Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí
ʻE ngata ʻafē ʻa hono ui ʻa e kau Kalisitiane ki he ʻamanaki fakahēvaní?
ʻOku ʻikai ke fakahaaʻi mai ʻe he Tohi Tapú ha tali pau ki he fehuʻi ko iá. ʻOku tau ʻiloʻi ko hono pani ʻa e kau ākonga ʻa Sīsū fakataha mo e ʻamanaki ki honau tofiʻa fakahēvaní naʻe kamata ia ʻi he 33 T.S. (Ngāue 2:1-4) ʻOku tau toe ʻiloʻi foki ʻi he hili ʻa e mate ʻa e kau ʻapositoló, ko e kau Kalisitiane pani moʻoní, ʻa e “uite,” naʻe tupu fakataha ia mo e “tea” ʻa ia ko e kau Kalisitiane loí. (Mātiu 13:24-30) Ko ia kamata ʻi he konga ki mui ʻo e 1800 tupú, naʻe toe longomoʻui ʻaupito ai ʻa e kau Kalisitiane paní. ʻI he 1919, naʻe kamata ke utu ʻa e “ututaʻu . . . ʻo mamani” ʻo kau ai ʻa hono fakatahatahaʻi ʻa e faʻahinga fakaʻosi ʻo e kau paní.—Fakahā 14:15, 16.
Mei he konga ki mui ʻo e 1800 tupú ʻo aʻu mai ki he 1931, naʻe fakataumuʻa tefito ʻa e ngāue fakamalangá ki hono fakatahatahaʻi ʻa e toenga mēmipa ʻo e sino ʻo Kalaisí. ʻI he 1931 naʻe ngāueʻaki ai ʻe he Kau Ako Tohi Tapú ʻa e hingoa makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova, pea ʻi he ʻīsiu ʻo e Watchtower Nōvema 15, 1933, naʻe fakahaaʻi ai ko e hingoa makehe ko ʻení ko e “tenali” ia naʻe lave ki ai ʻi he pealapeli ʻa Sīsū naʻe lēkooti ʻi he Mātiu 20:1-16. Naʻe ʻi ai ʻa e fakakaukau ʻo pehē ko e houa ʻe 12 naʻe lave ki ai ʻi he pealapelí ʻoku fehoanakimālie ia ki he taʻu ʻe 12 mei he 1919 ki he 1931. ʻI he ngaahi taʻu lahi mei ai, naʻe fai e tui naʻe ngata ʻa e ui ki he Puleʻanga fakahēvaní ʻi he 1931 pea ko e faʻahinga naʻe ui ʻi he 1930 mo e 1931 ke hoko ko e kaungāʻea ʻo Kalaisí ko e faʻahinga “muimui” ia naʻe uí. (Mātiu 20:6-8) Kae kehe, ʻi he 1966 naʻe ʻomai ai ha fakatonutonu ki hono mahinoʻi ʻo e pealapeli ko iá, pea naʻe hā mahino ai naʻe ʻikai haʻane kaunga ʻe taha ki he ngata ʻo hono ui ʻo e kau paní.
ʻI he 1935 naʻe mahinoʻi ai ko e “fuʻu kakai lahi” ʻi he Fakahā 7:9-15 ʻoku faʻuʻaki ʻa e “fanga sipi kehe,” ʻa e kau Kalisitiane ʻoku nau maʻu ʻa e ʻamanaki fakamāmaní, ʻa ia ʻe fakatahatahaʻi lolotonga ʻa e “kuonga fakamui” pea ko e kulupu ia ʻe hao moʻui ʻi ʻĀmaketoné. (Sione 10:16; 2 Timote 3:1; Fakahā 21:3, 4) Hili ʻa e taʻu ko iá, naʻe liliu ʻa e ʻuhinga tefito ʻo e ngāue ngaohi ākongá ki hono fakatahatahaʻi ʻo e fuʻu kakai lahí. Ko ia ai, tautefito ki he hili ʻa e 1966 naʻe fai e tui kuo ngata ʻa e ui fakahēvaní ʻi he 1935. Naʻe hā ngali fakapapauʻi ʻeni ʻi he taimi naʻe ongoʻi ai ʻe he meimei faʻahinga kotoa naʻe papitaiso hili ʻa e 1935 ne nau maʻu ʻa e ʻamanaki fakamāmaní. Talu mei ai, ko ha taha pē naʻe ui ki he ʻamanaki fakahēvaní naʻe ʻi ai e tui ko e kau fetongi ia ʻo e kau Kalisitiane pani naʻe ʻikai kei faitōnungá.
ʻOku ʻikai ha veiveiua, kapau ʻe tō taʻefakatomala ha taha ʻo e kau paní mei he moʻoní, ʻoku ui ʻe Sihova ha toe taha kehe ke ne fetongi ia. (Loma 11:17-22) Kae kehe, ko e tokolahi ʻo e kau pani moʻoni kuo nau hoko ʻo taʻefaitōnungá ʻoku pau pē ʻoku ʻikai toko lahi. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻi he faai atu ʻa e taimí, kuo maʻu ai ʻe he kau Kalisitiane naʻe papitaiso ʻi he hili ʻa e 1935 ʻa e fakamoʻoni mei he laumālié kuo nau maʻu ʻa e ʻamanaki fakahēvaní. (Loma 8:16, 17) Ko ia ai, ʻoku hā mai ʻoku ʻikai lava ke tau fokotuʻu ha ʻaho pau ki he taimi ʻe ngata ai ʻa hono ui ʻo e kau Kalisitiane ki he ʻamanaki fakahēvaní.
ʻOku totonu ke fēfē ʻa e vakai ki ha tokotaha kuó ne fakapapauʻi ʻi hono lotó ʻi he taimí ni ʻokú ne kau ʻi he kau paní pea kamata maʻu ʻinasi ʻi he mā mo e uaine ʻi he Fakamanatú? ʻOku ʻikai totonu ke fakamāuʻi ia. Ko e meʻa pē ia ʻaʻana mo Sihova. (Loma 14:12) Kae kehe, ko e kau Kalisitiane pani loto-moʻoní ʻoku ʻikai te nau fiemaʻu mai ʻe kinautolu ha tokangaekina makehe. ʻOku ʻikai te nau tui ko ʻenau hoko ko e kau paní ʻoku ʻoange ai kiate kinautolu ha “ngaahi fakamaama” makehe, ʻo mahulu atu ia ʻi he malava ʻoku maʻu nai ʻe he niʻihi ʻo e kau mēmipa taukei ʻi he fuʻu kakai lahí. ʻOku ʻikai te nau tui kuo pau moʻoni ke nau maʻu ʻa e laumālie māʻoniʻoni lahi ange ʻi honau ngaahi kaungāfeohí, ʻa e fanga sipi kehé; pea ʻoku ʻikai ke nau ʻamanekina mai ke tokangaʻi makehe kinautolu pe te nau taukaveʻi ko ʻenau maʻu ʻinasi ʻi he maá mo e uainé ʻoku ʻai ai kinautolu ke nau māʻolunga ange ʻi he kau mātuʻa kuo fili ʻi he fakatahaʻangá. ʻOku nau manatuʻi anga-fakatōkilalo ko e kau tangata pani ʻe niʻihi ʻi he ʻuluaki senitulí naʻe ʻikai ke nau taau ke hoko ko e kau mātuʻa pe kau sevāniti fakafaifekau. (1 Timote 3:1-10, 12, 13; Taitusi 1:5-9; Semisi 3:1) Naʻe aʻu ʻo vaivai fakalaumālie ʻa e kau Kalisitiane pani ʻe niʻihi. (1 Tesalonaika 5:14) Pea ko e ngaahi tuofāfiné, neongo naʻe pani kinautolu, naʻe ʻikai ke nau faiako ʻi he fakatahaʻangá.—1 Timote 2:11, 12.
Ko ia ai, ko e kau Kalisitiane paní fakataha mo honau ngaahi kaungāfeohi ko e fanga sipi kehé ʻoku nau feinga ke nofoʻaki mālohi fakalaumālie, ʻo fakatupulekina ʻa e fua ʻo e laumālié mo pouaki ʻa e melinó ʻi he fakatahaʻangá. Ko e kau Kalisitiane kotoa pē, tatau ai pē pe ko e tokotaha pani pe ʻi he fanga sipi kehé, ʻoku nau ngāue mālohi ʻi hono malangaʻi ʻa e ongoongo leleí mo e ngaohi ākonga ʻi he malumalu ʻo e tataki ʻa e Kulupu Pulé. ʻOku fiemālie ʻa e kau Kalisitiane paní ke nau fai ʻeni ʻo fakatatau ki he finangalo ʻo e ʻOtuá pe ko e hā hono lōloa ʻa ʻenau kei ʻi he māmaní ʻi he tuʻunga ko e kau sevāniti ʻa Sihová.