Ngaahi Mātuʻa, ʻOku Fie Maʻu ki Hoʻo Fānaú ʻa e Tokanga Makehe
“Ko hoʻo fanau hange ʻani huliʻi olive takatakai ho tepile.”—SĀME 128:3.
1. ʻI he founga fē ʻe lava ke fakafehoanaki nai ai ʻa e tauhi ʻo e fanga kiʻi ʻakaú mo e tauhi hake ʻo e fānaú?
ʻI HE ngaahi tafaʻaki lahi, ko e fānaú ʻoku nau tupu mo fakautuutu ʻo hangē ko e ʻakaú. Ko ia ai, ʻoku ʻikai ko ha meʻa fakaofo ia he ʻoku lave ʻa e Tohi Tapú ki ha uaifi ʻo ha tangata ʻo pehē ʻoku hangē ko ha “vaine fai fua” pea ʻokú ne fakatatauʻi ʻa e fānaú ki he “huliʻi olive takatakai [heʻene] tepile.” (Sāme 128:3) ʻE tala atu kiate koe ʻe ha toko taha ngoue ʻoku ʻikai ko ha meʻa faingofua ʻa hono tauhi ʻo ha fanga kiʻi ʻakau ʻi he ngoué, pea tautautefito ʻo kapau ʻoku ʻikai ke sai ʻa e ʻeá mo e tuʻunga ʻo e kelekelé. ʻOku pehē pē ʻi he taimi tauhaʻa ko ʻeni ʻo e “kuonga fakamui,” ʻoku faingataʻa ʻaupito ke tauhi hake ʻa e fānaú ke nau hoko ko e kakai lalahi kuo mafamafatatau fakaefakakaukau mo fakaeongo pea mo manavahē ki he ʻOtuá.—2 Tīmote 3:1-5.
2. Ko e hā ʻoku faʻa fie maʻu kae maʻu ha utu-taʻu lelei?
2 ʻOku fie maʻu ke maʻu ʻe he toko taha ngoué ia ʻa e kelekele lelei, māfana mei he laʻaá, mo e vai kae lava ke maʻu ha fua lelei mei ha ngoué. Tānaki atu ki hono toó mo e huó, kuo pau ke ne tokonaki ki ai mo ha maluʻi mei he ʻinisēkité, monumanu īkí, faʻahinga talingelingá mo e vaó, mo e toe tokanga kehe ki hono maluʻi. ʻE ʻi ai nai ha taimi faingataʻa ʻi he lolotonga ʻa e taimi ʻoku tupu ai ʻa e ngoué, ʻo aʻu ki he taimi ʻo e utu-taʻú. Ko ha meʻa fakamamahi ē ʻi he hoko ʻo kovi ʻa e ngoué! Ka ko ha fakafiemālie ē ki he toko taha ngoué, ʻi he ʻosi ʻa e ngāue lahi pea maʻu ha fua ʻoku leleí!—ʻAisea 60:20-22; 61:3.
3. ʻOku fēfē ʻa hono fakafehoanaki ʻa e mahuʻinga ʻo e ʻakaú mo e fānaú, pea ko e hā ʻa e faʻahinga tokanga ʻoku totonu ke maʻu ʻe he fānaú?
3 ʻOku pau ʻoku mahuʻinga ange ʻa e moʻui ʻa ha taha ʻoku lavameʻa mo ʻaongá ʻi he utu-taʻu ʻa ha tangata ngoue. Ko ia ai, ʻoku ʻikai ko ha meʻa fakaofo ia ʻoku lahi ange ʻa e taimi mo e ivi ʻoku fie maʻu ki he lavameʻa ʻi hono tauhi hake ʻo ha tamá ʻi hono tō ʻo ha ngoue ʻoku fua lelei. (Teutalōnome 11:18-21) Ko ha kiʻi tama kuo tō ʻi he ngoue ko e moʻuí, kapau ʻe fuʻifuʻi mo fafanga ʻaki ʻa e ʻofá mo ʻoange kiate ia ha ngaahi fakangatangataʻanga totonu, ʻe malava leva ke tupu mo matala fakalaumālie ia neongo ʻoku fonu ʻa e māmaní ʻi he ngaahi ʻulungāanga ololalo. Ka ʻo kapau ʻoku ngaohikoviʻi pe fakafeʻātungiaʻi, ʻe mae ʻa e tamá ia ʻi loto pea mate fakalaumālie nai. (Kolose 3:21; fakafehoanaki mo Selemaia 2:21; 12:2.) Ko e moʻoni ia, ʻoku fie maʻu ki he fānau hono kotoa pē ʻa e tokanga makehe!
Tokangaʻi Fakaʻaho Talu mei he Kei Valevalé
4. Ko e hā ʻa e faʻahinga tokanga ʻoku fie maʻu ki he fānaú ‘mei he kei valevalé’?
4 Kuo pau ke fai ʻe he ngaahi mātuʻá ʻa e meimei tokanga tuʻumaʻu ki ha pēpē ʻoku toki fāʻeleʻi. Kae kehe, ʻoku fie maʻu pē ki he pēpeé ia ʻa e tokanga fakasino pe fakamatelie ʻi he ʻaho taki taha? Naʻe tohi ʻa e ʻaposetolo ko Paulá ki he sevāniti ʻa e ʻOtuá ko Tīmote: “Talu hoʻo valevale kuo ke maheni mo e Tohitapu, ʻa ia ʻoku ne mafai ke fakapoto koe ke maʻu ʻa e fakamoʻui.” (2 Tīmote 3:15, fakaʻītali ʻamautolu.) Ko ia naʻa mo e kei valevale ʻa Tīmoté, ko e tokanga fakaemātuʻa naʻe fai ki aí, naʻe kau ai ʻa e tokanga fakalaumālie foki. Ka ʻoku kamata ʻi he taimi fē ʻa e tuʻunga ko e valevalé?
5, 6. (a) Ko e hā ʻa e lau ʻa e Tohi Tapú ʻo fekauʻaki mo e kau valevale teʻeki ai ke fāʻeleʻí? (e) Ko e hā ʻokú ne fakahaaʻi ʻoku totonu ki he ngaahi mātuʻá ke nau tokanga ʻo kau ki he lelei ʻa e tama teʻeki ai ke fāʻeleʻí?
5 Ko e foʻi lea faka-Kalisi ʻoku ngāueʻaki heni ʻe Paulá (breʹphos) ʻoku toe ngāueʻaki pē ia ki ha tama teʻeki ai ke fāʻeleʻi. Ko ʻIlisapesi, ko e faʻē ia ʻa Sione ko e Faipapitaisó, naʻá ne tala ki hono kāinga ko Melé: “ʻI he ongo mai hoʻo fetapa ki hoku telinga, pea hakailangitau ʻa e tama [breʹphos] ʻi hoku mănava.” (Luke 1:44) Ko ia, naʻa mo ha tama teʻeki ai ke fāʻeleʻi ʻoku lau pē ia ko e valevale, pea ʻoku fakahā ʻe he Tohi Tapú ʻoku malava ke nau ongoʻi mei manava ʻa e meʻa ʻoku hoko ʻi tuʻá. Ko ia ai, ʻoku totonu nai ke fakakau ʻa e tokanga ki he lelei fakalaumālie ki he tama teʻeki ai ke fāʻeleʻí ki he tokanga fakaemātuʻa ʻa ia ʻoku faʻa fakaʻaiʻai ke fai he ʻaho ní?
6 Ko e meʻa ʻeni ke fai ha fakakaukau ki ai, koeʻuhi he ʻoku fakahā mei he fakamoʻoní ko e tama teʻeki ai ke fāʻeleʻí ʻe malava ke ne maʻu ha ʻaonga pe ʻe uesia ia ʻe he meʻa ʻokú ne fanongo ki aí. Naʻe fakakaukau ha talekita musika ko e ngaahi fasi kehekehe naʻá ne akó ʻoku hangē kuó ne ʻosi alāanga ki aí, pea tautefito ki he konga ʻa e seló. ʻI heʻene fakahā ʻa e ngaahi fasi ko ʻení ki heʻene faʻeé, ʻa ia ko ha taha pōtoʻi tā selo ia, naʻe pehē ange ʻe heʻene faʻeé ko e ngaahi fasi ia naʻá ne ako he lolotonga ʻene feitamaʻi iá. ʻI he tuʻunga meimei tatau, ʻe uesia nai ha tama teʻeki ai ke fāʻeleʻí ʻe he angaʻaki ʻe heʻenau faʻeé ʻa e sio maʻu pē ki he ngaahi holongā polokalama TV ʻoku faʻa taʻe taaú. Ko ia naʻe lave ha makasini fakafaitoʻo ki hono “maʻu ʻa e kau valevale teʻeki ai ke fāʻeleʻí ʻe he ngaahi holongā polokalama TV taʻe taaú.”
7. (a) ʻI he founga fē kuo tokangaʻi ai ʻe he ngaahi mātuʻa tokolahi ʻa e meʻa ʻe lelei ki heʻenau tama ʻoku kei ʻi manavá? (e) Ko e hā ʻa e ngaahi malava ʻoku maʻu ʻe he tamá?
7 ʻI hono ʻiloʻi ʻa e ʻaonga ʻo e ngaahi meʻa pau ʻoku fakaueʻi-loto ki he kau valevalé, kuo kamata ai ʻa e ngaahi mātuʻa tokolahi ke nau lau tohi, talanoa mo hiva ki heʻenau tamá naʻa mo e ki muʻa pē ʻoku teʻeki ai ke fāʻeleʻí. ʻOku malava ke ke fai ʻa e meʻa tatau pē. Neongo ʻe ʻikai ke mahino ʻa e ngaahi leá ia ki hoʻo kiʻi valevalé, ka ʻoku ngalingali ʻe ʻaonga kiate ia ʻa ho leʻo fakafiemālié pea mo hono ongo anga-ʻofá. ʻI he ʻosi ʻa hono fāʻeleʻí, ʻe kamata ke mahino ki he tamá hoʻo ngaahi leá, ʻo vave ange nai ia ʻi he meʻa naʻá ke ʻamanekiná. ʻI he taʻu pē ʻe ua pe tolu, ʻoku ako ai ʻe ha tama ha lea ʻoku fihi koeʻuhi pē ko ʻene fanongo maʻu pē ki ai. ʻOku malava foki ʻe ha pēpē ke ne kamata ke ako ki he “lea maa” ʻo e moʻoni fekauʻaki mo e Tohi Tapú.—Sēfanaia 3:9, PM.
8. (a) Makatuʻunga ʻi he ngaahi fakamoʻoni ʻoku ala maʻú, ʻoku ʻuhinga ki he hā ʻa e Tohi Tapú ʻi heʻene pehē naʻe ʻilo ʻe Tīmote ʻa e Tohi Tapú ‘mei he kei valevalé’? (e) Ko e hā naʻe toki hā mai ko e moʻoni ʻo fekauʻaki mo Tīmoté?
8 Naʻe ʻuhinga ʻa Paula ki he hā ʻi heʻene pehē ko Tīmoté ‘naʻá ne ʻilo ʻa e Tohi Tapú mei he kei valevalé’? Ko ʻene ʻuhingá ʻo makatuʻunga mei he fakamoʻoni ʻoku ala maʻú naʻe maʻu ʻe Tīmote ha akonekina fakalaumālie mei heʻene kei valevalé, kae ʻikai mei heʻene toki hoko pē ki he tuʻunga ko e tamasiʻí. ʻOku fehoanaki mālie ʻeni ia mo e ʻuhinga ʻo e foʻi lea faka-Kalisi ko e breʹphos, ʻa ia ʻoku faʻa lave ki ha valevale toki fāʻeleʻi. (Luke 2:12, 16; Ngāue 7:19) Ko e ʻuluaki meʻa naʻe manatuʻi ʻe Tīmoté ko hono akoʻi ange ʻa e ngaahi meʻa fakalaumālié ʻe heʻene faʻē ko ʻIunisí mo ʻene kui fefine ko Loisí. (2 Tīmote 1:5) ʻOku pau naʻe kaunga kia Tīmote ʻa e palōvepi, ‘Ko e founga ʻoku fakakaka ai ʻa e kiʻi huliʻi ʻakaú, ʻe pehē pē ʻa e tupu ʻa e fuʻu ʻakaú.’ Naʻe ‘akonekina ia ʻo fakatatau ki he hala ke ne fou aí,’ pea ko hono olá, naʻá ne hoko ko e sevāniti lelei ʻa e ʻOtuá.—Palōvepi 22:6; Filipai 2:19-22.
ʻOku Fie Maʻu ʻa e Tokanga Makehe
9. (a) Ko e hā ʻoku totonu ke fakaʻehiʻehi ha mātuʻa mei hono faí, pea ko e hā ʻa hono ʻuhingá? (e) ʻI he tupu ʻa ha tama, ko e hā ʻoku fie maʻu ki he ngaahi mātuʻá ke nau faí, pea ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga ʻoku totonu ke nau tokanga ki aí?
9 ʻOku meimei tatau foki ʻa e fānaú mo e ngaahi ʻakaú koeʻuhi he ʻoku ʻikai te nau maʻu ʻa e ngaahi ʻulungāanga tatau pē, pea ʻoku ʻikai ke tatau ʻa e anga ʻo ʻenau tali ʻa e ngaahi founga tatau ʻo honau tokangaʻí. Ko e ngaahi mātuʻa potó te nau fakatokangaʻi ʻa e ngaahi faikehekehé pea te nau fakaʻehiʻehi mei hono fakahoa ʻa e tama ko ē mo ē. (Fakafehoanaki mo Kalētia 6:4) Ke tupu ʻa hoʻo fānaú ʻo hoko ko ha kakai lalahi ʻoku faitotonu, ʻoku fie maʻu ke ke fakatokangaʻi ʻa ʻenau ngaahi tōʻonga kehekehé, ʻo fakatupulekina ʻa e ngaahi ʻulungāanga leleí pea mo toʻo atu ʻa ia ʻoku koví. Kae fēfē kapau te ke ʻilo ha vaivaiʻanga pe ko ha hehema taʻe totonu, ʻoku huʻu atu nai ki he taʻe faitotonú, holi ki he ngaahi meʻa fakamatelié, pe siokitá? Fakatonutonu ia ʻi he anga-ʻofa, ʻo hangē ko e meʻa naʻe fai ʻe Sīsū ʻi heʻene fakatonutonu ʻa e ngaahi vaivaiʻanga ʻo ʻene kau ʻaposetoló. (Maʻake 9:33-37) Kae tautautefito, fakaongoongoleleiʻi maʻu pē ʻa e tama taki taha ki hono ngaahi ʻulungāanga lelei ʻokú ne mālohi aí mo e ngaahi tōʻonga leleí.
10. Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku tautautefito ʻa hono fie maʻu ki he fānaú, pea ʻoku lava fēfē ke tokonaki mai ia?
10 Ko e meʻa ʻoku tautautefito hono fie maʻu ki he fānaú ko e tokanga fakafoʻituitui ʻoku fai ʻi he anga-ʻofá. Naʻe vaheʻi ʻe Sīsū ha taimi ke fai ai ki he fānau īkí ʻa e tokanga makehe ko iá, naʻa mo e lolotonga ʻa e ngaahi ʻaho fakaʻosi mo e femoʻuekina ʻo ʻene ngāue fakamalangá. (Maʻake 10:13-16, 32) Ngaahi mātuʻa, ʻai ke mou muimui ki he faʻifaʻitakiʻanga ko iá! Vaheʻi taʻe siokita hamou taimi ke mou feohi ai mo hoʻomou fānaú. Pea ʻoua te mou mā ke fakahā kiate kinautolu ʻa e ʻofa moʻoní. Kuku kinautolu, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsuú. Fāʻufua mo ʻuma kiate kinautolu ʻaki ʻa e anga-ʻofa mo e ongoʻi māfana. ʻI hono ʻeke ange ki he ngaahi mātuʻa ʻoku mafamafatatau fakaefakakaukau mo fakaeongó pe ko e hā ʻa e faleʻi te nau lava ke fai ki he ngaahi mātuʻa kehé, ko e niʻihi ʻo e ngaahi tali naʻe fai lahi tahá ko e: ‘Ke hulu atu ʻa e ʻofá,’ ‘vaheʻi ha taimi ke mou fakataha ai,’ ‘fakatupulekina ʻa e fetokaʻiʻaki,’ ‘fanongo tokanga kiate kinautolu,’ ‘ʻoku lelei ange ke fai ʻa e tatakí ʻi hono fai ʻa e lea pē,’ pea mo ‘ʻai ke ke ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku moʻoní.’
11. (a) Ko e hā ʻa e anga ʻo e vakai ʻoku totonu ke maʻu ʻe he ngaahi mātuʻá ki hono tokonaki ʻa e tokanga makehe ki heʻenau fānaú? (e) Ko e fē nai ʻa e ngaahi taimi ʻe malava ai ʻa e ngaahi mātuʻá ke nau fai ʻa e fetalanoaʻaki mahuʻinga mo ʻenau fānaú?
11 ʻOku malava ke hoko ko ha meʻa fakafiefia ʻa hono tokonaki ʻo ha tokanga makehe pehē. Naʻe tohi ʻe ha tamai lavameʻa ʻe taha: “ʻI he kei iiki ʻa ʻema ongo tamaiki tangatá, ko e meʻa fakafiefia ʻa e ngāue ki hono teuteuʻi kinaua ke na ō ʻo mohé, lau tohi kiate kinauá, ʻai hona kafú, pea mo lotu fakataha mo kinauá.” ʻOku maʻu ʻa e faingamālie ʻi he ngaahi taimi peheé ke fai ai ha fetalanoaʻaki ʻa ia ʻoku fakalototoʻa fakatouʻosi ki he mātuʻá mo e tamá. (Fakafehoanaki mo Loma 1:11, 12.) Naʻe fanongo ha ongo mātuʻa ki he lotu ʻa ʻena tama taʻu tolú ʻi heʻene kole ki he ʻOtuá ke tāpuakiʻi ʻa “Wally.” Naʻá ne lotu pehē ʻi he pō hokohoko ke tāpuakiʻi ʻa “Wally,” pea naʻe fakalototoʻa lahi ʻaupito ki he ongo mātuʻá ʻi heʻena toki ʻilo tā ko ʻene ʻuhingá ki he ngaahi tokoua ʻi Malawi ʻa ia naʻa nau faingataʻaʻia ʻi he fakatangá. Naʻe pehē ʻe ha fefine ʻosi mali ʻe taha: ‘ʻI heʻeku kei taʻu faá pē, naʻe tokoniʻi au ʻe heʻeku faʻeé ke u maʻu loto ha ngaahi konga Tohi Tapu pea ke u hivaʻi ʻa e ngaahi hiva fekauʻaki mo e Puleʻangá lolotonga ʻeku tuʻu ʻi ha funga sea ʻi hono tafaʻakí ʻo holoholo mātuʻu ʻa e ngaahi peleti naʻá ne fufulú.’ ʻOkú ke fakakaukau ki ha ngaahi taimi ʻe malava ai ke ke fai ʻa e fetalanoaʻaki mahuʻinga mo hoʻo fānau īkí?
12. Ko e hā ʻe tokonaki ʻe he ngaahi mātuʻa Kalisitiané ʻaki ʻa e potó ki heʻenau fānaú, pea ko e hā ʻa e ngaahi founga ʻe malava ke ngāueʻakí?
12 ʻOku fokotuʻutuʻu ʻe he ngaahi mātuʻa potó ʻa e polokalama ako tuʻumaʻu. Neongo te ke ngāueʻaki ʻa e founga maheni ko e fehuʻi mo e talí, ka te ke lava ke tokoni ki he fetalanoaʻaki fakatupu-fiefiá ʻaki ʻa hono liliu ʻa e anga ʻo hono fai ʻa e akó, tautautefito ki he fānau iiki angé? Te ke fakakau nai ki ai ʻa hono tā ha ngaahi fakatātā ʻo ha meʻa ʻi he Tohi Tapú, fai ha ngaahi talanoa ʻi he Tohi Tapú, pe fanongo ki ha fakamatala naʻá ke kole ki he tamá ke ne teuteu ki ai. ʻAi ʻa hoʻo fānaú ke nau ifoʻia ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá koeʻuhi ke nau maʻu ha manako ki ai. (1 Pita 2:2, 3) Naʻe pehē ʻe ha tamai ʻe taha: ‘ʻI he kei iiki ange ʻa e fānaú, naʻá ma totolo ʻi he falikí fakataha mo kinautolu mo fakatātaaʻi ʻa e ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi he hisitōlia fekauʻaki mo e faʻahinga ʻiloa ʻi he Tohi Tapú. Naʻe saiʻia lahi ʻaupito ai ʻa e fānaú.’
13. Ko e hā ʻa e mahuʻinga ʻo e ngaahi taimi fakaangaanga ʻo ha meʻa, pea ko e hā te ke ʻahiʻahi fai nai ʻi he lolotonga ʻa e ngaahi taimi ko iá?
13 ʻOku iku foki ki he ngaahi fetalanoaʻaki mahuʻinga ʻa e ngaahi taimi fakaangaanga ʻo ha meʻa koeʻuhi he ʻoku tokoni ia ki he fānau īkí ke nau teuteu ai ki ha ngaahi tuʻunga moʻoni ʻe hoko ʻi he moʻuí. Ko e taha ʻo e fānau ʻa Kusserow—ʻa ia ko e toko 11 hono kotoa naʻa nau anga-tonu ai pē ki he ʻOtuá he lolotonga ʻa e fakatanga ʻa e kau Nasí—naʻe lea ʻa e taʻahine ko ʻení ʻo kau ki heʻenau ongo mātuʻá: “Naʻá na fakahā kiate kimautolu ʻa e meʻa ke mau faí pea mo e anga ʻo hono taukapoʻi kimautolu ʻaki ʻa e Tohi Tapú. [1 Pita 3:15] Naʻa mau faʻa fai hano fakaangaanga, ʻo ʻeke ʻa e ngaahi fehuʻi pea fai mo e ngaahi tali.” Fēfē ke ke fai ʻa e meʻa tatau mo ia? ʻOku malava ke fakaangaanga hono fai ʻa e ngaahi fakamatala ki he ngāue fakamalangá, ʻo ʻai ha toko taha ʻi he ongo mātuʻá ko e toko taha ʻapí ia. Pe ʻe fekauʻaki ʻa e taimi fakaangaangá mo ha ngaahi fakatauele ʻoku hoko moʻoni ʻi he moʻuí. (Palōvepi 1:10-15) Naʻe pehē ʻe ha fefine ʻe taha: “ʻOku malava ke faʻu hake ʻi he tamá ʻa e pōtoʻi mo e loto paú ʻi hono fakaangaanga ʻo fekauʻaki mo e ngaahi tuʻunga faingataʻá. ʻE fakakau nai ki he taimi fakaangaangá ʻa hono ʻai ha taha ko e kaumeʻa ia ʻo e tamá ʻokú ne ʻoange ha sikaleti, kava mālohi pe faitoʻo kona tapu ki he tamá.” Ko e ngaahi taimi ko ʻení ʻoku tokoni ia kiate koe ke ke ʻilo ai ʻa e anga ʻo e tali ʻa hoʻo tamá ʻi he hoko ʻa e ngaahi tuʻunga peheé.
14. Ko e hā ʻoku fuʻu mahuʻinga ai ʻa e ngaahi fetalanoaʻaki anga-ʻofa mo manavaʻofa mo hoʻo fānaú?
14 ʻI he lolotonga ʻa e ngaahi fetalanoaʻaki mo hoʻo tamá, feinga ke aʻu ki hono lotó ʻi he founga manavaʻofa ʻo tatau mo e toko taha naʻá ne tohi ʻa e ngaahi lea ko ʻení: “E hoku foha, oua naa fakagaloʻi a eku fono; ka ke tauhi e ho loto a eku gaahi fekau: he koeuhi e fakalahi aki ai kiate koe ae gaahi aho loloa, moe moui fuoloa, bea moe melino.” (Palōvepi 3:1, 2, PM) ʻIkai ʻe aʻu ki he loto ʻo hoʻo tamá kapau te ke fakamatala anga-ʻofa ki ai ʻo pehē ʻokú ke fie maʻu ʻa e talangofuá koeʻuhi ʻe iku ai ki heʻene maʻu ʻa e melino mo e ngaahi ʻaho fuoloa—ko hono moʻoní, ko e moʻui taʻe ngata ʻi he māmani foʻou melino ʻa e ʻOtuá? ʻI hoʻo feinga ke fakalotoʻi mei he Tohi Tapú, fai ha fakakaukau ki he ngaahi tōʻonga kotoa ʻo hoʻo tamá. Fai ʻa e meʻa ko ʻení fakataha mo e lotu, pea ʻe tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻa hoʻo ngaahi feingá. ʻOku ngalingali ko e ngaahi fetalanoaʻaki anga-ʻofa mo manavaʻofa pehē ʻoku makatuʻunga mei he Tohi Tapú te nau fakahoko mai ha ngaahi ola lelei pea mo e ngaahi ʻaonga tuʻuloa.—Palōvepi 22:6.
15. ʻOku lava fēfē ke tokoni ʻa e ngaahi mātuʻá ki heʻenau fānaú ke fakaleleiʻi ʻa e ngaahi palōpalemá?
15 Kapau ʻoku ʻikai ke hoko ha fetalanoaʻaki pehē ʻi he lolotonga ʻo e vahaʻa taimi kuo fokotuʻutuʻu ke fai ai ʻa e akó, ʻoua naʻa tuku ke leʻei ʻa hoʻo tokangá ʻe he ngaahi meʻa kehé. Fakafanongo tokanga ʻo ʻikai ki he meʻa pē ko ē ʻoku leaʻaki ʻe hoʻo tamá kae toe pehē foki ki he anga ʻo hono fakahā ʻo e fakakaukaú. Naʻe pehē ʻe ha tangata poto mataotao ʻe taha: “Hanga ki hoʻo tamá. Fai ʻa hoʻo tokanga kakató kiate ia. ʻOku fie maʻu kiate koe ke ke maʻu ʻa e mahinó, kae ʻikai ko e fanongo pē. Ko e ngaahi mātuʻa ʻoku nau fai ʻa e feinga makehe ko iá ʻoku malava ke nau fai ha tokoni mātuʻaki mahuʻinga ki he moʻui ʻa ʻenau fānaú.” ʻOku faʻa fehangahangai ʻa e fānaú ʻi he ʻahó ni mo e ngaahi palōpalema mamafá ʻi he akoʻangá mo e ngaahi feituʻu kehe pē. ʻI ho tuʻunga ko e mātuʻá, fakatupunga ʻa hoʻo tamá ke ne lea tauʻatāina atu, pea tokoniʻi ia ke ne maʻu ʻa e anga ʻo e vakai ʻa e ʻOtuá ki he ngaahi meʻá. Kapau ʻoku ʻikai te ke ʻilo fakapapau pe ko e hā ʻa e founga ke fakaleleiʻi ai ʻa e palōpalemá, fai ha fekumi ʻi he Tohi Tapú pea mo e ngaahi tohi kuo pulusi ʻoku tokonaki ʻo fakafou mai ʻi he “tamaioeiki agatonu mo boto.” (Mātiu 24:45, PM) ʻIo, fai ki hoʻo tamá ʻa e tokanga makehe kakato ʻoku fie maʻu ki hono fakaleleiʻi ʻa e palōpalemá.
Lotoʻaki ʻa e Taimi ʻOku Mou Fakataha Aí
16, 17. (a) Ko e hā ʻoku fie maʻu ai tautautefito ki he kau talavou ʻi he ʻaho ní ʻa e tokanga makehe mo e akonekina? (e) Ko e hā ʻoku fie maʻu ke ʻilo ki ai ʻa e fānaú ʻi hono akonakiʻi kinautolu ʻe heʻenau mātuʻá?
16 ʻOku fie maʻu ʻo toe lahi ange ʻi ha toe taimi ki muʻa ʻa e tokanga makehe ki he kau talavou ʻo e ʻaho ní koeʻuhí he ʻoku tau moʻui ʻi he “kuonga fakamui,” pea ko e “ngaahi taimi faingataʻa” ʻeni. (2 Tīmote 3:1-5; Mātiu 24:3-14) ʻOku fie maʻu tatau pē ki he ngaahi mātuʻá mo e fānaú ʻa e maluʻi ʻoku ʻomai ʻe he poto moʻoní ʻa ia “ʻoku fakahaofi ʻe he poto ʻa e tangata ʻoku maʻu ia.” (Koheleti 7:12) Koeʻuhi ʻoku fakakau ki he poto mei he ʻOtuá ʻa hono ngāuetotonuʻaki ʻa e ʻilo ʻoku makatuʻunga mei he Tohi Tapú, ʻoku fie maʻu ki he fānaú ke akoʻi tuʻumaʻu kinautolu mei he Folofola ʻa e ʻOtuá. Ko ia ai, ako ʻa e Tohi Tapú mo hoʻo fānau īkí. Fakamatala kiate kinautolu ʻo fekauʻaki mo Sihova, fakamatala fakaʻāuliliki ʻa e ngaahi meʻa ʻokú ne fie maʻú, pea mo fakatupu ha fakatuʻamelie fiefia atu ki hano fakahoko ʻo ʻene ngaahi talaʻofa maʻongoʻongá. Lea ʻo kau ki he ngaahi meʻa peheé ʻi ʻapi, ʻi hoʻo ʻalu mo hoʻo fānaú—ko hono moʻoní, ʻi he ngaahi taimi feʻunga mālie kotoa pē.—Teutalōnome 6:4-7.
17 ʻOku ʻilo ʻe he kau tangata ngoué ʻoku ʻikai ke moʻui lelei ʻa e ngaahi ʻakau kotoa pē ʻi he ngaahi tuʻunga tatau pē. ʻOku fie maʻu ki he ngaahi ʻakaú ʻa e tokanga makehe. ʻI he tuʻunga meimei tatau pē, ʻoku kehekehe ʻa e tama taki taha pea ʻoku fie maʻu kiate ia ʻa e tokanga makehe, akonekiná, mo e akonakiʻí. ʻOku hangē ko ʻení, ko e taʻe fiemālie ʻa e mata ʻo e mātuʻá ʻe feʻunga pē nai ia ke tuku ai ha founga hala ʻa ha kiʻi tama, ka ʻe fie maʻu nai ki ha tama kehe ha akonakiʻi mālohi ange ia. Ka ʻoku fie maʻu ki hoʻo fānaú hono kotoa pē ke nau ʻilo ʻa e ʻuhinga ʻoku ʻikai te ke fiemālie ai ki he ngaahi lea mo e ngaahi meʻa ʻoku nau faí, pea ʻoku totonu ke ngāue fakataha ʻa e ongo mātuʻá koeʻuhi ke faitatau maʻu ai pē ʻa e akonakiʻi ʻoku faí. (ʻEfesō 6:4) ʻOku tautefito ki he ngaahi mātuʻa Kalisitiané ʻa e mahuʻinga ke nau fai ha tataki mahino ʻoku fetāiaki mo e Tohi Tapú.
18, 19. Ko e hā ʻa e fatongia ʻo e ngaahi mātuʻa Kalisitiané ki heʻenau fānaú, pea kapau ʻe fai lelei ʻa e ngāue ko iá ko e hā ʻoku ngalingali ʻe hoko aí?
18 Kuo pau ke fai ʻe he tangata ngoué ʻa e tō mo hono tokangaʻi ʻo e ngoué ʻi he taimi totonu. Kapau te ne toloi pe liʻaki ʻa ʻene ngoué, ʻe siʻi pe hala ʻatā ke maʻu ha meʻa ia mei ai. Ko hoʻo fānau īkí ko e “fanga kiʻi ʻakau” ia ʻoku tupu hake pea ʻoku fie maʻu kiate kinautolu ʻa e tokanga makehe ʻi he taimí ni, kae ʻikai ko e māhina kahaʻú pe ko e taʻu kahaʻú. ʻOua ʻe tuku ange ʻa e ngaahi faingamālie ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ke tokoniʻi ai ʻa ʻenau tupu fakalaumālie ʻo fetāiaki mo e Folofola ʻa e ʻOtuá pea mo hono toʻo atu ʻa e ngaahi fakakaukau fakaemāmaní ʻa ia ʻe malava ke ne ʻai kinautolu ke nau mae pea mate fakalaumālié. Lotoʻaki ʻa e ngaahi houa mo e ngaahi ʻaho ko ho monū ia ke nofo fakataha ai mo hoʻo fānaú, he ko e ngaahi taimi ko ʻení ʻoku vave ʻaupito ʻa ʻene ʻosi atú. Ngāue mālohi ke fakatupulekina ʻi hoʻo fānaú ʻa e ngaahi ʻulungāanga ʻo e ʻOtuá ʻoku fie maʻu ki hono maʻu ha moʻui fiefia ʻi he tuʻunga ko e kau sevāniti mateaki ʻa Sihova. (Kalētia 5:22, 23; Kolose 3:12-14) ʻOku ʻikai ko ha ngāue ia ʻa ha toko taha kehe, ko e ngāue pē ia ʻaʻau, pea ʻe malava ke tokoni atu ʻa e ʻOtuá kiate koe ke ke fai ia.
19 ʻOatu ki hoʻo fānaú ha tofiʻa fakalaumālie mātuʻaki lelei. Ako mo kinautolu ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá, pea fai fakataha ʻa e ngaahi meʻa fakafiefia ʻoku totonú. ʻAve ʻa hoʻo fānau īkí ki he ngaahi fakataha faka-Kalisitiané, pea ke ʻalu mo kinautolu ʻi he ngāue fakamalangá. Langaʻi hake ʻi hoʻo fānau ʻofeiná ʻa e faʻahinga tōʻonga ʻoku hōifua ki ai ʻa Sihová, pea ʻoku ngalingali te ke maʻu meiate kinautolu ha fiefia lahi ʻamui ange ʻi he moʻuí. Ko e moʻoni, “ʻe matuʻaki tomeʻe ʻa e tamai ʻa ha tangata faitotonu: pea ko ia kuo ne fakatupu ha poto, te ne fiefia ʻiate ia. ʻOfa ke fiefia ʻa hoʻo tamai mo hoʻo faʻe, ʻio, ke tomeʻe ʻa ia naʻa ne faʻeleʻi koe.”—Palōvepi 23:24, 25.
Ko ha Pale Lahi
20. Ko e hā ʻa e meʻa tefito ki he hoko ko e mātuʻa lavameʻa ʻo e fānau taʻumotuʻa ko e taʻu 13 ki he 19?
20 Ko hono tauhi hake ʻo e fānaú ko ha ngāue kuo vaheʻi mai ʻoku fihi mo fie maʻu ki ai ha vahaʻa taimi fuoloa. Ko hono tauhi hake ʻo e ‘ngaahi huliʻi ʻolive ʻoku takatakai ʻi hoʻo tēpilé’ ke nau hoko ko e kakai lalahi ʻoku nau manavahē ki he ʻOtuá ʻa ia ʻoku nau fakatupu ʻa e ngaahi fua ʻoku fekauʻaki mo e Puleʻangá kuo ui ia ko ha ngāue ko e taʻu ʻe 20 hono lōloá. (Sāme 128:3; Sione 15:8) ʻOku faʻa hoko ʻo faingataʻa ange ʻa e ngāue ko ʻení ʻi he aʻu ʻa e fānaú ki he taʻumotuʻa ko e taʻu 13 ki he 19, he ʻoku faʻa tupulekina ai ʻa e ngaahi mafasia kiate kinautolu pea ʻoku faʻa fie maʻu ai ki he ngaahi mātuʻá ke ʻai ke mālohi ange ʻa ʻenau ngaahi feingá. Ka ko e meʻa tefito ki he lavameʻá ʻoku kei tuʻu tatau ai pē ia—ko e hoko ʻo anga-tokanga, ongoʻi māfana, mo maʻu ʻa e manavaʻofá. Manatuʻi ʻoku fie maʻu moʻoni ki hoʻo fānaú ʻa e tokanga fakafoʻituitui. ʻOku malava ke ke fai kiate kinautolu ʻa e tokanga peheé ʻaki haʻo fakahāhā ʻa e tokanga anga-ʻofa moʻoni ki he lelei ʻa kinautolú. Ke tokoni kiate kinautolu, kuo pau ke ke ʻosiʻosi-ivi ʻaki haʻo tokonaki ʻa e taimi, ʻofa, mo e tokanga ʻoku fie maʻu moʻoni kiate kinautolú.
21. Ko e hā ʻa e pale ʻe lava ke maʻu koeʻuhi ko hono fai ki he fānaú ʻa e tokanga makehé?
21 Ko e pale ki hoʻo ngaahi feinga ke tokangaʻi ʻa e fua mātuʻaki mahuʻinga kuo tuku mai ʻe Sihova kiate koé ʻoku malava ke fakafiemālie lahi ange ia ʻi ha utu-taʻu lahi ʻa ha tangata ngoue pē. (Sāme 127:3-5) Ko ia ai, ngaahi mātuʻa, hokohoko atu ʻa hono fai ki hoʻo fānaú ʻa e tokanga makehe. Fai ia koeʻuhi ko e lelei kiate kinautolú pea mo e fakalāngilangiʻi ʻo ʻetau Tamai fakahēvani ko Sihová.
Ko e Hā Haʻo Tali?
◻ ʻI he founga fē ʻe lava ke fakafehoanaki nai ai ʻa e tauhi ʻo e fanga kiʻi ʻakaú mo e tauhi hake ʻo e fānaú?
◻ Ko e hā ʻa e faʻahinga tokangaʻi ʻoku totonu ke maʻu fakaʻaho ʻe he tamá ʻo talu pē mei heʻene kei valevalé?
◻ Ko e hā ʻa e tokanga makehe ʻoku fie maʻu ki he fānaú, pea ʻoku lava fēfē ke fai ia?
◻ Ko e hā ke fai ai ki hoʻo fānaú ʻa e tokanga makehé?