LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w01 6/15 p. 27-30
  • Ko e Kau Hesimoní mo Honau Tākiekiná

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Ko e Kau Hesimoní mo Honau Tākiekiná
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2001
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Fakautuutu ʻa e Tauʻatāiná mo e Taʻefāʻūtahá
  • Fakalahi Lahi Ange pea mo ha Fakafeʻātungia
  • Hā ʻa e Kau Fālesí mo e Kau Sātusí
  • Lahi Ange ʻa e Politikí, Siʻi ʻa e Līʻoa Fakalotú
  • Ko e Tākiekina Faka-Hesimoní
  • Ko Hai ʻa e Kau Makapeo?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2005
  • “Ako Meiate Au”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2001
  • Naʻa “Nau Ui Ange ʻa e Sanetalimi”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2006
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2001
w01 6/15 p. 27-30

Ko e Kau Hesimoní mo Honau Tākiekiná

ʻI HE taimi naʻe ʻi māmani ai ʻa Sīsuú, naʻe vahevahe ʻa e lotu faka-Siú ki ha ngaahi kulupu, ʻa ia naʻa nau feʻauhi kotoa ki hono tākiekina ʻa e kakaí. Ko e tuʻunga ia ʻoku ʻomai ʻi he ngaahi fakamatala Kōsipelí pea pehē ki he ngaahi tohi ʻa e faihisitōlia Siu ʻo e ʻuluaki senitulí ko Siosifasí.

ʻOku hā ʻa e kau Fālesí mo e kau Sātusí ʻi he tuʻunga ko ení ko e ngaahi mafai mahuʻinga, ʻi he malava ke nau mioʻi ʻa e fakakaukau ʻa e kakaí ʻo aʻu ki he tuʻunga ko hono talitekeʻi ʻo Sīsū ʻi hono tuʻunga ko e Mīsaiá. (Mātiu 15:​1, 2; 16:1; Sione 11:​47, 48; 12:​42, 43) Kae kehe, ʻoku ʻikai ha lave ki he ongo kulupu fai tākiekina ko ení ʻi ha feituʻu ʻi he Ngaahi Konga Tohitapu Faka-Hepeluú.

ʻOku ʻuluaki lave ʻa Siosifasi ki he kau Sātusí mo e kau Fālesí ʻi he ʻātakai ʻo e senituli hono ua K.M. Lolotonga ʻa e vahaʻa taimi ko ení naʻe ʻunua ai ʻa e kau Siu tokolahi ki he fakamānako ʻa e Anga Fakafonua Faka-Kalisí. Ko e fepaki ʻi he vahaʻa ʻo e Anga Fakafonua Faka-Kalisí mo e lotu faka-Siú naʻe aʻu ki hono tumutumú ʻi he taimi naʻe ʻuliʻi ai ʻa e temipale ʻi Selusalemá ʻe he kau pule Selusitá, ʻo fakatapui ia kia Siusi. Ko ha taki Siu mālohi, ko Siuta Makapeo, ʻo ha fāmili naʻe ʻiloa ko e kau Hesimoní, naʻá ne taki ha kau tau angatuʻu ʻa ia naʻá ne fakatauʻatāinaʻi ʻa e temipalé mei he nima ʻo e kau Kalisí.a

Ko e ngaahi taʻu hoko atu pē ʻi he angatuʻu mo e ikuna ʻa e kau Makapeó naʻe fakaʻilongaʻiʻaki ia ha hehema ke faʻu ha ngaahi lotu mavahe makatuʻunga ʻi he ngaahi fakakaukau feʻauʻauhi, ʻo taki taha feʻauhi mo e niʻihi kehé ke ikunaʻi mai ʻaki ʻa e nofoʻanga Siu tokolahi angé. Ka ko e hā naʻe tupu ai ʻa e hehema ko ení? Ko e hā naʻe hoko ai ʻa e lotu faka-Siú ʻo māvahevahe lahí? Ke tali ia, tau sivisiviʻi angé ʻa e hisitōlia ʻo e kau Hesimoní.

Fakautuutu ʻa e Tauʻatāiná mo e Taʻefāʻūtahá

Hili hono lavaʻi ʻa ʻene taumuʻa fakalotu ko hono toe fakafoki mai ʻa e lotu ʻi he temipale ʻo Sihová, naʻe liliu ai ʻa Siuta Makapeo ʻo fakapolitikale. Ko ia ai, naʻe tuku ʻa e muimui kiate ia ʻa e kau Siu tokolahi. Neongo ia, naʻe hokohoko atu pē ʻene faitau mo e kau pule Selusitá, faʻu ha talite mo Loma, pea feinga ke fokotuʻu ha Puleʻanga Siu tauʻatāina. Hili e mate ʻa Siuta ʻi he taú, naʻe hoko atu ʻe hono ongo tokoua ko Sionatane mo Saimoné ʻa e fāingá. ʻI he ʻuluaki taimí naʻe fakafepakiʻi mālohi ʻe he kau pule Selusitá ʻa e kau Makapeó. Ka ʻi he faai mai ʻa e taimí, naʻe felotoi ai ʻa e kau pulé ki ha ngaahi fakangaloku fakapolitikale, ʻo fakaʻatā ai ʻa e ongo tautehina Hesimoní ki ha tuʻunga ʻo ʻena pule tauʻatāina pē ʻiate kinaua.

Neongo ʻa e ʻi he laine hohoko fakataulaʻeikí, naʻe ʻikai ʻaupito ha Hesimoni naʻe ngāue ʻi he tuʻunga ʻo e taulaʻeiki lahí. Naʻe ongoʻi ʻe he kau Siu tokolahi ko e tuʻungá ni ʻoku totonu ke fakahoko ia ʻe he kau taulaʻeiki ʻo e laine ʻo Sātokí, ʻa ia naʻe fakanofo ʻe Solomone ki he tuʻunga taulaʻeiki lahí. (1 Tuʻi 2:​35; Isikeli 43:19) Naʻe ngāueʻaki ʻe Sionatane ʻa e ngāue fakakautaú mo e pōtoʻi alea fakavahaʻapuleʻangá ke fakalotoʻi ʻaki ʻa e kau Selusitá ke nau fakanofo ia ko e taulaʻeiki lahí. Ka ʻi he hili ʻa e mate ʻa Sionatané, naʻe lavaʻi ʻe hono tokoua ko Saimoné ha meʻa lahi ange ia. ʻI Sepitema 140 K.M., naʻe tuku atu ai ha tuʻutuʻuni fakatuʻi mahuʻinga ʻi Selusalema, naʻe tauhi ʻi ha ngaahi konga polonise lafalafa ʻi he sīpinga tohi faka-Kalisí: “Ko Tuʻi Temetelio [ko e pule Selusita Kalisí] kuó ne fokotuʻu maʻu ia [ʻa Saimone] ki he tuʻunga taulaʻeiki lahí, ʻai ia ko e taha ʻi hono ngaahi Kaumeʻá, pea fai kiate ia ʻa e ngaahi fakalāngilangi māʻolunga. . . . Naʻe fakapapauʻi ʻe he kau Siú mo honau kau taulaʻeikí ʻa e totonu ke hoko ʻa Saimone ko honau taki pea mo taulaʻeiki lahi ʻo taʻengata, kae ʻoua ke malanga hake ha palōfita alafalalaʻanga.”​—1 Makapeo 14:​38-​41 (ko ha tohi fakahisitōlia ʻoku maʻu ʻi he ʻApokalifá).

Ko e tuʻunga ʻo Saimone ko e pule pea pehē ki he taulaʻeiki lahi—kiate ia mo hono ngaahi hakó—naʻe felotoi ki ai ʻo ʻikai ngata pē ʻi he tuʻunga mafai muli Selusitá kae pehē foki ki he “ʻAsemipilī Lahi” ʻo hono kakaí tonu. Naʻe fakaʻilongaʻi ʻe he meʻá ni ha liliu mahuʻinga. Hangē ko hono fakalea ʻe he faihisitōlia ko Emil Schürer, ʻi hono fokotuʻu pē ha haʻa tuʻi fakapolitikale ʻe he kau Hesimoní, “ko ʻenau tokanga tefitó naʻe ʻikai kei fai ia ki hono fakahoko ʻo e Tolá [Lao faka-Siú] ka ki hono fakatolonga mo fakalahi ʻa honau mafai fakapolitikalé.” Kae kehe, ʻi he tokanga ke ʻoua ʻe fakaʻitaʻi ʻa e ngaahi ongoʻi ʻa e kau Siú, naʻe ngāueʻaki ʻe Saimone ʻa e hingoa fakalakanga ko e “taki ʻo e kakaí,” kae ʻikai ko e “tuʻí.”

Naʻe ʻikai ke leleiʻia ʻa e tokotaha kotoa ʻi hono faʻao taʻefakalao ʻe he kau Hesimoní fakatouʻosi ʻa e pule fakalotú mo e fakapolitikalé. Fakatatau ki he kau faihisitōlia tokolahi, ko e lolotonga ʻo e vahaʻa taimi ko ení naʻe fokotuʻu ai ʻa e nofoʻanga Kumilaní. Ko ha taulaʻeiki ʻo e laine ʻo Sātokí, naʻe tui ko e tokotaha ia naʻe lave ki ai ʻi he ngaahi tohi Kumilaní ʻi he tuʻunga “ko e Faiako ʻo e Māʻoniʻoní,” naʻá ne mavahe mei Selusalema peá ne taki ha kulupu fakafepaki ki he Toafa Siuteá ʻi he veʻe Tahi Maté. Ko e taha ʻo e Ngaahi Takainga Tohi Tahi Maté, ko ha liliu ia ʻo e tohi ʻa Hapakuké, ʻoku fakahalaiaʻi ai “ʻa e Taulaʻeiki Fulikivanu ʻa ia naʻe uiʻaki ʻa e hingoa ʻo e moʻoní ʻi he kamataʻangá, ka ʻi he taimi naʻá ne pule ai ki ʻIsilelí naʻe hoko ai hono lotó ʻo hīkisia.” ʻOku tui ʻa e kau faihisitōlia tokolahi ko Sionatane pe ko Saimone ʻe lava ke feʻungamālie mo e fakamatala ʻa e kau lotu mavahé fekauʻaki mo e pule ʻa e “Taulaʻeiki Fulikivanú.”

Naʻe hokohoko atu ʻe Saimone ʻa e ngaahi feingangāue fakakautaú ke fakalahi ʻa e feituʻu ʻi he malumalu ʻo ʻene pulé. Kae kehe, naʻe hoko ʻa ʻene pulé ʻo ngata fakafokifā ʻi he taimi naʻe hanga ai ʻe hono foha ʻi he fono, ko Tolimeá, ʻo fakapoongi ia fakataha mo e toko ua ʻo hono ngaahi fohá lolotonga ʻenau kātoanga kai ofi ki Sielikō. Ko e feinga ko eni ke maʻu ʻa e tuʻunga pulé naʻe ʻikai lavameʻa. Ko Sione Hikanasi, ʻa e foha ʻo Saimone naʻe toé, naʻe fai ʻa e fakatokanga ki ai fekauʻaki mo e feinga ke tāmateʻi iá. Naʻá ne puke ʻa hono kau teuaki fakapoó pea maʻu ʻa e tuʻunga takí pea mo e tuʻunga taulaʻeiki lahí ʻo fetongi ʻa ʻene tamaí.

Fakalahi Lahi Ange pea mo ha Fakafeʻātungia

ʻI he ʻuluaki taimí, naʻe fehangahangai ai ʻa Sione Hikanasi mo e ngaahi fakamanamana mamafa mei he ngaahi kongakau Sīliá, ka ʻi he 129 K.M. ia, naʻe foʻi ai ʻa e haʻa tuʻi Selusitá ʻi ha feingatau mahuʻinga mo e kau Pātiá. ʻI he fekauʻaki mo e ola ʻo e taú ni ki he kau Selusitá, naʻe tohi ʻa e faihisitōlia Siu ko Menahem Stern: “Naʻe meimei holofa ʻa e faʻunga kotoa ʻo e Puleʻangá.” Ko ia ai, ko Hikanasí naʻe “malava ke ne toe fakaakeake ʻa e tauʻatāina kakato fakapolitikale ʻa Siuteá pea kamata ʻene fai ʻa e fakalahi atú ʻi he ngaahi feituʻu kehekehe.” Pea naʻá ne fakalahi moʻoni atu ia.

ʻI he ʻikai taʻofi he taimi ko iá ʻe ha fakamanamana mei Sīliá, naʻe kamata ʻa Hikanasi ke ne fakatūʻuta ʻi he ngaahi feituʻu ʻi tuʻa mei Siutea, ʻo puleʻi kinautolu. Ko e kau nofo aí naʻe pau ke nau tafoki ki he lotu faka-Siú he ka ʻikai ʻe fakaʻauhamālie honau ngaahi koló. Ko e feingatau pehē ʻe taha naʻe fai ki he kau ʻAitūmiá (kau ʻĪtomí). ʻI he fekauʻaki mo e meʻá ni, naʻe fakamatala ʻa Stern: “Ko e fakaului ʻa e kau ʻAitūmiá ʻa e ʻuluaki meʻa pehē kuo hokó, he naʻe hoko ia ki he matakalí fakakātoa kae ʻikai ki ha faʻahinga tāutaha tokosiʻi pē.” Naʻe ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi feituʻu kehe naʻe ikunaʻí ʻa Samēlia, ʻa ia naʻe fakaʻauhamālie ai ʻe Hikanasi ʻa e temipale Samēliá ʻa ia naʻe tuʻu ʻi Moʻunga Kelisimi. ʻI hono fakamatalaʻi ʻa e ngalikehe ʻo e founga fakatafoki fakamālohi ko eni naʻe fai ʻe he haʻa tuʻi Hesimoní, naʻe tohi ʻa e faihisitōlia ko Solomon Grayzel: “Ko ha mokopuna tangata eni ʻo Mataiasi [tamai ʻa Siuta Makapeó] ʻokú ne maumauʻi ʻa e tefitoʻi moʻoni pē ko iá—ʻa e tauʻatāina fakalotú—ʻa ia naʻe mātuʻaki taukapoʻi māʻolunga ʻe he toʻutangata ki muʻá.”

Hā ʻa e Kau Fālesí mo e Kau Sātusí

Ko e taimi naʻe tohi ai ʻa Siosifasi fekauʻaki mo e pule ʻa Hikanasí naʻá ne ʻuluaki lave ai fekauʻaki mo e tākiekina fakautuutu ʻa e kau Fālesí mo e kau Sātusí. (Naʻe lave ʻa Siosifasi ki he kau Fālesi naʻa nau moʻui lolotonga ʻa e pule ʻa Sionatané.) ʻOku ʻikai te ne fakamatala ki honau ngaahi tupuʻangá. ʻOku vakai ʻa e kau faihisitōlia ʻe niʻihi kiate kinautolu ko ha kulupu naʻa nau haʻu mei he kau Hāsití ko ha kulupu līʻoa fakalotu mavahe ʻa ia naʻa nau poupouʻi ʻa Siuta Makapeo ʻi heʻene ngaahi taumuʻa fakalotú kae mavahe meiate ia ʻi he taimi naʻe liliu ai ʻene ngaahi taumuʻá ʻo fakapolitikalé.

Ko e hingoa Fālesí ʻoku fehokotaki lahi ia mo e tupuʻi ʻuhinga faka-Hepelū ko e “faʻahinga mavahe,” neongo ʻoku vakai ʻa e faʻahinga ki ai ʻoku felāveʻi ia mo e foʻi lea ko e “kau fakaʻuhinga lea.” Ko e kau Fālesí ko e kau mataotao mei he lotolotonga ʻo e kakai lāuvalé, ʻo ʻikai hanau tupuʻanga makehe. Naʻa nau fakamavaheʻi kinautolu mei he ʻuli fakaeouaú ʻaki ha filōsofia ʻo e tuʻunga līʻoa fakalotu makehe, ʻo ngāueʻaki ʻa e ngaahi lao ʻi he temipalé fekauʻaki mo e māʻoniʻoni fakaetaulaʻeikí ki he ngaahi tuʻunga anga-maheni ʻo e moʻui fakaʻahó. Naʻe faʻu ʻe he kau Fālesí ha faʻunga foʻou ʻo hono fakaʻuhingaʻi ʻo e ngaahi Konga Tohitapú pea mo ha foʻi fakakaukau naʻe ʻiloa ki mui ko e lao tala ngutú. Lolotonga ʻa e pule ʻa Saimoné naʻa nau maʻu ai ʻa e tākiekina lahi ange ʻi hono fakanofo ʻa e niʻihi ki he Kelousiá (fakataha ʻa e kau tangata taʻumotuʻá), ʻa ia naʻe hoko ʻo ʻiloa ki mui ko e Sanetalimí.

ʻOku fakamatala ʻa Siosifasi ʻo pehē ko Sione Hikanasí naʻe ʻuluaki hoko ia ko ha tokotaha ako mo ha tokotaha poupou ʻo e kau Fālesí. Kae kehe, naʻe aʻu ki ha tuʻunga, naʻe valokiʻi ia ʻe he kau Fālesí ʻi he ʻikai te ne tukuange ʻa e tuʻunga taulaʻeiki lahí. Naʻe taki atu heni ki ha mavaeua lahi. Naʻe ʻai ʻe Hikanasi ke taʻefakalao ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni fakalotu ʻa e kau Fālesí. ʻI ha tuʻunga fakalahi tautea, naʻá ne kau ai mo e kau fakafepaki fakalotu ʻo e kau Fālesí, ʻa e kau Sātusí.

Ko e hingoa Sātusí ʻoku ngalingali fehokotaki ia mo e Taulaʻeiki Lahi ko Sātokí, ʻa ia ko hono hakó naʻa nau maʻu ʻa e lakanga fakataulaʻeikí talu mei he taimi ʻo Solomoné. Kae kehe, ko e kotoa ʻo e kau Sātusí naʻe ʻikai te nau haʻu mei he laine ko ení. Fakatatau kia Siosifasi, ko e kau Sātusí ʻa e kau nōpele mo e kau tangata koloaʻia ʻo e puleʻangá, pea naʻe ʻikai te nau maʻu ʻa e poupou ʻa e kakaí. ʻOku pehē ʻe Palōfesa Schiffman: “Ko e tokolahi taha ʻo kinautolú . . . ngalingali ko e kau taulaʻeiki pe ko e faʻahinga ʻa ia naʻa nau femaliʻaki mo e ngaahi fāmili ʻo e kau taulaʻeiki lahí.” Ko ia naʻe fuoloa ʻenau fehokotaki vāofi mo e faʻahinga ko iá ʻi he tuʻunga mafaí. Ko ia ai, ko e ngafa fakautuutu ʻo e kau Fālesí ʻi he moʻui ʻa e kakaí pea mo e foʻi fakakaukau faka-Fālesi ki hono fakalahi atu ʻo e tuʻunga māʻoniʻoni hangē ha taulaʻeikí ki he kotoa ʻo e kakaí naʻe lāuʻilo ki ai ko ha fakamanamana ʻa ia ʻe lava ke ne fakavaivaiʻi ʻa e tuʻunga mafai faka-Sātusi naʻe faʻú. Ko ia, ʻi he ngaahi taʻu fakaʻosi ʻo e pule ʻa Hikanasí, naʻe toe maʻu ai ʻa e mafaí ʻe he kau Sātusí.

Lahi Ange ʻa e Politikí, Siʻi ʻa e Līʻoa Fakalotú

Ko e foha lahi taha ʻo Hikanasí, ko ʻAlisitopulasi, naʻá ne pule ʻi ha taʻu pē ʻe taha ki muʻa peá ne maté. Naʻá ne hoko atu ʻa e founga ʻo e fakatafoki fakamālohí ki he kau ʻAitūliá pea ʻomai ʻa e konga ki ʻolunga ʻo Kālelí ki he malumalu ʻo e pule faka-Hesimoní. Ka naʻe ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa hono tehina ko ʻAlekisānita Seniasí, ʻa ia naʻá ne pule mei he 103-​76 K.M., naʻe aʻu ai ʻa e haʻa tuʻi Hesimoní ki he tumutumu ʻo hono mālohí.

Naʻe mavahe ʻa ʻAlekisānita Seniasi ia mei he founga ki muʻá pea fakahaaʻi fakahangatonu ia ko e taulaʻeiki lahi pea ko e tuʻi. Naʻe fakalalahi ʻa e vākovi ʻi he vahaʻa ʻo e kau Hesimoní mo e kau Fālesí, ʻo aʻu ki heʻene iku ki ha tau fakalotofonua ʻa ia naʻe mate ai ʻa e kau Siu ʻe toko 50,000. Hili hono lōmia ʻa e angatuʻú, ʻi ha ngāue tatau naʻe fai ki he ngaahi tuʻi panganí, naʻe tutuki ai ʻe Seniasi ʻa e kau angatuʻu ʻe toko 800. ʻI heʻenau kei tauʻakí, naʻe tāmateʻi honau ngaahi uaifí mo ʻenau fānaú ke nau sio pē ki ai, lolotonga ia ʻa e kai kātoanga fakahāhā ʻa Seniasi mo ʻene kau sinifú.b

Neongo ʻa ʻene fakafili ki he kau Fālesí, ko Seniasí ko ha tokotaha ngāue fakapolitikale ia. Naʻá ne sio ki he manakoa fakautuutu ʻa hono poupouʻi ʻo e kau Fālesí. Ko ʻene faleʻi kia Sālome ʻAlekisanitulā, ko hono uaifí, ʻi he ngaahi houa fakaʻosi ʻo ʻene moʻuí, ke ne vahevahe kiate kinautolu hono mafaí. Naʻe fili ia ʻe Seniasi ʻo ʻikai mei hono ngaahi fohá ko e pule fetongi ki hono puleʻangá. Naʻá ne fakamoʻoniʻi ʻa ʻene hoko ko ha tokotaha-pule lavameʻá, ʻi heʻene ʻomai ki he puleʻangá ʻa e taha ʻo e ngaahi vahaʻa taimi melino ange ʻi he malumalu ʻo e pule Hesimoní (76-​67 K.M.). Naʻe toe fakafoki mai ʻa e kau Fālesí ki he ngaahi tuʻunga mafaí, pea ko e ngaahi lao fakafepaki ki heʻenau ngaahi tuʻutuʻuni fakalotú naʻe kaniseli.

ʻI he mate ʻa Sālomé, ko hono ongo fohá ʻa Hikanasi II, ʻa ia naʻe ngāue ʻi he tuʻunga ko e taulaʻeiki lahí, mo ʻAlisitopulasi II naʻá na fefaʻuhi ki he tuʻunga mafaí. Naʻá na fakatou hala ʻi he vavanga fakapolitikale mo fakakautau ʻa ē naʻe maʻu ʻe heʻena fanga kuí, pea ʻoku hā naʻe ʻikai ha taha te ne mahinoʻi ʻa e ʻuhinga kakato ʻo e fakautuutu ʻo e ʻi ai ʻa e kau Lomá ʻi he feituʻú hili ʻa e tō fakaʻaufuli ʻa e puleʻanga Selusitá. ʻI he 63 K.M., naʻe hanga fakatouʻosi ai ʻa e ongo tautehiná ki he tokotaha-pule Loma ko Pomupeí lolotonga ʻa ʻene ʻi Tāmasikusí ʻo kole ʻa ʻene fakaleleí ʻi heʻena vākoví. ʻI he taʻu tatau pē ko iá, naʻe laka mai ʻa Pomupei mo ʻene kau taú ki Selusalema ʻo ne puleʻi ia. Ko e kamataʻanga ia ʻo e ngata ʻa e puleʻanga Hesimoní. ʻI he 37 K.M., naʻe maʻu ai ʻa Selusalema ʻe he Tuʻi ʻAitūmia ko Hēlota ko e Lahí, ʻa ia naʻe fakamafaiʻi ʻe he Sēnato Lomá ke hoko ko e “Tuʻi ʻo Siutea,” “ko e faʻahi mo e kaumeʻa ʻo e kakai Lomá.” Naʻe ʻikai toe ʻi ai ʻa e puleʻanga Hesimoní.

Ko e Tākiekina Faka-Hesimoní

Ko e vahaʻa taimi ʻo e kau Hesimoní, meia Siuta Makapeo kia ʻAlisitopulasi II, naʻe fakatoka ai ʻa e makatuʻunga ki he tuʻunga māvahevahe fakalotu naʻe ʻi ai ʻi he taimi naʻe ʻi māmani ai ʻa Sīsuú. Naʻe kamata ʻa e kau Hesimoní ʻaki ʻa e faivelenga ki he lotu ʻa e ʻOtuá, ka naʻe hōloa ia ʻo hoko ko e mahuʻingaʻia-fakaekita fakameleʻi. Ko honau kau taulaʻeikí, ʻa ia naʻa nau maʻu ʻa e faingamālie ke fakafāʻūtahaʻi ʻa e kakaí ʻi he muimui ki he Lao ʻa e ʻOtuá, naʻa nau taki ʻa e puleʻangá ki he tuʻunga fakamanamana ʻo e faitau fakapolitikalé. ʻI he ʻātakai ko ení, naʻe tupu ʻāfaʻafa ai ʻa e ngaahi fakakaukau fakalotu māvahevahé. Naʻe ʻikai toe ʻi ai ʻa e kau Hesimoní, ka ko e fāinga ki he pule fakalotú ʻi he vahaʻa ʻo e kau Sātusí, kau Fālesí, mo e niʻihi kehé te ne fakamatalaʻi ʻa e anga ʻo e puleʻangá ʻi he taimi ko ení he malumalu ʻo Hēlota mo Lomá.

[Fakamatala ʻi lalo]

a Sio ki he kupu “Ko Hai ʻa e Kau Makapeó?” ʻi he Taua Leʻo ʻo Nōvema 15, 1998.

b Ko e “Liliu ʻo e Nehumí” ʻi he Takainga Tohi Tahi Maté ʻoku lave ai ki he “Laione ʻo e Houhau” ʻa ia “naʻá ne tautau moʻui ʻa e tangatá,” ʻa ia ʻoku ʻuhinga nai ia ki he meʻa naʻe lave ki ai ʻi ʻolungá.

[Saati ʻi he peesi 30]

(Ki he konga tohi kuo fokotuʻu kakató, sio ki he tohi)

Ko e Haʻa Tuʻi Hesimoni

Siuta Makapeo

Sionatane Makapeo

Saimone Makapeo

↓

Sione Hikanasi

↓ ↓

ʻAlisitopulasi

Sālome ʻAlekisanitulā — mali mo — ʻAlekisānita Seniasi

↓ ↓

Hikanasi II

ʻAlisitopulasi II

[Fakatātā ʻi he peesi 27]

Naʻe kumi ʻa Siuta Makapeo ki ha tauʻatāina ʻa e kau Siú

[Maʻuʻanga]

The Doré Bible Illustrations/Dover Publications, Inc.

[Fakatātā ʻi he peesi 29]

Naʻe faitau ʻa e kau Hesimoní ke fakalahi ʻa e puleʻi ʻo e ngaahi kolo ʻikai Siú

[Maʻuʻanga]

The Doré Bible Illustrations/Dover Publications, Inc.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share