ʻOku Ueʻi Koe Ke Ke Fai ha Ngāue ʻo Hangē ko Sīsuú?
“Naʻa ne ilo ha fuʻu kakai lahi; pea naʻe langa hono fatu ʻi he ʻofa kiate kinautolu, koeʻuhi ko ʻenau hange ha fanga sipi taʻe hanau tauhi: pea naʻa ne hanga ʻo ako kiate kinautolu.”—MAAKE 6:34.
1. Ko e hā ʻoku lava ke mahino ai ʻa hono fakahāhā ʻe he faʻahinga tāutaha ʻa e ngaahi ʻulungaanga fisifisimuʻá?
ʻI HE tukuʻau mai ʻa e hisitōliá kuo fakahāhaaʻi ʻe he faʻahinga tāutaha tokolahi ʻa e ngaahi ʻulungaanga fisifisimuʻa. ʻOku lava ke ke mahinoʻi ʻa hono ʻuhingá. Ko e ʻOtua ko Sihová ʻokú ne maʻu mo fakahāhā ʻa e ʻofa, anga-lelei, loto-fiefoaki, pea mo e ngaahi ʻulungaanga kehe ko ia ʻoku tau fakamahuʻingaʻí. Naʻe ngaohi ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻi he ʻīmisi ʻo e ʻOtuá. Ko ia ʻoku lava ai ke tau mahinoʻi ʻa e ʻuhinga ʻe fakahāhaaʻi ai ʻe he tokolahi ha tuʻunga ʻo e ʻofa, anga-lelei, kaungāongoʻi, pea mo e ngaahi ʻulungaanga fakaʻotua kehe, ʻo hangē ko ia ko hono tapua mai ʻe he tokolahi ha konisēnisí. (Senesi 1:26; Loma 2:14, 15) Kae kehe, te ke fakatokangaʻi nai, ʻoku fakahāhaaʻi loto-lelei ange ʻe he niʻihi ia ʻa e ngaahi ʻulungaanga ko ení ʻi he niʻihi kehé.
2. Ko e hā ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi ngāue lelei ʻe fakahoko nai ʻe he kakaí, ʻo nau ongoʻi ko ʻenau faʻifaʻitaki ia kia Kalaisí?
2 Mahalo kuó ke maheni mo ha kau tangata mo e kau fefine ʻa ia ʻoku nau faʻa ʻaʻahi pe tokoni ki he kau mahakí, fakahāhā ʻa e kaungāongoʻi ki he faingataʻaʻiá, pe foaki nima-homo ki he masivá. Toe fakakaukau foki, ki he faʻahinga tāutaha ʻa ia ko ʻenau kaungāongoʻí ʻoku ueʻi ai kinautolu ke fakamoleki ʻenau moʻuí ʻi he ngāue ʻi he ngaahi nofoʻanga kiliá pe paeá, ko e faʻahinga ko ia ʻoku nau fai ʻa e ngaahi ngāue pole ʻi he ngaahi falemahakí pe tauhiʻanga ʻo e kau vaivaí, pe ko e kakai ko ia ʻoku nau feinga ke tokoniʻi ʻa e kau tukuhāusiá pe faʻahinga ʻa ia ko e kau kumi hūfangá. ʻOku hangehangē, ko e niʻihi ʻo kinautolu ʻoku nau ongoʻi ʻoku nau faʻifaʻitaki kia Sīsū, ʻa ia naʻá ne fokotuʻu ʻa e sīpinga ki he kau Kalisitiané. ʻOku tau lau ʻi he ngaahi Kōsipelí ko Kalaisí naʻá ne fakamoʻui ʻa e kau mahakí mo fafanga ʻa e fiekaiá. (Maake 1:34; 8:1-9; Luke 4:40) Ko hono fakahāhā ko ia ʻe Sīsū ʻa e ʻofá, anga-leleí, mo e kaungāongoʻí ko e ngaahi tapua mai ia ʻo e “ʻatamai ʻo Kalaisí,” ʻa ia naʻá ne faʻifaʻitaki ki heʻene Tamai fakahēvaní.—1 Kolinito 2:16.
3. Ke maʻu ha vakai mafamafatatau ki he ngaahi ngāue lelei ʻa Sīsuú, ko e hā ʻoku fiemaʻu ke tau fakakaukau ki aí?
3 Kuó ke fakatokangaʻi nai, ko e tokolahi ʻo e faʻahinga ko ia he ʻahó ni ʻoku maongo ki ai ʻa e ʻofa mo e kaungāongoʻi ʻa Sīsuú ʻoku nau taʻefakatokangaʻi ʻa e tafaʻaki tefito ʻo e ʻatamai ʻo Kalaisí? ʻE lava ke tau maʻu ha ʻilo ki he meʻá ni ʻaki ha fakakaukau tokanga ki he Maake vahe 6. ʻOku tau lau ai naʻe ʻomai ʻe he kakaí ʻa e kau mahakí kia Sīsū ke ne fakamoʻui. ʻI he potutohí, ʻoku tau toe ako ai ʻi heʻene vakai atu kuo hoko ʻo fiekaia ʻa e laui afe ko ia ne nau haʻu kiate iá, naʻe fafangaʻi fakaemana ai ʻe Sīsū kinautolu. (Maake 6:35-44, 54, 56) ʻI hono fakamoʻui ʻa e kau mahakí mo fafangaʻi ʻa e fiekaiá ko hono fakahāhaaʻi tuʻu-ki-muʻa ia ʻa e kaungāongoʻi anga-ʻofá, ka ko e ngaahi founga tefito nai ia ʻa ia naʻe tokoniʻiʻaki ʻe Sīsū ʻa e niʻihi kehé? Pea ʻe anga-fēfē nai haʻatau faʻifaʻitaki lelei taha ki heʻene faʻifaʻitakiʻanga haohaoa ʻo e ʻofá, anga-leleí, mo e kaungāongoʻí, ʻo hangē tofu pē ko ʻene faʻifaʻitaki kia Sihová?
Ueʻi ke Fai ha Tali ki he Ngaahi Fiemaʻu Fakalaumālié
4. Ko e hā ʻa e ʻātakai ki he fakamatala ko ia ʻi he Maake 6:30-34?
4 Naʻe ongoʻi fakaʻofaʻia ʻa Sīsū ʻi he faʻahinga naʻe takatakai kiate iá tautautefito koeʻuhi ko ʻenau ngaahi fiemaʻu fakalaumālié. Ko e ngaahi fiemaʻu ko iá naʻe mahuʻinga tefito, ʻo lahi ange ia ʻi he ngaahi fiemaʻu fakaesinó. Fakakaukau atu ki he fakamatala ʻi he Maake 6:30-34. Ko e meʻa ko ia naʻe hoko ʻoku hiki aí naʻe hoko ia ʻi he ngaahi matātahi ʻo e Tahi Kālelí, ofi ki he taimi ʻo e Pāsova ʻo e 32 T.S. Naʻe fiefia ʻa e kau ʻapositoló, pea ʻoku ʻi ai ʻa e ʻuhinga lelei ki ai. ʻI hono toki fakakakato ha ʻaʻahi lahi, naʻa nau haʻu kia Sīsū, ʻo ʻikai ha veivieua naʻa nau vēkeveke ke tala kiate ia ʻa e ngaahi meʻa naʻa nau hokosiá. Kae kehe, naʻe fakatahataha mai ha fuʻu kakai ia. Naʻe mātuʻaki fuʻu tokolahi ʻo ʻikai ai lava ʻa Sīsū mo ʻene kau ʻapositoló ke kai pe mālōlō. Naʻe tala ʻe Sīsū ki he kau ʻapositoló: “Mou ōmi ki ha potu lala fakaekimoutolu pe, ʻo mālōlō siʻi.” (Maake 6:31) ʻI heʻenau heka ki ha vaka, ofi pē nai ki Kāpaneume, naʻa nau folau ki he tafaʻaki ʻe taha ʻo e Tahi Kālelí ki ha potu ngaongao. Ka naʻe lele ʻa e fuʻu kakaí ia ʻi he matātahí ʻo nau tomuʻa aʻu kinautolu ki ai ʻi he vaká. ʻE anga-fēfē ha tali ʻa Sīsū? Naʻá ne loto-mamahi ʻi hono fakahohaʻasi ʻene mālōloó? Halaʻatā!
5. Naʻe anga-fēfē ʻa e ongoʻi ʻa Sīsū fekauʻaki mo e fuʻu kakai ko ia naʻa nau haʻu kiate iá, pea ko e hā ʻa ʻene tali naʻe faí?
5 Naʻe maongo ki he loto ʻo Sīsuú ʻa e ʻasi mai ʻa e fuʻu kakai ʻe laui afe ko ení, kau ai ʻa e faʻahinga naʻe puke, ʻa ia naʻa nau tatali loto-vēkeveke kiate iá. (Mātiu 14:14; Maake 6:44) ʻI he fakahanga ʻa e tokangá ki he meʻa naʻá ne langaʻi ʻa e kaungāongoʻi ʻa Sīsuú mo e anga ʻo ʻEne talí, naʻe tohi ʻe Maʻake: “Naʻa ne ilo ha fuʻu kakai lahi; pea naʻe langa hono fatu ʻi he ʻofa kiate kinautolu, koeʻuhi ko ʻenau hange ha fanga sipi taʻe hanau tauhi: pea naʻa ne hanga ʻo ako kiate kinautolu ha ngāhi meʻa lahi.” (Maake 6:34) Naʻe sio ʻa Sīsū ia ʻo laka atu ʻi ha fuʻu kakai tokolahi pē. Naʻá ne sio ki he faʻahinga tāutaha ʻoku ʻi ai ʻenau ngaahi fiemaʻu fakalaumālie. Naʻa nau hangē ha fanga sipi ʻoku nau hē taʻehanau maluʻi, ʻo ʻikai ha tauhi-sipi ke tataki kinautolu ki ha ngaahi musie lau maʻuiʻui, pe ko hono maluʻi kinautolu. Naʻe ʻilo ʻe Sīsū ko e kau taki lotu taʻefaiongoʻí, ʻa ia naʻe tonu ke nau hoko ko e kau tauhi-sipi tokangá, naʻa nau fakaliliʻa moʻoni ʻi he kakai lāuvalé mo taʻetokangaʻi ʻenau ngaahi fiemaʻu fakalaumālié. (Isikeli 34:2-4; Sione 7:47-49) ʻE kehe hono hanga ʻe Sīsū ia ʻo tokangaʻi kinautolú, ʻo fai ʻa e lelei taha ʻe ala lava kiate kinautolú. Naʻá ne kamata ke akoʻi kinautolu ʻo fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá.
6, 7. (a) ʻOku fakaeʻa ʻe he ngaahi Kōsipelí ʻa e hā fekauʻaki mo e meʻa ʻoku muʻomuʻá ʻi he tali ko ia ʻa Sīsū ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e kakaí? (e) Ko e hā ʻa e fakaueʻiloto naʻe fai ai ʻe Sīsū ʻene malangá mo ʻene faiakó?
6 Fakatokangaʻi ʻa e fakahokohoko mo e lau fekauʻaki mo e meʻa muʻomuʻá ʻoku hā mahino ʻi ha fakamatala tatau ʻe taha. Naʻe hiki eni ʻe Luke, ʻa ia ko ha toketā pea naʻá ne mahuʻingaʻia lahi ʻi he tuʻunga moʻui lelei fakaesino ʻa e niʻihi kehé. “Ka ka ʻilo . . . ʻe he ngaahi kakai, ʻo nau tuliimui [kia Sīsū]: pea ne tali lelei kinautolu, ʻo ne lea ki ai ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtua, ʻo ne fakamoʻui ʻa kinautolu naʻe tangi ki ha faitoʻo.” (Luke 9:11, fakaʻītali ʻamautolu; Kolose 4:14) Neongo ʻoku ʻikai ke pehē ia ʻi he fakamatala kotoa fekauʻaki mo ha mana, ʻi he tuʻunga ko ení, ko e hā naʻe muʻaki hiki ʻi he fakamatala fakamānavaʻi ʻa Luké? Ko e foʻi moʻoni ko ia ko Sīsuú naʻá ne akoʻi ʻa e kakaí.
7 ʻOku mātuʻaki felotoi eni mo e fakamamafa ʻoku tau maʻu ʻi he Maake 6:34. ʻOku fakahā māʻalaʻala ʻe he veesi ko iá ʻa hono ueʻi tefito ʻo Sīsū ke ne fakahāhā ʻene fakaʻofaʻiá. Naʻá ne akoʻi ʻa e kakaí, ʻo fai ha tali ki heʻenau ngaahi fiemaʻu fakalaumālié. Ki muʻa atu ʻi heʻene ngāue fakafaifekaú, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Kuo pau ke u ʻave ʻa e ongoongolelei ki he ngaahi kolo kehe foki, ʻo tala ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtua; he naʻe fekau mai au ki he meʻa ko ia.” (Luke 4:43) Kae kehe, te tau maʻuhala kapau te tau fakakaukau naʻe talaki ʻe Sīsū ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá ko e fai fakafatongia pē, ʻo hangē ia ko haʻane muimui pē ki ha founga tuʻumaʻu ʻo e ngāue fakamalangá ʻa ia naʻe pau ke ne faí. ʻIkai, ko ʻene kaungāongoʻi anga-ʻofa ki he kakaí ko ha kī fakaueʻiloto ia ki heʻene fevahevaheʻaki mo kinautolu ʻa e ongoongo leleí. Ko e lelei taupotu taha naʻe malava ʻe Sīsū ke faí—ʻo aʻu ki he kau mahakí, kau uluisino fakatēmenioó, ko e masivá, pe ko e fiekaiá—ko hono tokoniʻi kinautolu ke nau ʻilo, tali, mo ʻofa ki he moʻoni fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko e moʻoni ko iá naʻe mahuʻinga tefito koeʻuhí ko e ngafa ko ia ʻo e Puleʻangá ʻi hono fakatonuhiaʻi ʻa e tuʻunga-hau ʻo Sihová pea mo hono tokonaki ha ngaahi tāpuaki tuʻuloa maʻá e faʻahinga ʻo e tangatá.
8. Naʻe anga-fēfē ʻa e ongoʻi ʻa Sīsū fekauʻaki mo ʻene malangá mo e faiakó?
8 Ko e malanga longomoʻui ko ia ʻa Sīsū ʻo fekauʻaki mo e Puleʻangá naʻe ʻuhinga tefito ai ʻa ʻene haʻu ki he māmaní. ʻI he ofi ke ngata ʻene ngāue fakafaifekau ʻi he māmaní, naʻe tala ange ʻe Sīsū kia Pailato: “Ko e meʻa ko ia naʻe fanauʻi ai au, pea ko e meʻa ko ia kuo u haʻu ai ki māmani, koeʻuhi ke u fakahāʻi ʻa e moʻoni. Ko ia kotoa pe ʻoku ʻo e moʻoni ʻoku ne tokanga ki hoku leʻo.” (Sione 18:37) Kuo tau fakatokangaʻi ʻi he ongo kupu ʻe ua ki muʻá ko Sīsuú ko ha tokotaha ia ʻo e ngaahi ongoʻi ongongofua—ʻo tokanga, fotungofua, fakaʻatuʻi, falala, pea hiliō he meʻa kotoa, naʻe anga-ʻofa. ʻOku fiemaʻu ke tau mahinoʻi ʻa e ngaahi tafaʻaki ko ia ʻo hono angaʻitangatá kapau ʻoku tau loto moʻoni ke ʻiloʻi ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí. ʻOku toe mahuʻinga tatau pehē pē ke fakatokangaʻi ko e ʻatamai ʻo Kalaisí ʻoku kau ki ai ʻa e fakamuʻomuʻa naʻá ne fokotuʻu ki heʻene ngāue fakamalangá mo ʻene ngāue faiakó.
Naʻá ne Fakaʻaiʻai ʻa e Niʻihi Kehé Ke Nau Faifakamoʻoni
9. Ko hai ia kuo pau ke ne fakamuʻomuʻa ʻa e malangá mo e faiakó?
9 Ko e fakamuʻomuʻa ʻoku ʻai ki he malangá mo e faiakó—ʻa ia ko hono fakahāhā ʻo e ʻofa mo e kaungāongoʻí—naʻe ʻikai kia Sīsū tokotaha pē. Naʻá ne fakaʻaiʻai hono kau muimuí ke nau faʻifaʻitaki ki heʻene ngaahi fakaueʻilotó, ngaahi meʻa muʻomuʻá, mo ʻene ngaahi ngāué. Hangē ko ení, hili hono fili ʻe Sīsū ʻene kau ʻapositolo ʻe toko 12, ko e hā ʻa e meʻa te nau faí? ʻOku tala kiate kitautolu ʻi he Maake 3:14, 15: “Pea ne fakanofo ha toko hongofulu ma toko ua, ke nau ʻiate ia, pea ke ne fekau atu kinautolu ke malanga, pea ke ʻanautolu ke kapusi tevolo.” (Fakaʻītali ʻamautolu.) ʻOkú ke sio ki ha meʻa muʻomuʻa ki he kau ʻapositoló?
10, 11. (a) ʻI hono fekauʻi atu ʻa e kau ʻapositoló, ko e hā naʻe tala ʻe Sīsū ke nau faí? (e) ʻI he fekauʻaki mo hono fekauʻi atu ʻo e kau ʻapositoló, ko e hā ʻa e meʻa ke tokanga tefito ki aí?
10 ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻe hanga ʻe Sīsū ʻo fakamafeia ʻa e toko 12 ke nau fakamoʻui ʻa e niʻihi kehé pea mo kapusi temeniō. (Mātiu 10:1; Luke 9:1) Naʻá ne toki fekauʻi leva kinautolu ke ʻaʻahi ki he “fanga sipi kuo mole ʻi he hako ʻo Isileli.” Ke fai e hā? Naʻe fakahinohino kinautolu ʻe Sīsū: “Pea ʻi hoʻomou o, mou fanongonongo, ʻo pehe, Kuo ofi ʻa e Puleʻanga ʻo Hevani. Pea mou faitoʻo mahaki, mo fokotuʻu ʻa e pekia, mo fakamaʻa kilia, mo kapusi tevolo: kuo mou maʻu taʻetotongi pea mou ʻatu taʻetotongi.” (Mātiu 10:5-8; Luke 9:2) Ko e hā leva, ʻa e meʻa naʻa nau faí? “Pea naʻa nau ʻalu atu, ʻo [1] fanongonongo ke fakatomala ʻa e kakai. Pea [2] nau kapusi ʻae fanga tevolo tokolahi, pea nau pani ʻaki ha lolo ʻa e tokolahi naʻe mahaki, ʻo fakamoʻui.”—Maake 6:12, 13.
11 Koeʻuhi ko e faiakó ʻoku ʻikai ke lave muʻomuʻa ki ai ʻi he taimi kotoa pē, ko hono fakatokangaʻi ʻa e fakahokohoko ʻi ʻolungá ʻoku lau fakamamafa ai ki he ngaahi meʻa ʻoku muʻomuʻá pe ko e fakaueʻiloto ʻoku kaunga ki aí? (Luke 10:1-8) Sai, ʻoku totonu ke ʻoua te tau fakasiʻisiʻia ʻa e hokohoko ʻa ia ʻoku lave ai ko e faiakó ʻoku muʻomuʻa ia ʻi he fakamoʻui mahakí. Fakakaukau ki he potutohí ʻi he tuʻunga ko ení. Ki muʻa siʻi peá ne fekauʻi atu ʻa e kau ʻapositolo ʻe toko 12, ne maongo kia Sīsū ʻa e tuʻunga ʻo e fuʻu kakaí. ʻOku tau lau: “Pea foli ʻe Sisu ʻa e ngāhi kolo mo e ngāhi vilisi, ʻo ne faiako ʻi honau ngāhi falelotu, mo ne malangaʻaki ʻa e Kosipeli ʻo e Puleʻanga: pea neongo pe ko e hā ha alangamahaki, pe ha mahamahaki naʻa ne fakamoʻui ia. Pea ʻi heʻene sio ki he ngāhi fuʻu kakai, naʻe langa hono fatu ʻi he ʻofa kiate kinautolu: he naʻa nau nofo ongosia mo tukuhāusia, ʻo hange ko ha fanga sipi taʻe hanau tauhi. Pea toki pehe ʻe ia ki heʻene kau ako, Kuo lahi ʻa e taʻu kuo motuʻu, ka ʻoku kaungatamaki ʻa e kau ngaue; ko ia mou kole ki he ʻEiki ʻoku aʻana ʻa e taʻu, ke ne kouna atu mo ha kau ngaue ke utu ʻene taʻu.”—Mātiu 9:35-38.
12. Ko e ngaahi ngāue fakaemana ʻa Sīsū mo ʻene kau ʻapositoló naʻe malava ke toe fakahoko ai ʻa e toe taumuʻa fē?
12 ʻI heʻenau ʻiate iá, naʻe malava ʻe he kau ʻapositoló ke maʻu ʻa e niʻihi ʻo e ʻatamai ʻo Kalaisí. Naʻe malava ke nau ongoʻi ko ʻenau hoko ʻo ʻofa mo kaungāongoʻi moʻoni ki he kakaí ʻoku kau ai ʻa e malanga mo e faiako ʻo fekauʻaki mo e Puleʻangá—ʻa ia naʻe pau ke hoko ia ko ha tafaʻaki tuʻu-ki-muʻa ʻo ʻenau ngaahi ngāue leleí. Fakatatau ki he meʻa ko iá, ko ha ngaahi ngāue lelei ʻi he tafaʻaki fakasinó, hangē ko e fakamoʻui ʻa e kau mahakí, naʻá ne fai ʻe ia ʻa e meʻa lahi ange ʻi hono tokoniʻi pē ʻa e masivá. Hangē ko ia ʻoku lava ke ke fakakaukau atu ki aí, ko e kakai ʻe niʻihi ʻe tohoaki mai nai kinautolu ʻe he ngaahi faifakamoʻuí mo e meʻakai kuo tokonaki fakaemana maí. (Mātiu 4:24, 25; 8:16; 9:32, 33; 14:35, 36; Sione 6:26) Kae kehe, ʻi he mahulu atu ʻi he tokoni fakaesinó pē, ko e ngaahi ngāue ko iá naʻá ne ueʻi moʻoni ʻa e kau mamatá ke nau fakatokangaʻi ko Sīsuú ko e ʻAlo ia ʻo e ʻOtuá mo e “palōfita” naʻe tomuʻa tala ʻe Mōsesé.—Sione 6:14; Teutalonome 18:15.
13. Ko e kikite ʻi he Teutalonome 18:18 ʻokú ne fakamamafaʻi ʻa e ngafa fē ki he “palofita” ko ia ka hoko maí?
13 Ko e hā naʻe mahuʻinga ai ko Sīsū ʻa e “palofita.” Sai, ko e hā ʻa e ngafa tefito naʻe tomuʻa tala fekauʻaki mo e tokotaha ko iá? Naʻe pau ki he “palofita” ko iá ke ʻiloa ʻi he fakahoko ʻo e ngaahi fakamoʻui fakaemaná pe ko e tokonaki fai kaungāongoʻi ʻa e meʻakaí ki he fiekaiá? Naʻe tala ki muʻa ʻe he Teutalonome 18:18: “Te u fokotuʻu maʻanautolu ha palofita mei he lotolotonga ʻo honau kainga hange ko koe [ʻa Mōsese], pea te u ʻai ʻeku lea ki hono ngutu, pea te ne leaʻaki kiate kinautolu ʻa e meʻa kotoa pe te u fekau kiate ia.” Hangē pē ko ia ko e ako ʻa e kau ʻapositoló ke maʻu mo fakahāhaaʻi ʻa e ngaahi ongoʻi anga-ʻofa ʻa Sīsuú, naʻe malava ke nau fakaʻosiʻaki ko e ʻatamai ʻo Kalaisí naʻe pau ke toe hā ia ʻi heʻenau ngāue fakamalangá mo e faiakó. Ko e lelei taha pē ia naʻe malava ke nau fai ki he kakaí. ʻI he ngaahi founga ko iá, ko e kau mahakí mo e masivá ʻe malava ke nau maʻu ai ha ngaahi ʻaonga tuʻuloa, ʻo ʻikai ko e faʻahinga pē ʻoku fakangatangata ʻe he takai fuonounou ʻo e moʻui ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá pe ko ha houa kai ʻe taha pe ua.—Sione 6:26-30.
Fakatupulekina ʻa e ʻAtamai ʻo Kalaisí he ʻAhó Ni
14. ʻOku anga-fēfē ʻa e fekauʻaki ʻa hono maʻu ʻo e ʻatamai ʻo Kalaisí mo ʻetau malangá?
14 ʻOku ʻikai ha taha ʻiate kitautolu ʻe fakakaukau ko e ʻatamai ʻo Kalaisí naʻe makehe pē ia ki he ʻuluaki senitulí—kia Sīsū mo e muʻaki kau ākonga ko ia naʻe tohi ki ai ʻa e ʻapositolo ko Paulá: “ʻOku tau maʻu ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí.” (1 Kolinito 2:16, NW) Pea te tau fie fakahā ʻoku tau moʻuaʻaki ke malangaʻi ʻa e ongoongo leleí mo ngaohi-ākonga. (Mātiu 24:14; 28:19, 20) Neongo ia, ʻoku ʻaonga ke fakakaukauloto ki heʻetau ngaahi fakaueʻiloto tonu ʻo fekauʻaki mo hono fai ʻo e ngāue ko iá. ʻOku ʻikai totonu ke fai ia ko ha ongoʻi fakafatongia pē. Ko e ʻofa ki he ʻOtuá ʻa e ʻuhinga tuʻu-ki-muʻa ʻoku tau kau ai ʻi he ngāue fakafaifekaú, pea ko e hoko moʻoni ʻo hangē ko Sīsuú ʻoku kau ki ai ʻa e hoko ʻo ueʻi ʻe he kaungāongoʻi ke malanga mo faiako.—Mātiu 22:37-39.
15. Ko e hā ʻoku hoko ai ʻa e kaungāongoʻí ko ha konga feʻungamālie ia ʻo ʻetau ngāue fakafaifekau ki he kakaí?
15 ʻI heʻene peheé, ʻoku ʻikai ke faʻa faingofua ke ongoʻi kaungāongoʻi ki he faʻahinga ʻoku ʻikai te nau kau ʻi heʻetau tuí, tautefito ʻi he taimi ʻoku tau fehangahangai ai mo ha taʻemahuʻingaʻia, talitekeʻi, pe fakafepaki. Neongo ia, kapau te tau hoko ʻo mole ʻetau ʻofa mo e kaungāongoʻi ki he kakaí, ʻe malava ke mole ai ʻa e fakaueʻiloto mahuʻinga ko ia ke tau kau ʻi he ngāue fakafaifekau faka-Kalisitiané. ʻE anga-fēfē leva nai haʻatau fakatupulekina ʻa e kaungāongoʻí? ʻE lava ke tau feinga ke sio ki he kakaí ʻo hangē ko e sio ʻa Sīsū kiate kinautolú, ʻo hangē “ko ha fanga sipi taʻe hanau tauhi.” (Mātiu 9:36) ʻIkai ʻoku fakamatalaʻi ʻe he meʻa ko iá ʻa e tokolahi ʻi he ʻahó ni? Kuo liʻekina mo fakakuihi fakalaumālie kinautolu ʻe he kau tauhi-sipi loi fakalotú. Ko hono olá, ʻoku ʻikai ai ke nau ʻilo ʻa e tataki lelei ʻoku maʻu ʻi he Tohitapú, pea pehē ki he ngaahi tuʻunga Palataisi ʻe vavé ni ke ʻomi ʻe he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ki hotau māmaní. ʻOku nau fehangahangai mo e ngaahi palopalema ʻo e moʻui fakaʻahó—kau ai ʻa e tuʻutāmakí, fepaki ʻi he fāmilí, mahamahakí, mo e maté—ʻo ʻikai maʻu ʻa e ʻamanaki ʻo e Puleʻangá. ʻOku tau maʻu ʻe kitautolu ʻa e meʻa ʻoku nau fiemaʻú: ʻa e ongoongo lelei fakahaofi moʻui ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻa ia kuo fokotuʻu he taimí ni ʻi hēvaní!
16. Ko e hā ʻoku totonu ke tau loto ai ke fevahevaheʻaki ʻa e ongoongo leleí mo e niʻihi kehé?
16 ʻI hoʻo fakakaukauloto pehē ki he ngaahi fiemaʻu fakalaumālie ʻa e faʻahinga takatakai kiate koé, ʻikai ʻoku ueʻi koe ʻe ho lotó ke ke loto ke fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻokú ke malavá ke leaʻaki kiate kinautolu ʻo fekauʻaki mo e taumuʻa anga-ʻofa ʻa e ʻOtuá? ʻIo, ko ʻetau ngāué ko e ngāue ʻo e kaungāongoʻi. ʻI he taimi ʻoku tau faiongoʻi ai ki he kakaí ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú, ʻe hā mahino ia ʻi he tō hotau leʻó, ko e fōtunga hotau matá, mo e anga ʻo ʻetau faiakó. Kātoa ʻa e ngaahi meʻá ni te ne hanga ʻo ʻai ʻa ʻetau pōpoakí ke fakamānako lahi ange ki he faʻahinga ko ia ʻoku nau “hehema totonu ki he moʻui taʻengatá.”—Ngāue 13:48, NW.
17. (a) Ko e hā ʻa e ngaahi founga ʻe lava ai ke tau fakahāhā ʻetau ʻofa mo e kaungāongoʻi ki he niʻihi kehé? (e) Ko e hā ʻoku ʻikai ai ko ha meʻa pē ia ʻo e fai ha ngaahi ngāue lelei pe ko e kau ʻi he ngāue fakafaifekau ki he kakaí?
17 Ko ʻetau ʻofá mo ʻetau kaungāongoʻí ko e moʻoni, ʻoku totonu ke hoko ia ʻo eʻa ʻi heʻetau ʻalunga moʻuí kotoa. ʻOku kau heni ʻa ʻetau hoko ʻo anga-lelei ki he tuʻutāmakí, mahakí, mo e masivá—ʻo fai ʻa e meʻa ʻoku malava lelei ke tau faí ke fakanonga ai ʻenau faingataʻaʻiá. ʻOkú ne ʻai ke hoko ʻa ʻetau ngaahi feinga ko ia ʻi he leá mo e ngāué ʻo toʻo atu ai ʻa e mamahi ʻa e faʻahinga ko ia kuo mole ʻa e faʻahinga ʻoku nau ʻofa aí ʻi he maté. (Luke 7:11-15; Sione 11:33-35) Kae kehe, ko e ngaahi fakahāhaaʻi pehē ʻo e ʻofá, anga-leleí, mo e kaungāongoʻí kuo pau ke ʻoua naʻa hoko ia ko e tuʻunga tefito ʻo ʻetau ngaahi ngāue leleí, ʻo hangē ko ia ʻoku hoko ʻi he kau faitokoni ʻe niʻihi ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá. ʻOku toe mahuʻinga tuʻuloa ange ʻa e ngaahi feinga ko ia ʻoku ueʻi ʻe he ngaahi ʻulungaanga fakaʻotua peheé ka ʻoku fakahāhaaʻi ko ia ʻi he kau atu ʻi he ngāue faka-Kalisitiane ʻo e malangá mo e faiakó. Manatuʻi ʻa e meʻa ko ia naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻo fekauʻaki mo e kau taki lotu Siú: “ʻOku mou ʻatu ki he siasi ʻa e vahe hongofulu ʻo hoʻomou minite mo e aneto mo e kumino; ka kuo mou tuku ʻa e ngāhi meʻa mamafa ʻo e Lao, ʻa e fakamāu totonu, mo e fai mesi, mo e lototō: ka naʻe totonu ke fai ʻeni, pea ʻoua naʻa tuku ʻena.” (Mātiu 23:23) Ka ko Sīsū naʻe ʻikai ko e meʻa koē pe koē—ko ʻene tokoniʻi ʻa e kakaí ʻi heʻenau ngaahi fiemaʻu fakaesinó pe ko ʻene akoʻi kiate kinautolu ʻa e ngaahi meʻa fakalaumālie foaki-moʻuí. Naʻe fai fakatouʻosi ia ʻe Sīsū. Ka neongo ia, ʻoku hā mahino ko ʻene ngāue faiakó naʻe muʻomuʻa ia koeʻuhí ko e lelei ko ia te ne fakahokó ʻe malava ke hoko ia ko e tokoni taʻengata.—Sione 20:16.
18. Ko e hā ʻoku totonu ke ueʻi kitautolu ki ai ʻi heʻetau fakakaukau ko ia ki he ʻatamai ʻo Kalaisí?
18 He houngaʻia ē ka ko kitautolu he kuo fakaeʻa ʻe Sihova ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí kiate kitautolu! Fakafou ʻi he ngaahi Kōsipelí, ʻe lava ke tau hoko ʻo ʻilo lelei ange ai ʻa e ngaahi fakakaukau, ngaahi ongoʻi, ngaahi ʻulungaanga, ngaahi ngāue, mo e ngaahi meʻa naʻe fakamuʻomuʻa ʻe he moʻungaʻi tangata lahi taha kuo moʻui maí. Ko e meʻa pē ia ʻa kitautolu ke lau, fakalaulauloto, mo ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku fakaeʻa ʻe he Tohitapú ʻo fekauʻaki mo Sīsuú. Manatuʻi, kapau ʻoku tau fie tōʻonga moʻoni ʻo hangē ko Sīsuú, kuo pau ke tau tomuʻa ako ke fakakaukau, ongoʻi, mo fakafuofua ʻa e ngaahi meʻá ʻo hangē ko ʻene faí, ʻo fai ki he lelei taha ʻo ʻetau malavá ʻi he tuʻunga ko e faʻahinga taʻehaohaoa ʻo e tangatá. Ko ia tau hoko muʻa ʻo fakapapauʻi ke fakatupulekina mo fakahāhaaʻi ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí. ʻOku ʻikai toe ʻi ai ha founga lelei ke moʻui ai, ʻikai ha toe founga lelei ange ia ai ke feangainga ai mo e kakaí, pea ʻoku ʻikai ha toe founga lelei ange ia ai kiate kitautolu mo e niʻihi kehé ke ʻunu ofi ange ai ki he tokotaha ko ia ʻokú ne tapua haohaoa mai ʻa hotau ʻOtua anga-ʻofá, ʻa Sihova.—2 Kolinito 1:3; Hepelu 1:3.
ʻE Fēfē Haʻo Tali?
• Ko e hā ʻa e ʻilo ʻoku ʻomai ʻe he Tohitapú ki he anga ʻo e faʻa tali ʻa Sīsū ki he kakai ko ia ʻoku ʻi ai ʻenau fiemaʻú?
• Ko e hā naʻe fakamamafaʻi ʻe Sīsū ʻi heʻene fakahinohino ko ia ʻa hono kau muimuí?
• ʻE malava fēfē ke tau fakahāhaaʻi “ʻa e ʻatamai ʻo Kalaisí” ʻi heʻetau ngaahi ngāué?
[Fakatātā peesi kakató ʻi he peesi 23]
[Fakatātā ʻi he peesi 24]
Ko e hā ʻa e lelei lahi taha ʻe malava ʻe he kau Kalisitiané ʻo fai ki he niʻihi kehé?