LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w98 9/1 p. 4-7
  • ʻE Lava ke Ke Falala ki Ho Konisēnisí?

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • ʻE Lava ke Ke Falala ki Ho Konisēnisí?
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Akoʻi ʻo e Konisēnisí
  • Fehoanakimālie mo e Fakakaukau ʻa e ʻOtuá
  • Ko ha Tokoni ki Hono Akoʻi ʻo e Konisēnisí
  • Maʻu “ʻa e Finangalo ʻo Kalaisi”
  • Maʻu ʻa e ʻAonga mei he Konisēnisi Kuo Akoʻí
  • ʻE Lava Fēfē Ke Ke Tauhi Maʻu ha Konisēnisi Lelei?
    Tauhi Kimoutolu ʻi he ʻOfa ʻa e ʻOtuá
  • Ko Ho Konisēnisí ʻOku Akoʻi Lelei?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2005
  • Ko ha Konisēnisi Lelei mo e ʻOtuá
    Founga ke Nofo Maʻu Ai ʻi he ʻOfa ʻa e ʻOtuá
  • Fanongo ki he Leʻo mei Loto
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2007
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
w98 9/1 p. 4-7

ʻE Lava ke Ke Falala ki Ho Konisēnisí?

ʻI HE malumalu ʻo e ngaahi tuʻunga mahení, ko e kāpasá ko ha meʻangāue alafalalaʻanga. Ko hono huí, ʻi hono tataki ʻe he ivi fakamakinito ʻo e māmaní, ʻoku tuhu maʻu pē ia ki he tokelaú. ʻOku lava leva ai ke falala ʻa e kau fefonongaʻakí ki he kāpasá ki ha tataki ʻi he taimi ʻoku ʻikai ai ha ngaahi fakaʻilonga kauʻā ke tataki kinautolú. Ka ko e hā ʻoku hoko ʻi he taimi ʻoku tuku ai ha meʻa fakamakinito ʻo ofi ki he kāpasá? ʻE vilo leva ʻa e huí ia ki he makinitó kae ʻikai ke tuhu ki he tokelaú. ʻOku ʻikai leva ke kei hoko ia ko ha tataki alafalalaʻanga.

ʻE lava ke hoko ʻa e meʻa meimei tatau pehē ki he konisēnisi ʻo e tangatá. Naʻe tō ʻe he Tokotaha-Fakatupú kiate kitautolu ʻa e tufakanga ko ení ke ngāue ko ha tataki alafalalaʻanga. Koeʻuhi naʻe ngaohi kitautolu ʻi he ʻīmisi ʻo e ʻOtuá, ʻoku totonu ke fakahanga maʻu pē kitautolu ʻe he konisēnisí ki he feituʻu totonú ʻi he taimi ʻoku tau fiemaʻu ai ke fai ha ngaahi filí. ʻOku totonu ke ne ueʻi kitautolu ke tapua atu ʻa e ngaahi tuʻunga ʻulungaanga taau ʻo e ʻOtuá. (Senesi 1:​27) ʻOku faʻa fai pehē ia. Ko e fakatātaá, naʻe tohi ʻa e ʻapositolo Kalisitiane ko Paulá ʻo pehē naʻa mo e faʻahinga ʻa ia ʻoku ʻikai te nau maʻu ʻa e lao ʻa e ʻOtuá kuo fakahaá ʻoku nau “fai fakaenatula pe ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻi he Lao.” Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí ʻoku “fakamoʻoni foki ʻe honau konisenisi.”​—Loma 2:​14, 15.

Ka neongo ia, ʻoku ʻikai maʻu pē ke tā ʻa e konisēnisí ia ʻi he taimi ʻoku totonu ai ke peheé. Koeʻuhi ko e taʻehaohaoa fakaetangatá, ʻoku tau hehema ai ke fai ʻa e ngaahi meʻa ʻa ia ʻoku tau ʻilo ʻoku halá. “ʻOku te kaungā-malieʻia mo e lao ʻa e ʻOtua, ʻa hoto tangata-ʻi-loto,” ko e fakahaaʻi ia ʻe Paulá, “ka ʻoku ha kiate au ha lao kehe ʻoku nofo i hoku ngaahi kupu, ʻo fai tau mo e lao ʻo hoku loto, mo takipopula au ki he lao angahalaʻia ʻoku nofo ʻi hoku ngaahi kupu.” (Loma 7:​22, 23) Kapau te tau faʻa ʻunua ki he ngaahi hehema fehālaakí, ʻe māmālie pē nai ʻa e hoko ʻo ongonoa hotau konisēnisí pea faifai atu pē ʻo tuku ʻene tala mai kiate kitautolu ʻoku hala ʻa e ʻulungaanga peheé.

Kae kehe, neongo ʻa e taʻehaohaoá, ʻe lava ke tau fakatonutonuʻi hotau konisēnisí ki he ngaahi tuʻunga ʻa e ʻOtuá. Ko e moʻoni, ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ke tau fai pehē. Ko ha konisēnisi maʻa, kuo akoʻi lelei ʻe ʻikai ngata pē ʻi heʻene tataki ki ha vahaʻangatae fakafoʻituitui māfana mo e ʻOtuá, ka ʻoku fiemaʻu ia ki hotau fakamoʻuí. (Hepelu 10:22; 1 Pita 1:​15, 16) ʻIkai ko ia pē, ʻe tokoniʻi kitautolu ʻe he konisēnisi maʻá ke fai ʻa e ngaahi fili fakapotopoto ʻi he moʻuí, ʻa ia ʻe iku ia ki heʻetau melino mo e fiefia. Naʻe fakamatala ʻa e tokotaha-tohi-sāmé ʻo fekauʻaki mo e tokotaha ʻoku pehē hono konisēnisí: “ʻOku ʻi hono loto ʻa e lao ʻo hono ʻOtua: ʻoku ʻikai haʻane laka ʻe hekea.”​—Sāme 37:31.

Akoʻi ʻo e Konisēnisí

Ko hono akoʻi ʻo e konisēnisí ʻoku kau ki ai ʻa e meʻa lahi ange ia ʻi hono ako maʻuloto pē ha lisi ʻo e ngaahi laó pea toki pipiki fefeka leva ki ai. Ko e meʻa ia naʻe fai ʻe he kau Fālesi ʻi he ʻaho ʻo Sīsuú. Naʻe ʻiloʻi ʻe he kau taki lotu ko ení ʻa e Laó pea nau fakatupu ha talatukufakaholo fakaikiiki, ʻi he pehē koā te ne tokoniʻi ʻa e kakaí ke fakaʻehiʻehi mei hono maumauʻi ʻo e Laó. Ko ia ai, naʻa nau vave ke lea fakafepaki ʻi he taimi naʻe toli uite ai ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú ʻi he Sāpaté pea kai hono fuá. Pea naʻa nau fakafehuʻi ʻa Sīsū ʻi heʻene fakamoʻui ha tangata nima mate ʻi he Sāpaté. (Mātiu 12:​1, 2, 9, 10) Fakatouʻosi ʻa e ongo tōʻonga ko ení, fakatatau ki he talatukufakaholo ʻa e kau Fālesí, naʻe fai ai hono maumauʻi ʻa e fekau hono faá.​—Ekisoto 20:​8-​11.

ʻOku hā mahino, naʻe ako ʻe he kau Fālesí ʻa e Laó. Ka naʻe fakatonutonuʻi honau konisēnisí ki he ngaahi tuʻunga ʻa e ʻOtuá? Mei fē! Ko e hili pē ʻenau fakaanga taʻetotonu ki he meʻa naʻa nau fakakaukau ko hono maumauʻi ʻo e tuʻutuʻuni ʻo e Sāpaté, naʻe fealēleaʻaki ʻa e kau Fālesí ʻo kau kia Sīsū “pe fēfē haʻanau tamateʻi ia.” (Mātiu 12:14) Fakaʻuta atu​—ko e kau taki lotu māʻoniʻoni fakaekinautolu ko ení naʻa nau tuʻutuʻukina ʻi he fakakaukau ki hono kai ʻo e uite naʻe toli foʻoú pea mo e faifakamoʻui ʻi he Sāpaté; ka naʻe ʻikai haʻanau hohaʻa ʻe taha fekauʻaki mo e faʻufaʻu ke mate ʻa Sīsuú!

Naʻe fakahāhā ʻe he houʻeiki taulaʻeikí ʻa e fakakaukau mioʻi meimei tatau. Ko e kau tangata fakameleʻi ko ení naʻe ʻikai haʻanau meʻi ongoʻi halaia ʻe taha ʻi he taimi naʻa nau tuʻuaki ai kia Siutasi ʻa e konga siliva ʻe 30 mei he tukuʻanga koloa ʻo e temipalé ke lavakiʻiʻaki ʻa Sīsuú. Ka ʻi he taimi naʻe fakafoki taʻeʻamanekina ai ʻe Siutasi ʻa e paʻangá, ʻo laku fakafoki ki he temipalé, naʻe fehangahangai ai ʻa e konisēnisi ʻo e houʻeiki taulaʻeikí mo ha ʻefihia fakalao. “ʻOku ʻikai ngofua,” ko ʻenau leá ia, “ke li ʻeni [ʻa e koiní] ki he paʻanga ʻa e siasi, he ko e tongi toto.” (Mātiu 27:​3-6) ʻOku hā mahino, naʻe hohaʻa ʻa e houʻeiki taulaʻeikí he kuo ʻuli ʻa e paʻanga ʻa Siutasí ʻi he taimi ko iá. (Fakafehoanaki mo Teutalonome 23:18.) Kae kehe, ko e kulupu tatau pē ʻo e kau tangata ko ení naʻe halaʻatā ke nau sio ʻoku hala ʻa hono fakamoleki ʻo e paʻangá ke fakatau mai ʻaki ʻa hono lavakiʻi ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá!

Fehoanakimālie mo e Fakakaukau ʻa e ʻOtuá

Ko e ngaahi fakatātā ʻi ʻolungá ʻoku hā ai ko hono akoʻi ʻo e konisēnisí ʻoku fiemaʻu ki ai ʻa e meʻa lahi ange ia ʻi he fakafonu ʻaki pē ʻa e ʻatamaí ha lisi ʻo e ngaahi meʻa ke fai mo e ngaahi meʻa ke ʻoua. Ko hono moʻoní, ʻoku fiemaʻu ʻa e ʻiloʻi ʻo e ngaahi lao ʻa e ʻOtuá, pea ko e talangofua ki aí ʻoku fiemaʻu ia ki he fakamoʻuí. (Sāme 19:​7-​11) Kae kehe, ʻi he tānaki atu ki hono ako ʻa e ngaahi lao ʻa e ʻOtuá, kuo pau ke tau fakatupu ha loto ʻoku fehoanakimālie mo e fakakaukau ʻa e ʻOtuá. ʻE lava leva ai ke tau aʻusia ʻa hono fakahoko ʻa e kikite ʻa Sihova fakafou ʻia ʻAiseá, ʻa ia ʻoku pehē: “ʻE sio maʻu ho mata ki ho kau akonaki. Pea ʻe fanongo ʻe ho telinga ki ha lea mei ho tuʻa, Ko eni ʻa e hala, fou ai; ka ai haʻo afe ki toʻomataʻu, pe ka ai haʻo afe ki toʻohema.”​—Aisea 30:​20, 21; 48:17.

Ko e moʻoni, ʻoku ʻikai ke ʻuhinga ení ia ʻo pehē ʻi he taimi ʻoku tau fehangahangai ai mo ha fili mafatukitukí, ʻe tala mai ʻe ha leʻo moʻoni ʻa e meʻa ke tau faí. Kae kehe, ʻi he taimi ʻoku fakafehoanakimālie ai ʻetau fakakaukaú ki he fakakaukau ʻa e ʻOtuá ki he ngaahi meʻá, ʻe teuʻi lelei ange ai hotau konisēnisí ke ne tokoniʻi kitautolu ke fai ʻa e ngaahi fili ʻe fakahōifua kiate iá.​—Palovepi 27:11.

Fakakaukau atu kia Siosifa, ʻa ia naʻe moʻui lolotonga ʻa e senituli hono 18 K.M. ʻI he taimi naʻe fakaʻaiʻai ai ia ʻe he uaifi ʻo Pōtifá ke fakahoko ha tono mo iá, naʻe fakafisingaʻi ia ʻe Siosifa, ʻo ne pehē: “Pea fefe ai haʻaku fai ʻa e fuʻu angahala lahi ni, ʻo te hia ai ki he ʻOtua?” (Senesi 39:9) ʻI he ʻaho ʻo Siosifá, naʻe ʻikai ha lao ia kuo tohi mei he ʻOtuá ʻo fakahalaiaʻi ai hono fai ʻo e tonó. ʻIkai ko ia pē, naʻe nofo ʻa Siosifa ʻi ʻIsipite, ʻo mamaʻo mei he akonaki fakafāmilí pe ko e ngaahi lao fakapēteliaké. Ko e hā leva naʻá ne ʻai ke malava ʻa Siosifa ʻo talitekeʻi ʻa e fakatauelé? Ko hono ʻai mahinó, ko hono konisēnisi kuo akoʻí. Naʻe ohi ʻe Siosifa ʻa e fakakaukau ʻa e ʻOtuá ko e husepānití mo e uaifí naʻe pau ke na “kakano pe taha.” (Senesi 2:​24) Naʻá ne sio ai ʻe hala ke ne ʻave ha uaifi ʻo ha tangata ʻe taha. Ko e fakakaukau ʻa Siosifá naʻe fehoanakimālie ia mo e fakakaukau ʻa e ʻOtuá ki he meʻá. Naʻe fepaki ʻa e tonó mo ʻene ongoʻi fakaeʻulungaanga tāú.

ʻI he ʻahó ni, ʻoku ʻi ai ʻa e kakai tokosiʻi ʻoku hangē ko Siosifá. ʻOku mafolalahia ʻa e ʻulungaanga taʻetaau fakaefehokotaki fakasinó, pea ʻoku ʻikai ke ongoʻi ʻe he tokolahi ia ʻoku ʻi ai hanau fatongia ki honau Tokotaha-Fakatupú, kiate kinautolu, pe naʻa mo honau ngaahi hoá ke tauhi maʻu ʻa e maʻa fakaeʻulungāngá. ʻOku tatau ʻaupito ʻa e tuʻungá mo ia kuo fakamatalaʻi ʻi he tohi ʻa Selemaiá: “ʻOku ʻikai ha taha ʻoku fakatomala ʻi heʻene kovi, heʻene pehe, Ko e ha eni kuo u fai? ʻOku nau foki kotoa pe ki honau fainga manako, ʻo hange ko e mahua atu ʻa e hoosi ki he tau.” (Selemaia 8:6) Ko ia, ʻoku ʻi ai ha fiemaʻu lahi ange ʻi ha toe taimi kiate kitautolu ke fakafehoanakimālie mo e fakakaukau ʻa e ʻOtuá. ʻOku tau maʻu ha tokonaki fakaofo ke tokoniʻi kitautolu ke fai pehē.

Ko ha Tokoni ki Hono Akoʻi ʻo e Konisēnisí

Ko e ngaahi Konga Tohitapu fakamānavaʻí ʻoku “ʻaonga foki ki he akonaki, ki he fakaʻilo hala, ki he fakatonutonu, ki he ngaohia ke maʻoniʻoni: koeʻuhiā ke tuʻu kakato ʻa e tangata fakaʻotua, kuo ʻosi sāuni ki he ngāue lelei fulipe.” (2 Timote 3:​16, 17) Ko hono ako ʻo e Tohitapú te ne tokoniʻi kitautolu ke akoʻi ʻa e meʻa ʻoku ui ʻe he Tohitapú ko hotau “ngaahi ongoʻanga,” koeʻuhi ke fakafaikehekeheʻi ʻa e tonú mei he halá. (Hepelu 5:​14) Te ne ʻai kitautolu ke malava ʻo fakatupulekina ha ʻofa ki he ngaahi meʻa ʻoku ʻofa ai ʻa e ʻOtuá pea mo ha fakaliliʻa ki he ngaahi meʻa ʻokú ne fehiʻa aí.​—Sāme 97:10; 139:21.

Ko e taumuʻa leva ʻo e ako Tohitapú ke maʻu ʻa e laumālie mo e ʻuhinga ʻo e moʻoní ʻo ʻikai ko ha ʻilo fakaikiiki pē. ʻI heʻene ʻīsiu ʻo Sepitema 1, 1976, naʻe fakamatala ai ʻe he The Watchtower: “ʻI heʻetau ako ʻa e ngaahi Konga Tohitapú ʻoku totonu ke tau feinga ke makupusi ha mahino fekauʻaki mo e fakamaau totonu, ʻofa, mo e māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá, pea tō loloto ʻa e ngaahi meʻá ni ki hotau lotó koeʻuhi ke nau hoko lahi ai ko ha konga ʻo kitautolu hangē ko e kaí mo e mānavá. ʻOku totonu ke tau feinga ke ʻāʻā kakato ange ki ha mahinoʻi ʻo e fatongia fakaeʻulungāngá ʻaki hono fakatupulekina ha vēkeveke ʻiloʻi ʻo e meʻa ʻoku tonú mo e meʻa ʻoku halá. Laka hake ʻi he meʻá ni, ʻoku totonu ke tau ʻai hotau konisēnisí ke ne ongoʻi mālohi ʻa hono fatongia ki he Tokotaha Foaki-Lao mo Fakamaau haohaoá. (Ai. 33:22) Ko ia, lolotonga hono ako ʻa e ngaahi meʻa fekauʻaki mo e ʻOtuá, ʻoku totonu ke tau feinga ke faʻifaʻitaki kiate ia ʻi he tafaʻaki kotoa pē ʻo e moʻuí.”

Maʻu “ʻa e Finangalo ʻo Kalaisi”

Ko hono ako ʻo e Tohitapú te ne toe tokoniʻi foki kitautolu ke maʻu “ʻa e finangalo ʻo Kalaisi,” ʻa e anga ʻo e fakakaukau talangofua mo e anga-fakatōkilalo, ʻa ia naʻe fakahāhā ʻe Sīsuú. (1 Kolinito 2:​16) Ko hono fai ʻa e finangalo ʻo ʻene Tamaí naʻe fakafiefia, ʻo ʻikai ko ha founga tuʻumaʻu pē ke ʻotomētiki ʻa e muimui ki aí, ʻo taʻefakakaukau. Ko ʻene fakakaukaú naʻe fakamatalaʻi fakaekikite ia ʻe he tokotaha-tohi-sāme ko Tēvitá, ʻa ia naʻá ne tohi: “ʻE hoku ʻOtua, ʻoku ou manako ke u fai hoʻou finangalo; pea ʻoku ʻi hoku loto fatu hoʻo lao.”a​—Sāme 40:8.

Ko hono maʻu ʻa e “finangalo ʻo Kalaisi” ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ia ki hono akoʻi ʻo e konisēnisí. ʻI he taimi ʻo ʻene ʻi māmani ʻi he tuʻunga ko ha tangata haohaoá, naʻe tapua atu ʻe Sīsū ʻa e ngaahi ʻulungaanga mo e angaʻi-tangata ʻo ʻene Tamaí ki he kakato taha naʻe malavá ʻi he fakangatangata fakaetangatá. Ko ia, naʻe lava ai ke ne pehē: “Ko ia kuo ne mātā au, kuo ne mātā ʻa e Tamai.” (Sione 14:9) ʻI he tuʻunga kotoa pē naʻá ne fehangahangai mo ia ʻi he māmaní, naʻe fai pē ʻe Sīsū ʻa e meʻa naʻe fiemaʻu ʻe heʻene Tamaí ke ne faí. Ko ia ai, ʻi heʻetau ako ʻa e moʻui ʻa Sīsuú, ʻoku tau maʻu ai ha fakatātā mahino pe ʻoku fēfē ʻa e ʻOtua ko Sihová.

ʻOku tau lau ko Sihová ʻoku “ʻAloʻofa mo Anga lelei, Tuai ki he Houhau, pea Fonu ʻi he Kelesi mo e Moʻoni.” (Ekisoto 34:6) Naʻe toutou fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e ngaahi ʻulungāngá ni ʻi heʻene feangainga mo ʻene kau ʻapositoló. ʻI heʻenau toutou fakakikihi pe ko hai naʻe lahi angé, naʻe akoʻi anga-kātaki kinautolu ʻe Sīsū ʻaki ʻa e lea mo e faʻifaʻitakiʻanga ʻo pehē “ko ia ʻoku ne holi ke hoko ko e lahi ʻiate kimoutolu te ne nofo ko homou sevaniti; pea ko ia ʻoku ne holi ke tuʻukimuʻa ʻiate kimoutolu te ne nofo ko hoʻomou tamaioʻeiki.” (Mātiu 20:​26, 27) Ko e fakatātā pē eni ʻe taha ke fakahaaʻi ʻe lava ke tau hoko ʻo fehoanakimālie mo e fakakaukau ʻa e ʻOtuá ʻaki ʻa e fakakaukau atu ki he moʻui ʻa Sīsuú.

Ko e lahi ange ʻo ʻetau ako ʻo kau kia Sīsuú, ko e teuʻi lelei ange ia ʻo kitautolu ke faʻifaʻitaki ki heʻetau Tamai fakahēvani ko Sihová. (Efeso 5:​1, 2) Ko ha konisēnisi ʻoku fakafehoanakimālie ki he fakakaukau ʻa e ʻOtuá te ne tataki kitautolu ki he feituʻu totonú. ʻOku palōmesi ʻa Sihova ki he faʻahinga ʻoku falala kiate iá: “Te u akonakiʻi koe mo hulu ki he hala te ke foua: te u faleʻi koe ʻaki ʻeku hila.”​—Sāme 32:8.

Maʻu ʻa e ʻAonga mei he Konisēnisi Kuo Akoʻí

ʻI hono ʻiloʻi ʻa e tuʻunga talangataʻa ʻa e tangata taʻehaohaoá, naʻe fakatokanga ai ʻa Mōsese ki he kau ʻIsilelí: “ʻAi homou loto ki he ngaahi meʻa ʻoku ou fakapapau atu he ʻaho ni, ʻa ia te mou tuʻutuʻuni ki hoʻomou fanau, ke tauhi mo fai ʻa e ngaahi lea kotoa ʻo e lao ni.” (Teutalonome 32:46) Ko kitautolu foki kuo pau ke tau tohi ʻa e lao ʻa e ʻOtuá ki hotau lotó. Kapau te tau fai pehē, ʻe hanga nai ai ʻe hotau konisēnisí ʻo tataki hotau ngaahi ʻalungá pea tokoniʻi kitautolu ke fai ʻa e ngaahi fili ʻoku tonú.

Ko e moʻoni, kuo pau ke tau tokanga. ʻOku pehē ʻe he palōveepi ʻi he Tohitapú: “ʻOku ai ha hala ʻoku ha matamata totonu ki he tangata: ka ʻoku tuʻulu atu ki he ngaahi hala ʻoku fakatau ki he mate.” (Palovepi 14:12) Ko e hā ʻoku faʻa peheni aí? Koeʻuhí, hangē ko ia ko hono fakalea ʻe he Tohitapú: “Ko e fungani ʻi he meʻa kākā ka ko e loto, pea ʻoku hilio hono kovi: ko hai te ne lava ke ʻilo ia?” (Selemaia 17:9) Ko ia ai, ʻoku ʻi ai ha fiemaʻu kiate kitautolu hono kotoa ke muimui ʻi he naʻinaʻi ʻa e Palovepi 3:​5, 6: “Falala ki he ʻEiki ʻaki ʻa e kotoa ʻo ho loto, ʻo ʻouae fāki ki ho poto oʻou: ke ke fakaongo kiate ia ʻi ho hala kotoa pe, pea ʻe fakatonutonu ʻe ia ho ngaahi ʻalunga.”

[Fakamatala ʻi lalo]

a ʻI heʻene tohi ki he kau Hepeluú, naʻe ngāueʻaki ai ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa e ngaahi lea ʻo e Sāme hono 40 kia Sīsū Kalaisi.​—Hepelu 10:​5-​10.

[Fakatātā ʻi he peesi 7]

ʻI he hangē ha kāpasá, ʻe lava ʻe he konisēnisi kuo akoʻi mei he Tohitapú ʻo fakahanga kitautolu ki he feituʻu totonú

[Maʻuʻanga ʻo e Tā]

Kāpasa: Courtesy, Peabody Essex Museum, Salem, Mass.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share