Akoʻi ʻa e Niʻihi Kehé Ke Nau Kakapa Atu
“Ko e tokotaha kotoa pē ʻoku haohaoa hono akoʻí ʻe hangē ko ʻene faiakó.”—LUKE 6:40.
1. Lolotonga ʻene ngāue fakafaifekau ʻi he māmaní, naʻe anga-fēfē hono fakatoka ʻe Sīsū ʻa e makatuʻunga ki ha fakatahaʻanga fakaofó?
ʻIHONO fakaʻosi ʻene fakamatala Kōsipelí, naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Sioné: “Ko hono moʻoní, ʻoku toe lahi mo e ngaahi meʻa kehe naʻe fai ʻe Sīsū, ʻa ia kapau naʻe faifai ange ʻo hiki fakaikiiki kotoa ia, ʻoku ou pehē, heʻikai lava ke hao ʻi he māmaní ʻa e ngaahi takainga tohi ʻe hikí.” (Sione 21:25) Naʻe kau ʻi he ngaahi meʻa kotoa naʻe lavaʻi ʻe Sīsū lolotonga ʻene ngāue fakafaifekau nounou kae longomoʻuí ʻa hono kumi, akoʻi mo fokotuʻutuʻu ʻa e kau tangata ʻa ia te nau takimuʻa hili ʻene nofo fakataimi ʻi he māmaní. ʻI heʻene foki ki hēvani ʻi he 33 T.S., ne tuku mai ʻe Sīsū ʻa e makatuʻunga ki ha fakatahaʻanga fakaofo ʻa ia ʻe vave ʻa e tupu ʻene tokolahí ʻo laui afe.—Ngā. 2:41, 42; 4:4; 6:7.
2, 3. (a) Ko e hā ʻoku ʻi ai ai ha fiemaʻu vivili ki he kau tangata ʻosi papitaisó ke nau kakapa atú? (e) Ko e hā ʻe lāulea ki ai ʻi he kupu ko ení?
2 ʻI he laka hake he kau fanongonongo longomoʻui ʻe toko fitu miliona ʻo e Puleʻangá ʻi he fakatahaʻanga ʻe 100,000 tupu ʻi māmani lahi he ʻaho ní, ʻoku hokohoko atu ai ha fiemaʻu ʻo e kau tangata ke nau takimuʻa ʻi he ngaahi meʻa fakalaumālié. Hangē ko ení, ʻoku fiemaʻu lahi ha kau mātuʻa Kalisitiane. Ko e faʻahinga ko ia ʻoku kakapa atu ki he monū ko eni ʻo e ngāué ʻoku fiemaʻu ke fakaongoongoleleiʻi, he ʻoku nau “holi ai ki ha ngāue lelei.”—1 Tīm. 3:1.
3 Kae kehe, ko e kakai tangatá ʻoku ʻikai fakanatula pē ʻenau taau ki he ngaahi monū ʻi he fakatahaʻangá. Ko e ako fakamāmaní ʻataʻatā pē pe ko e taukei ʻi he moʻuí ʻoku ʻikai teuʻi ai ha tangata ia ki he faʻahinga ngāue ko ení. Ke ngāue lelei ʻi ha tuʻunga pehē, kuo pau ki ha tangata ke ne taau fakalaumālie. Laka hake he ngaahi malavá pe lavameʻá, kuo pau ke ne maʻu ʻa e ngaahi ʻulungaanga fakalaumālie. ʻE lava fēfē ke tokoniʻi ʻa e kakai tangata ʻi he fakatahaʻangá ke nau taau? “Ko e tokotaha kotoa pē ʻoku haohaoa hono akoʻí ʻe hangē ko ʻene faiakó,” ko e lea ia ʻa Sīsuú. (Luke 6:40) ʻI he kupu ko ení, te tau lāulea ai ki he ngaahi founga ʻe niʻihi ʻa ia naʻe tokoniʻiʻaki ʻe he Faiako Mataotaó, Sīsū Kalaisi, ʻa ʻene kau ākongá ke nau taau ai ki he fatongia lahi ange, pea te tau sio ai ko e hā ʻa e ngaahi lēsoni ʻe lava ke tau maʻu mei he meʻa naʻá ne faí.
“Kuó U Ui Kimoutolu ko e Ngaahi Kaumeʻa”
4. Naʻe anga-fēfē hono fakahaaʻi tonu ʻe Sīsū ia ko ha kaumeʻa moʻoni ki heʻene kau ākongá?
4 Naʻe tōʻongafai ʻa Sīsū ki heʻene kau ākongá ko e ngaahi kaumeʻa, ʻo ʻikai ko e faʻahinga māʻulalo. Naʻá ne fakamoleki ʻa e taimi mo kinautolu, falala kia kinautolu, pea ‘fakahaaʻi kiate kinautolu ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē kuó ne fanongo ai mei heʻene Tamaí.’ (Lau ʻa e Sione 15:15.) Fakaʻuta atu ki he fiefia naʻa nau maʻu ʻi he taimi naʻe tali ai ʻe Sīsū ʻenau fehuʻi: “Ko e hā ʻa e fakaʻilonga ʻo hoʻo ʻi hení pea mo e fakaʻosiʻosi ʻo e fokotuʻutuʻu lolotongá?” (Māt. 24:3, 4) Naʻá ne toe vahevahe foki ki hono kau muimuí ʻene ngaahi fakakaukau mo e ongoʻi fakafoʻituituí. Hangē ko ení, ʻi he pō naʻe lavakiʻi ai iá, naʻe ʻave ʻe Sīsū ʻa Pita, Sēmisi, mo Sione ki he ngoue ko Ketisemaní, ʻa ia naʻá ne lotu tōtōivi ai mei hono loto ne hohaʻatuʻú. Ne ʻikai nai ke fanongo ʻa e kau ʻapositolo ʻe toko tolú ki he meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻi heʻene lotú, ka ʻoku pau pē naʻa nau ongoʻi ʻa e mafatukituki ʻo e taimi ko iá. (Mk. 14:33-38) Fakakaukau atu foki ki he maongo ʻo e fakasinokehé kuo pau naʻe maʻu ki muʻa ange ʻe he toko tolú. (Mk. 9:2-8; 2 Pita 1:16-18) Ko e kaumeʻa fekoekoeʻi naʻe fakahoko ʻe Sīsū mo ʻene kau ākongá ko ha taula ia kia kinautolu ʻi heʻenau tokangaʻi ki mui ʻa e ngaahi vāhenga-ngāue mafatukitukí.
5. Ko e hā ʻa e ngaahi founga ʻe niʻihi ʻa ia ʻe lava ai ke fakafaingamālieʻi ʻe he kau mātuʻa Kalisitiané kinautolu ki he niʻihi kehé?
5 Hangē ko Sīsuú, ko e kau mātuʻa Kalisitiane he ʻaho ní ʻoku nau fakakaumeʻa mo tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. ʻOku nau fakatupulekina ha vahaʻangatae māfana mo vāofi mo honau ngaahi kaungātuí ʻaki hono vaheʻi ʻa e taimi ke fakahaaʻi ai ʻa e mahuʻingaʻia fakafoʻituitui ʻia kinautolu. Lolotonga ʻoku ʻiloʻi ʻe he kau mātuʻá ʻa e mahuʻinga ʻo e fakapulipuli ʻo ha meʻa, ʻoku ʻikai te nau fufū meʻa. ʻOku falala ʻa e kau mātuʻá ki honau fanga tokouá pea vahevahe kia kinautolu ʻa e ngaahi moʻoni Fakatohitapu kuo nau akó tonu. ʻOku ʻikai ʻaupito lau ʻe he kau mātuʻá ʻoku māʻulalo ange ha sevāniti fakafaifekau ʻa ia ʻokú ne mātuʻaki kei siʻi nai. Ka, ʻoku nau fakakaukau kiate ia ko ha tangata fakalaumālie ʻoku ʻi ai ʻene malava ʻa ia ʻokú ne fakahoko ha ngāue mahuʻinga maʻá e fakatahaʻangá.
“Kuó U Fokotuʻu ʻa e Sīpinga Kiate Kimoutolu”
6, 7. Fakamatalaʻi ʻa e faʻifaʻitakiʻanga naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá mo e ola ʻo e meʻá ni kia kinautolú.
6 Neongo naʻe maʻu ʻe he kau ākonga ʻa Sīsuú ʻa e houngaʻia ki he ngaahi meʻa fakalaumālié, ko ʻenau fakakaukaú ne tākiekina ia he taimi ʻe niʻihi ʻe honau puipuituʻá mo e anga fakafonuá. (Māt. 19:9, 10; Luke 9:46-48; Sione 4:27) Kae kehe, naʻe ʻikai ke valokiʻi pe fakamanamanaʻi ʻe Sīsū ʻa ʻene kau ākongá. Naʻe ʻikai te ne fakamafasiaʻi kinautolu ʻaki e ngaahi fiemaʻu taʻeʻuhinga pe faleʻi kinautolu ke nau fai e meʻa ko ē lolotonga ia ko ia tonu ʻokú ne fai ʻe ia ʻa e meʻa kehe. ʻI hono kehé, naʻe akoʻi kinautolu ʻe Sīsū ʻaki ʻa e faʻifaʻitakiʻanga.—Lau ʻa e Sione 13:15.
7 Ko e hā e faʻahinga sīpinga naʻe tuku ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá? (1 Pita 2:21) Naʻá ne tauhi ʻene moʻuí ke faingofua koeʻuhi ke lava ai ʻo ne ngāue fakasevāniti tauʻatāina ki he niʻihi kehé. (Luke 9:58) Naʻe anga-fakanānā ʻa Sīsū pea fakatefito maʻu pē ʻene akonakí ʻi he Folofolá. (Sione 5:19; 17:14, 17) Naʻá ne fotungofua mo anga-lelei. Ko e ʻofá ʻa e fakaueʻiloto ki he meʻa kotoa pē naʻá ne faí. (Māt. 19:13-15; Sione 15:12) Ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú ne ʻi ai ʻene tākiekina lelei ki heʻene kau ʻapositoló. Hangē ko ení, naʻe ʻikai momou ʻa Sēmisi ʻi he fehangahangai mo e maté ka naʻá ne tauhi mateaki ki he ʻOtuá ʻo aʻu ki hono tāmateʻí. (Ngā. 12:1, 2) Naʻe muimui faitōnunga ʻa Sione ʻi he topuvaʻe ʻo Sīsuú ʻo laka hake he taʻu ʻe 60.—Fkh. 1:1, 2, 9.
8. Ko e hā e faʻifaʻitakiʻanga ʻoku fokotuʻu ʻe he kau mātuʻá ki he kau tangata kei siʻi angé mo e niʻihi kehé?
8 Ko e kau mātuʻa ʻoku nau feilaulauʻi-kita, anga-fakatōkilalo, mo ʻofá ʻoku nau ʻomai ʻa e faʻahinga faʻifaʻitakiʻanga ko ia ʻoku fiemaʻu ʻe he kau tangata kei siʻi angé. (1 Pita 5:2, 3) ʻIkai ngata aí, ko e kau mātuʻa ʻoku nau alafaʻifaʻitakiʻanga ʻi he tuí, ʻi he faiakó, ʻi he moʻui faka-Kalisitiané, pea ʻi he ngāue fakafaifekaú ʻoku nau hokosia ʻa e fiemālie ʻi hono ʻiloʻi ʻe lava ke faʻifaʻitaki ʻa e niʻihi kehé ki heʻenau tuí.—Hep. 13:7.
‘ʻI Hono ʻOange Kiate Kinautolu ʻa e Ngaahi Fekaú, Naʻe Fekau Atu ʻe Sīsū Kinautolu’
9. ʻOku anga-fēfē ʻetau ʻiloʻi naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻa ʻene kau ākongá ke nau fakahoko ʻa e ngāue fakaʻevangelioó?
9 Hili ʻa e ngāue faivelenga ʻi heʻene ngāue fakafaifekaú ʻi he taʻu nai ʻe ua, naʻe fakalahi ʻe Sīsū ʻa e ngāue fakamalangá ʻaki hono fekauʻi atu ʻene kau ʻapositolo ʻe toko 12 ke nau malanga. Kae kehe, naʻá ne ʻuluaki ʻoange kia kinautolu ʻa e fakahinohino. (Māt. 10:5-14) ʻI he teu ke ne fafanga fakaemana ha fuʻu kakai ʻe laui afé, naʻe tala ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá ʻa e founga naʻá ne loto ke nau fokotuʻutuʻu ki ai ʻa e kakaí mo tufaki ʻa e meʻakaí. (Luke 9:12-17) ʻOku hā mahino leva, naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻene kau ākongá ʻaki hono ʻoange kia kinautolu ʻa e fakahinohino mahino mo papau. Ko e sīpinga ko eni ʻo e akó, fakataha mo e tākiekina mālohi ʻa e laumālie māʻoniʻoní, naʻe teuʻi ai ki mui ʻa e kau ʻapositoló ke nau fokotuʻutuʻu ʻa e ngāue fakamalanga lahi ʻa ia naʻe fakahoko ʻi he 33 T.S. pea ʻi he hili iá.
10, 11. ʻI he ngaahi founga fē ʻe lava ke tokonaki mai ai ʻa e ako fakalakalaka ki he faʻahinga foʻoú?
10 ʻI he ʻaho ní, ʻoku kamata ʻa e fakahinohino fakalaumālié ʻi he taimi ʻoku tali ai ʻe ha tangata ha ako Tohi Tapu. ʻE fiemaʻu nai ke tau tokoniʻi ia ke ne lautohi lelei. Ko ʻetau tokoní ʻe hokohoko atu ia ʻi heʻetau fai ʻa e ngaahi ako Tohi Tapu mo iá. ʻI heʻene kamata ke maʻu maʻu pē ʻa e ngaahi fakataha faka-Kalisitiané, ko hono akoʻi fakalaumālié ʻe fakalakalaka ʻi heʻene kau ʻi he Ako Fakafaifekau Fakateokalatí, hoko ko ha tokotaha malanga teʻeki papitaiso, mo e alā meʻa pehē. Hili hono papitaisó, ko hono akoʻí ʻe lava ke kau ai ʻa e ngaahi meʻa hangē ko e tokoni ʻi hono tokangaʻi ʻa e Fale Fakatahaʻangá. ʻI he faai atu ʻa e taimí, ʻe lava ke tokoniʻi ha tokoua ke ne sio ki he ngaahi meʻa ʻoku fiemaʻu ke ne fai ke taau ai ke hoko ko ha sevāniti fakafaifekau.
11 ʻI hono ʻoange ki ha tokoua ʻosi papitaiso ha vāhenga-ngāue, ʻoku fakamatalaʻi fiefia ʻe ha mātuʻa ʻa e ngaahi founga ngāue fakakautaha feʻungamālié pea ʻoange ʻa e fakahinohino ʻoku fiemaʻú. Ko e tokoua ʻoku akoʻí kuo pau ke ne mahinoʻi ʻa e meʻa ʻoku ʻamanekina meiate iá. Kapau ʻokú ne fāinga ʻi he meʻa ʻoku fiemaʻu ke ne faí, ko ha mātuʻa ʻofa ʻoku ʻikai te ne fakaʻosiʻaki fakavave ʻoku ʻikai te ne taau. Ka, ʻoku fakahaaʻi anga-ʻofa ange ʻe he mātuʻá ʻa e ngaahi tafaʻaki pau ʻoku fai ki ai e tokangá pea fakamanatu ʻa e ngaahi taumuʻá mo e ngaahi founga ngāué. ʻI he sio ki he kakai tangata ʻoku nau tali lelei ʻa e ngaahi feinga peheé pea hokosia ai ʻa e fiefia ʻoku hoko ʻi he tauhi ki he niʻihi kehé ko ha matavai ia ʻo e fiefia ki he kau mātuʻá.—Ngā. 20:35.
“Koia Oku Ogoʻi ae Akonaki Oku Boto Ia”
12. Ko e hā naʻá ne ʻai ʻa e akonaki ʻa Sīsuú ke ola leleí?
12 Naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻene kau ākongá ʻaki hono ʻoange ʻa e akonaki fakafoʻituitui feʻungamālie ki heʻenau ngaahi fiemaʻú. Ko e fakatātaá, naʻá ne valokiʻi ʻa Sēmisi mo Sione ʻi heʻena loto ke ʻalu hifo ha afi mei langi ki he kau Samēlia ʻe niʻihi ʻa ia naʻe ʻikai te nau tali iá. (Luke 9:52-55) ʻI he taimi naʻe fakaofiofi atu ai ʻa e faʻē ʻa Sēmisi mo Sioné kia Sīsū koeʻuhi ko kinaua ke kole ke na maʻu ha ongo tuʻunga lelei ʻi he Puleʻangá, naʻe lea hangatonu ʻa Sīsū ki he ongo tautehiná, ʻo pehē: “Ko e nofo hifo ko eni ʻi hoku nima toʻomataʻú mo hoku toʻohemá ʻoku ʻikai ʻaʻaku ia ke foaki, ka ʻoku maʻá e faʻahinga ia kuo teuteuʻi ia ki ai ʻe heʻeku Tamaí.” (Māt. 20:20-23) ʻI he taimi kotoa pē, naʻe fai ai ʻe Sīsū ʻa e akonaki naʻe mahino, ʻaonga, pea makatuʻunga fefeka ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni fakaʻotuá. Naʻá ne akoʻi ʻene kau ākongá ke nau fakaʻuhinga ʻi he ngaahi tefitoʻi moʻoni ko iá. (Māt. 17:24-27) Naʻe toe ʻiloʻi ʻe Sīsū ʻa e ngaahi ngātanga ʻo hono kau muimuí pea naʻe ʻikai te ne ʻamanekina ʻa e haohaoá meiate kinautolu. Ko ʻene akonakí naʻe ueʻi ia ʻe he ʻofa moʻoni.—Sione 13:1.
13, 14. (a) Ko hai ʻokú ne fiemaʻu ʻa e akonakí? (e) ʻOmai ha ngaahi fakatātā ʻo e akonaki fakafoʻituitui ʻe fai nai ʻe ha mātuʻa ki ha taha ʻoku ʻikai ke fakalakalaka fakalaumālie.
13 Ko e tangata kotoa pē ʻoku kakapa atu ki he fatongia ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané ʻokú ne fiemaʻu ʻa e akonaki pe faleʻi Fakatohitapú ʻi he taimi ki he taimi. “Koia oku ogoʻi ae akonaki oku boto ia,” ko e lau ia ʻa e Palōveepi 12:15 (PM). “Naʻá ku ʻiloʻi ko ʻeku palopalema lahi tahá ko e fekuki mo ʻeku ngaahi taʻehaohaoá tonu,” ko e lau ia ʻa ha talavou ʻe taha. “Ko e faleʻi ʻa ha mātuʻa naʻe ʻai ai ke u vakai totonu ki he meʻá ni.”
14 Kapau ʻoku sio ʻa e kau mātuʻá ʻoku fakatuaiʻi ʻe ha ʻulungaanga ala fehuʻia ʻa e fakalakalaka fakalaumālie ʻa ha tangata, ʻoku nau tamuʻomuʻa ke fakatonutonu ia ʻi ha laumālie ʻo e anga-malū. (Kal. 6:1) ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻoku fiemaʻu ʻa e akonakí koeʻuhi ko ha faʻahinga angaʻitangata. Ko e fakatātaá, kapau ʻoku hā ngali ʻi ha tuʻunga fakafiemālieʻi-kita ha tokoua, ʻoku ʻiloʻi nai ʻe ha mātuʻa ʻoku ʻaonga ke fakahaaʻi ko Sīsuú ko ha tokotaha fanongonongo faivelenga ia ʻo e Puleʻangá ʻa ia naʻá ne fekauʻi ʻa hono kau muimuí ke nau ngaohi ākonga. (Māt. 28:19, 20; Luke 8:1) Kapau ʻoku hā ʻoku kumi tuʻunga ha tokoua, ʻe fakahaaʻi nai ʻe ha mātuʻa kiate ia ʻa e anga hono tokoniʻi ʻe Sīsū ʻEne kau ākongá ke nau sio ki he fakatuʻutāmaki ʻo e feinga ke tuʻu-ki-muʻá. (Luke 22:24-27) Fēfē kapau ʻoku hehema ha tokoua ke taʻefakamolemole? Ko e talanoa fakatātā ki he tamaioʻeiki naʻe fakafisi ke ne fakamolemoleʻi ha kiʻi moʻua neongo ko ia tonu ē kuo fakamolemoleʻi lahi angé ʻe ʻomai ai ha poini mālohi. (Māt. 18:21-35) ʻI he taimi ʻoku fiemaʻu ai ʻa e akonakí, ʻoku lelei ki he kau mātuʻá ke nau fai ia ʻi he faingamālie vave tahá.—Lau ʻa e Palōveepi 27:9, “PM.”
“Hoko ʻo Teuʻi ʻa Koe Tonu”
15. ʻE lava fēfē ke tokoniʻi ʻe ha fāmili ʻo ha tangata ʻa ia ke ne tauhi ki he niʻihi kehé?
15 ʻOku takimuʻa ʻa e kau mātuʻá ʻi hono akoʻi ʻa e kakai tangatá ke nau kakapa atu, ka ʻe lava ke poupouʻi ʻe he niʻihi kehé ʻenau ngaahi feingá. Hangē ko ení, ko e fāmili ʻo ha tangata ʻe lava pea ʻoku totonu ke nau tokoniʻi ia ke ne kakapa atu. Pea kapau ʻokú ne ʻosi hoko ko ha mātuʻa, te ne maʻu ʻaonga mei he poupou ʻa ha uaifi ʻofa mo e fānau taʻesiokita. Ko ʻenau loto-lelei ke vahevahe mo e fakatahaʻangá ʻa hono taimí ʻoku fiemaʻu pau ia kapau ʻoku fiemaʻu ke ne lavameʻa ʻi he fua hono fatongiá. Ko ʻenau laumālie feilaulauʻi-kitá ʻoku ʻomai ai kiate ia ʻa e fiefia pea ʻoku fakahoungaʻi lahi ʻe he niʻihi kehé.—Pal. 15:20; 31:10, 23.
16. (a) ʻOku ʻia hai ʻa e fatongia tefito ke kakapa atú? (e) ʻE lava fēfē ke kakapa atu ha tangata ki he ngaahi monū ʻi he fakatahaʻangá?
16 Neongo ʻe lava ke tokoniʻi mo poupouʻi ia ʻe he niʻihi kehé, ko e fatongia tefito ki he kakapa atú ʻoku ʻi he tangatá tonu ia. (Lau ʻa e Kalētia 6:5.) Ko e moʻoni, ʻoku ʻikai fiemaʻu ia ki ha tokoua ke ne hoko ko ha sevāniti fakafaifekau pe ko ha mātuʻa koeʻuhi ke tokoniʻi ai ʻa e niʻihi kehé pea kau kakato ai ʻi he ngāue fakafaifekaú. Kae kehe, ko e kakapa atu ki he ngaahi monū ʻi he fakatahaʻangá ʻoku ʻuhinga iá ko e feinga mālohi ke aʻusia ʻa e ngaahi tuʻunga taau ʻoku fokotuʻu mai ʻi he Folofolá. (1 Tīm. 3:1-13; Tai. 1:5-9; 1 Pita 5:1-3) Ko ia kapau ʻoku holi ha tangata ke tauhi ʻi he tuʻunga ko ha sevāniti fakafaifekau pe ko ha mātuʻa ka kuo teʻeki fakanofo ki ai, ʻoku totonu ke ne fai ha tokanga ki he ngaahi tafaʻaki ʻa ia ʻoku fiemaʻu ke ne fai ai ha fakalakalaka fakalaumālié. ʻOku fiemaʻu ki he meʻá ni ʻa e lau maʻu pē ʻa e Tohi Tapú, ako tōtōivi fakafoʻituitui, fakalaulauloto fakamātoato, lotu mei he lotó, pea kau faivelenga ʻi he ngāue fakafaifekau faka-Kalisitiané. ʻI he ngaahi founga peheé, ʻe lava ke ne ngāueʻaki fakafoʻituitui ai ʻa e akonaki ʻa Paula kia Tīmoté: “Hoko ʻo teuʻi ʻa koe tonu fakataha mo e taumuʻa ke maʻu ʻa e anga-līʻoa fakaʻotuá.”—1 Tīm. 4:7.
17, 18. Ko e hā ʻe lava ke fai ʻe ha tokoua ʻosi papitaiso kapau ʻoku taʻotaʻofi ia ʻe he loto-moʻuá, ngaahi ongoʻi taʻefeʻungá, pe ko e ʻikai ha fakaueʻilotó?
17 Kae fēfē kapau ʻoku ʻikai kakapa atu ha tangata koeʻuhí ko e loto-moʻuá pe ngaahi ongoʻi taʻefeʻungá? ʻE lelei ke ne fakakaukau ki he lahi ʻo e meʻa ʻoku fai ʻe Sihova mo Sīsū Kalaisi maʻatautolú. Ko e moʻoni, ko Sihová “ʻoku ne fua kavenga maʻatautolu he ʻaho kotoa.” (Saame 68:19) Ko ia ʻe lava ke tokoniʻi ʻe heʻetau Tamai fakahēvaní ha tokoua ke ne fua ʻa e fatongia ʻi he fakatahaʻangá. Ko ha tokoua ʻoku ʻikai tauhi ʻi he tuʻunga ko ha sevāniti fakafaifekau pe ko ha mātuʻá te ne toe ʻiloʻi ʻoku ʻaonga ke fakakaukau ki he moʻoniʻi meʻa ko ia ʻoku ʻi ai ha fiemaʻu lahi ki he kau tangata matuʻotuʻá ke nau tali ʻa e ngaahi monū ʻo e ngāue ʻi he kautaha ʻa e ʻOtuá. Ko e fakakaukauloto atu ki he ngaahi poini ko iá ʻe ueʻi nai ai ha tokoua ke ne fai ha feinga ke ikuʻi ʻa e ngaahi ongoʻi taʻepaú. ʻE lava ke ne lotu ʻo kole ʻa e laumālie māʻoniʻoní, ʻo manatuʻi ko hono fuá ʻoku kau ai ʻa e melinó mo e mapuleʻi-kitá—ko e ongo ʻulungaanga ʻoku fiemaʻu ke toʻo atu ai ʻa e loto-moʻuá pe ngaahi ongoʻi taʻefeʻungá. (Luke 11:13; Kal. 5:22, 23) Pea ʻe lava ke falala kakato ha taha ʻoku tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻa e faʻahinga kotoa ʻoku nau kakapa atu fakataha mo ha taumuʻa totonu.
18 ʻE lava ke pehē ko e ʻikai ha fakaueʻilotó ʻokú ne taʻofi ha tangata ʻosi papitaiso mei he kakapa atú? Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi ha tokoua ʻoku ʻikai haʻane holi ke ngāue? Naʻe tohi ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “[Ko e ʻOtuá], ʻokú ne fakaivia kimoutolú, ʻo ne fakatou ʻoatu kiate kimoutolu ʻa e holi mo e mālohi ke mou ngāue ki he meʻa ʻokú ne hōhōʻia aí.” (Fil. 2:13) Ko e holi ke ngāué ʻoku ʻomai ia ʻe he ʻOtuá, pea ko e laumālie ʻo Sihová ʻe lava ke ne fakaivimālohiʻi ha tokotaha ke ne fai ai ʻa e ngāue toputapú. (Fil. 4:13) ʻIkai ngata aí, ʻe lava ke lotu ha Kalisitiane ke ʻai ia ʻe he ʻOtuá ke ne fai ʻa e meʻa ʻoku totonú.—Saame 25:4, 5.
19. Ko e hā ʻoku fakapapauʻi mai kia kitautolu ʻi hono ʻohake ʻa e “fituʻi tauhi, ʻio, ha valuʻi tangata ʻoku mau lakanga”?
19 ʻOku tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻa e ngaahi feinga ʻa e kau tangata taʻumotuʻá ke akoʻi ʻa e niʻihi kehé. Ko ʻene tāpuakí ʻoku toe hokosia ia ʻe he faʻahinga ko ia ʻoku nau tali pea kakapa atu ki he ngaahi monū ʻi he fakatahaʻangá. Ko e Folofolá ʻoku fakapapauʻi mai ai kia kitautolu ʻoku ʻi he lotolotonga ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá ʻa e “fituʻi tauhi, ʻio, ha valuʻi tangata ʻoku mau lakanga”—ko e tokolahi ʻo e kau tangata lavameʻa ʻoku fiemaʻú—ʻe ʻohake kinautolu ke nau takimuʻa ʻi he kautaha ʻa Sihová. (Mai. 5:5) He fuʻu tāpuaki ē he ko e kakai tangata Kalisitiane tokolahi fau ʻoku akoʻi pea ʻoku nau kakapa atu anga-fakatōkilalo ki he ngaahi monū ʻo e ngāué ke fakahīkihikiʻi ai ʻa Sihova!
ʻE Fēfē Haʻo Tali?
• Naʻe anga-fēfē hono tokoniʻi ʻe Sīsū ʻene kau ākongá ke nau taau ki he fatongia lahi angé?
• ʻE lava fēfē ke faʻifaʻitaki ʻa e kau mātuʻá kia Sīsū ʻi heʻenau tokoniʻi ʻa e kakai tangata ʻi he fakatahaʻangá ke nau takimuʻá?
• Ko e hā ʻa e tafaʻaki ʻe fakahoko ʻe he fāmili ʻo ha tangata ʻi hono tokoniʻi ia ke ne kakapa atú?
• Ko e hā ʻe lava ke fai tonu ʻe ha tangata ke kakapa atu ai ki he ngaahi monuú?
[Fakatātā ʻi he peesi 31]
Ko e hā ʻa e ako ʻe lava ke ke tokonaki ki hoʻo ako Tohi Tapú ʻi heʻene feinga ke fakalakalaká?
[Fakatātā ʻi he peesi 32]
ʻE lava fēfē ke fakahāhā ʻe he kakai tangatá ʻoku nau kakapa atu?