LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w97 11/1 p. 22-27
  • Kau Kalisitiané mo e Māmani ʻo e Faʻahinga ʻo e Tangatá

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Kau Kalisitiané mo e Māmani ʻo e Faʻahinga ʻo e Tangatá
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1997
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ko e Faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú
  • Ko e Fakakaukau ʻa Paula Fekauʻaki mo e Kakai “ʻo Tuaʻā”
  • Tokoniʻi ʻa e Kau Tui ʻIkai ko e Siú
  • Malanga ʻi he Lotolotonga ʻo e “Kau Taʻetui”
  • Feinga ke Fakahaofi ʻa e “Kakai Kotoa Pē” ʻi he ʻAhó Ni
  • Ko ha Liliu Tohitapu Naʻá Ne Liliuʻi ʻa e Māmaní
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Fakalakalaka Fakalaumālie ʻAki ʻa e Muimui he Faʻifaʻitakiʻanga ʻa Paulá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2008
  • Ko e Hā Hoʻo Vakai ki he Ngoué?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2020
  • ʻOku Mālohi ʻa e Folofola ʻa Sihová!
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1991
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1997
w97 11/1 p. 22-27

Kau Kalisitiané mo e Māmani ʻo e Faʻahinga ʻo e Tangatá

“Ke fakapotopoto hoʻomou fakafeangai ki he kakai ʻo tuaʻā.”​—KOLOSE 4:5.

1. Ko e hā naʻe leaʻaki ʻe Sīsū fekauʻaki mo hono kau muimuí pea mo e māmaní?

ʻI HA lotu ki heʻene Tamai fakahēvaní, naʻe pehē ai ʻe Sīsū fekauʻaki mo hono kau muimuí: “Ko māmāni naʻa ne fehiʻa kiate kinautolu, koeʻuhi ʻoku ʻikai te nau ʻo māmāni, ʻo hange ko au, ʻoku ʻikai te u ʻo māmāni.” Peá ne tānaki atu leva: “ʻOku ʻikai te u pehē, ke ke toʻo kinautolu mei māmani, ka ke ke taʻofi kinautolu mei he Fili.” (Sione 17:​14, 15) Naʻe ʻikai ko e kau Kalisitiané ke fakamavaheʻi fakaesino kinautolu mei māmani​—ko e fakatātaá, ʻaki ʻa e nofo mavahe ʻi he ngaahi monasitelioó. Ka, naʻe “fekau kinautolu ki māmāni” ʻe Kalaisi ke nau hoko ko ʻene kau fakamoʻoni “ki he ngataʻanga ʻo māmani.” (Sione 17:18; Ngāue 1:8) Ka neongo ia, naʻá ne kole ki he ʻOtuá ke leʻohi kinautolu koeʻuhí ko Sētane, “ʻa e ʻeiki ʻo e maama ko eni,” te ne fakaʻaiʻai ʻa e tāufehiʻa kiate kinautolu koeʻuhí ko e huafa ʻo Kalaisí.​—Sione 12:31; Mātiu 24:9.

2. (a) ʻOku anga-fēfē hono ngāueʻaki ʻe he Tohitapú ʻa e foʻi lea “māmani”? (e) Ko e hā ʻa e fakakaukau mafamafatatau ʻoku fakahāhā ʻe Sihova fekauʻaki mo e māmaní?

2 ʻI he Tohitapú ko e foʻi lea “māmani” (faka-Kalisi, koʹsmos) ʻokú ne faʻa fakahā ʻa e sōsaieti taʻeangatonu ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá, ʻa ia “ʻoku ʻi he nima ʻo e Fili.” (1 Sione 5:19) Koeʻuhí ʻoku tali ʻe he kau Kalisitiané ʻa e ngaahi tuʻunga ʻa Sihová pea nau toe tokanga ki he fekau ko ia ke malangaʻi ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ki he māmaní, kuo hoko ai ʻi he taimi ʻe niʻihi ha vā faingataʻa ʻiate kinautolu mo e māmaní. (2 Timote 3:12; 1 Sione 3:​1, 13) Kae kehe, ko e koʹsmos ʻoku toe ngāueʻaki ia ʻi he Konga Tohitapú ke lave ki he fāmili fakalūkufua ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá. ʻI he lea ki he māmaní ʻi he ʻuhinga ko ʻení, naʻe pehē ai ʻe Sīsū: “Naʻe ʻofa pehe ʻa e ʻOtua ki māmāni, ko ia naʻa ne foaki hono ʻAlo tofu-pe-taha-ne-fakatupu, koeʻuhi ko ia kotoa pe ʻoku tui pikitai kiate ia ke ʻoua naʻa ʻauha, kae maʻu ʻa e moʻui taʻengata. He talaʻehai naʻe fekau ʻe he ʻOtua ʻa e ʻAlo ki māmāni ke fakamāua ʻa māmani; ka koeʻuhi ke moʻui ʻa mamani ʻiate ia.” (Sione 3:​16, 17; 2 Kolinito 5:19; 1 Sione 4:14) Ko ia, lolotonga ʻetau fehiʻa ki he ngaahi meʻa ʻoku angaʻaki ʻe he fokotuʻutuʻu fulikivanu ʻa Sētané, naʻe fakahā ʻe Sihova ʻa ʻene ʻofa ki he faʻahinga ʻo e tangatá ʻaki ʻene fekauʻi hono ʻAló ki māmani koeʻuhi ke fakahaofi ʻa e faʻahinga kotoa pē te nau “aʻusia ʻa e fakatomala.” (2 Pita 3:9; Palovepi 6:​16-19) Ko e fakakaukau mafamafatatau ʻa Sihova ki he māmaní ʻoku totonu ke ne tākiekina ʻa ʻene kau lotú.

Ko e Faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú

3, 4. (a) Ko e hā ʻa e tuʻunga naʻe ohi ʻe Sīsū fekauʻaki mo e tuʻunga pulé? (e) Naʻe anga-fēfē vakai ʻa Sīsū ki he māmani ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá?

3 Taimi nounou pē ki muʻa ʻi heʻene pekiá, naʻe tala ange ʻe Sīsū kia Ponitō Pailato: “Ko hoku puleʻanga ʻoku ʻikai ʻo e maama ko eni.” (Sione 18:36) ʻI he fetāiaki mo e ngaahi leá ni, naʻe fakataleʻi ai ki muʻa ʻe Sīsū ʻa hono tuʻuaki ange ʻe Sētane te ne foaki ange hono mafai ki he ngaahi puleʻanga ʻo e māmaní, pea naʻá ne ʻosi fakafisi ke fakaʻatā ʻa e kau Siú ke ʻai ia ko ha tuʻi. (Luke 4:​5-8; Sione 6:​14, 15) Ka, naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e ʻofa lahi ki he māmani ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá. Ko ha fakatātā ʻo e meʻa ko ʻení naʻe hiki ia ʻe he ʻaposetolo ko Mātiú: “ʻI heʻene sio ki he ngāhi fuʻu kakai, naʻe langa hono fatu ʻi he ʻofa kiate kinautolu: he naʻa nau nofo ongosia mo tukuhāusia, ʻo hange ko ha fanga sipi taʻe hanau tauhi.” Koeʻuhí ko ʻene ʻofá, naʻá ne malanga ai ki he kakaí ʻi honau ngaahi koló mo honau ngaahi vīlisí. Naʻá ne akoʻi kinautolu pea faitoʻo honau ngaahi faingataʻaʻiá. (Mātiu 9:36) Naʻá ne toe ongongofua foki ki he ngaahi fiemaʻu fakasino ʻa e faʻahinga ko ia naʻa nau omi ke ako meiate iá. ʻOku tau lau: “Pea ui ange ʻe Sisu ʻene kau ako, ʻo ne pehe, ʻOku langa hoku fatu ʻi he ʻofa ki he kakai ni, he ko e ʻaho tolu malo ʻeni mo ʻenau nofo mai, pea ʻoku ʻikai haʻanau meʻa tokoni: pea ʻoku ʻikai te u loto ke tukuange kinautolu fiekaia, naʻa ʻiloange te nau pōngingia ʻi he hala.” (Mātiu 15:32) He tokanga anga-ʻofa moʻoni ia!

4 Naʻe mātuʻaki fehiʻa ʻa e kau Siú ʻi he kakai Samēliá, ka naʻe talanoa lōloa ʻa Sīsū ia mo ha fefine Samēlia peá ne fakamoleki ha ʻaho ʻe ua ʻi hono fai ha fakamoʻoni fakaʻāuliliki ʻi ha kolo Samēlia. (Sione 4:​5-42) Neongo naʻe fekau ia ʻe he ʻOtuá ki he “fanga sipi kuo mole ʻi he hako ʻo Isileli,” naʻe tali lelei ʻe Sīsū ia ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e ngaahi fakahāhā ʻo e tuí mei he faʻahinga kehe ʻikai ko e Siú. (Mātiu 8:​5-13; 15:​21-28) ʻIo, naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ʻoku malava pē ke hoko ʻo “ʻikai . . . ʻo māmani” pea fakahaaʻi ʻi he taimi tatau ʻa e ʻofa ki he māmani ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá, ki he kakaí. ʻOku pehē ʻetau fakahāhā ʻa e manavaʻofa ki he kakai ʻi he feituʻu ʻoku tau nofo aí, ngāue aí, pe fai ai ʻetau fakataú? ʻOku tau fakahāhā ʻoku tau tokanga pe ʻoku nau fēfē​—ʻo ʻikai ngata pē ʻi heʻenau ngaahi fiemaʻu fakalaumālié kae pehē foki ki heʻenau ngaahi fiemaʻu kehé kapau ʻoku malava ke tau fai ha tokoni? Naʻe fai pehē ʻa Sīsū, pea ʻi heʻene fai peheé, naʻá ne fakaava ai ʻa e hala ke akoʻi ʻa e kakaí fekauʻaki mo e Puleʻangá. ʻOku moʻoni, ʻoku ʻikai malava ke tau fai ha ngaahi mana moʻoni ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú. Ka ko ha tōʻonga anga-ʻofa, ʻoku pehē tokua, ʻokú ne faʻa fakahoko ha mana ʻi hono holoki hifo ʻa e fehiʻanekiná.

Ko e Fakakaukau ʻa Paula Fekauʻaki mo e Kakai “ʻo Tuaʻā”

5, 6. Naʻe fēfē ʻa e feangainga ʻa e ʻaposetolo ko Paulá mo e kau Siu ko ia naʻe “ʻo tuaʻā”?

5 ʻI he niʻihi ʻo ʻene ngaahi tohí, ʻoku lave ai ʻa e ʻaposetolo ko Paulá ki he kakai “ʻo tuaʻā,” ʻa ia ʻoku ʻuhingá ko e faʻahinga ʻikai ko e kau Kalisitiane, tatau ai pē pe ko e kau Siu pe kau Senitaile. (1 Kolinito 5:​12; 1 Tesalonaika 4:12; 1 Timote 3:7) Naʻe anga-fēfē ʻene tōʻongafai ki he faʻahinga peheé? Naʻá ne hoko ko e ‘meʻa kehekehe ki he kakai kehekehe, kehe ke ne fakamoʻui hanau niʻihi.’ (1 Kolinito 9:​20-22) ʻI heʻene aʻu ki ha kolo, ko ʻene founga malangá ko e tomuʻa ʻalu ki he kau Siu ko ia kuo nofo aí. Naʻe fēfē ʻene fakaofiofi atú? ʻI he anga-fakapotopoto mo fakaʻapaʻapa, naʻá ne ʻoatu ai ha ngaahi fakamoʻoni fakatupu tuipau faka-Tohitapu, ko e Mīsaiá kuó ne ʻosi hoko mai, kuó ne ʻosi pekia ʻi ha pekia fakaefeilaulau, pea kuó ne ʻosi toetuʻu.​—Ngāue 13:​5, 14-16, 43; 17:​1-3, 10.

6 ʻI he foungá ni naʻe langa ai ʻa Paula ʻi he funga ʻo e ʻilo ʻa e kau Siú ki he Laó mo e kau palōfitá koeʻuhí ke akoʻi ai kinautolu fekauʻaki mo e Mīsaiá pea mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Pea naʻá ne lavameʻa ʻi hono fakatuipauʻi ha niʻihi. (Ngāue 14:1; 17:4) Neongo ai hono fakatangaʻi ʻe he kau taki Siú, naʻe fakahā pē ʻe Paula ia ʻa e ongoʻi māfana ki hono kaungā Siú ʻi he taimi naʻá ne tohi ai: “Kainga, ko e feinga, ʻa hoku loto, pea ko ʻeku kole ki he ʻOtua ʻi he faʻahinga ko ia [kau Siú], ke nau moʻui. He ʻoku ou fakamoʻoni pe, ʻoku ʻi ai haʻanau mamahiʻi ʻa e ʻOtua, ka ʻoku ʻikai fou ʻi he ʻilo totonu.”​—Loma 10:​1, 2.

Tokoniʻi ʻa e Kau Tui ʻIkai ko e Siú

7. Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa e kau ului tokolahi ki he ongoongo lelei naʻe malangaʻi ʻe Paulá?

7 Ko e kau uluí ko e faʻahinga ʻikai ko e Siu ʻa ia naʻa nau ʻosi hoko ko e kau lotu faka-Siu kuo kamu. ʻOku hā mahino naʻe ʻi ai ʻa e kau ului Siu ʻi Loma, Sīlia ʻAniteoke, ʻItiopea, pea mo ʻAniteoke ʻa ia ʻoku ʻi Pisitiá​—pea ko e moʻoni, ʻi he Nofoʻanga faka-Siu kotoa pē. (Ngāue 2:​8-10; 6:5; 8:27; 13:​14, 43; fakafehoanaki mo e Mātiu 23:15.) ʻI he ʻikai hangē ko e kau taki Siu tokolahi, ko e kau uluí ʻoku hangehangē naʻe ʻikai te nau anga-hikí, pea naʻe ʻikai lava ke nau pōlepole laukauʻaki ʻoku nau tukufakaholo mai meia ʻĒpalahame. (Mātiu 3:9; Sione 8:33) Ka, kuo nau ʻosi liʻaki ʻa e ngaahi ʻotua panganí pea kuo nau ʻosi tafoki anga-fakatōkilalo kia Sihova, ko e fiemaʻu ha ʻilo kiate ia mo ʻene ngaahi laó. Pea naʻa nau ʻinasi ʻi he ʻamanaki faka-Siu ko ia ki ha Mīsaia ʻe hoko maí. ʻI hano ʻosi fakahāhā ha loto-lelei ke liliu ʻi heʻenau fekumi ko ia ki he moʻoní, ko e tokolahi ʻo kinautolu naʻa nau mateuteu ke fai ha toe ngaahi liliu pea tali lelei ʻa e malanga ko ia ʻa e ʻaposetolo ko Paulá. (Ngāue 13:​42, 43) ʻI he taimi naʻe tafoki ai ha tokotaha ului naʻe lotu pangani ki muʻa ki he lotu faka-Kalisitiané, naʻá ne mateuteu makehe ai ke fakamoʻoni ki he kau Senitaile kehe ko ia ʻoku nau kei lotu ki he ngaahi ʻotua ko iá.

8, 9. (a) Tuku kehe ʻa e kau uluí, ko e hā ʻa e kalasi ʻe taha ʻo e kau Senitailé naʻe tohoaki ki he lotu faka-Siú? (e) Naʻe anga-fēfē ʻa e tali ʻa e kau manavahē-ʻOtua tokolahi kuo taʻekamú ki he ongoongo leleí?

8 Tuku kehe ʻa e kau ului ia kuo kamú, naʻe ʻi ai mo e faʻahinga ia ʻikai ko e kau Siu ne tohoekina ki he lotu faka-Siú. Ko e ʻuluaki ʻi he faʻahingá ni ke hoko ko ha Kalisitiané ko Koliniusi, ʻa ia, neongo naʻe ʻikai ko ha ului ia ka “ko e tokotaha lotu moʻoni pea ʻapasia ki he ʻOtua.” (Ngāue 10:2) ʻI heʻene fakamatala fekauʻaki mo Ngāué, naʻe tohi ʻe Palōfesa F. F. Bruce: “Ko e kau Senitaile peheé ʻoku faʻa ui ko e ‘kau manavahē-ʻOtua’; neongo ʻoku ʻikai ko ha hingoa fakamatematē ia, ko ha hingoa feʻungamālie ia ke ngāueʻaki. Ko e kau Senitaile tokolahi ʻo e ngaahi ʻaho ko iá, lolotonga naʻe ʻikai te nau mateuteu ke hoko ko ha kau ului kakato ki he lotu faka-Siú (ko e fiemaʻu ʻo e kamú ko ha maka tūkiaʻanga ia ki he kakai tangatá), naʻe tohoekina kinautolu ʻe he tui tahaʻi-ʻotua ʻo e lotu faka-Siu ʻi he sinakoké pea ʻi he ngaahi tuʻunga ʻulungaanga ʻo e founga moʻui faka-Siú. Naʻe ō ʻa e niʻihi ʻo kinautolu ki he sinakoké pea nau hoko ai ʻo kiʻi maheni mo e ngaahi lotu pea mo e ngaahi lēsoni fakatohitapu, ʻa ia naʻa nau fanongo naʻe lau ʻi he liliu faka-Kalisí.”

9 Naʻe fetaulaki ʻa e ʻaposetolo ko Paulá mo e kau manavahē-ʻOtua tokolahi ʻi he taimi naʻá ne malanga ai ʻi he ngaahi sinakoke ʻi ʻĒsia Maina pea mo Kalisí. ʻI ʻAniteoke ʻi Pisitiá, naʻá ne lea ai ki he faʻahinga naʻe fakatahataha ʻi he sinakoké ko e “kau tagata koe kaiga, koe fānau ae hako o Ebalahame, mo ia fulibe iate kimoutolu oku manavahe ki he Otua.” (Ngāue 13:​16, 26, PM) ʻOku hiki ia ʻe Luke hili ʻa e malanga ʻa Paula ʻi he Sāpate ʻe tolu ʻi he sinakoke ʻi Tesalonaiká, “naʻe ai honau niʻihi [kau Siu] naʻe tui [Kalisitiane], pea naʻe fakahoko kinautolu kia Paula mo Sailosi; pehē foki mo e fuʻu tokolahi ʻo e kau Kalisi kuo lotu fakasiu, mo e tokotoko lahi ʻo e kau fefine tuʻukimuʻa.” (Ngāue 17:4) Ngalingali, ko e niʻihi ʻo e kau Kalisí naʻe hoko ko e kau manavahē-ʻOtua kuo teʻeki ke kamu. ʻOku ʻi ai ʻa e fakamoʻoni ko e tokolahi ʻo e kau Senitaile peheé naʻa nau feohi tonu mo e ngaahi nofoʻanga faka-Siú.

Malanga ʻi he Lotolotonga ʻo e “Kau Taʻetui”

10. Naʻe anga-fēfē ʻa e malanga ʻa Paula ki he kau Senitaile ko ia naʻe halaʻatā haʻanau ʻilo ʻe taha ki he ngaahi Konga Tohitapú, pea ko e hā hono olá?

10 ʻI he Ngaahi Konga Tohitapu Faka-Kalisi Kalisitiané, ko e foʻi lea “taʻetui” ʻoku malava ke lave ia ki he kakai fakalūkufua ʻi tuʻa ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané. ʻOku faʻa lave ia ki he kau panganí. (Loma 15:31; 1 Kolinito 14:​22, 23; 2 Kolinito 4:4; 6:14) ʻI ʻAtenisi naʻe tokolahi ʻa e kau taʻetui ai naʻe akoʻi ʻi he filosofia faka-Kalisí pea halaʻatā haʻanau meʻi ʻilo ʻe taha ki he ngaahi Konga Tohitapú. Naʻe hoko nai ʻeni ʻo fakalotosiʻi kia Paula ʻi heʻene fai fakamoʻoni kiate kinautolú? ʻIkai. Naʻá ne fai pē ha fengaʻunuʻaki ki heʻene fakaleá. Naʻá ne fakahoko pōtopotoʻi atu ʻa e ngaahi fakakaukau faka-Tohitapú ʻo ʻikai lau fakahangatonu atu mei he Ngaahi Konga Tohitapu Faka-Hepeluú, ʻa ia naʻe taʻeʻiloa ki he kau ʻAtenisí. Naʻá ne fakahā pōtopotoʻi ʻa e meimei faitatau ʻi he moʻoni ʻo e Tohitapú pea mo e ngaahi fakakaukau ʻe niʻihi naʻe fakamatalaʻi ʻe he kau faʻu maau Sitoiko motuʻá. Pea naʻá ne fakahā atu ai ʻa e fakakaukau ko ia ʻo e ʻOtua moʻoni pē taha ki he kotoa ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá, ko ha ʻOtua ʻa ia te ne fakamaau ʻi he māʻoniʻoni fakafou ʻi ha tangata naʻe pekia pea kuo toetuʻu. Ko ia, naʻe malanga pōtopotoʻi ʻa Paula fekauʻaki mo Kalaisi ki he kau ʻAtenisí. Ko hono olá? Neongo ko e tokolahi tahá naʻa nau lumaʻi fakahangatonu ia pe tālaʻa, “naʻe ʻi ai ha kau matāpule naʻe piki kiate ia, ʻo nau lotu: ko honau taha ko Taionisio, ʻa ia naʻá ne kau ki he haʻa Aleopeiko, pea mo ha fefine naʻe hingoa ko Temaleti, mo e niʻihi kehe.”​—Ngāue 17:​18, 21-34.

11. Ko e kolo fēfē ʻa Kolinitō, pea ko e hā ʻa e ola ʻo e ngāue fakamalanga ʻa Paula ʻi aí?

11 ʻI Kolinitō naʻe ʻi ai ʻa e fuʻu nofoʻanga kaukaua ʻo e kau Siú, ko ia naʻe kamata ai ʻa e ngāue fakafaifekau ʻa Paulá ʻaki ʻene malanga ʻi he sinakoké. Ka ʻi he mahino kuo fakafepakiʻi ʻa e kau Siú, naʻe ʻalu leva ʻa Paula ki he kakai Senitailé. (Ngāue 18:​1-6) Pea hono ʻikai ko ha fuʻu kakai ē! Ko Kolinitoó ko ha kolo ia naʻe femoʻuekina, fakaemāmani lahi, fakakomēsiale, pea ʻiloa ʻi he kotoa ʻo e māmani ʻo Kalisi mo Lomá ʻi heʻene ʻulungaanga taʻetāú. Ko e moʻoni, “ke faka-Kolinitoó” naʻe ʻuhingá ke fai taʻetaau. Neongo ia, naʻe hoko hili hono talitekeʻi ʻe he kau Siú ʻa e malanga ʻa Paulá naʻe hā ai ʻa Kalaisi ki ai peá ne pehē: “ʻOua ʻe manavahe, ka ke lea pe . . . : he vakai ʻoku aʻaku ha fuʻu kakai ʻi he kolo ko eni.” (Ngāue 18:​9, 10) Naʻe hoko ʻo pehē, naʻe fokotuʻu ʻe Paula ha fakatahaʻanga ʻi Kolinitō, neongo ko e niʻihi hono kau mēmipá naʻa nau fai ha founga moʻui “faka-Kolinitō” ki muʻa.​—1 Kolinito 6:​9-11.

Feinga ke Fakahaofi ʻa e “Kakai Kotoa Pē” ʻi he ʻAhó Ni

12, 13. (a) ʻOku anga-fēfē ʻa e fai tatau hotau vāhenga-ngāue ʻi he ʻaho ní mo ia ʻi he ʻaho ʻo Paulá? (e) Ko e fakakaukau fēfē ʻoku tau fakahāhā ʻi he ngaahi feituʻu ʻa ia kuo fuoloa hono fokotuʻu maʻu ai ʻa e ngaahi lotu ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané, pe ko ia kuo taʻefiemālie ai ʻa e tokolahi fekauʻaki mo e lotu kuo fokotuʻutuʻu māú?

12 ʻI he ʻahó ni, ʻo hangē pē ko ia ʻi he ʻuluaki senitulí, ko e “kelesi ʻa e ʻOtua . . . ʻoku ʻomi fakamoʻui ki he kakai kotoa pe.” (Taitusi 2:11) Ko e vāhenga-ngāue ki hono malangaʻi ʻo e ongoongo leleí kuo fakalahi ia ʻo kāpui ʻa e ngaahi konitinēniti kotoa pē mo e lahi taha ʻo e ngaahi motu ʻo e tahí. Pea hangē pē ko ia ʻi he ʻaho ʻo Paulá, ko e “kakai kotoa pe” ʻoku mātuʻaki fakafetaulakiʻi. Ko e fakatātaá, ko e niʻihi ʻo kitautolu ʻoku malanga ʻi he ngaahi fonua ʻa ia kuo fokotuʻu maʻu ai ʻa e ngaahi siasi ʻo Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané ʻi ha ngaahi senituli lahi. Hangē ko e kau Siu ʻi he ʻuluaki senitulí, ko honau kau mēmipá kuo mātuʻaki haʻi nai kinautolu ʻaki ʻa e ngaahi talatukufakaholo fakalotú. Ka neongo ia, ʻoku tau fiefia ke fekumi ki he faʻahinga ko ia ʻoku tuʻunga lelei honau lotó pea langa ai ʻi he hā pē ʻilo ʻoku nau maʻu mei he Tohitapú. ʻOku ʻikai te tau talanoa fakamāhiki kiate kinautolu pe lumaʻi kinautolu neongo kapau ko honau kau taki lotú ʻoku nau fakafepakiʻi pe fakatangaʻi kitautolu ʻi he taimi ʻe niʻihi. Ka, ʻoku tau ʻilo ko e niʻihi ʻi honau lotolotongá ʻoku ʻi ai nai “haʻanau mamahiʻi ʻa e ʻOtua” neongo ai ʻoku ʻikai haʻanau ʻilo totonu. Hangē pē ko Sīsū mo Paulá, ʻoku tau fakahā ʻa e ʻofa moʻoni ki he kakaí, pea ʻoku tau maʻu ha holi mālohi ke nau moʻui.​—Loma 10:2.

13 Lolotonga ʻa e malangá, ʻoku fetaulaki ai ʻa e tokolahi ʻo kitautolu mo e niʻihi tāutaha ʻa ia kuo nau taʻefiemālie fekauʻaki mo e lotu kuo fokotuʻutuʻu māú. Kae kehe, ʻoku nau kei hoko pē nai ko e kau manavahē-ʻOtua, ʻo tui ki he ʻOtuá ʻo aʻu ki ha faʻahinga tuʻunga, pea ʻoku nau feinga ke moʻuiʻaki ha moʻui ʻoku leleí. ʻI he toʻutangata pikopiko mo tupulaki taʻefakaʻotua ko ení, ʻikai ʻoku totonu ke tau fiefia ʻi he fetaulaki mo e kakai ko ia ʻoku ʻi ai haʻanau kiʻi tui ki he ʻOtuá? Pea ʻikai ʻoku tau vēkeveke ke tataki kinautolu ki ha founga lotu ʻa ia ʻoku ʻikai fakaʻilongaʻiʻaki ʻa e mālualoí mo e kākaá?​—Filipai 2:5.

14, 15. Kuo anga-fēfē ʻa e hoko ʻa ha fuʻu malaʻe lahi ʻo ʻatā ki hono malangaʻi ʻo e ongoongo leleí?

14 ʻI heʻene talanoa fakaefakatātā fekauʻaki mo e kupenga toho, naʻe tomuʻa tala ai ʻe Sīsū ʻe ʻi ai ʻa e fuʻu vāhenga-ngāue lahi ki he ngāue fakamalangá. (Mātiu 13:​47-49) ʻI hono fakamatalaʻi ʻo e talanoa fakaefakatātā ko ení, naʻe pehē ʻe he Taua Leʻo ʻo Fepueli 1, 1993, ʻi he peesi 15: “ʻI he faai mai ʻa e ngaahi senitulí naʻe ʻi ai ʻa e kaunga lahi ʻa e ngaahi memipa ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané ʻi hono liliu mo hiki tatau mo tufaki ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá. Naʻe fokotuʻu pe poupouʻi ki mui ʻe he ngaahi siasí ʻa e ngaahi sōsaieti faka-Tohitapu, ʻa ia naʻa nau liliu ʻa e Tohitapú ki he ngaahi lea ʻo e ngaahi fonua mamaʻó. Naʻa nau toe fekau atu ʻa e kau misinale ko e kau toketā mo e kau faiako ʻa ia naʻa nau ngāue ʻo maʻu ha kau Kalisitiane koeʻuhi pē ko e ngaahi meʻa fakamatelie te nau maʻu aí. Naʻe tānaki ʻe he meʻá ni ʻa e fuʻu tokolahi ʻo e fanga ika kovi, ʻa ia naʻe ʻikai te nau maʻu ʻa e fakahōifua ʻa e ʻOtuá. Ka naʻá ne fakaeʻa ʻa e Tohitapú mo ha faʻahinga ʻo e lotu faka-Kalisitiané, neongo naʻe fakameleʻi, ki he laui miliona ʻo e kakai taʻe-Kalisitiané.”

15 Ko e fakaului ʻoku fai ʻe he Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané kuo hoko ʻo ola ia tautefito ʻi ʻAmelika Tonga, ʻAfilika, pea mo e ngaahi motu ʻe niʻihi ʻo e tahí. ʻI hotau ʻahó ni, kuo ʻilo ha kau anga-vaivai tokolahi ʻi he ngaahi ʻēlia ko ení, pea te tau lava ʻo hokohoko atu hono fai ha lelei lahi kapau te tau maʻu ha fakakaukau pau mo anga-ʻofa fekauʻaki mo e kakai anga-fakatōkilalo peheé, ʻo hangē pē ko ia naʻe maʻu ʻe Paula fekauʻaki mo e kau ului Siú. ʻOku kau ʻi he faʻahinga ko ia ʻoku nau fiemaʻu ʻetau tokoní ʻa e toe laui miliona ʻo e kakai ʻa ia ʻe ui nai ko e “kau kaungāongoʻi” ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻOku nau fiefia maʻu pē ke sio kiate kitautolu ʻi he taimi ʻoku tau ʻaʻahi atu ai kiate kinautolú. Kuo ako ʻe he niʻihi ʻa e Tohitapú mo kitautolu pea kuo nau maʻu ʻetau ngaahi fakatahá, tautefito ki he Fakamanatu fakataʻu ʻo e pekia ʻa Kalaisí. ʻIkai ʻoku fakafofongaʻi ʻe he faʻahinga peheé ha malaʻe lahi ki hono malangaʻi ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻangá?

16, 17. (a) Ko e faʻahinga kakai fēfē ʻoku tau fakalea ki ai fekauʻaki mo e ongoongo leleí? (e) ʻOku anga-fēfē ʻetau faʻifaʻitaki kia Paula ʻi he malanga ki he faʻahinga kehekehe ʻo e kakaí?

16 Tānaki atu ki aí, fēfē ʻa e faʻahinga ia ko ē ʻoku nau haʻu mei he ngaahi anga-fakafonua ʻi tuʻa ʻi he Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané​—pe ʻoku tau fetaulaki mo kinautolu ʻi honau ngaahi fonuá pe ko e kau nofo hili ʻi he ngaahi fonua Fakahihifo? Pea ʻoku fēfē ʻa e fuʻu laui miliona tokolahi ia ko ē kuo nau mātuʻaki sītuʻa mei he lotú, ʻo hoko ʻo fakaʻikaiʻi ʻOtua, pe tuingataʻá? Tuku kehe ia, fēfē ʻa e faʻahinga ia ko ē ʻoku nau tokanga ʻo meimei hangē ha fai māfana fakalotú, ki he filosofia ʻo onopōní pe mapuna ʻo e saienisi fakaʻatamaí, ʻa ia kuo pulusi ʻi he ngaahi tohi kehekehe, tokoniʻi-pe-kita-ʻa-kita ʻoku maʻu ʻi he ngaahi fale fakatau tohí? ʻOku totonu nai ke siʻaki ʻa e kakai peheé, ʻo pehē kuo ʻikai lava hano toe fakahaofi? ʻIkai, kapau ʻoku tau faʻifaʻitaki kia Paula.

17 ʻI heʻene malanga ʻi ʻAtenisí, naʻe ʻikai tō ʻa Paula ia ʻi he tauhele ʻo hano tipeitiʻi ha filosofia mo hono kau fanongó. Naʻá ne fai pē, ha fengaʻunuʻaki ʻi heʻene fakaʻuhinga ki he kakai naʻá ne feangainga mo iá, ʻo fakahoko atu ʻa e ngaahi moʻoni ʻo e Tohitapú ʻi ha founga mahino mo hokohoko lelei. ʻOku pehē pē, ʻoku ʻikai fiemaʻu ke tau hoko kitautolu ko e kau mataotao ʻi he ngaahi lotú pe ngaahi filosofia ʻa e kakai ʻoku tau malanga ki aí. Kae kehe, ʻoku tau fulihi ʻetau fakaleá ke ʻai ʻetau fakamoʻoní ke ola lelei, ʻo tau hoko ai ko e “meʻa kehekehe ki he kakai kehekehe.” (1 Kolinito 9:22) ʻI heʻene tohi ki he kau Kalisitiane ʻi Kolosé, naʻe pehē ai ʻe Paula: “Ke fakapotopoto hoʻomou fakafeangai ki he kakai ʻo tuaʻā, ʻo lamalama ke ngaueʻaki ʻa e faingamalie. Ke kelesiʻia ai pe hoʻomou lea ki ai, mo fakaifo ʻaki ha masima, ʻo mou ʻilo ʻa e anga ʻo e tali ʻoku totonu ke fai kiate kinautolu taki taha.”​—Kolose 4:​5, 6, fakaʻītali ʻamautolu.

18. Ko e hā ʻa e fatongia ʻoku tau maʻú, pea ko e hā ke ʻoua naʻa teitei ngalo ʻiate kitautolú?

18 Hangē pē ko Sīsū pea mo e ʻaposetolo ko Paulá, tau fakahā ʻa e ʻofa ki he kakai kehekehe kotoa pē. Kaeʻumaʻā hake, tau ʻalu atu ʻi hotau ʻalungá ʻo fevahevaheʻaki mo e niʻihi kehé ʻi he ongoongo lelei ʻo e Puleʻangá. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻoua naʻa ngalo naʻe pehē ʻe Sīsū fekauʻaki mo ʻene kau ākongá: “ʻOku ʻikai te nau ʻo māmāni.” (Sione 17:16) Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e meʻá ni kiate kitautolú, ʻe toki fai ha lau lahi ange ki ai ʻi he kupu hoko maí.

Ko Hano Fakamanatu

◻ Fakamatalaʻi ʻa e fakakaukau mafamafatatau ʻa Sīsū fekauʻaki mo e māmaní.

◻ Naʻe anga-fēfē ʻa e malanga ʻa Paula ki he kau Siú mo e kau uluí?

◻ Naʻe anga-fēfē ʻa e fakalea ʻa Paula ki he kau manavahē-ʻOtuá mo e kau taʻetuí?

◻ ʻE anga-fēfē ʻa e malava ke tau hoko ko e “meʻa kehekehe ki he kakai kehekehe” ʻi heʻetau ngāue fakamalangá?

[Fakatātā ʻi he peesi 24]

ʻI hono fai ha ngaahi ngāue anga-ʻofa ki honau ngaahi kaungāʻapí, ʻoku lava ai ʻe he kau Kalisitiané ʻo holoki hifo ʻa e fehiʻanekiná

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share