoku fai maʻu pē ʻe he kau ʻāngelo anga-tonu ʻa e ʻOtuá ʻa hono finangaló ʻaki hono fakahoko ʻene ngaahi fakahinohinó mo poupouʻi ʻa ʻene ngaahi tuʻunga māʻoniʻoní. ʻOku hā mahino, kapau ʻoku tau loto ke tokoniʻi kitautolu ʻe he kau ʻāngelo ʻa e ʻOtuá, ʻoku fiemaʻu ke tau ʻiloʻi ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá, pea feinga fakamātoato ke fai ia.

Kau ʻĀngelo Tauhi

ʻOku tokanga mai ʻa e kau ʻāngeló ki he kakaí ʻo maluʻi kinautolu? Naʻe ʻeke ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “ʻIkai ko e kau laumalie [kau ʻāngelo] ngaue ʻa kinautolu fuape, ʻoku kouna atu ke fai ha lakanga, koeʻuhi ko kinautolu te nau hokosi ʻa e fakamoʻui?” (Hepelu 1:14) ʻOku hā mahino, ko e tali ki he fehuʻi ʻa Paulá ko e ʻio.

Koeʻuhi ko ʻenau fakafisi ke punou hifo ki ha ʻīmisi koula naʻe fokotuʻu ʻe he Tuʻi Pāpilone ko Nepukanesá, naʻe lī ai ki ha fōnise kakaha ʻaupito ʻa e toko tolu Hepelū ko Sitaleki, Mēsake, mo ʻApitenikoó. Kae kehe, naʻe ʻikai uesia ʻe he afí ʻa e kau sevāniti anga-tonu ko ia ʻa e ʻOtuá. ʻI he ʻafio atu ʻa e tuʻí ki he loto fōnisé, naʻá ne mamata ai “ki he toko fa, taʻehaʻi,” peá ne pehē “ko e fōtunga ʻo hono toko fa [naʻe] hange ko ha ʻalo ʻo ha ʻotua.” (Taniela 3:​25) ʻI ha ngaahi taʻu ki mui ai, naʻe ʻi ha ʻana ʻo e fanga laioné ai ʻa Taniela koeʻuhi ko ʻene anga-tonú. Ko ia foki naʻá ne hao ʻo ʻikai hoko ha meʻa ki ai peá ne fakahā: “Kuo fekau ʻe hoku Otua ʻene angelo, pea kuo ne tapuni ʻa e ngutu ʻo e fanga laione.”​—Taniela 6:23 [6:​22, PM].

ʻI hono fokotuʻu ʻo e fakatahaʻanga ʻo e kau muimui ʻo Kalaisí ʻi he ʻuluaki senituli T.S., ne toe hā ai ʻa e kau ʻāngelo, ʻo fakatauʻatāinaʻi ʻa e kau ʻapositoló mei he fale fakapōpulá. (Ngāue 5:​17-​24; 12:​6-​12) Pea ʻi he taimi naʻe ʻi ha fakatuʻutāmaki ai ʻa e moʻui ʻa Paulá ʻi tahí, naʻe fakapapauʻi ange ʻe ha ʻāngelo kiate ia te ne aʻu lelei ki Loma.​—Ngāue 27:​13-​24.

Ko e kau sevāniti ʻi he ʻahó ni ʻa Sihova ko e ʻOtuá ʻoku nau tuipau kakato ko e ngaahi kongakau fakaeʻāngelo taʻehāmai ʻa e ʻOtuá ko e meʻa moʻoni pea ʻoku nau malava ke tokonaki mai ha maluʻanga, hangē ko ia naʻa nau fai kia ʻIlaisa mo ʻene tangata tauhí. (2 Tuʻi 6:​15-​17) Ko e moʻoni, “ʻoku ʻapitanga ʻa e angelo ʻa Sihova takatakai ki heʻene kau ʻapasia, ke fai honau fakahaofia.”​—Sāme 34:7; 91:11.

Ko e Pōpoaki ʻOku ʻAve ʻe he Kau ʻĀngeló

Lolotonga ʻa e tokanga ʻa e kau ʻāngeló fekauʻaki mo e lelei ʻa e faʻahinga ʻoku nau tauhi ʻa Sihova ko e ʻOtuá, ʻoku nau toe kau ʻi hono fakapapauʻi ʻoku ako ʻa e kakaí fekauʻaki mo ia pea mo ʻene taumuʻá. Naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Sioné: “Pea u vakai ha angelo ʻe taha, ʻoku ne puna ʻi he loto langi, pea ʻoku ne ʻalu mo ia ʻa e Kosipeli taʻengata ke malangaʻaki kiate kinautolu ʻoku nofo ʻi he fonua, pea ki he puleʻanga kotoa pē, mo e matakali, mo e lea, mo e faʻahinga; ʻo ne lea leʻo lahi ʻo pehē, Mou manavahē ki he ʻOtua, pea tuku kololia kiate ia.”​—Fakahā 14:​6, 7.

ʻOkú ke loto ke ʻilo ki he meʻa ʻoku ʻi he “Kosipeli taʻengata” ko ení? Kapau ko ia, ʻeke ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Te nau fiefia ke vahevahe atu ia kiate koe.

[Fakatātā ʻi he peesi 7]

Ko ha ʻāngelo ʻi he loto langí ʻokú ne talaki ʻa e kōsipeli taʻengatá. ʻOkú ke loto ke ako fekauʻaki mo ia?

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share