KAVEINGA TEFITO | KAU ʻĀNGELÓ—ʻOKU NAU ʻI AI MOʻONI? ʻUHINGA ʻOKU MAHUʻINGA AÍ
Moʻoni Fekauʻaki mo e Kau ʻĀngeló
Te ke fieʻilo ki he moʻoni fekauʻaki mo e kau ʻāngeló—ko hai kinautolu, founga ʻenau hoko mai ʻo ʻi aí, pea ko e hā ʻoku nau faí? ʻOku ʻikai ha feituʻu lelei ange ke kumi ki ai ki ha tali ka ko e Folofola fakamānavaʻi ʻa e ʻOtuá, ʻa e Tohi Tapú. (2 Tīmote 3:16) Ko e hā ʻoku tala mai ʻe he Tohi Tapú?
Hangē pē ko e ʻOtuá ko ha Laumālie, ko e kau ʻāngeló foki ko ha ngaahi laumālie taʻehāmai “ʻoku ʻikai ke kakano mo hui.” Ko e kau ʻāngelo mateakí ʻoku nau nofo ʻi hēvani pea ʻoku nau ʻi he ʻao tonu ʻo e ʻOtuá.—Luke 24:39; Mātiu 18:10; Sione 4:24.
Kuo ʻi ai ʻa e ngaahi taimi ne hā ai ʻa e kau ʻāngeló ko ha tangata ke tokangaʻi ʻa e ngaahi ngāue kuo ʻomai ʻe he ʻOtuá ki he māmaní pea nau toe liliu sino ʻi he hili hono fakahoko kakato ʻenau ngāué.—Fakamaau 6:11-23; 13:15-20.
Neongo ʻoku hā ʻi he Tohi Tapú ʻa e kau ʻāngeló ko ha kau tangata pea kuo nau liliu sino maʻu pē ko e kau tangata, ʻoku ʻikai ha kau ʻāngelo tangata pe fefine. ʻOku ʻikai te nau mali pe fakafanau. ʻIkai ko ia pē, naʻe ʻikai ke ʻuluaki hoko mai ʻa e kau ʻāngeló ko ha kau tangata ʻi he māmaní—pe ko ha fanga kiʻi pēpē, fānau pe kakai lalahi. Naʻe fakatupu ʻe Sihova ʻa e kau ʻāngeló; ko ia ʻoku ui ai ʻe he Tohi Tapú kinautolu ko e “ngaahi foha ʻo e ʻOtua moʻoní.”—Siope 1:6; Saame 148:2, 5.
ʻOku lave ʻa e Tohi Tapú ki he “ngaahi lea ʻa e tangatá pea mo e kau ʻāngeló,” ʻo fakahaaʻi ai ko e faʻahinga ʻoku sino laumālié ʻoku ʻi ai ʻenau lea pea ʻoku nau lea. Neongo kuo ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ʻa e kau ʻāngeló ke fetuʻutaki mo e faʻahinga ʻo e tangatá, ʻoku ʻikai te ne fakaʻatā kitautolu ke tau hū pe lotu kiate kinautolu.—1 Kolinitō 13:1; Fakahā 22:8, 9.
ʻOku laui mano liunga mano ʻa e kau ʻāngeló, ʻo aʻu nai honau tokolahí ki he laui pilioná.a—Taniela 7:10; Fakahā 5:11.
Ko e kau ʻāngeló ʻoku nau “kaukaua ʻi he mālohí”—mālohi mamaʻo ange ia ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá—pea ʻoku nau mahulu hake ʻi he poto fakaetangatá. ʻOku hā mahino ʻoku lava ke nau fononga ʻi he vave fakamanavahē, ʻo mahulu atu ia ʻi he ngaahi ngataʻanga ʻo e māmani matelié.—Saame 103:20; Taniela 9:20-23.
Neongo ʻoku nau māʻolunga ange fakaʻatamai mo fakalaumālie, ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi ngataʻanga ʻo e kau ʻāngeló, pea ʻoku ʻi ai mo e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai te nau ʻiloʻi.—Mātiu 24:36; 1 Pita 1:12.
Naʻe fakatupu ʻa e kau ʻāngeló mo ha ngaahi ʻulungaanga, ko e ngaahi ʻulungaanga fakaʻotua, mo e tauʻatāina ke filí. Ko ia ai, ʻi he hangē ko e faʻahinga ʻo e tangatá ʻoku lava ke nau fili ke fai ʻa e meʻa ʻoku tonú pe halá. Meʻa pango, ne fili ʻa e kau ʻāngelo ia ʻe niʻihi ke angatuʻu ki he ʻOtuá.—Sute 6.
a Ko ha mano ko e 10,000 ia. Ko e taha mano liunga taha manó ʻoku 100 miliona. Kae kehe, ʻoku lave ʻa e Fakahaá ki ha kau ʻāngelo ʻe “laui mano liungaʻaki ʻa e laui mano.” ʻA ia ko e laui teau miliona ia, laui piliona nai, ʻo e ngaahi meʻamoʻui laumālié!