ʻI he Fekumi ki Palataisí
FAKAMATALA FAI ʻE PASCAL STISI
Naʻe mātuʻaki valenga-pō, pea ko e ngaahi hala ʻo e kolo ko Béziers, ʻi he fakatonga ʻo Falaniseé naʻe lingolingoa. ʻI hono ʻiloʻi ʻa e holisi ʻo ha fale-tohi fakalotu naʻe vali foʻou, ko hoku kaumeʻá mo au naʻá ma kohikohiʻi mataʻitohi lalahi ʻuliʻuli ai ʻa e ngaahi foʻi lea ʻa e filōsefa Siamane ko Nietzsche: ‘ʻOku mate ʻa e ngaahi ʻotuá. ʻOfa ke moʻui fuoloa ʻa Supameni!’ Ko ia ai, ko e hā naʻá ne tataki au ki he meʻá ni kotoa?
NAʻE fāʻeleʻi au ʻi Falanisē ʻi he 1951 ki ha fāmili Katolika ʻo e tupuʻanga ʻĪtali. ʻI heʻeku kei siʻí, naʻa mau folau ʻeveʻeva ai ki he fakatonga ʻo ʻĪtalí. ʻI aí, ko e kolo taki taha naʻe ʻi ai ʻenau ʻīmisi ʻo e Tāupoʻou ko Maliá. ʻI he luelue atu mo ʻeku kui-tangatá, naʻá ku muimui atu ai ʻi he ngaahi maka fakamanatu lalahi kuo teuteuʻi ʻi he ngaahi ʻotu taʻehanongataʻanga ʻi he ngaahi moʻungá—ka naʻe hala ʻatā haʻaku tui ki ai. Naʻe ʻosi ʻeku ako tefito ʻi ha akoʻanga fakalotu naʻe fakalele ʻe he kau Sēsutí. Kae kehe, ʻoku ʻikai te u manatuʻi haʻaku fanongo ki ha meʻa naʻá ne langaʻi moʻoni ʻa ʻeku tui ki he ʻOtuá.
Ko e taimi naʻá ku hū ai ki ha ʻunivēsiti ʻi Montpellier ke ako fakafaitoʻó naʻá ku kamata ai ke fakakaukauloto ki he taumuʻa ʻo e moʻuí. Naʻe kafo ʻeku tangataʻeikí lolotonga ʻa e taú pea naʻe ʻi ai maʻu pē ʻa e kau toketā ʻi hono veʻe mohengá. ʻIkai naʻe mei lelei ange ke fakangata ʻa e taú ʻi he fakamoleki ʻa e taimi mo e feinga lahi ke fakamoʻui ʻa e kakaí mei heʻene ngaahi maumaú? Neongo ia, naʻe lolotonga hoko ai ʻa e Tau ʻi Vietinemí. Ko e fakatātaá, kiate au ko e founga lelei pē taha ke faitoʻo ai ʻa e kanisā ʻa e maʻamaʻá, ko hono fakangata ʻa hono tupuʻanga tefitó—ʻa e tapaká. Pea fēfē ʻa e ngaahi mahaki ko e tupu mei he ʻikai ha meʻakai feʻunga ʻi he ngaahi fonua langalangahaké pea mo ia ko e tupu mei he fuʻu hulu ʻa e kaí ʻi he ngaahi fonua tuʻumālié? ʻIkai naʻe mei lelei ange ke toʻo ʻa e ngaahi tupuʻangá kae ʻikai ko e feinga ke fakaleleiʻi ʻa e ngaahi nunuʻa fakamamahí? Ko e hā naʻe fuʻu lahi ai ʻa e faingataʻá ʻi he māmaní? Naʻá ku ongoʻi naʻe ʻi ai ʻa e meʻa ʻoku fehālaaki fakaʻulia ʻi he sōsaieti fakatuʻutāmaki ko ení, pea naʻá ku tukuakiʻi ia ki he ngaahi puleʻangá.
Ko e tohi naʻá ku manako aí naʻe tohi ia ʻe ha tokotaha angatuʻu, pea naʻá ku hiki-tatau ha ngaahi sētesi mei ai ʻi he ngaahi holisí. Naʻe faifai pē, peá u hoko mo au foki ko ha tokotaha angatuʻu, ʻo ʻikai ha tui pe ngaahi lao fakaeʻulungaanga, ʻo ʻikai fiemaʻu ha ʻOtua pe pule. Kiate au, ko e ʻOtuá mo e lotú ko e ngaahi fokotuʻu ia ʻa e kau tuʻumālié mo e maʻu mafaí koeʻuhi ke lava ai ʻo nau puleʻi mo ngāue taʻetotonu ʻaki ʻa e toenga ʻo kitautolú. ‘Ngāue mālohi maʻamautolu ʻi māmani, pea ʻe lahi homou palé ʻi palataisi ʻi hēvani,’ naʻe hā ngalingali ko ʻenau leá ia. Ka kuo ngata ʻa e taimi ʻo e ngaahi ʻotuá. Naʻe fiemaʻu ke tala ia ki he kakaí. Ko e tohitohi ʻi he ngaahi holisí ko e founga ia ʻe taha ʻo hono tala kiate kinautolú.
Ko hono ikuʻangá, naʻe tuku ʻo fika ua ʻa ʻeku akó. ʻI he taimi ko ení naʻá ku hū ai ke ako siokālafi mo e saienisi ʻo e ʻātakaí ʻi ha ʻunivēsiti ʻe taha ʻi Montpellier ʻa ia naʻe failahia ai ʻa e tuʻunga ʻo e angatuʻú. Ko e lahi ange ʻeku ako saienisi ʻo e ʻātakaí, ko e lahi ange ia ʻeku ʻita ʻi he sio ki hono ʻuliʻi hotau palanite fakaʻofoʻofá.
ʻI he taʻu kotoa pē lolotonga ʻa e mālōlō he faʻahitaʻu māfaná, naʻá ku ʻalu lalo ʻo taʻofi meʻalele ai, ʻo ʻosiki ʻa e kilomita ʻe laui afe ʻi ʻIulope kotoa. Lolotonga ʻa e fononga mo e talanoa mo e kau fakaʻuli ʻe lauingeau, naʻá ku sio ai ʻaki hoku matá tonu ki he kovi mo e maumau ʻokú ne fakamamahiʻi ʻa e sōsaieti ʻo e tangatá. ʻI he taimi ʻe taha, lolotonga ʻa e fekumi ki palataisí, naʻá ku hoko mai ai ki ha ngaahi matātahi fisifisimuʻa ʻi he motu fakaʻofoʻofa ʻo Kēlití ʻo ʻiloʻi ai naʻe ʻufiʻufi ia ʻe he loló. Naʻá ku ongoʻi loto-mamahi ʻaupito. Naʻe kei toe nai ha tuliki ʻo palataisi ʻi ha feituʻu pē he māmaní?
Toe Fakafoki ʻo e Kolo ʻUtá
ʻI Falanisē ko e kau faisaienisi ʻo e ʻātakaí naʻa nau taukapoʻi ha toe fakafoki ʻo e kolo ʻutá ko ha fakaleleiʻanga ia ki he ngaahi faingataʻaʻia ʻa e sōsaietí. Naʻá ku fiengāueʻaki hoku ongo nimá. Ko ia, naʻá ku fakatau ai ha fale sima motuʻa ʻi ha kiʻi kolo ʻi he veʻe moʻunga ʻo e ʻOtu Moʻunga Cévennes ʻi he fakatonga ʻo Falaniseé. ʻI he matapaá, naʻá ku tohiʻi ai “Palataisi he Taimí Ni,” ko e moto ia ʻa e kau hipi ʻAmeliká. Ko ha kiʻi taʻahine Siamane ʻa ia naʻe fononga mai ʻi homau feituʻú naʻe hoko ia ko hoku kaumeʻa. Naʻe ʻikai te u loto ki ha mali fakalao ke fai ʻe he pule koló, ko ha fakafofonga ʻo e puleʻangá. Pea ke mali ʻi he falelotú? ʻIkai ha fakakaukau pehē!
Ko e taimi lahi tahá, naʻá ma luelue taʻesū ai, pea naʻá ku ʻulu loloa mo ha kava mafuefue. Naʻá ku manako ʻi hono tō ʻo e ngaahi fuaʻiʻakaú mo e vesitapoló. ʻI he faʻahitaʻu māfaná naʻe lanu pulū ʻa e langí pea naʻe hiva ʻa e fanga kakalú. Ko e ngaahi matalaʻiʻakau ʻo e fonua ʻakauʻiá naʻe mātuʻaki namu-kakala, pea ko e ngaahi fuaʻiʻakau Metiteleniane naʻá ma toó—ʻa e kālepí mo e fikí—naʻa nau mātuʻaki huʻohuʻa! Naʻe hā ngali kuó ma maʻu ʻa homa nofoʻanga ʻi palataisi.
Fakaʻāki ʻa e Tui ki he ʻOtuá
ʻI he ʻunivēsití, naʻá ku ako ai ki he paiolosī felāveʻi mo e ngaahi selá, paiolosī ki he ʻemipilioó, mo e ʻanatōmia, pea naʻe maongo lahi kiate au ʻa e tuʻunga fihi mo e feongoongoi ʻa e ngaahi ngāue kotoa ko ení. ʻI he lava he taimi ko ení ke u fakalaulauloto mo siofi fakahangatonu ʻa e fakatupú ʻi he ʻaho kotoa pē, ko hono fakaʻofoʻofá mo e malavá naʻá ne ʻai au ke u ofo. ʻI ha ngaahi ʻaho taʻefaʻalaua naʻe hā tuʻumaʻu kiate au ʻa e tohi ʻo e fakatupú. ʻI he ʻaho ʻe taha lolotonga ʻa e lue lōloa ʻi he ngaahi moʻungá pea ʻi he hili ʻa e fakakaukauloto lahi ki he moʻuí, naʻá ku hoko mai ai ki ha fakamulituku kuo pau pē ke ʻi ai ha Tokotaha-Fakatupu. Naʻá ku fakapapauʻi ʻi hoku lotó ke tui ki he ʻOtuá. Ki muʻá, naʻá ku ongoʻi māngoa ʻi loto, ko ha ongoʻi hohaʻa ʻi he tuēnoá. Ko e ʻaho ko ia naʻá ku kamata tui ai ki he ʻOtuá, naʻá ku pehē hifo ai kiate au, ‘Pascal, ʻe ʻikai ʻaupito te ke toe tuēnoa.’ Ko ha ongo kehe ʻaupito ia.
Taimi nounou pē mei ai, ko hoku kaumeʻá mo au naʻe maʻu ʻema kiʻi taʻahine—ko Amandine. Ko ʻeku pele tuʻu kanoʻimatá ia. ʻI heʻeku tui ki he ʻOtuá ʻi he taimi ko ení, naʻá ku kamata ai ke ʻapasia ki he ngaahi lao fakaeʻulungaanga siʻisiʻi naʻá ku ʻiloʻí. Naʻe tuku ʻeku kaihaʻá mo e loí, pea naʻe vave ʻeku fakatokangaʻi naʻe tokoniʻi au ʻe he meʻá ni ke kalofi ai mei he ngaahi palopalema lahi mo e faʻahinga takatakai ʻiate aú. ʻIo, naʻe ʻi ai ʻema ngaahi palopalema, pea ko ʻeku palataisí naʻe ʻikai ko e meʻa kotoa ia naʻá ku ʻamanaki ki aí. Naʻe ngāueʻaki ʻe he kau tō kālepi ʻo e feituʻú ʻa e faitoʻo ʻinisēkite mo e faitoʻo fana vao ʻa ia naʻe toe uesia foki ai ʻeku ngoué. Ko ʻeku fehuʻi fekauʻaki mo e tupuʻanga ʻo e fulikivanú naʻe teʻeki ai pē ke tali. ʻIkai ngata aí, neongo naʻá ku lautohi lahi fekauʻaki mo e moʻui fakafāmilí, naʻe ʻikai taʻofi ʻe he meʻá ni ʻa e ngaahi fakakikihi ʻi he ʻita mo hoku kaumeʻá. Naʻe siʻi pē ʻa homa kaungāmeʻá, pea ko e faʻahinga naʻá ma maʻú naʻe ʻikai te nau mateaki; naʻe aʻu ʻo feinga ʻa e niʻihi ke ʻai hoku kaumeʻá ke ne kākaaʻi au. ʻOku totonu pē ke ʻi ai ha palataisi lelei ange.
Ko e Tali ki Heʻeku Ngaahi Lotú
ʻI ha founga pē ʻaʻaku, naʻá ku faʻa lotu ai ki he ʻOtuá ke ne tataki au ʻi he moʻuí. ʻI he pongipongi Sāpate ʻe taha naʻe haʻu ai ha fefine anga-fakakaumeʻa ko hono hingoá ko Irène Lopez mo ʻene kiʻi tamasiʻi ki homa matapaá. Ko e taha ia ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ku fanongo ki he meʻa naʻá ne leaʻakí pea tali ʻene tuʻuaki ki ha toe ʻaʻahi mai. Naʻe omi ha ongo tangata ʻe toko ua ke sio mai kiate au. Mei heʻemau talanoá, naʻá ku manatuʻi ai ʻa e meʻa ʻe ua—ko e Palataisí mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Naʻá ku tauhi lelei ʻa e ongo fakakaukau ko iá ʻi hoku lotó, pea ʻi he faai mai ʻa e ngaahi māhiná, naʻe mahino ai kiate au kuo pau ke u fakatonutonu ʻi ha ʻaho ʻa ʻeku moʻuí ki he ngaahi tuʻunga ʻa e ʻOtuá kapau naʻá ku fiemaʻu ha konisēnisi maʻa mo maʻu ʻa e fiefia moʻoní.
Ke ʻomai ʻema moʻuí ke fehoanaki mo e Folofola ʻa e ʻOtuá, ko hoku kaumeʻá naʻe ʻuluaki hehema ia ke mali mo au. Naʻá ne hoko leva ʻo feohi kovi mo e kakai ʻa ia naʻa nau manukiʻi ʻa e ʻOtuá mo ʻene ngaahi laó. ʻI he foki mai ki ʻapi ʻi he efiafi ʻe taha ʻo e faʻahitaʻu failaú, naʻá ku ʻohovale lahi ʻaupito. Naʻe ʻikai ha taha ʻi homa falé. Naʻe mavahe ʻa hoku kaumeʻá, ʻo ʻalu mo ʻema kiʻi taʻahine taʻu tolú. Naʻá ku hanganaki tali ʻi ha ngaahi ʻaho ki haʻana foki mai—ka naʻe kulanoa. ʻI he ʻikai tukuakiʻi ʻa e ʻOtuá, naʻá ku lotu kiate ia ke ne tokoniʻi au.
Taimi nounou ʻi he hili iá, naʻá ku toʻo ʻa e Tohitapú, ʻo tangutu hifo ʻi hoku lalo fikí, pea kamata ke lau. Ko hono moʻoní, naʻá ku ʻai ki loto ʻa hono ngaahi leá. Neongo naʻá ku lau ʻa e faʻahinga tohi kehekehe kotoa ʻa e kau sivisiviʻi ʻo e ʻatamaí mo e kau faisaienisi ki he ʻatamaí, naʻe teʻeki ai ʻaupito ke u aʻusia ai ha poto pehē. Ko e tohí ni kuo pau pē naʻe fakamānavaʻi fakaʻotua. Naʻá ku ofo ʻi he akonaki mo e mahinoʻi ʻe Sīsū ʻa e natula ʻo e tangatá. Naʻe fakafiemālieʻi au ʻe he ngaahi Sāmé peá u fakatumutumu ʻi he poto ʻaonga ʻo e ngaahi Palōvepí. Naʻe vave ʻeku ʻiloʻi neongo naʻe lelei ʻaupito ʻa e ako ki he fakatupú ki hono tohoaki ʻo ha taha ki he ʻOtuá, ʻe lava ke ne fakahaaʻi pē ʻa e “hikuhiku ʻo hono ngaahi ʻalunga.”—Siope 26:14.
Naʻe toe tuku mai kiate au ʻe he ongo Fakamoʻoní ʻa e ongo tohi Ko e Moʻoni ʻa ia ʻoku fakatau ki he Moʻui Taʻengata mo e Ko Hono ʻAi Hoʻo Moʻui Fakafāmilí ke Fiefia.a Ko hono lau kinauá naʻá ne fakaʻāki hoku ongo matá. Ko e tohi Moʻoni naʻá ne tokoniʻi au ke mahino ʻa e ʻuhinga naʻe fehangahangai ai ʻa e tangatá mo e ʻuliʻi lahi ʻo e ʻātakaí, ngaahi tau, tupulekina ʻo e maumau-laó, mo e fakamanamana ʻo e fakaʻauha fakaeniukiliá. Pea hangē pē ko hono fakahaaʻi ʻe he langi kulokula naʻá ku sio ki ai mei heʻeku ngoué ʻe lelei ʻa e ʻeá ʻi he ʻaho hono hokó, naʻe fakamoʻoniʻi ʻe he ngaahi meʻa ko ení kuo ofi ʻaupito ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Pea ki he tohi Moʻui Fakafāmilí, naʻá ku fakaʻamu ange ʻe lava ke u fakahaaʻi ia ki hoku kaumeʻá pea tala ange ki ai ʻe lava ke ma fiefia ʻi hano ngāueʻaki ʻa e fakahinohino ʻa e Tohitapú. Ka naʻe ʻikai toe ala lava ia.
Fai ʻa e Fakalakalaka Fakalaumālie
Naʻá ku fieʻilo lahi ange, ko ia naʻá ku kole ai kia Robert, ko ha Fakamoʻoni, ke ʻaʻahi mai kiate au. ʻI heʻene ʻohovale lahí, naʻá ku tala ange kiate ia ʻoku ou fiepapitaiso, ko ia naʻe kamata ai ha ako Tohitapu. Naʻá ku kamata lea leva ki he niʻihi kehé fekauʻaki mo e meʻa naʻá ku akó, pea naʻá ku kamata ke tufa ʻa e ngaahi tohi naʻá ku maʻu ʻi he Fale Fakatahaʻangá.
Koeʻuhi ke maʻu ha moʻui, naʻá ku hū ai ʻi ha ako ki ha ngāue langa ʻaki ʻa e pilikí. ʻI he lāuʻilo ki he lelei ʻe lava ke fai ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ki ha tokotaha, naʻá ku ngāueʻaki ai ʻa e faingamālie kotoa pē ke malanga ʻikai ʻi he founga anga-mahení ki he kaungāakó pea ki he kau faiakó. ʻI he efiafi ʻe taha, naʻá ku fetaulaki ai mo Serge ʻi ha hala vahaʻa loki. Naʻá ne toʻotoʻo ha ngaahi makasini. “ʻOku mahino kiate au ʻokú ke manako he lautohí,” ko ʻeku tala angé ia. “ʻIo, ka ʻoku ou pipikoʻia ʻi heni.” “ʻOkú ke fiemaʻu ha meʻa lelei moʻoni ke ke lau?” naʻá ku ʻeke ange kiate ia. Naʻá ma talanoa lelei ʻaupito fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, hili iá naʻá ne tali ha ngaahi tohi faka-Tohitapu. ʻI he uike hono hokó, naʻá ne haʻu ai mo au ki he Fale Fakatahaʻangá, pea naʻe kamata ai ha ako Tohitapu.
ʻI he ʻaho ʻe taha naʻá ku ʻeke ange ai kia Robert pe ʻe lava ke u malanga fale ki he fale. Naʻá ne ʻalu ki heʻene kōpate tautauʻanga valá ʻo ʻomai ha suti maʻaku. ʻI he Sāpate hono hokó, naʻá ku laka ai ʻi he ʻuluaki sitepu ʻo e ngāue fakafaifekaú mo ia. Fakaʻosí, ʻi Maʻasi 7, 1981, naʻá ku fakaʻilongaʻi fakahāhā ai ʻeku fakatapui kia Sihova ko e ʻOtuá ʻaki ʻa e papitaiso.
Tokoni Lolotonga ʻa e Mamahí
ʻI he taimi ko ení naʻá ku ʻilo ai ʻa e feituʻu mamaʻo naʻe nofo ai ʻa Amandine mo ʻene faʻeé. ʻOiauē, ko ʻene faʻeé—ʻi he tuʻunga fakalaó kotoa, fakatatau ki he ngaahi lao ʻo e fonua naʻá ne nofo aí—naʻá ne taʻofi au mei he sio ki hoku ʻofefiné. Naʻá ku loto-mamahi ʻaupito. Naʻe mali ʻa e faʻē ʻa Amandine, pea naʻe aʻu e siva ʻa ʻeku ʻamanakí ki ha tuʻunga tōlalo foʻou ʻi heʻeku maʻu ha tohi fakamafai kuo ohi ʻe hono husepānití hoku ʻofefiné—ʻo ʻikai ʻaupito haʻaku loto ki ai. Naʻe ʻikai kei ʻi ai haʻaku totonu ki heʻeku kiʻi leká. Neongo ʻa e ngāue fakalaó, naʻe ʻikai malava ke u maʻu ha totonu ke ʻaʻahi ai kiate ia. Naʻá ku ongoʻi hangē ʻoku hilifaki ha tangai kilokalami ʻe 50 ʻi hoku tuʻá, naʻe pehē ʻa ʻeku mamahí.
Ka naʻe fakaivia au ʻe he Folofola ʻa Sihová ʻi he ngaahi founga lahi. ʻI he ʻaho ʻe taha ʻi he hulu fau ʻo ʻeku mamahí, naʻá ku toutou leaʻaki ʻa e ngaahi lea ʻo e Palovepi 24:10: “Naʻa ke vaivai koā ʻi he ʻaho ʻo e faingataʻa, ta ʻoku fakangatangata pe ho ivi.” Naʻe tokoniʻi au ʻe he ngaahi leá ni ke ʻoua te u tō. ʻI he taimi ʻe taha, hili ha ʻikai ikuna ʻi he feinga ke sio ki hoku ʻofefiné, naʻá ku ʻalu ai ʻi he ngāue fakafaifekaú ʻo kuku maʻu ʻi he mālohi tahá ʻa e meʻa takitaki ʻo ʻeku kato tohí. ʻI he ngaahi mōmeniti faingataʻa peheé, naʻá ku malava ai ke hokosia ʻa e moʻoni ʻo e Sāme 126:6, ʻa ia ʻoku pehē ai: “Siʻene ʻalu ko e ʻalu tangi e, ʻo toʻo ha falukunga pulopula; ka ko siʻene haʻu ko e haʻu fiefia, ʻo ne toʻo ʻene ʻu fua.” Ko ha lēsoni mahuʻinga naʻá ku akó ko e taimi ko ia ʻokú ke maʻu ai ha ngaahi ʻahiʻahi mafatukitukí, ʻi he taimi pē kuó ke fai ai ʻa e meʻa kotoa ʻi hoʻo malavá ke fakaleleiʻí, ʻoku totonu ke ke tuku leva ia ki mui pea tutui atu ʻaki ʻa e loto-fakapapau ʻi he ngāue ʻa Sihová. Ko e founga pē ia ʻe taha te ne tauhi maʻu ʻa hoʻo fiefiá.
Kakapa Atu ki ha Meʻa Lelei Ange
ʻI he sio ki he ngaahi liliu kuó u faí, naʻe meʻaʻofa mai ʻa siʻeku ongo mātuʻá ke tokoniʻi au ke hokohoko atu ʻeku ngaahi ako ʻi he ʻunivēsití. Naʻá ku fakamālō ai kiate kinaua, ka ʻi he taimi ko ení naʻe ʻi ai ʻa ʻeku taumuʻa ʻe taha. Naʻe fakatauʻatāinaʻi au ʻe he moʻoní mei he filōsofia fakaetangatá, tui ki he meʻa taʻeʻiloá, mo e ʻasitalolosiá. Naʻá ku maʻu he taimi ko ení ʻa e ngaahi kaumeʻa moʻoni ʻa ia ʻe ʻikai ʻaupito te nau fetāmateʻaki ʻi he taú. Pea faifai ʻou toki maʻu ai ʻa e tali ki heʻeku ngaahi fehuʻi fekauʻaki mo e ʻuhinga naʻe ʻi ai ai ʻa e faingataʻa lahi ʻi he foʻi māmaní. ʻI he loto-houngaʻia naʻá ku loto ke tauhi ʻa e ʻOtuá ʻaki ʻa hoku mālohí kotoa. Naʻe līʻoa kakato atu ʻe Sīsū ʻa ia tonu ki heʻene ngāue fakafaifekaú, pea naʻá ku loto ke muimui ʻi heʻene faʻifaʻitakiʻangá.
ʻI he 1983, naʻá ku tukuange ai ʻeku pisinisi langa ʻaki ʻa e pilikí ka u hoko ko ha faifekau taimi-kakato. ʻI he tali ki heʻeku ngaahi lotú, naʻá ku maʻu ai ha ngāue konga-taimi ʻi ha paʻake ke tauhi ʻaki au. Ko ha fiefia moʻoni ia ke kau ʻi he akoʻanga tāimuʻá fakataha mo Serge, ʻa e talavou naʻá ku faifakamoʻoni ki ai ʻi he akoʻanga langa ʻaki ʻa e pilikí! Hili ʻa e taʻu ʻe tolu ʻi he tuʻunga ko ha tāimuʻa tuʻumaʻú, naʻá ku ongoʻi ʻa e holi ke ngāue ʻo toe lahi ange ʻi he ngāue ʻa Sihová. Ko ia ai, ʻi he 1986, naʻe fakanofo ai au ke u hoko ko ha tāimuʻa makehe ʻi he kolo fakaʻofoʻofa ʻo Provins, ʻo ʻikai mamaʻo mei Pālesi. ʻI he faʻa haʻu ki ʻapi ʻi he efiafí, naʻá ku tūʻulutui ʻi he lotu ke fakamālō kia Sihova ki he ʻaho fakaofo naʻá ku fakamoleki ʻi he talanoa ki he niʻihi kehé fekauʻaki mo iá. Ko hono moʻoní, ko e ongo meʻa ʻoku ou fiefia lahi taha ai ʻi he moʻuí ko e lea ki he ʻOtuá mo e lea fekauʻaki mo e ʻOtuá.
Ko e toe fiefia lahi ʻe taha kiate aú ko e papitaiso ʻa ʻeku faʻē taʻu 68 ʻa ia naʻe nofo ʻi Cébazan, ko ha kiʻi kolo ʻi he fakatonga ʻo Falaniseé. ʻI he taimi naʻe kamata lau ai ʻe heʻeku faʻeé ʻa e Tohitapú, naʻá ku ʻave ai kiate ia ʻa e ongo tukuhau ki he Taua Leʻo mo e Awake! Ko ha tokotaha fakaʻuhinga ia, pea taimi nounou pē naʻá ne hoko ai ʻo ʻilo ʻa e ongo ʻo e moʻoní ʻi he meʻa naʻá ne laú.
Pēteli—Ko ha Palataisi Fakaofo Fakalaumālie
ʻI he taimi naʻe fakapapauʻi ai ʻe he Sōsaieti Taua Leʻó ke fakasiʻisiʻi ʻa e tokolahi ʻo e kau tāimuʻa makehé, naʻá ku tohi kole ai ki he Akoʻanga Ako Fakafaifekaú pea ki Pēteli, ʻa e ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi Falaniseé. Naʻá ku loto ke tuku pē kia Sihova ke ne fakapapauʻi ʻa e lelei taha ʻe lava ke u tauhi ai kiate iá. ʻI ha ngaahi māhina siʻi ki mui ai, ʻi Tīsema 1989, naʻe fakaafeʻi ai au ki Pēteli ʻi Louviers, he tokelau-hihifo ʻo Falaniseé. Naʻe fakamoʻoniʻi ʻene hoko eni ko ha ikuʻanga lelei ʻaupito, ʻi hono tokoniʻi au ʻe he tuʻuʻanga ko iá ke tokoniʻi ai ʻa hoku tokoua mo e tuofefine ʻi he fonó ke tokangaʻi ʻeku ongo mātuʻá ʻi he taimi naʻá na hoko ai ʻo puke lahí. Naʻe ʻikai mei malava ke u fai eni kapau naʻá ku ngāue fakamisinale ʻo laui afeʻi kilomita ʻa hono mamaʻó.
Naʻe ʻaʻahi mai ʻeku faʻeé kiate au ʻi he taimi ʻe niʻihi ki Pēteli. Neongo kapau ko ha feilaulau ia kiate ia ke ne nofo ʻo mamaʻo meiate au, naʻá ne faʻa tala mai: “Foha, nofo ʻi Pēteli. ʻOku ou fiefia ʻi hoʻo tauhi kia Sihova ʻi he founga ko ení.” ʻOku fakamamahí, kuo fakatou mole atu ʻeku ongo mātuʻá he taimí ni. He ʻamanaki moʻoni ia kiate au ke sio kiate kinaua ʻi ha māmani kuo liliu ko ha palataisi moʻoni!
ʻOku ou tui moʻoni kapau ʻoku taau ha fale ke fakamatalaʻi ko e “Palataisi he Taimí Ni,” ko Pēteli ia—ʻa e “Fale ʻo e ʻOtuá”—he hiliō he meʻa kotoa ko e palataisi moʻoní ʻoku fakalaumālie, pea ʻoku pule ʻa e tuʻunga fakalaumālié ʻi Pēteli. ʻOku mau maʻu ai ʻa e faingamālie ke fakatupulekina ʻa e fua ʻo e laumālié. (Kaletia 5:22, 23) Ko e meʻakai fakalaumālie lelei ʻoku mau maʻu lolotonga ʻa e lāulea ʻi he konga tohi fakaʻahó mo e ako fakafāmili ʻo e Taua Leʻo ʻoku tokoni ia ke ne fakaivimālohiʻi au ki he ngāue ʻi Pētelí. ʻIkai ko ia pē, ko e malava ke feohi mo e fanga tokoua mo e tuofāfine fakakaukau fakalaumālie, ʻa ia kuo nau tauhi anga-tonu kia Sihova ʻi he laui hongofuluʻi taʻú ʻokú ne ʻai ʻa Pēteli ko ha feituʻu laulōtaha ia ke tupu fakalaumālie hake ai. Neongo kuó u māvae mo hoku ʻofefiné ʻi he taʻu ʻe 17 he taimí ni, kuó u maʻu ʻa e kau talavou faivelenga tokolahi ʻi Pēteli, ʻa ia ʻoku ou vakai ki ai ko ʻeku fānau, pea ʻoku ou fiefia ʻi heʻenau fakalakalaka fakalaumālié. Laka hake he taʻu ʻe valu kuohilí, naʻá ku maʻu ai ha vāhenga-ngāue kehekehe ʻe fitu. Lolotonga ʻa e ʻikai faingofua maʻu pē ʻa e ngaahi liliú ni, ʻoku ʻaonga ʻa e ako peheé ʻi he vahaʻa taimi lōloa.
Naʻá ku faʻa tō ʻa e faʻahinga ʻo e pīní ʻa ia ʻoku fua teau. ʻI he tuʻunga meimei tatau, kuó u hokosia ʻa e meʻa ko ia ʻi heʻete tūtuuʻi ʻa e meʻa ʻoku koví, te te utu ʻo tuʻo teau ʻa e meʻa ʻoku kovi ange—ʻo ʻikai ʻi ha utu-taʻu pē ʻe taha. Ko e ako ʻi he meʻa ʻoku hokosiá ko ha fakamole lahi. Te u saiʻia ke ʻoua ʻaupito ʻe hū ʻi he akoʻanga ko iá, ka ʻi hono kehé, ke ʻohake ʻi he ngaahi founga ʻa Sihová. Ko ha monū ia ki he toʻutupu ko ia ʻoku ʻohake ʻe he ngaahi mātuʻa Kalisitiané! ʻI he ʻikai ha veiveiuá, ʻoku lelei ange ke tūtuuʻi ʻa e meʻa ʻoku leleí ʻi he ngāue ʻa Sihová pea ke utu ʻo liunga teau ʻa e melino mo e fiemālie lahi ange.—Kaletia 6:7, 8.
ʻI he taimi naʻá ku tāimuʻa aí, naʻá ku fakalaka ai he taimi ʻe niʻihi ʻi he fale-tohi fakalotu ʻa ia naʻá ma tohi ʻi hono holisí ʻa e moto angatuʻú. Kuo aʻu ʻou ʻi loto pea lea ai ki he tokotaha ʻoku ʻaʻaná fekauʻaki mo e ʻOtua moʻuí mo ʻene taumuʻá. ʻIo, ʻoku moʻui ʻa e ʻOtuá! Ko e toe meʻa lahi angé, ko Sihova, ʻa e ʻOtua moʻoni pē tahá, ko ha Tamai anga-tonu ia, ʻa ia ʻoku ʻikai ʻaupito te ne liʻaki ʻene fānaú. (Fakahā 15:4) ʻOfa ke ʻilo ʻe he toe fuʻu tokolahi ange mei he puleʻanga kotoa pē ʻa e palataisi fakalaumālié he taimí ni—pea mo e Palataisi ʻe toe fakafoki ka hoko maí—ʻaki hono tauhi mo fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtua moʻui, ko Sihová!
[Fakamatala ʻi lalo]
a Naʻe pulusi ʻe he Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.
[Fakatātā ʻi he peesi 26]
ʻI he ueʻi ʻe he ngaahi meʻa fakaofo ʻo e fakatupú, naʻá ku fakapapauʻi ai ʻi hoku lotó ke tui ki he ʻOtua. (Toʻomataʻú) ʻI he ngāue faka-Pētelí he ʻahó ni