LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w95 6/1 p. 28-32
  • “Fanga Sipi Toko Siʻi, ʻOua ʻe Manavahe”

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • “Fanga Sipi Toko Siʻi, ʻOua ʻe Manavahe”
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1995
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ko e Fanga Sipi Tokosiʻí
  • Fakaʻau ke Tokosiʻi
  • “ʻOua ʻE Manavahe”
  • Ko ha ʻAmanaki Laulōtaha
  • “ʻE, Mou Fei mo Tauhi ʻa e Fanga Sipi ʻa e ʻOtua ʻOku ʻIate Kimoutolu”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2011
  • Tokoniʻi ʻa e Faʻahinga ʻOku Hē mei he Tākangá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2008
  • “Tokanga Kiate Kimoutolu pea ki he Kotoa ʻo e Tākangá”
    Ko ʻEtau Moʻui Faka-Kalisitiané mo e Ngāue Fakafaifekaú—Polokalama Ngāue ki he Fakatahá—2018
  • “ʻE Fokotuʻu ʻa e Pekia”
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1995
w95 6/1 p. 28-32

“Fanga Sipi Toko Siʻi, ʻOua ʻe Manavahe”

“Naʻi fanga sipi toko siʻi, ʻoua ʻe manavahe; he kuo finangalo ʻe hoʻomou Tamai ke ʻatu kiate kimoutolu ʻa e puleʻanga.”​—LUKE 12:32.

1. Ko e hā naʻe makatuʻunga ai ʻa e ngaahi lea ʻa Sīsū: “Naʻi fanga sipi toko siʻi, ʻoua ʻe manavahe”?

“HANGANAKI kumi ʻa e puleʻanga [ʻo e ʻOtuá].” (Luke 12:​31, NW) ʻI he taimi naʻe leaʻaki ai ʻe Sīsū ʻa e ngaahi leá ni ki heʻene kau ākongá, naʻá ne fakahaaʻi ai ʻa e tefitoʻi moʻoni kuó ne tataki ʻa e fakakaukau ʻa e kau Kalisitiané mei hono taimí ʻo aʻu mai ki hotau taimí. Ko e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá kuo pau ke fakamuʻomuʻa ia ʻi heʻetau moʻuí. (Mātiu 6:33) Kae kehe, ʻi he fakamatala ʻa Luké, naʻe hoko atu ʻa Sīsū ʻo leaʻaki ʻa e ngaahi lea ʻofeina mo fakafiemālie ki ha kulupu makehe ʻo e kau Kalisitiané. Naʻá ne pehē: “Naʻi fanga sipi toko siʻi, ʻoua ʻe manavahe; he kuo finangalo ʻe hoʻomou Tamai ke ʻatu kiate kimoutolu ʻa e puleʻanga.” (Luke 12:32) ʻI hono tuʻunga ko e Tauhi-Sipi Leleí, naʻe ʻilo ʻe Sīsū ʻe ʻi ai ʻa e faingataʻa ʻi he kahaʻú ki heʻene kau ākonga feʻofoʻofaní. Ka naʻe ʻikai ko ha meʻa ia ke nau ilifia ai ʻo kapau naʻa nau hanganaki kumi ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko ia, ko e enginaki ʻa Sīsuú naʻe ʻikai ko ha fekau fefeka. Ka, ko ha talaʻofa anga-ʻofa naʻe fakataumuʻa ke ne langaʻi ʻa e loto-maʻu mo e loto-toʻa.

2. Ko hai ʻoku kau ʻi he fanga sipi tokosiʻí, pea ko e hā ʻoku nau mātuʻaki monūʻia aí?

2 Naʻe lea ʻa Sīsū ki heʻene kau ākongá, pea naʻá ne ui kinautolu ko ha “fanga sipi toko siʻi.” Naʻá ne toe lea ki he faʻahinga ʻa ia ʻe hanga ʻe Sihova ʻo ‘ʻoange ʻa e puleʻangá’ ki ai. ʻI hono fakahoa atu ki he fuʻu kakai lahi te nau tali ʻa Sīsū ʻi he ngaahi taimi ki mui aí, naʻe tokosiʻi moʻoni ʻa e faʻahingá ni. Naʻe toe lau kinautolu ʻoku nau mahuʻinga koeʻuhi naʻe fili kinautolu ki ha kahaʻu fakaofo, ke ngāueʻaki ʻi he ngāue fakatuʻi. Ko ʻenau Tamaí, ko e Tauhi-Sipi Lahí, ko Sihova, ʻokú ne ui ʻa e fanga sipi tokosiʻí ʻi he taumuʻa ke nau maʻu ha tofiʻa fakahēvani ʻi he Puleʻanga faka-Mīsaia ʻo Kalaisí.

Ko e Fanga Sipi Tokosiʻí

3. Ko e hā ʻa e vīsone lāngilangiʻia ʻo fekauʻaki mo e fanga sipi tokosiʻí naʻe mamata ki ai ʻa Sioné?

3 Ko ia, ko hai ʻoku kau ki he fanga sipi tokosiʻi ko eni ʻa ia ʻoku nau maʻu ha kahaʻu fakaofo peheé? Ko e kau muimui ʻo Sīsū Kalaisi ʻa ia ʻoku paniʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní. (Ngāue 2:​1-4) ʻI he mamata kiate kinautolu ʻoku nau hangē ha kau hiva fakahēvani pea ʻoku ʻi honau nimá ha ngaahi haʻapé, naʻe tohi ʻe he ʻaposetolo ko Sioné: “Pea u vakai, pea ta naʻe tuʻu ʻa e Lami ʻi he funga moʻunga ko Saione, pea naʻe ʻiate ia ha toko taha kilu ma toko fa mano ma toko fa afe, ʻa ia kuo tohi ki honau laʻe ʻa hono huafa, mo e huafa oʻene Tamai. Ko eni ia ʻakinautolu ne ʻikai ʻuliʻi he fai mo e fefine; he ʻoku nau tāupoʻou. Ko kinautolu ʻeni ʻoku nau muimui ki he Lami, neongo pē ko e fe ha potu ʻoku ne ʻalu ki ai. Ko kinautolu ia naʻe fakatau mei he kakai, ko e fuatapu maʻa e ʻOtua mo e Lami. Pea ʻi honau ngutu naʻe ʻikai ʻilo ai ha loi: ʻoku nau taʻemele.”​—Fakahā 14:​1, 4, 5.

4. Ko e hā ʻa e tuʻunga ʻoku maʻu ʻe he fanga sipi tokosiʻi ʻi māmani he ʻaho ní?

4 Talu mei he Penitekosi ʻo e 33 T.S., ko e kau pani ko eni naʻe fanauʻi-laumālié kuo nau ngāue ko e kau fakafofonga ʻo Kalaisi ʻi he māmaní. (2 Kolinitō 5:20) ʻI he ʻahó ni, ko ha toenga pē ʻo kinautolu ʻoku nau kei ʻi heni, ʻo nau ngāue fakataha ko e kalasi tamaioʻeiki anga-tonu mo poto. (Mātiu 24:45; Fakahā 12:17) Tautefito talu mei he taʻu 1935, kuo kau kiate kinautolu ʻa e “fanga sipi kehe,” ko e kau Kalisitiane ʻoku nau maʻu ʻa e ʻamanaki ki he māmaní, ʻa ia kuo laui miliona honau tokolahí he taimí ni. ʻOku tokoni ʻa e faʻahingá ni ki hono malangaʻi ʻa e ongoongo leleí ʻi māmani kotoa.​—Sione 10:16.

5. Ko e hā ʻa e fakakaukau ʻoku maʻu ʻe he toenga ʻo e fanga sipi tokosiʻí, pea ko e hā ʻoku fiemaʻu ai ke ʻoua te nau manavaheé?

5 Ko e hā ʻa e fakakaukau ʻoku maʻu ʻe he toenga ko eni ʻo e fanga sipi tokosiʻi ʻoku nau kei ʻi māmaní? ʻI hono ʻilo te nau maʻu ‘ha Puleʻanga ʻe ʻikai lūlūʻí,’ ʻoku nau fai ʻenau ngāue toputapú ʻi he ʻapasia mo e manavahē ʻOtua. (Hepelū 12:28) ʻOku nau anga-fakatōkilalo ʻo ʻiloʻi ko honau monuú ko ha monū ʻoku taʻealamafakafuofua ʻoku iku atu ki he fiefia taʻefakangatangata. Kuo nau ʻilo ʻa e “mataʻitofe mahuʻinga lahi” naʻe lave ki ai ʻa Sīsū ʻi heʻene lea ʻo fekauʻaki mo e Puleʻangá. (Mātiu 13:46) ʻI he fakaofiofi mai ʻa e mamahi lahí, ʻoku tuʻu taʻemanavahē ʻa e kau pani ʻa e ʻOtuá. Neongo ʻa e meʻa ʻoku teu ke hoko hifo ki he māmani ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá he lolotonga “ʻa e ʻaho ʻo e ʻEiki, ʻa e ʻaho lahi mo ʻilonga,” ʻoku ʻikai te nau mate manavahē ʻo fekauʻaki mo e kahaʻú. (Ngāue 2:​19-21) Ko e hā ʻoku totonu ai ke nau peheé?

Fakaʻau ke Tokosiʻi

6, 7. (a) Ko e hā ʻoku tokosiʻi ʻaupito ai ʻa e fanga sipi tokosiʻi ʻoku nau kei ʻi he māmaní? (e) ʻOku totonu ke fēfē ʻa e vakai ʻa e tokotaha taki taha ki he ʻamanaki ʻokú ne maʻú?

6 ʻI he ngaahi taʻu ki mui ní kuo fakaʻau ke tokosiʻi ange ʻa e fika ʻo e fanga sipi tokosiʻi ʻoku nau kei ʻi he māmaní. Naʻe hā mahino eni mei he fakamatala ʻo e Fakamanatu 1994. ʻI he ngaahi fakatahaʻanga ʻe 75,000 nai ʻo e kakai ʻa Sihová ʻi māmani lahí, ko e toko 8,617 pē naʻa nau fakahāhaaʻi ʻaki ʻenau maʻu ʻinasi ʻi he maá mo e uainé ko e kau mēmipa kinautolu ʻo e toenga ʻo e kau paní. (Mātiu 26:​26-30) Ko hono kehe ʻaupitó, ko e fakakātoa ʻo e kau maʻu fakataha aí naʻe toko 12,288,917. ʻOku ʻilo ʻe he kau Kalisitiane paní ko e meʻa pē ʻeni ia kuo ʻamanekina ʻe hoko. Kuo fokotuʻu ʻe Sihova ha fika fakangatangata ʻo e fanga sipi tokosiʻí, ko e 144,000, pea kuó ne fakatahatahaʻi ia talu mei he Penitekosi ʻo e 33 T.S. ʻI hono ʻuhinga totonú, ko hono ui ʻo e fanga sipi tokosiʻí naʻe aʻu ki hono fakaʻosiʻosí ʻi he taimi naʻe ofi ke kakato ai ʻa e fika ko iá, pea ko e fakamoʻoni ki aí naʻe ngata ʻi he 1935 ʻa hono fakatahatahaʻi fakalūkufua ʻo e faʻahinga ko eni ʻoku tāpuakiʻi makehé. Kae kehe, naʻe kikiteʻi ʻe tupulaki ʻa e fanga sipi kehé ʻi he taimi ʻo e ngataʻangá ʻo hoko “ko e fuʻu kakai lahi, ʻa ia ʻe ʻikai lava ʻe ha taha hono lau, ko ha kakai mei he puleʻanga kotoa pē, mo e ngaahi matakali, mo e ngaahi faʻahinga, mo e ngaahi lea.” Kuo fakatahatahaʻi fakalūkufua ʻe Sihova ʻa e fuʻu kakai lahí ni talu mei he 1935, ʻa ia ʻoku nau ʻamanaki ki he moʻui taʻengata ʻi ha māmani palataisi.​—Fakahā 7:9; 14:​15, 16; Sāme 37:29.

7 Ko e tokolahi taha ʻo e fanga sipi tokosiʻi ʻoku nau kei ʻi he māmaní ʻoku nau ʻi honau taʻu 70 tupu, 80 tupu, mo e 90 tupu. ʻOku ʻi ai ha tokosiʻi kuo nau fakalaka ʻi he taʻu 100 ʻa ʻenau moʻuí. Tatau ai pē pe ko e hā honau taʻumotuʻá, ʻoku ʻilo ʻe he faʻahingá ni kotoa ʻe faai atu pē pea te nau feohi mo Sīsū Kalaisi ʻo fakafou ʻi ha toetuʻu fakahēvani, pea pule fakataha mo ia ʻi hono Puleʻanga lāngilangiʻiá. Ko e fuʻu kakai lahí ko e kakai ia te nau nofo ʻi he māmaní ʻi he malumalu ʻo Kalaisi ko e Tuʻí. Ke fiefia ʻa e tokotaha taki taha ʻi he meʻa kuo tuku tauhi mai ʻe Sihova maʻá e faʻahinga ʻoku nau ʻofa ʻiate iá. ʻOku ʻikai ko kitautolu te tau fili pē ko e hā ʻa e ʻamanaki te tau maʻú. Ko Sihova ia te ne fakapapauʻi iá. ʻOku fiefia ʻa e ongo kulupú fakatouʻosi ʻi heʻenau ʻamanaki ki ha kahaʻu fiefiá, tatau ai pē pe ko e ʻamanaki ki he Puleʻanga fakahēvaní pe ko e māmani palataisi ʻe pule mai ki ai ʻa e Puleʻanga ko iá.​—Sione 6:​44, 65; ʻEfesō 1:​17, 18.

8. Ko e hā ʻa e fuoloa ʻoku kei toe ki hono silaʻi ʻo e toko 144,000, pea ko e hā ʻe hoko ʻi heʻene kakato iá?

8 Ko e toko 144,000 pau ʻo e fanga sipi tokosiʻí ko e “Isileli faka-ʻOtua” ia, ʻa ia naʻá ne fetongi ʻa ʻIsileli totonu ʻi he ngaahi taumuʻa ʻa e ʻOtuá. (Kalētia 6:16) Ko ia ai, ko e toengá ko kinautolu ia ʻa e toenga ʻo e puleʻanga fakalaumālie ko iá ʻoku kei ʻi he māmaní. ʻOku lolotonga silaʻi ʻa e toenga ko ení ki he hōifua fakaʻosi ʻa Sihová. ʻI ha vīsone, naʻe sio ai ʻa e ʻaposetolo ko Sioné ki he meʻa ko ení, peá ne fakamatala: “Naʻa ku vakai ʻa e ʻangelo ʻe taha ʻoku ne ʻalu hake mei he hopoʻanga laʻā, ʻoku ʻiate ia ʻa e sila ʻa e ʻOtua Moʻui: pea naʻa ne kalanga leʻo lahi ki he ʻangelo ʻe toko fa, ʻa ia kuo tuku kiate kinautolu ke maumauʻi ʻa e fonua mo e tahi, ʻo ne pehē, ʻOua te mou momoʻi maumauʻi ʻa e fonua, pē ko e tahi, pē ko e ngaahi ʻakau, kaeʻoua ke ʻosi ʻemau silaʻi ʻa e kau tamaioʻeiki ʻa hotau ʻOtua ʻi honau laʻe. Pea u fanongo ki he lau ʻo e kakai naʻe silaʻi, ko e toko taha kilu ma toko fa mano ma toko fa afe naʻe silaʻi mei he matakali fulipē ʻo haʻa Isileli [fakalaumālie].” (Fakahā 7:​2-4) Koeʻuhi ʻoku hā mahino ko e ngāue ko eni ko hono silaʻi ʻo e ʻIsileli fakalaumālié ʻoku tuʻunuku ki hono ngataʻangá, ʻoku fakahaaʻi ai ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi meʻa fakalotofiefia ʻoku vavé ni ke hoko. Ko e meʻa ʻe taha, ko e “mamahi lahi,” ʻi he taimi ʻe tukuange hifo ai ʻa e matangi ʻe fā ʻo e fakaʻauhá ki he māmaní, kuo pau pē ʻoku ofi ʻaupito.​—Fakahā 7:14.

9. ʻOku anga-fēfē ʻa e vakai atu ʻa e fanga sipi tokosiʻí ki he tupulaki ʻa e fuʻu kakai lahí?

9 Ko e faʻahinga ʻoku kau ki he fuʻu kakai lahí ʻa ia kuo ʻosi fakatahatahaʻí kuo aʻu ia ki he laui miliona. He toki meʻa fakatupu loto-māfana lahi eni ki he toenga ʻo e kau paní! Neongo ʻoku fakaʻau ke tokosiʻi ʻa e faʻahinga ʻo e fanga sipi tokosiʻi ʻoku nau kei ʻi māmaní, kuo nau akoʻi mo teuʻi ha kau tangata poto taau ʻo e fuʻu kakai lahí ke nau fua ʻa e ngaahi fatongia ʻoku fekauʻaki mo e kautaha ʻa e ʻOtuá ʻoku tupulaki ʻi he māmaní. (ʻAisea 61:5) Hangē ko ia naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsuú, ʻe ʻi ai ha kau hao moʻui atu ʻi he mamahi lahí.​—Mātiu 24:22.

“ʻOua ʻE Manavahe”

10. (a) Ko e hā ʻa e ʻohofi ʻoku fokotuʻutuʻu ke fai ki he kakai ʻa e ʻOtuá, pea ʻe iku ia ki he hā? (e) Ko e hā ʻa e ongo fehuʻi ʻoku ʻeke kiate kitautolu taki taha?

10 Kuo fakamāʻulaloʻi ʻa Sētane mo ʻene kau tēmenioó ke nau ʻi he māmaní pē. Kuo ueʻi ia mo ʻene fuʻu kakai tokolahí ke nau ʻohofi fematematei ʻa e kakai ʻa Sihová. Ko e ʻohofi ko ení, naʻe kikiteʻi ia ʻi he Tohi Tapú, ʻo fakamatalaʻi ai ko e ʻohofi ʻoku fai ʻe Koki ʻo Mēkoki. Ko hai ʻoku fakahanga tefito ki ai ʻa e ʻohofi ʻe fai ʻe he Tēvoló? ʻIkai ʻoku fai ia ki he kau mēmipa fakaʻosi ʻo e fanga sipi tokosiʻí, ko e ʻIsileli fakalaumālie ʻa e ʻOtuá, ʻa ia ʻoku nau nofo nonga “i he lotolotoga oe fonua”? (ʻIsikeli 38:​1-12, PM) ʻIo, ka ko e toenga ʻo e kalasi ʻo e kau pani anga-tonú, fakataha mo honau takanga mateakí, ko e fanga sipi kehé, te nau fakamoʻoni ki hono hanga ʻe he ʻohofi ʻe fai ʻe Sētané ʻo ʻai leva ʻa Sihova ko e ʻOtuá ke ne fakahoko ‘ha gaue fakaofo, ko ha gaue foou.’ Te ne tuʻu ʻi vahaʻa ke maluʻi ʻa ʻene kakaí, pea ʻe langaʻi ʻe he meʻá ni ʻa e kamata “ʻa e ʻaho ʻo Sihova, ʻa e ʻaho lahi mo fakalilifu.” (ʻAisea 28:​21, PM; Sioeli 2:31) ʻI he ʻahó ni, ʻoku lolotonga fakahoko ai ʻe he tamaioʻeiki anga-tonu mo potó ha ngāue fakahaofi moʻui mo mātuʻaki mahuʻinga, ko e fakatokanga ʻo fekauʻaki mo e ngāue angakehe ko eni ʻe fai ʻe Sihová. (Malakai 4:5; 1 Tīmote 4:16) ʻOkú ke poupou longomoʻui ki he ngāue ko iá, ʻo kau ki hono malangaʻi ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo Sihová? Te ke hokohoko atu ke fai pehē ʻi he tuʻunga ko ha tokotaha fanongonongo taʻemanavahē ʻo e Puleʻangá?

11. Ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai ke ʻi ai ha fakakaukau loto-toʻa he ʻaho ní?

11 ʻI he vakai atu ki he tuʻunga ʻoku lolotonga ʻi ai ʻa e māmaní, he toki meʻa taimi tonu moʻoni ki he fanga sipi tokosiʻí ke nau tokanga ki he ngaahi lea ʻa Sīsū naʻe fai ange kiate kinautolú: “Naʻi fanga sipi toko siʻi, ʻoua ʻe manavahe”! ʻOku mātuʻaki fiemaʻu ha fakakaukau loto-toʻa pehē koeʻuhi ko e meʻa kotoa ʻoku lolotonga fakahoko ʻo fehoanaki mo e taumuʻa ʻa Sihová. ʻI he tuʻunga fakatāutahá, ʻoku ʻilo ʻe he tokotaha taki taha ʻo e fanga sipi tokosiʻí ʻa e fiemaʻu ke kātaki ke aʻu ki he ngataʻangá. (Luke 21:19) Hangē pē ko Sīsū Kalaisí, ko e ʻEiki mo e Pule ʻo e fanga sipi tokosiʻí, naʻá ne kātaki mo fakamoʻoniʻi ʻa ʻene anga-tonú ʻo aʻu ki he ngataʻanga ʻo ʻene moʻui ʻi he māmaní, ko ia ai kuo pau ki he tokotaha taki taha ʻo e toenga ʻo e kau paní ke nau kātaki mo fakamoʻoniʻi ʻa ʻenau anga-tonú.​—Hepelū 12:​1, 2.

12. Hangē pē ko Sīsuú, ko e hā ʻa e enginaki ʻa Paula ki he kau Kalisitiane paní ke ʻoua ʻe manavaheé?

12 Kuo pau ke maʻu ʻe he kotoa ʻo e kau paní ʻa e fakakaukau tatau mo ia naʻe maʻu ʻe he ʻaposetolo ko Paulá. Fakatokangaʻi ʻa e fehoanaki ʻa ʻene ngaahi lea ʻi hono tuʻunga ko e tokotaha pani mo fanongonongo fakahāhā ʻo e toetuʻú pea mo e enginaki ʻa Sīsū ke ʻoua ʻe manavaheé. Naʻe tohi ʻe Paula: “Manatu kia Jisu Kalaisi koe hako o Tevita, nae fokotuu hake ia mei he mate, o fakatatau mo eku ogoogolelei: Aia oku ou mamahi ai o hage ha fai kovi, bea kuo haʻijia au; ka oku ikai haʻijia ae folofola ae Otua. Koia oku ou faa kataki ai ae mea kotoabe koeuhi ko kinautolu kuo fili, koeuhi ke nau maʻu foki ae fakamoui aia oku ia Kalaisi Jisu moe hakeakiʻi taegata. Koe tala mooni eni: He kabau kuo tau mate mo ia, te tau moui foki mo ia: Kabau oku tau faa kataki, te tau bule foki mo ia: kabau te tau liaki ia, te ne liaki akitautolu foki: Kabau oku tau taetui, ka oku mooni behe ai be ia: oku ikai te ne faa fakaikaiʻi ia.”​—2 Tīmote 2:​8-13, PM.

13. Ko e hā ʻa e ngaahi tui pau loloto ʻoku pīkitai ki ai ʻa e kau mēmipa ʻo e fanga sipi tokosiʻí, pea ʻoku ueʻi kinautolu ʻe he meʻá ni ke nau fai ʻa e hā?

13 Hangē ko e ʻaposetolo ko Paulá, ʻoku loto-lelei ʻa e toenga ʻo e kau pani ʻo e fanga sipi tokosiʻí ke nau kātakiʻi ʻa e faingataʻá ʻi heʻenau fanongonongo atu ʻa e pōpoaki mālohi ʻoku fokotuʻu ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá. ʻOku faiaka loloto ʻa ʻenau ngaahi tui paú ʻi heʻenau pīkitai ki he ngaahi talaʻofa ʻa e ʻOtuá ʻo fekauʻaki mo e fakamoʻuí pea mo hono ʻoange kiate kinautolu “ʻa e kalauni ʻo e moʻui” ʻo kapau te nau fakamoʻoniʻi ai pē ʻa ʻenau anga-tonú ʻo aʻu ki he maté. (Fakahā 2:10) ʻI hono aʻusia ha toetuʻu mo ha liliu fakafokifā, ʻe ʻave ai kinautolu ke nau fakataha mo Kalaisi, ke nau pule fakataha mo ia ʻi he tuʻunga ko e ngaahi tuʻi. Ko ha ikuna lahi ē ka ko honau ʻalunga tauhi anga-tonú ʻi heʻenau hoko ko e kau ikuna ʻo e māmaní!​—1 Sione 5:​3, 4.

Ko ha ʻAmanaki Laulōtaha

14, 15. ʻI he founga fē ʻoku laulōtaha ai ʻa e ʻamanaki ʻo e toetuʻu ʻa e fanga sipi tokosiʻí?

14 ʻOku laulōtaha ʻa e ʻamanaki ʻoku maʻu ʻe he fanga sipi tokosiʻí. ʻI he ngaahi founga fē? Ko e meʻa ʻe taha, ʻoku hoko tōmuʻa ia ʻi he toetuʻu fakalūkufua “ae agatonu moe taeagatonu.” (Ngāue 24:​15, PM) Ko hono moʻoní, ko e toetuʻu ʻa e kau paní ʻoku ʻi ha fakahokohoko fekauʻaki mo hono mahuʻingá, ʻo hangē ko ia ʻoku fokotuʻu mahino mai ʻe he ngaahi lea ko eni ʻoku hā ʻi he 1 Kolinitō 15:​20, 23: “Kuo fokotuʻu ʻa Kalaisi mei he pekia, ko e polopolo ʻo e faʻahinga kuo mohe. Ka ʻe taki taha ʻi hono vahenga; ko e polopolo ko Kalaisi; hoko ai ʻa kinautolu ʻoku ʻo Kalaisi, ʻoka fai ʻene haʻele mai.” ʻI hono maʻu ʻa e faʻahinga kātaki mo e tui naʻe fakahāhā ʻe Sīsuú, ʻoku ʻilo ai ʻe he fanga sipi tokosiʻí ʻa e meʻa ʻoku tuku tauhi maʻanautolu ʻi he ʻosi atu honau ʻalunga ʻi he māmaní, tautefito talu mei he hāʻele mai ʻa e ʻEikí ki hono temipalé ke fai fakamaau ʻi he 1918.​—Malakai 3:1.

15 ʻOku ʻomai ʻe Paula ha toe ʻuhinga ki he vakai atu ʻoku laulōtaha ʻa e toetuʻu ko ení. ʻI hono hiki ʻi he 1 Kolinitō 15:​51-53, naʻá ne tohi: “ʻE! kau tala atu ha misiteli: ʻE ʻikai te tau mohe kotoa pe, ka te tau liliu kotoa pe, ʻi ha foʻi momeniti, ʻi ha foʻi kemo pe, ʻi he ifi fakamui ʻo e talupite: . . . He kuo pau ke ʻai ʻe he meʻa ʻauha ni ʻa e taʻefaʻaʻauha, pea ke ʻai ʻe he meʻa mate ni ʻa e taʻefaʻamate.” ʻOku kaunga ʻa e ngaahi leá ni ki he faʻahinga ʻo e fanga sipi tokosiʻí ʻa ia ʻoku nau mate ʻi he lolotonga ʻo e ʻi ai ʻa Kalaisí. ʻI he ʻikai ke mohe ʻi ha vahaʻa taimi lōloa ʻi he maté, ʻoku ʻai kiate kinautolu ʻa e taʻefaʻamaté, “ʻi ha foʻi momeniti, ʻi ha foʻi kemo pe.”

16, 17. ʻI he fekauʻaki mo ʻenau ʻamanaki ki he toetuʻú, ʻoku anga-fēfē ʻa hono mātuʻaki tāpuakiʻi ʻa e kau Kalisitiane pani ʻi he ʻaho ní?

16 Tupu mei he mahino ko ení, ʻoku lava ke tau maʻu ai ʻa e ʻuhinga ʻo e ngaahi lea ʻa e ʻaposetolo ko Sioné ʻoku hā ʻi he Fakahā 14:​12, 13 (PM). Naʻá ne tohi: “Ko eni ae faa kataki ae kakai maonioni: ko eni akinautolu oku fai ae gaahi fekau ae Otua, moe tui kia Jisu. Bea neu ogoʻi ae leʻo mei he lagi, oku behe mai kiate au, Tohi, Oku monuia talu mei heni ae bekia oku bekia i he Eiki: Io, oku behe e he Laumalie, koeuhi ke nau mālōlō mei he e nau gaahi gaue; bea oku muimui kiate kinautolu e nau gaahi gaue.”

17 Ko ha pale laulōtaha lahi ē ʻoku tuku tauhi maʻá e toenga ʻo e fanga sipi tokosiʻí! ʻE hoko vave mai pē ʻenau toetuʻú, ʻi he hili pē ʻenau mohe hifo ʻi he maté. Ko ha liliu fakaofo ē te nau hokosia ʻi heʻenau maʻu honau ngafa ʻi he nofoʻanga ʻo e kau laumālié! ʻI he hokohoko atu ʻa hono fakalāngilangiʻi pehē ʻo e fanga sipi tokosiʻí pea mo e mei kakato ʻa hono fakahoko ʻo e ngaahi kikite lahi ʻa e Tohi Tapú, ʻoku fiemaʻu moʻoni ki he kau mēmipa fakaʻosi ʻo e fanga sipi tokosiʻí ʻoku nau kei toé ke “ʻoua ʻe manavahe.” Pea ʻoku hanga ʻe heʻenau taʻemanavaheé ʻo fakalototoʻaʻi ʻa e faʻahinga ʻo e fuʻu kakai lahí, ʻa ia ʻoku totonu ke nau fakatupu ʻa e fakakaukau meimei tatau fekauʻaki mo e taʻemanavaheé ʻi heʻenau fakatuʻamelie atu ki he fakahaofi ʻi he lolotonga ʻo e taimi faingataʻa lahi taha kuo teʻeki ʻiloa ʻe he māmaní.

18, 19. (a) Ko e hā ʻoku fakavavevave ai ʻa e taimi ʻoku tau lolotonga moʻui aí? (e) Ko e hā ʻoku totonu fakatouʻosi ai ki he kau paní mo e fanga sipi kehé ke ʻoua te nau manavaheé?

18 ʻI he toe vakai ki he ngaahi ngāue ʻa e fanga sipi tokosiʻí ʻoku fakaivia ai kinautolu mo e fuʻu kakai lahí ke nau hanganaki manavahē ki he ʻOtua moʻoní. Kuo aʻu mai ʻa e houa ke ne fai ai ʻa e fakamaaú, pea ʻoku mahuʻinga ʻaupito ʻa e taimi faingamālie ʻoku kei toé. Ko e moʻoni, ʻoku fakangatangata ia, ko e taimi leva ia ki he niʻihi kehé ke fai ha meʻa. Ka neongo ia, ʻoku ʻikai te tau manavahē naʻa ʻikai ke lava ʻa e taumuʻa ʻa e ʻOtuá. ʻE lava moʻoni ia!

19 Kuo ʻosi fanongoa ʻa e ngaahi leʻo leʻo-lahi mei hēvani ʻoku nau pehē: “Ko e puleʻanga ʻo mamani kuo hoko ko e puleʻanga ʻo hotau ʻEiki, mo ʻene Kalaisi: Pea te ne pule ʻo lauikuonga ʻo taʻengata.” (Fakahā 11:15) Ko hono moʻoní, ko e Tauhi-Sipi Lahí, ko Sihova, ʻokú ne tataki ʻa e kotoa ʻo ʻene fanga sipí ʻi he “gaahi hala oe maonioni koeuhi ko hono huafa.” (Sāme 23:3, PM) Kuo tataki totonu atu ʻa e fanga sipi tokosiʻí ki honau pale fakahēvaní. Pea ʻe fakahaofi lelei atu ʻa e fanga sipi kehé ʻi he mamahi lahí ke nau maʻu ʻa e moʻui taʻengata ʻi he tofiʻa ʻo e Puleʻanga lāngilangiʻia ʻo e ʻOtuá ko e māmaní ʻi he malumalu ʻo e pule ʻa Kalaisi Sīsuú. Ko ia, neongo naʻe fakahanga ʻa e ngaahi lea ʻa Sīsuú ki he fanga sipi tokosiʻí, ko hono moʻoní ko e kotoa ʻo e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻi he māmaní ʻoku nau maʻu ʻa e ʻuhinga ke nau fanongo ki heʻene ngaahi lea: “ʻOua ʻe manavahe.”

ʻE Lava Ke Ke Fakamatalaʻi?

◻ Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau ʻamanekina ʻe fakaʻau ke toe tokosiʻi ange ʻa e toenga ʻo e fanga sipi tokosiʻí?

◻ Ko e hā ʻa e tuʻunga ʻo e toenga ʻo e kau paní ʻi he ʻaho ní?

◻ Ko e hā ʻoku totonu ai ke ʻoua ʻe manavahē ʻa e kau Kalisitiané, neongo ʻa e fakaofi mai ʻa e ʻohofi ʻe fai ʻe Koki ʻo Mēkokí?

◻ Ko e hā ʻoku laulōtaha ai ʻa e ʻamanaki ʻo e toetuʻu ʻa e toko 144,000, tautefito ki he ʻaho ní?

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share