Talitekeʻi ʻa e Tenge ʻo e Fakakaukau ʻa e Kakaí
KO E ngaahi fakakaukau fekauʻaki mo e meʻa ʻoku taau pe taʻetāú mo e meʻa ʻoku taau ke fakahīkihikiʻi pe taau ke valokiʻí ʻoku kehekehe ia ʻi he feituʻu ki he feituʻu. ʻOku toe liliu foki ia ʻi he faai mai ʻa e taimí. Ko ia ai, ʻi hono lau ʻa e ngaahi fakamatala Fakatohitapu ʻo e ngaahi meʻa naʻe hoko fuoloa he kuohilí, ʻoku fiemaʻu ke tau lāulea ki he fakakaukau mo e ngaahi tuʻunga manakoa ʻi he taimi ʻo e Tohi Tapú kae ʻikai fokotuʻu ʻetau ngaahi tuʻunga pē ʻatautolu mei he meʻa ʻoku tau laú.
Ko e fakatātaá, vakai angé ki he fakakaukau ʻe ua ʻoku toutou lave ki ai ʻi he Ngaahi Konga Tohi Tapu Faka-Kalisi Kalisitiané—ʻa e lāngilangí mo e fakamaá. Ke mahinoʻi lelei ange ʻa e ngaahi kupu ʻoku lau ai ki he lāngilangí mo e fakamaá, ʻoku totonu ke tau fakakaukauloto ki he anga ʻo e vakai ki ai ʻa e kakai naʻe moʻui he taimi ko iá.
Ngaahi Tuʻunga ʻi he ʻUluaki Senitulí
“Ko e kau Kalisí, Lomá mo e kau Siuteá naʻa nau vakai kotoa ki he lāngilangí mo e fakamaá ko e ongo tuʻunga mātuʻaki mahuʻinga ia ʻi heʻenau anga fakafonuá,” ko e lau ia ʻa ha mataotao ʻe taha. “Kuo moʻui mo mate ʻa e tangatá ʻi he kumi ki he lāngilangí, ongoongó, ʻiloá, leleiʻiá mo e fakaʻapaʻapaʻiá.” Ko e ngaahi tuʻunga peheé naʻá ne ʻai ai ke uesiangofua kinautolu ʻe he fakakaukau ʻa e niʻihi kehé.
Ko e fatongiá, lakangá, mo e lāngilangí naʻe maʻu kotoa ia ʻi ha sōsaieti naʻe fakaʻilongaʻi ʻaki ha lāuʻilo lahi ki he tuʻungá, ʻo ʻalu mei he tuʻunga houʻeikí ki he pōpulá. Ko e lāngilangí ko ha tuʻunga ia ʻo ha tokotaha ʻo ʻikai ʻi heʻene vakai pē ʻaʻaná ka ʻi he vakai foki ʻa e niʻihi kehé. Ke fakalāngilangiʻi ha taha naʻe ʻuhinga iá ke fakahaaʻi fakahāhā kuó ne tōʻongaʻaki ʻa e tuʻunga naʻe ʻamanekina meiate iá. Ko hono fai ha fakalāngilangí naʻe toe ʻuhinga iá ko e hā ngali maongo ʻa e koloa, lakanga, pe tuʻunga houʻeiki ʻo ha tokotaha pea ko ia ʻoku fai kiate ia ʻa e tokanga totonu. Ko e lāngilangí ʻoku lava ke maʻu ia ʻi hono fakahoko ha ngaahi ngāue lelei pe ʻi he lelei ange ʻi he niʻihi kehé. ʻI hono kehé, ko e fakamaá, pe taʻefakalāngilangiʻí, ʻoku ʻalu fakataha ia mo e tuku hifo pe manukiʻi ʻe he kakaí. ʻI he mahulu hake ʻi ha ongoʻi fakafoʻituitui pe ko ha tali ʻa hoto konisēnisí, ko e tupu ia mei he fakahalaiaʻi ʻe he sōsaietí.
ʻI he taimi naʻe lave ai ʻa Sīsū fekauʻaki mo ha tokotaha naʻe vaheʻi kiate ia ʻa e “nofoʻanga lelei tahá” pe “nofoʻanga māʻulalo tahá” ʻi ha kātoanga kai, ko ha meʻa ia naʻe kau ki ai ʻa e lāngilangi pe fakamā fakatatau ki he anga fakafonua ʻo e taimi ko iá. (Luke 14:8-10, Ko e Taulua) ʻIkai siʻi hifo he tuʻo uá ʻa e fekīhiaki ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú “pe ko hai ʻiate kinautolu ʻoku matamata ko e māʻolunga.” (Luke 9:46; 22:24) Naʻa nau fakahāhā ha hohaʻa lahi naʻe ʻi he sōsaieti ʻa ia naʻa nau moʻui aí. Lolotonga iá, ko e kau taki lotu Siu hīkisia mo feʻauʻauhí naʻa nau sio ki he malanga ʻa Sīsuú ko hano poleʻi ia ʻa honau lāngilangí mo e mafaí. Kae kehe, ko ʻenau ngaahi feinga ke laka hake ʻiate ia ʻi he ngaahi tipeiti fakahāhā ʻi he ʻao ʻo e fuʻu kakaí, naʻe iku maʻu pē ia ki he taʻelavameʻa.—Luke 13:11-17.
Ko e fakakaukau ʻe taha naʻe anga-maheniʻaki ʻi he kau Siú, Kalisí mo e kau Loma ʻi he ʻuluaki senitulí ko e fakamā ʻo hono “puke ʻo tukuakiʻi fakahāhā ki he faihalá.” Naʻe vakai ki ha tokotaha ʻoku haʻi pe tuku pilīsone ko ha meʻa fakamā. Ko e tōʻongafai ko iá naʻe taʻefakangeingeiaʻi ai ha tokotaha ʻi he ʻao ʻo hono ngaahi kaumeʻá, fāmilí mo e kakai fakalūkufua ʻo e feituʻú—ʻo tatau ai pē pe naʻe fakamoʻoniʻi ʻokú ne faihia pe ʻikai. Ko e tuʻunga fakamā ʻoku hoko ki hono ongoongó ʻi he hili iá ʻoku lava ke ʻai ʻo mole ai ʻa ʻene tokaʻi-kitá pea maumauʻi ai hono vahaʻangatae mo e niʻihi kehé. Naʻe fakamā ange ʻi he haʻí ʻa e taʻefakangeingeiaʻi ʻi hono vete hono valá pe hahá. Ko e tōʻongafai peheé naʻe tupu ai ʻa e fehiʻanekinaʻi mo e manukiʻi, ʻo toʻo ai mei he tokotahá ʻa hono lāngilangí.
Ko e fakapoongi ʻi ha ʻakau fakamamahí naʻe iku ai ʻa e tokotaha maʻukoviá ki he tuʻunga taʻefakangeingeia kovi taha ʻoku ala hokó. Ko ha fakapoongi pehē “ko e tautea ia ki he kau pōpulá,” ko e lau ia ʻa e mataotao ko Martin Hengel. “ʻI he tuʻunga peheé naʻe fakahāhā ai ʻa e tuku hifo, fakamaaʻi mo e fakamamahiʻi lahi fakaʻulia.” Naʻe tenge ʻe he niʻihi kehé ʻa e fāmili mo e kaungāmeʻa ʻo e tokotaha naʻe taʻefakalāngilangiʻi ʻi he founga ko ení ke nau motuhi ia. Koeʻuhi naʻe pekia ʻa Kalaisi ʻi he founga ko ení, ko e faʻahinga kotoa naʻe loto ke hoko ko e kau Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senituli T.S. naʻe pau ai ke nau fehangahangai mo e faingataʻa ʻi hono manukiʻi ʻe he kakaí. Ko e tokolahi taha ʻo e kakaí ʻoku ngalingali naʻa nau vakai ʻoku taʻeʻuhinga ke fakahaaʻi ia tonu ʻe ha taha ko ha tokotaha muimui ia ʻo ha tangata naʻe faingataʻaʻia ʻi hano tutuki. “Oku mau malaga aki a Kalaisi nae tutuki,” ko e tohi ia ʻa e ʻapositolo ko Paulá, “koe tūkiaaga ki he kakai Jiu, bea ki he kakai Kiliki koe vale.” (1 Kol. 1:23, PM) Naʻe anga-fēfē ʻa e fehangahangai ʻa e muʻaki kau Kalisitiané mo e faingataʻa ko ení?
Ngaahi Tuʻunga Kehe
Ko e kau Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí naʻa nau talangofua ki he laó pea feinga ke fakaʻehiʻehi mei he fakamā tupu mei he faihalá. “Ke ʻoua naʻa ai hamou toko taha ʻe moʻua ha mamahi ko haʻane fakapo, pe kaihaʻa, pe fai kovi, pe ko haʻane kaunoa ʻi ha meʻa,” ko e tohi ia ʻa e ʻapositolo ko Pitá. (1 Pita 4:15) Kae kehe, naʻe tomuʻa tala ʻe Sīsū ko hono kau muimuí te nau faingataʻaʻia ʻi he fakatanga koeʻuhi ko hono huafá. (Sione 15:20) “Ka ngaohi peheʻi [ha taha] ko ʻene Kalisitiani,” ko e tohi ia ʻa Pitá, “ke ʻoua te ne ma, ka ne fakahikihikiʻi ʻa e ʻOtua.” (1 Pita 4:16) Ko e ʻikai ongoʻi mā ʻi he faingataʻaʻia ʻi he tuʻunga ko ha tokotaha muimui ʻo Kalaisí naʻe tatau ia mo hono siʻaki ʻa e ngaahi meʻa fakasōsiale anga-maheni ʻo e taimi ko iá.
Naʻe ʻikai lava ke fakaʻatā ʻe he kau Kalisitiané ʻa e ngaahi tuʻunga ʻa e kakai kehé ke ne puleʻi ʻenau tōʻongá. Ko ha Mīsaia naʻe tutuki ko e vale ia ki he sōsaieti ʻi he ʻuluaki senitulí. Ko e fakakaukau ko iá ʻoku pau naʻá ne tenge ʻa e kau Kalisitiané ke nau muimui ki he founga fakakaukau naʻe talí. Kae kehe, ko ʻenau tui ko Sīsū ʻa e Mīsaiá naʻe fiemaʻu ai ke nau muimui ʻiate ia, ʻo tatau ai pē pe ʻe manukiʻi kinautolu. Naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū: “Ka ai ha taha te ne māʻi au mo ʻeku ngaahi tala ʻi he ʻao ʻo e toʻutangata ni,—ʻa e toʻutangata alafia kae feʻauaki mo angahala ni—pea ʻe māʻi ʻa e toko taha ko ia ʻe he Fanautama ʻa Tangata, ʻo ka haʻele mai ia mo e nāunau ʻo ʻene ʻEiki, mo e haʻofia ia ʻe he kau angelo tapu.”—Mk. 8:38.
ʻI he ʻahó ni, te tau fehangahangai nai ai mo e ngaahi tenge kuo fakataumuʻa ke fakatupunga kitautolu ke tau liʻaki ʻa e lotu faka-Kalisitiané. ʻE hoko mai nai eni mei he kaungāako, kaungāʻapi, pe kaungāngāue ʻa ia ʻoku nau feinga ke tau kau ʻi he ngaahi meʻa ʻoku taʻetaau, taʻefaitotonu pe ʻi hono kehé ʻoku ala fehuʻia. Ko e faʻahinga ko iá te nau feinga nai ke ʻai ke tau ongoʻi mā koeʻuhi ko ʻetau tuʻu maʻá e ngaahi tefitoʻi moʻoni totonú. ʻOku totonu ke fēfē ʻetau talí?
Faʻifaʻitaki kia Kinautolu Ne ʻIkai Te Nau Tokanga ki he Fakamaá
Ke tauhi maʻu ʻene anga-tonu kia Sihová, naʻe foua ai ʻe Sīsū ʻa e fakapoongi taʻefakalāngilangiʻi taha naʻe ala hokó. “Ne ne kataki ae bekia i he akau, mo ne taetokaga ki he fakama.” (Hep. 12:2, PM) Ko e ngaahi fili ʻo Sīsuú naʻa nau paaʻi, ʻanuhi, vete hono valá, haha, tutuki mo leakoviʻi ia. (Mk. 14:65; 15:29-32) Neongo ia, naʻe ʻikai tokanga ʻa Sīsū ia ki heʻenau feinga ke fakamaaʻi iá. Anga-fēfē? Naʻá ne fakafisi ke momou mei he tōʻongafai ko iá. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū naʻe ʻikai mole ʻa hono ngeiá ʻi he vakai mai ʻa Sihová, pea naʻe ʻikai moʻoni ke ne kumi ki he lāngilangi mei he tangatá. Neongo naʻe pekia ʻa Sīsū ʻi he tuʻunga ʻo e mate ʻa ha pōpula, naʻe fakangeingeiaʻi ia ʻe Sihova ʻaki hono fokotuʻu hake pea ʻoange kiate ia ʻa e tuʻunga lāngilangiʻia tahá ʻo hoko hake kiate Ia. ʻI he Filipai 2:8-11 (PM), ʻoku tau lau ai: “Naa ne [Sīsū Kalaisi] fakamoulaloaʻi ia, bea talagofua ki he mate, io, ae mate i he akau. Bea koia kuo hakeakiʻi ai ia e he Otua o lahi aubito, o ne foaki kiate ia ae huafa oku maoluga taha be i he higoa kotoabe: Koeuhi ke tuulutui ki he huafa o Jisu ae tui oia kotoabe oku i he lagi mo mamani, moe lalo mamani; bea ke fakaha e he elelo kotoabe koe Eiki a Jisu Kalaisi, ke ogoogo lelei ai ae Otua koe Tamai.”
Naʻe ʻikai ongonoa ʻa Sīsū ki he ongoʻi fakamā naʻe hoko ʻi hono fakapōngí. Ko e ʻikai ha lāngilangi ʻa ʻene Tamaí tupu mei hono fakahalaiaʻi ʻa Sīsū ki he lea fieʻotuá ko ha meʻa ia naʻe tokanga ki ai ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá. Naʻe kole ʻa Sīsū kia Sihova ke ne fakahaofi ia mei he taʻefakangeingeia peheé. “Ke ke fakalaka ʻa e ipu ni meiate au,” ko ʻene lotú ia. Ka naʻe fakamoʻulaloa ʻa Sīsū ki he finangalo ʻo e ʻOtuá. (Mk. 14:36) Kae kehe, naʻe matuʻuaki ʻe Sīsū ʻa e ngaahi tenge naʻe fai kiate iá pea ʻikai tokanga ki he fakamaá. He ko ē, ko e mā peheé ʻe ongoʻi pē ia ʻe he faʻahinga naʻa nau tali kakato ʻa e ngaahi tuʻunga anga-maheni ʻi hono taimí. ʻOku hā mahino naʻe ʻikai pehē ʻa Sīsū.
Naʻe toe puke ʻo haha ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú. Ko e tōʻongafai peheé naʻe ʻikai te nau lāngilangi ai ʻi he vakai ʻa e tokolahi. Naʻe fai ʻa e siolalo mo e ʻikai ha tokanga kia kinautolu. Neongo ia, naʻe ʻikai te nau loto-siʻi. Ko e kau ākonga moʻoní naʻa nau talitekeʻi ʻa e tenge ʻi he fakakaukau ʻa e kakaí pea ʻikai tokanga ki he fakamaá. (Mt. 10:17; Ng. 5:40; 2 Kol. 11:23-25) Naʻa nau ʻiloʻi naʻe pau ke nau ‘too hake enau akau māfajiá bea muimui maʻu be kia Jisu.’—Luke 9:23, 26, PM.
Fēfē kitautolu he ʻaho ní? Ko e ngaahi meʻa ʻoku vakai ki ai ʻa e māmaní ko e valé, vaivaí, mo māʻulaló, ʻoku vakai ki ai ʻa e ʻOtuá ko e poto, mālohi mo lāngilangiʻia. (1 Kol. 1:25-28) ʻIkai ʻe fakavalevale pea ko e sio nounou ia kia kitautolu ke tākiekina fakaʻaufuli ʻe he fakakaukau ʻa e kakaí?
Ko ha niʻihi pē ʻoku nau holi ki he lāngilangí kuo pau ke nau fakamahuʻingaʻi ʻa e anga ʻo e fakakaukau ʻa e māmaní fekauʻaki mo kinautolú. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻi he hangē ko Sīsū mo hono kau muimui he ʻuluaki senitulí, ʻoku tau holi ke ʻai ʻa Sihova ko hotau Kaumeʻa. Ko ia ai, te tau fakalāngilangiʻi ʻa e meʻa ʻoku lāngilangiʻia ʻi heʻene vakaí pea vakai ʻoku fakamā ʻa e meʻa ʻokú ne vakai ki ai ʻoku fakamaá.
[Fakatātā ʻi he peesi 4]
Naʻe ʻikai tākiekina ʻa Sīsū ʻe he fakakaukau ʻa e māmaní ki he fakamaá