ʻOku ʻi Fē ʻa e Kau Maté?
“KO E māmaní ko ha feituʻu faiʻanga fakatau pē; ko hēvani ko hotau ʻapí ia,” ko e lau ia ʻa Yoruba ʻo ʻAfilika Hihifo. ʻOku toe ongona ʻa e foʻi fakakaukaú ni ʻi he ngaahi lotu lahi. ʻOkú ne fakahoko ʻa e foʻi fakakaukau ʻo pehē ko e māmaní ʻoku hangē ia ha feituʻu faiʻanga fakatau ʻa ia ʻoku tau ʻaʻahi pē ki ai ʻi ha taimi nounou pea mavahe leva. Fakatatau ki he tuí ni, ʻoku tau ō ki hēvani ʻi heʻetau maté, ko hotau nofoʻanga moʻoní ia.
ʻOku akoʻi mai ʻe he Tohi Tapú ʻoku ʻi ai ha niʻihi ʻoku ō ki hēvani. Naʻe tala ʻe Sīsū Kalaisi ki heʻene kau ʻaposetolo loto-tōnungá: “ʻI he ʻapi o ʻeku Tamai ʻoku lahi ʻa e ngaahi nofoʻanga: . . . Te u ʻalu ʻo teuteu ha potu moʻomoutolu, ka ʻoku ou toe haʻu pe, pea te u maʻu kimoutolu kiate au; koeʻuhi ko e potu ʻoku ou ʻi ai, ke mou ʻi ai foki.”—Sione 14:2, 3.
ʻOku ʻikai ke ʻuhinga ʻa e ngaahi lea ʻa Sīsuú ia ʻo pehē ʻoku ō ki hēvani ʻa e kakai lelei kotoa pē, pe ko hēvani ʻa e ʻapi ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá. ʻOku ʻi ai ha niʻihi ʻoku ʻave ki hēvani ʻi he ʻuhinga ke nau pule mai ki he māmaní. Naʻe ʻilo ʻe Sihova ko e ʻOtuá ʻe ʻikai ʻaupito ke malava ʻe he ngaahi founga-pule fakaetangatá ke puleʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻi he māmaní. Ko ia ai, naʻá ne fokotuʻutuʻu ke ʻi ai ha founga-pule fakahēvani, pe Puleʻanga, ʻa ia ʻe faifai atu pea te ne puleʻi ʻa e māmaní pea liliu ia ke hoko ko e Palataisi ʻo hangē ko ia naʻá ne taumuʻa ki ai ʻi he kamataʻangá. (Mātiu 6:9, 10) ʻE hoko ʻa Sīsū ko e Tuʻi ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. (Tāniela 7:13, 14) ʻE ʻi ai mo ha niʻihi kehe ʻe fili mei he lotolotonga ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá ke nau pule fakataha mai mo ia. Naʻe kikiteʻi ʻi he Tohi Tapú ko e faʻahinga ʻe ʻave ki hēvaní te nau hoko “ko e puleʻanga mo e ngaahi taulaʻeiki” ki hotau ʻOtuá pea te nau “hau ʻi mamani.”—Fakahā 5:10.
Ko Hai ʻOku ʻAlu ki Hēvaní?
Fakakaukau atu ki he fatongia lahi ʻe maʻu ʻe he kau pule fakahēvani ko ení, ʻoku ʻikai ha ofo kuo pau ke nau aʻusia ʻa e ngaahi fiemaʻu haohaoa. Ko e faʻahinga ʻoku ō ki hēvaní kuo pau ke nau maʻu ʻa e ʻilo kānokato fekauʻaki mo Sihova pea kuo pau ke nau talangofua kiate ia. (Sione 17:3; Loma 6:17, 18) ʻOku fiemaʻu ke nau ngāueʻi ʻa e tui ʻi he feilaulau huhuʻi ʻa Sīsū Kalaisí. (Sione 3:16) Ka, ʻoku toe lahi ange ʻa e meʻa ʻoku kau ki aí. Kuo pau ke ui mo fili kinautolu ʻe he ʻOtuá ʻo fakafou ʻi hono ʻAló. (2 Tīmote 1:9, 10; 1 Pita 2:9) ʻIkai ngata ai, kuo pau ke nau hoko ko e kau Kalisitiane ʻosi papitaiso ʻoku nau “fanauʻi foʻou,” ʻo fanauʻi ʻe he laumālie māʻoniʻoni ʻo e ʻOtuá. (Sione 1:12, 13; 3:3-6) ʻOku toe fiemaʻu ke nau tauhi maʻu ʻa e anga-tonu ki he ʻOtuá ʻo aʻu ki heʻenau maté.—2 Tīmote 2:11-13; Fakahā 2:10.
Kuo ʻi ai ʻa e kakai ʻe laui miliona taʻefaʻalaua naʻa nau moʻui pea kuo nau mate ʻa ia naʻe ʻikai te nau aʻusia ʻa e ngaahi fiemaʻú ni. Ko e tokolahi naʻa nau maʻu pē ha kiʻi faingamālie siʻisiʻi ke ako ai ʻo kau ki he ʻOtua moʻoní. Naʻe ʻi ai ʻa e niʻihi kehe naʻe ʻikai ʻaupito te nau lau ʻa e Tohi Tapú pea naʻe siʻisiʻi pe halaʻatā haʻanau ʻilo ʻo kau kia Sīsū Kalaisi. Naʻa mo e lotolotonga ʻo e kau Kalisitiane moʻoni ʻi he māmaní he ʻaho ní, ko e tokosiʻi pē kuo fili ʻe he ʻOtuá ki he moʻui fakahēvaní.
Ko ia ai, ko e faʻahinga ʻoku ō ki hēvaní ʻe tokosiʻi pē. Naʻe lave ʻa Sīsū ki he faʻahingá ni ko ha “fanga sipi toko siʻi.” (Luke 12:32) Ki mui mai ai, naʻe fakahā ki he ʻaposetolo ko Sioné ko e faʻahinga “ne fakatau mei mamani” ke pule fakataha mo Kalaisi ʻi hēvaní te nau toko 144,000 pē. (Fakahā 14:1, 3; 20:6) ʻI hono fakahoa atu ki he laui piliona ʻo e kakai kuo nau moʻui mai ki he māmaní, ʻoku moʻoni ko ha kiʻi tokosiʻi pē ia.
Faʻahinga ʻOku ʻIkai Te Nau Ō ki Hēvaní
Ko e hā leva ʻoku hoko ki he faʻahinga ʻoku ʻikai te nau ō ki hēvaní? ʻOku nau faingataʻaʻia ʻi ha feituʻu ʻo e fakamamahi taʻengata, ʻo hangē ko ia ʻoku akoʻi ʻi he ngaahi lotu ʻe niʻihi? Ko hono moʻoní ʻoku ʻikai, he ko Sihová ko ha ʻOtua ʻo e ʻofa. ʻOku ʻikai ke hanga ʻe ha ongo mātuʻa ʻofa ʻo lī ʻena fānaú ki he afí, pea ʻoku ʻikai ke fakamamahiʻi ʻe Sihova ʻa e kakaí ʻi ha founga pehē.—1 Sione 4:8.
Ko e ʻamanaki ki he fuʻu tokolahi ʻo e faʻahinga kuo nau maté ko ha toetuʻu mai ki ha palataisi ʻi māmani. ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú naʻe fakatupu ʻe Sihova ʻa e māmaní “ke nofoʻanga.” (ʻAisea 45:18) Naʻe fanongonongo mai ʻe he tangata tohi sāmé: “Ko e langi ko e langi ʻo Sihova, ka ko mamani kuo ne foaki ki he hakoʻi tangata.” (Sāme 115:16) Ko māmani, ʻikai ko hēvani, ʻe hoko ko e ʻapi tuʻuloa ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá.
Naʻe kikiteʻi ʻe Sīsū: “ʻOku ʻunu mai ha taimi, ʻa ia ʻe fanongo ai ki hono leʻo [ʻo Sīsū, ko e “Fanautama ʻa tangata”] ʻe he kakai kotoa pe ʻoku ʻi he ngaahi faʻitoka, pea te nau ʻalu atu mei ai.” (Sione 5:27-29) Naʻe fakapapauʻi mai ʻe he ʻaposetolo Kalisitiane ko Paulá: “Pea u falala pe ki he ʻOtua, ʻe faifai pea hoko ha toetuʻu ʻa e angatonu mo e angahala fakatouʻosi.” (Ngāue 24:15) ʻI he ʻakau fakamamahí, naʻe talaʻofa ai ʻa Sīsū ki ha tokotaha faihala naʻe fakatomala ʻo kau ki ha moʻui ʻo fakafou ʻi ha toetuʻu ki ha palataisi ʻi he māmaní.—Luke 23:43.
Ko ia, ko e hā ʻa e tuʻunga lolotonga ʻo e kau maté ʻa ia te nau toetuʻu mai ke moʻui ʻi he māmaní? Ko ha meʻa naʻe hoko ʻi he lolotonga ʻo e ngāue fakamalanga ʻa Sīsuú ʻoku tokoni ia ki hono tali ʻa e fehuʻí ni. Naʻe mate ʻa hono kaumeʻa ko Lasalosí. Ki muʻa ke ʻalu ʻa Sīsū ke fokotuʻu hake iá, naʻá ne tala ki heʻene kau ākongá: “Ko siʻota kaumeʻa ko Lasalosi kuo mohe; ka ko ʻeku ʻalu ni ke u fafangu ia.” (Sione 11:11) Naʻe fakatatau ʻe Sīsū ʻa e maté ki he mohé, ko ha mohe maʻu ʻo ʻikai ha ngaahi misi.
Ko e Mohe ʻi he Maté
ʻOku ʻi ai ʻa e ngaahi konga Tohi Tapu kehe ʻoku fehoanaki mo e foʻi fakakaukau ko eni ʻo fekauʻaki mo e mohe ʻi he maté. ʻOku ʻikai te nau akoʻi mai ʻo pehē ʻoku maʻu ʻe he faʻahinga ʻo e tangatá ha soulu taʻefaʻamate ʻa ia ʻoku mavahe atu ia ki he nofoʻanga ʻo e kau laumālié ʻi he hoko ʻa e maté. Ka, ʻoku pehē ʻe he Tohi Tapú: “Ko e kau pekia ʻoku ʻikai te nau ʻilo ha momoʻi meʻa, . . . ko ʻenau ngaahi ʻofa foki, mo ʻenau ngaahi fehiʻa, mo ʻenau ngaahi meheka, kuo loa pe ʻenau mole; . . . ʻoku ʻikai ha ngaue, pe ha fakakaukau, pe ha ʻilo, pe ha poto ʻi Lolofonua [ko e faʻitoká], ʻa e feituʻu ʻoku ke fononga ki ai.” (Koheleti 9:5, 6, 10) ʻIkai ko ia pē, naʻe fanongonongo ʻe he tangata tohi sāmé ʻo pehē ko e tangatá “ʻoku ne foki ki hono kelekele; ko e ʻaho pe ko ia ko ʻene ngaahi fakakaukau ʻoku mate.”—Sāme 146:4.
ʻOku fakamahino mai ʻe he ngaahi konga Tohi Tapú ni ko e faʻahinga ʻoku mohe ʻi he maté ʻoku ʻikai malava ke nau sio pe fanongo mai kiate kitautolu. ʻOku ʻikai te nau malava ke ʻomai ha tāpuaki pe ko ha fakatamaki. ʻOku ʻikai ke nau ʻi hēvani, pea ʻoku ʻikai te nau nofo ʻi ha feituʻu ʻo ʻenau ngaahi kuí. ʻOku ʻikai te nau moʻui, mo tuʻu mai.
ʻI he taimi kuo kotofa ʻe he ʻOtuá, ko e faʻahinga ʻoku nau lolotonga mohe ʻi he maté pea ʻoku nau ʻi heʻene manatú te ne fokotuʻu mai ke nau moʻui ʻi ha māmani palataisi. Ko ha māmani ia ʻe ʻikai ke toe ʻi ai ʻa e ʻuli, ngaahi faingataʻa, mo e ngaahi palopalema ʻoku hokosia ʻe he faʻahinga ʻo e tangatá he taimi ní. Ko ha taimi fakafiefia lahi ē ʻe hoko! ʻI he Palataisi ko iá te nau maʻu ai ʻa e ʻamanaki ko e moʻui taʻengata, he ʻoku fakapapauʻi mai kiate kitautolu ʻe he Sāme 37:29: “Ko haʻa fai totonu te nau maʻu ʻa e fonua, pea te nau nofo ai ʻo tuputupuʻa.”